Browsing by Title

Kandidaatintutkielmani tavoitteena oli koostaa laadullisen tutkimuksen keinoin tietoa johtajien työhy- vinvoinnista. Tarkastelen, miten johtajat ymmärtävät työhyvinvoinnin sekä siihen liittyvät tekijät ja millaisilla asioilla he voivat vaikuttaa omaan työhyvinvointiinsa. Johtajien työhyvinvoinnin tarkastelu on yleistyvä ja ajankohtainen aihe. Johtajat kokevat jatkuvasti uusia paineita ja muutoksia työssään, joten huoli työhyvinvoinnista kasvaa. Teoreettinen taustani koostuu johtamiseen, johtajien työhyvin- vointiin sekä työhyvinvointiin liittyvistä teemoista, eli motivaatiosta, stressistä sekä palautumisesta. Tutkimuksen tavoitteena oli kerätä johtajien omia kokemuksia työhyvinvointiin vaikuttavista seikoista. Aiheeni valikoitui oman kiinnostuksen sekä aiheen ajankohtaisuuden perusteella. Aineistoni koostui e-lomakkeella tehdystä kyselystä neljälle suomalaiselle johtajalle Toteutin tutki- mukseni laadullisena kyselytutkimuksena. Keräsin aineiston helmikuun puolessa välissä ja johtajilla oli viikko aikaa vastata kyselyyn. Kyselyssä teemoittelin kysymykset. Teemat vastasivat tutkimusky- symyksiäni, joilla haettiin ymmärrystä siihen, miten johtajat ymmärtävät työhyvinvoinnin ja miten he voivat itse ylläpitää ja kehittää sitä. Aineiston analysoin sisällönanalyysillä. Tulosten käsittelyn jäsen- telin tutkimuskysymysten suuntaisesti ja kokosin aineistosta nousseet pääteemat taulukoihin. Päätee- mojen alle kokosin teemaan liittyviä pienempiä havaintoja aineistosta. Tulosten mukaan tutkimukseen osallistuneilla suomalaisilla johtajilla on hyvin samantyylinen ymmärrys työhyvinvoinnista. Johtajien mielestä työhyvinvointiin kuuluvat peruspilarit, kuten fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi sekä oikeanlaiset tavat palautua. Muun muassa johtajien palautumiskeinot yhtenevät vahvasti ja vastauksissa korostuu työstä irtautumisen tärkeys. Kuitenkin myös erilaisuuksia löytyi. Johtajat kokevat hyvin samanlaisia voimavaroja elämässään, joista suurimpina korostuivat vapaa-ajan voimavarat. Suomalaisille johtajille rentoutuminen ja oma aika ovat tärkeitä seikkoja työhyvinvoinnin kannalta. Johtajan työ koetaan haastavana, mutta se myös ylläpitää johtajien motivaatiota. Johtajat korostavat työhyvinvoinnissa muun muassa roolien selkeyttä, motivaatiota, voimavaroja sekä palautumista.

The university education of the kindergarten teacher aims at the development of pedagogical early-education professionals. Their primary task is to teach and guide children through pedagogy. There is no education at the time of early education leadership. My work at the kindergarten showed how important the role of a professional day care center is in the whole day care center. Guiding frameworks for the kindergarten's day care facility provide early childhood education plans. I wanted to find out whether leadership in kindergarten's own early childhood education plans is being discussed. My preliminary view was that leadership is not mentioned in early childhood education plans as it is not defined in the National Early Childhood Education Plan 2005. The research questions for my work are as follows: 1. How is Leadership Occurred in Early Childhood Education Plans? 2. What kind of context does management experience in early childhood education plans? I studied early childhood education plans with data analysis. I'm getting the material I research on the internet using the Google search engine. After emptying my search history, I wrote in the search engine's search box the words of the early education plan and leadership. Based on the results of the search, I picked the first 16 day care plan for early childhood education that was dated to 2012 or later. Based on my research, only a small part of early childhood education plans for kindergartens were not mentioned in leadership. There were four such early childhood education plans in four selected 16 early childhood education plans. It can therefore be concluded that most of the 75% of nursing homes' early childhood education plans have been highlighted in the day care center. A more detailed analysis showed that leadership in the day care center is most present in addition to actual leadership, development, evaluation and quality issues.

Tämän tutkielman tavoitteena oli kuvata, mitä varhaiskasvattajat ajattelevat rauhallisista hetkistä varhaiskasvatuksessa. Tunnistavatko he tietoisen läsnäolon harjoitteiden mahdollisuuden lasten kanssa ja mihin kaikkeen varhaiskasvattajat päiväkodin arjessa voivat vaikuttaa rauhallisten hetkien osalta. Tutkimusta tietoisen läsnäolon harjoitteiden vaikutuksista lapsiin on vähän, mutta niiden tulokset ovat lupaavia. Ensimmäinen tutkimuskysymykseni oli: Mikä on rauhallisten hetkien merkitys varhaiskasvatuksessa varhaiskasvattajien näkökulmasta? Toinen tutkimuskysymykseni oli: Millaisissa hetkissä päiväkodissa voi olla rauhallista? Ja kolmas tutkimuskysymykseni oli: Mitkä tekijät estävät ja mitkä edesauttavat rauhallisten hetkien toteutumista? Tutkielmani oli laadullinen tutkimus. Tutkielman aineisto koostui varhaiskasvattajien Facebook -sivuille julkaistun e-kyselylomakkeen 82 vastauksesta. Vastaajat olivat koulutuksiltaan ja iältään moninaisia, eri puolelta Suomea. Aineiston analysoinnissa käytin sisällönanalyysia aineistolähtöisesti. Pelkistettyäni vastaukset ryhmittelin ja luokittelin ne alaluokkiin. Tämä analysointitapa noudattaa Tuomen ja Sarajärven (2018) aineistolähtöistä analyysia. Analyysini toi esiin, että rauhallisten hetkien merkitys näyttäytyi varhaiskasvattajien vastauksissa positiivisena suhteessa lasten ja aikuisten mieleen ja kehoon ja kokonaisvaltaisesti ryhmän ilmapiiriin. Varhaiskasvattajat tunnistivat monipuolisia hetkiä, milloin voi olla rauhallista. Kahdenkeskisistä hetkistä, perustoimintojen kautta ohjattuihin toimintatuokioihin. Jonkin verran mainittiin tietoiseen läsnäoloon liittyviä harjoitteita. Varhaiskasvattajat kokivat mm. resurssien olevan esteenä esimerkiksi tilojen ja aikuisten ja lasten välisten suhdelukujen vuoksi. Heidän mukaansa rauhallisten hetkien toteutumiseen vaikutti paljon aikuisten oma käytös ja olemus. Pedagogisten menetelmien avulla rauhallisten hetkien toteutuminen koettiin helpommaksi. Tietoisen läsnäolon harjoitteiden hyötyjen tutkimusten tulokset liittyvät mielen ja kehon hyvinvointiin. Ilmapiiriä ei ole juurikaan mainittu aiemmissa tutkimuksissa.

Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella oppilaiden, joilla on CP-oireyhtymä, oppimisen ja kehittymisen haasteita sekä miten niihin voidaan vastata pedagogisin keinoin. Tarkastellaan Conductive Education (CE) - menetelmää, joka on kokonaisvaltainen oppimisen ja opettamisen menetelmä erityisesti henkilöille, joilla on neurologispohjainen liikuntavamma. Suomessa pedagoginen ja kuntoutuksellinen vastuu jakautuu kahdelle eri organisaatiolle (terveydenhuolto ja opetustoimi). Se hajauttaa oppilaan tavoitteita ja haastaa tuen toteutumista Tutkittiin, saavutetaanko CE-menetelmällä parempia oppimistuloksia ja mitkä elementit menetelmässä tukivat kohderyhmän oppimista ja kehittymistä. Tutkimustuloksia peilattiin nykyisiin oppimiskäsityksiin sekä aivotutkimuksen näkökulmaan oppimisesta. Esille nostettiin myös vaativan monialaisen tuen näkökulmaa. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksen aineisto koostui kahdeksasta vertaisarvioidusta tieteellisestä artikkelista sekä yhdestä väitöskirjasta, jotka valikoituivat mukaan sisäänotto- ja poissulkukriteerien avulla. Aineisto haettiin Helka-kirjaston ja Google Scholarin kokoelmista määritellyillä hakusanoilla. Aineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Aineistosta muodostettiin analyysirunko, josta kerättiin tutkimuskysymyksiin vastaava tieto. Esiin nousseista tuloksista muodostettiin synteesejä ja tehtiin päätelmiä taustateoriaan peilaten. Tulokset ja johtopäätökset. Tieteellisiä todisteita CE-menetelmän tehokkuudesta tutkimuksen perusteella ei voitu todeta. Konduktori-opettajien sekä käyttäjien kokemusten ja havaintojen perusteella oppilaiden aktiivisuus ja ongelmanratkaisutaidot kuitenkin kehittyivät. Taustateorian perusteella CP-oireyhtymään usein liittyvien oppimisen ja kehittymisen moninaisiin haasteisiin ja liikuntavamman mukanaan tuomiin pedagogisiin haasteisiin CE-menetelmä vastasi hyvin. Nähtäessä oppilaan potentiaali kokonaisvaltaisesti, hänelle osattiin asettaa tarpeeksi korkeat tavoitteet ja siten oppimistuloksetkin olivat hyviä. CE-metodologia antoi konduktori-opettajille keinoja tukea oppilaan tavoitteiden saavuttamista monipuolisesti ja sitä kautta vahvistaa oppijaminäkuvaa ja persoonallisuuden kehittymistä. Katsauksen perusteella voisi pedagogisia käytänteitä opettaa oppilaita, joilla on CP-oireyhtymä, tarkastella. Vaativan monialaisen tuen hyvä tavoite on tuoda oppilaalle tuki omaan ryhmään ja luokan yhteiseen toimintaan. Sen toteutumista tulee henkilökunnan yhteistyön, osaamisen ja yhteisen työotteen osalta edelleen kehittää.