Browsing by Title

Changing school is a difficult task. Since classroom teachers are in such a significant role in bringing the change into practice, their experience in the change process is important. Previous studies show that school reforms usually either fail or don’t reach the goals set to them. The purpose of this Bachelor’s Thesis was to bring more understanding to challenges caused by school reforms. The research task is to depict what challenges classroom teachers articulate when talking about their experiences during the national curriculum reform in autumn 2016. The theoretical framework consists of studies about school change and previous school reforms and the typical challenges with them. Also personal challenges with change are addressed by theories about going beyond ones comfort zone and dealing with change. With these theories it is possible to understand more about the complexity and difficulty of school change and find reasons why school reforms fail so often. At the end of the theoretical framework there’s an introduction to the main characteristics of the national curriculum reform that became valid in autumn 2016. The data of this study was collected by interviewing two classroom teachers living in the Helsinki metropolitan area using the method of semi-structured interview. The interviewees were chosen by a pre-survey where they told that they felt like being outside their comfort zone during the curriculum reform. The interviews were transcribed and analyzed using content analysis and comparing the data to previous studies. The found challenges were divided into internal and external challenges. The major challenges were inadequacy of preparation, lack of resources, external demands, lack of realism, dealing with change and skepticism.

Jätehuolto ja jätteiden lajittelu ovat nousseet ajankohtaisiksi yhteiskunnallisiksi aiheiksi lisääntyvän ilmastohuolen kautta. Jätteiden lajittelu on lain ohjaamaa arkista toimintaa, mutta sen osaamiseksi tarvitaan harjoittelua. Jätehuolto onkin osa kotitalouden opetussisältöjä nojaten kestävyyskasvatuksen teemoihin. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan millaisia vaatimuksia ja ohjeistuksia kotitalouden fyysisen opetustilan jätehuollolle asetetaan sekä analysoidaan, millaisilla jätehuoltoratkaisuilla kotitalousluokissa pyritään tukemaan arjen jätehuollon taitoja. Tutkimus nojaa arjen hallinnan ja inhimillisen ekologia teorioihin. Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa käytettiin kuvailevan narratiivisen kirjallisuuskatsauksen tutkimusmenetelmää. Osana tutkimusta toteutettiin myös pienimuotoinen tapaustutkimus, jonka avulla kerättiin kuva-aineistoa konkretisoimaan tutkittavaa ilmiötä. Kirjallisuuskatsauksen aineisto koottiin käyttämällä avainsanoja, joiden avulla etsittiin kirjoja, tutkimuksia ja artikkeleita hakupalveluista, kuten Google, Google Scholar, Helda, Helmet ja Helka. Tapaustutkimusosuuden kuva-aineisto kerättiin tutkijan kotitalousopettajaverkoston kautta. Tutkimus osoittaa, että kotitalouden opetustilojen jätehuollon järjestämiselle ei ole olemassa ajantasaista ohjeistusta. Jätelain asettamat vaatimukset ovat kaikille samat, mutta suunnitteluohjeistuksen puutteen vuoksi koulujen ratkaisut ovat pitkälti kotitalousopettajan ja, uusien koulujen tilanteissa, suunnittelijoiden päätettävissä. Tämä merkitsee, että toteutukset voivat olla hyvin eritasoisia. Kotitalouden opetustilojen ratkaisuihin tulisi kuitenkin kiinnittää huomiota, koska ne vaikuttavat siihen, miten jätehuollon taidot siirtyvät koulusta nuorten arkeen. Arjen toiminnalla suuri on merkitys kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja siksi kotitalouden opetustilojen ratkaisujen tulee tukea opetusta ja motivoida oppilaita jätteiden lajitteluun. Jätteiden lajittelu ei kuitenkaan saisi rajoittua kotitalouden opetukseen vaan se tulisi ottaa huomioon kaikessa koulun toiminnassa. Jätteiden lajittelun taitoa osana kestävää arkea tulisi harjoitella ja kehittää monipuolisesti, jotta taidot juurtuisivat rutiininomaiseksi arjen toiminnaksi.