Browsing by Title
Now showing items 1864-1883 of 7170
-
(2017)The aim of this qualitative thesis was to examine what kind of meanings individuals from different educational and socio-economic backgrounds are giving to their educational options and how much unequally distributed capital resources, such as social status, cultural capital and class-related reasons, affect educational choices. The research is based on Bourdieu’s theory of forms of capital, which is examined through previous studies and literature. The study was carried out as a case study, interviewing four different people whose educational paths were different. Every person was interviewed separately. The produced material was analyzed by using discourse analysis and content analysis techniques. Individuals from different socio-economic backgrounds set different meanings for their edu-cation. Three distinct, often repeated, meanings were found in education: income and appreciation, me-talk and unlimited and limited opportunities. Depending on the individual’s socio-economic background, different meanings became more or less important for options. Interviewees argumentation about the options also revealed possible class-related reasons for the options, which was obvious to someone wasn’t necessarily that to the other. Examining the talk of individuals, some of the effects of cultural capital were also found of options. For the future, for example when discussing equality between educational opportunities, it would be important to remember that our cohesive comprehensive school system may not be able to equalize all the effects of socio-economic backgrounds on learning and studying success and therefore on educational choices. Pupils are and will be in an unequal position whit their educational options as long as the social segregation and inequalities between people continue to grow.
-
(2019)Tutkimuksessani tarkastelen ADHD-diagnosoitujen aikuisten kokemuksia työn sisäisitä työhyvinvointia edistävistä tekijöistä. ADHD on paljon tutkittu häiriö lasten keskuudessa, mutta aikuisilla häiriö on vielä jäänyt huomattavasti vähemmälle huomiolle. Myös aikuisiän ADHD:ta ja ADHD-diagnosoitujen toimimista työelämässä olisi tärkeää tarkastella tarkemmin, sillä sen on yksi yleisimmistä neuropsykiatrisista häiriöistä. Sen on myös todettu aiheuttavan suuria vaikeuksia työelämässä. Työhyvinvointi on merkittävä työssä pysymistä edellyttävä tekijä, ja siihen tulisi panostaa erityisesti aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön omaavien keskuudessa. Tarkastelen tutkimuksessani nimenomaan työn sisäisien osa-alueiden merkitystä työhyvinvoinnille. Nämä osa-alueet ovat työympäristö, työtehtävät, työyhteisö ja esimiehen toiminta. Keräsin aineiston haastattelemalla neljää ADHD-diagnoosin omaavaa aikuista. Keskiössä oli tutkimushenkilöiden kokemukset, ja tutkimusmenetelmänä sovelsin fenomenografiaa. Aineiston analysoin myös käyttäen fenomenografista analyysia. Tulosten mukaan ADHD-diagnosoitujen aikuisten työhyvinvointia tukee joustavatyöympäristö. Työympäristö oli esiintynyt kuitenkin myös kuormittavana tekijänä. Hyvinvointia edistäviä työtehtäviä kuvasti työtehtävien hallittavuus ja työn imu. Työyhteisö taas nähtiin suurena työhyvinvoinnin voimavarana, mutta myös työhyvinvointia kuormittavana tekijänä. Esimiestoiminnan osalta tärkeänä pidettiin työntekijän ja esimiehen kohtaamista, osaamista kehittävää esimiestoimintaa ja luottamusta esimiestä kohtaan. Tutkimukseni ei luo yleistettävää tietoa ADHD-diagnosoitujen aikuisten työhyvinvoinnista, sillä aineistona toimii vain neljän aikuisen haastattelut eikä kaikkia ammattialoja ole saatu tutkimukseen mukaan. Tulokset toivat kuitenkin esille mielenkiintoisia asioita, jotka on syytä huomioida kun työskennellään ADHD-diagnosoitujen kanssa.
-
(2023)Tutkimukset ovat osoittaneet arkielämän taitojen harjaantuvan kotitalousopetuksessa. Oppiaineen ydinsisältöä ovatkin arjen hallinnan taidot, kuten asumisen taidot. Nämä taidot ovat alati muutoksessa yhteiskunnan muuttuessa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan asumisen taitojen, erityisesti keittiötyöskentelyn, kodin puhtaanapidon ja vaatehuollon taitojen muutosta kotitalouden oppikirjojen näkökulmasta vuodesta 2000 nykypäivään. Tutkimuskysymyksenä oli “Miten asumisen taitojen sisällöt ovat muuttuneet perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden vuosien 1994, 2004 ja 2014 mukaisten kotitalouden oppikirjojen välillä?” Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusotteella analysoimalla peruskoulun kotitalousopetuksen oppikirjoja, jotka perustuivat vuosien 1994, 2004 ja 2014 peruskoulun opetussuunnitelmien perusteisiin. Oppikirjoja oli yhteensä neljä, joista kaksi olivat vuosiluokille 7–9 tarkoitettua oppikirjaa ja kaksi puolestaan muodostivat yhdessä kirjasarjan kattaen vuosiluokat 7–9. Analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Analyysi todensi, että kotitalouden oppikirjoissa on koko tarkasteluun valittuna ajanjaksona ollut pyrkimyksenä arjen hallinnan taitojen kehittäminen. 2000-luvun alun oppikirjan sisällössä näkyi yksittäisten toimintojen ja taitojen korostuneisuus, kun taas uudemmissa oppikirjoissa näkyi tavoite kokonaisuuksien hallintaan ja ymmärrykseen. Kun opetussuunnitelman perusteisiin 1994 perustuva oppikirja keskittyy yksityiskohtaiseen menetelmien opettamiseen, antavat myöhempiin opetussuunnitelmien perusteisiin (2004; 2014) perustuvat oppikirjat tilaa omalle oivaltamiselle ja tiedon soveltamiselle enemmän. Asumisen taitojen opettaminen antaa valmiuksia nuoren itsenäiseen elämään ja arjen hallintaa, jonka vuoksi on tärkeää ymmärtää, miten näitä taitoja opetetaan. Oppikirjojen ja –materiaalien ajankohtaisuus on tässä tärkeässä roolissa. Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia kuinka paljon aikaa ja millaisia menetelmiä perusopetuksen kotitaloustunneilla käytetään asumisen taitojen opettamiseen.
-
(2017)Research’s (Eldar 2006) have shown that social skills are connected to physical activity and involving in sports maintains close relationships between people and offers opportunities to create new relationships. Being involved in organized team sports has shown to have positive effects in children’s peer relations. Social skills are a major factor when making friends. This study tries to solve the connection between 5th and 6th graders hobbies and social skills in Viikki, Teacher´s Training School. The research problems were: - Is there a connection between being engaged in team sports and having good social skills? - Does girls rate themselves higher in social skills than boys? The survey was held in Helsinki, Viikki’s Teacher Training school and the answers were collected from 5th and 6th graders. The survey had two sections: Social Skills self-evaluation and hobbies. An-swers were collected from total of 109 students which includes 39,4 % (n=43) fifth graders and 60,6 % (n=66) sixth graders. 51,4 % (n=56) were girls and 48,6 % (n=53) boys. Collected answers were uploaded in SPSS – statistics program which was also used to get results with different methods. The study showed that engaging in team sports does not have a statistical connection to social skills. However it was shown that gender played a part in social skills. Girls got higher scores in social skills than boys.
-
(2021)Tämän Kandidaatin tutkielman tarkoituksena oli selvittää, kuinka joukkueurheilu vaikuttaa sosiaalisiin taitoihin ja vertaissuhteisiin lapsilla, joilla on ADHD. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet ADHD lapsilla olevan merkittäviä vaikeuksia sosiaalisissa taidoissa sekä vertaissuhteissa, joissa he kokevat usein ulkopuolelle jäämistä ja mahdollisesti jopa torjutuksi tulemista. Joukkueurheilun katsotaan kehittävän urheiluhenkeä, jonka on todettu lisäävän urheilijoiden prososiaalista toimintaa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on etsiä vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin: ¨Miten joukkueurheilu vaikuttaa sosiaalisiin taitoihin lapsella, jolla on ADHD?¨ ja ¨Miten joukkueurheilu vaikuttaa vertaissuhteisiin lapsella, jolla on ADHD?¨ Tutkimuksen lähtöoletuksena oli, että joukkueurheilu vaikuttaa myönteisesti hyvän urheiluhengen (sportsmanship) ja urheilijamaisen käyttäytymisen (sportsmanship like behavior) kautta lapsen sosiaalisiin taitoihin sekä kykyihin solmia ystävyyssuhteita vertaisten kanssa. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, joissa aineisto kerättiin Helka-tietokannasta. Tutkimukseen valikoitui neljä kansainvälistä tutkimusartikkelia, jotka täyttivät määritetyt sisäänottokriteerit. Artikkelien läpikäymisessä käytettiin hyödyksi laadullista sisällönanalyysiä, jolla pyrittiin käymään aineisto läpi järjestelmällisesti tutkimusongelmien ja keskeisten käsitteiden määrittämällä tavalla sekä tuomaan aineistoja yhteen vertailemalla niitä keskenään yleisempien tulkintojen löytämiseksi. Tulokset tukivat tutkimuksen lähtöoletusta ainakin osittain siitä, että joukkueurheilu parantaa ADHD diagnosoitujen lasten sosiaalisia taitoja sekä kykyä toimia vertaissuhteissa, kunhan näitä taitoja ensin opetellaan ja harjoitellaan. Ryhmässä toimimisen nähtiin antavan luonnollisia mahdollisuuksia harjoitella ja ylläpitää prososiaalista käyttäytymistä. Lisäksi urheileminen itsessään lisäsi hyväksyntää vertaissuhteissa, koska urheilemisen taitoa arvostettiin lasten keskuudessa. Joukkueurheilussa ADHD lapsille tulisi antaa välitöntä palautetta suoriutumisesta ja hyvän urheiluhengen osoittamisesta. ADHD lapsen joukkueurheilussa pysymisessä korostuu valmentajan ammattitaito sekä kyky kohdata ADHD diagnosoituja lapsia. Tulevaisuudessa ilmiöstä tarvittaisiin pitkittäistutkimusta, jossa voitaisiin seurata ADHD lasten sosiaalisten taitojen sekä vertaissuhteissa toimimisen kehittymistä joukkueurheilussa pidemmällä aikavälillä.
-
(2016)The aim of this study was to examine how pre-school aged children view the existence and importance of Santa Claus. How they define him and why he’s important to them. Theory used is based on earlier research and literature regarding both the relevance of how believing in mythical creatures affects a child’s development and the importance of cultural heritage, in which Santa Claus plays a significant role. Piaget’s theory on cognitive development and Vygotsky’s cultural historical dialectic theory are the key developmental psychology theories used in this thesis. I have examined Santa Claus not only from a historical and cultural perspective but also give some insight pertaining to his existence, mainly from a filosofical point of view. Despite the fact that Santa Claus plays an important role in children’s lives and is also an integral part of our culture, very few studies on him have been carried out. A study conducted by a group of American scientists Woolley, Boerger, and Markman (2004) which examined factors that influenced preschool-age children’s belief in a novel fantastical entity, proved to be of significance when establishing children’s views on Santa Claus’s existence. The results showed that involving a mix of mundane and magical properties and presenting children with hard evidence, such as presents, was enough for children to believe in his existence. Research was conducted using both small group- and individual focused semi-structured interviews. The twenty children that participated were 6 years old, ten girls and ten boys. Five girls and five boys participated in the individual interviews. For the small group interviews five pairs were randomly picked so that each pair consisted of one girl and one boy. These children were not the same as those who participated in the individual interviews. All were given the option of drawing Santa Claus at Christmas. The analysis method used for analyzing the data was theory guided content analysis. Results showed that the children’s definitions of Santa Claus were that of the Santa Claus portrayed in stories and the media. His importance was based on his role of delivering gifts at Christmas. Piaget’s cognitive development- and Vygotsky’s cultural historical dialectic theory support the results of this study in regards to the role and importance of Santa Claus in a child’s development.
-
(2018)Den här kandidatavhandlingen undersöker hur väl en fristående, progressiv redaktion i Egypten lyckas eftersträva objektivitetsidealet i sina artiklar. Materialet består av åtta texter som har producerats av redaktionen Mada Masr. Artiklarna är publicerade mellan juli och oktober år 2017. Syftet med undersökningen är att se hur väl Mada Masr lyckas eftersträva objektivitet samt att reflektera över varför redaktionen i så fall inte lyckas eftersträva objektivitet. För att eftersträva objektivitet ska journalisterna använda sig av de regler som finns för objektiv journalistik och i journalistreglerna. Hypotesen är att Mada Masr inte lyckas eftersträva objektivitet. En orsak kan vara det journalistfientliga klimatet som råder i Egypten. Bland annat låg Egypten på 161 plats av 180 på Reportrar utan gränsers pressfrihetsindex för år 2017. Därtill räknas landets pressfrihet som väldigt dålig enligt samma index. Avhandlingen analys baserar sig på Deuze (2005) teori om objektivitet. Enligt teorin är en artikel objektiv ifall den är opartisk, neutral, objektiv, rättvis och trovärdig. Därtill används Schudson (2001) definition av objektivitetsidealet. Han definierar objektivitetsidealet som ett moraliskt mål för journalistiken. Det ter sig i form av att journalistiken inte ska rapportera värderingar utan fakta. För att konkretisera Deuzes och Schudsons teorier används journalistreglerna. Analysen utförs i form av en kritisk diskursanalys. Själva analysmetoden bygger på Berglezs (2010) och van Dijks sätt att analysera texter. Därtill används Fairclough (1995) som bakgrund i förståelsen av kritisk diskursanalys. Eftersom analysen använder kritisk diskursanalys så kan undersökningen ta i beaktande också andra faktorer än rent språkigmässiga drag. Analysen visar att Mada Masr i stor utsträckning använder sig av anonyma källor och även vid vissa tillfällen av värdeladdade ord i rubriker och nedryckare. Artiklarna saknar också ofta kommentarer från till exempel statliga organ i fall där staten kritiseras eller har agerat på ett problematiskt sätt. Eftersom samplet är så litet som åtta artiklar går det inte att dra alltför stora slutsatser. Däremot visar analysen att Mada Masr i många fall inte lyckas eftersträva de krav som Deuze (2005) ställer på objektivitet. Framförallt har Mada Masr svårt att eftersträva kraven på trovärdighet och rättvisa.
-
(2020)Målet med denna avhandling var att kartlägga skillnader i lagstiftning och journalistkårens etiska regler om källskydd mellan Finland och Sverige. För att kartlägga skillnaderna jämförde jag svensk och finsk källskyddslagstiftning, journalistkårens egna etiska regler i de båda länderna och fyra mediebolags källskyddsregler. På ett mera allmänt plan diskuterar jag i avhandlingen källskyddslagstiftningens historia, journalistiska källor, anonyma källor och behov av källskydd samt källskyddets för- och nackdelar utgående från tidigare forskning. Min jämförelse visar att svensk lagstiftning är striktare, mera omfattande och tydligare angående källskydd än den finska lagstiftningen. Enligt svensk lag är källskyddet journalistens skyldighet. Brott mot källskydd kan leda till fängelsestraff för journalisten. I Finland är källskydd journalistens lagstadgade rättighet, men finska journalister är inte skyldiga att ge källskydd. I Finland är det inte straffbart för journalister att bryta källskyddet. Jämförelsen av branschens etiska regler visar också en klar skillnad. Den svenska journalistkårens publicitetsregler och yrkesetiska regler omnämner överhuvudtaget inte källskydd. De finska journalistreglerna har däremot ända sedan de publicerades för första gången 1968 poängterat skyddet av nyhetskällor. Min tolkning är att den svenska lagstiftningen definierar och reglerar källskydd så strikt och tydligt att det inte finns behov för branschregler om källskydd. Samtidigt orsakar den finska lagstiftningens svagare källskydd, som lämnar större utrymme för tolkningar, ett större behov inom journalistkåren att själv reglera hur och när källskydd ska användas.
-
(2019)Publication bias is one of the central threats to the validity of scientific research. In research of mindfulness-based interventions publication bias has been examined mostly in meta-analyses with statistical methods that have several limitations. This study examined how meta-analyses and systematic reviews that have examined publication bias have succeeded in their assessments. A rough estimate of publication bias and suggestions for further meta-analyses were made based on the examination. The study was conducted in the form of a literature review. It was found that there are significant limitations in examinations of publication bias, the most central of which being limited sample sizes, strong heterogeneity of studies and suboptimal method choices in meta-analyses and systematic reviews. The conclusions about publication bias also seemed overly optimistic in some cases. These limitations made it difficult to estimate the magnitude of publication bias. Regardless of that, there was evidence for the existence of publication bias, although in general it did not seem to lower the effect sizes of mindfulness-based interventions to zero. In future, publication bias should be assessed with methods less sensitive to the issues raised in this study. In addition, there is a need for pre-registered, good-quality replication studies of mindfulness-based interventions.
Now showing items 1864-1883 of 7170