Browsing by Title

The aim of my study is to find out what kind of significants is given to bags made of sealed coffee packages. Do these significant have an impact how willing people are to use coffee package bags? Coffee bags crafts are reasonably common in Finland, but still there isn’t much research about the issue. The only research found was Tuula Nissinen’s study (2015) about coffee bag crafts as a hobby. In her study the perspective is the significance of the hobby for the crafters. Material of this study was collected by interviewing four women with the theme interviews and using help of semi-structured individual interviews. The results were analyzed linearly with means by the qualitative content analysis by classifying and connecting. The methodological approach of the study is semiotics, in which the people's ideas are examined around the appearing phenomena. As the result of this study appeared, that bags made of sealed coffee packages aroused strong opinions. One interviewee considered her bag beautiful, practical and strong. The others thought that the appearance was ugly and cheap, and furthermore the style was appropriate for elderly people. The way, that coffee package bags were crafted, had an influence on the appearance. That affected the semiotic meanings of the product and the interest to use the coffee package bags. Therefore the appearance of the upcycled products should be improved by design, because materials from a recycled sources are more environmentally friendly than from virgin sources

Sosiaalinen media on isossa roolissa nuorten elämässä. Mediakasvatuksen yhtenä tärkeänä tehtävänä on opettaa nuori tarkastelemaan erilaisia mediasisältöjä kriittisesti. Tämän kandidaatin tutkielman tavoitteena on tutkia erään hyvinvointi-, terveys- ja kauneustuotteita myyvän verkostomarkkinointiyrityksen jälleenmyyjien Instagram-profiilien sisältöjä narratiivisen tapaustutkimuksen keinoin. Myös nuoret törmäävät verkostomarkkinointiin sosiaalisessa mediassa, joten tämä tutkimus antaa arvokasta tietoa siitä, mitä heidän tulisi verkostomarkkinoinnista tietää. Tutkimuksessa haetaan vastauksia siihen, miten jälleemyyjät kasvattavat uskottavuuttaan sosiaalisessa mediassa, ilmeneekö heidän Instagram-julkaisuissaan verkostomarkkinointiin liitettyjä eettisiä ongelmia ja näyttääkö siltä, että jälleenmyyjiä motivoivat samanlaiset tekijät kuin muita sisällöntuottajia. Tutkimuskysymyksiin etsittiin vastauksia narratiivisen tapaustutkimuksen avulla. Tutkimuksen aineisto muodostui yhteensä viidestäkymmenestä Instagram julkaisusta, jotka kerättiin kymmenestä eri profiilista. Aineisto kerättiin Instagramista aihetunnisteiden avulla selailemalla. Tutkimusta tehdessä Instagramista käytettiin selainversiota. Teoreettisen viitekehyksen perusteella sisällöntuottajia motivoivat tekijät voidaan jakaa yksilöllisiin ja yhteisöllisiin tekijöihin. Myös aineiston analyysi on jaettu yksilöllisyyttä ja yhteisöllisyyttä ilmentäviin narratiiveihin. Tulosten perusteella jälleenmyyjiä motivoivat samat tekijät kuin sisällöntuottajia, kuten esimerkiksi yhteisöllisyys. Nämä tekijät ilmenivät aineistossa tavalla, josta on mahdollista löytää yhtäläisyyksiä myös verkostomarkkinointiin liitettyjen eettisten ongelmien kanssa. Motivaatiotekijät ja eettiset ongelmat kulkevat näin ollen pitkälti käsikädessä. Lisäksi tulokset paljastivat, että ainakin sosiaalisessa mediassa jälleenmyyjät tuntuvat markkinoivan tuotteiden sijaan jotain muuta, kuten yhteisöllisyyttä tai ystävyyttä.

Tutkielman tarkoituksena on toteuttaa kirjallisuuskatsaus, jossa konkreettisten esimerkkien avulla kootaan yhteen tietoa siitä, kuinka liikuntavammaisen oppilaan itsenäisyyttä ja aktiivisuutta on mahdollista edistää alakoulun perusopetuksessa. Tutkielmassa käsitellään myös liikuntavammaisen oppilaan aktiivisuutta ja itsenäisyyttä heikentäviä asioita. Teoriaosuudessa perehdytään liikuntavammaisuuden yleisimpiin syihin, liikuntavammaisten oppilaiden koulunkäynnin historiaan, nykyiseen opetussuunnitelmaan sekä inkluusion ja integraation käsitteisiin. Lähtökohtana tutkielmassa ovat sellaiset oppilaat, jotka käyttävät liikkumisen apuvälinettä (esimerkiksi pyörätuoli) päivittäin, mutta tulokset ovat käytettävissä myös sellaisessa tilanteessa, jossa liikuntavamma on väliaikainen esimerkiksi tapaturman seurauksena. Tutkielma toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Lähdeaineisto rajattiin vuosien 2000-2020 välille. Lähteissä on mukana myös muutamia aikarajauksen ulkopuolelle jääviä teoksia, joiden käyttöä perustellaan metodiluvussa. Aineisto kerättiin vuoden 2020 alkuvuoden aikana. Hakutulosten etsinnässä käytettiin kuutta eri hakupalvelua, jotka on esitelty metodiluvussa. Lähdekirjallisuuden perusteella merkityksellisimpiä tapoja lisätä liikuntavammaisen oppilaan aktiivisuutta ja itsenäisyyttä koulupäivän aikana on viisi: oppimisympäristön ja toimintakulttuurin kehittäminen, koulunkäyntiavustaja, apuvälineiden käyttö sekä kuntoutus osana koulupäivää. Pedagogisena näkökulmana tutkielmassa on konduktiivinen kasvatus. Oppimisympäristöllä ja toimintakulttuurilla on liikuntavammaiselle oppilaalle iso merkitys. Samanlainen paikka tai tilanne näyttäytyy erilaisena liikuntavammaiselle, kuin vammattomalle oppilaalle. Toimintakulttuurin kehittämisessä tärkeää on hyvä vuorovaikutus, erilaisuuden hyväksyminen ja sen opettaminen koulun aikuisille, sekä oppilaille. Koulunkäyntiavustajan ammattitaidolla sekä apuvälineiden oikeanlaisella ja turvallisella käytöllä on tärkeä vaikutus koulupäivän sujuvuuteen. Huomiota tulee kiinnittää myös sosiaalisen vuorovaikutuksen tukemiseen ja siihen kannustamiseen. Kuntoutus osana koulupäivää tukee niin liikuntavammaisen oppilaan viihtyvyyttä koulussa kuin oppimistuloksiakin. Konduktiivisen pedagogiikan periaatteiden mukaan on mahdollista tukea sekä oppilaan fyysistä että henkistä toimijuutta. Fyysisen aktiivisuuden edistäminen (esimerkiksi tarkoituksenmukainen työskentelyasento) vaikuttaa positiivisesti niin oppimistuloksiin, itsensä arvostamiseen kuin sosiaaliseen vuorovaikutukseenkin.

The purpose of this Bachelor’s Thesis was to depict loneliness experienced by university students who moved to the capital area in the beginning of their studies as diversely as possible. The research tries to achieve deeper understanding of the multidimensional phenomenon through eyes of the university students, who moved to the capital area. The research was implemented by collecting free-form essays or essays based on support questions from the university students, who moved to the capital area. Data were collected from members of the student organizations and nations of University of Helsinki and the student organizations of Aalto University. Data were procured both via e-mails and electronic forms. 36 responses were received, and 27 of those were included in this research. Limited data were analyzed with data based content analysis method. In the essays of the university students the clearest causes for loneliness were the exiguity of social relationships and external factors. Most writers described that loneliness experiences were related to scarce social contacts and the different culture of the new place. It can be concluded, that university students highlight multidimensionally different things of loneliness in the beginning of the studies, but the data show that the meaning of few social relationships is essential in the experience of loneliness. The impression of individualistic culture presented in social debate may complicate the help seeking because of the ideal of this culture. However, the data seems to suggest that most of the young adults moving to new places need specifically social support from their equals and intimates during the critical phase of their life in the beginning of studies.

Tavoitteet. Varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet velvoittavat toteuttamaan tunnekasvatusta osana laadukasta opetusta ja kasvatusta (OPH, 2018; OPH, 2014). Tunnetaidot ennustavat myöhempää akateemista menestystä, kokonaisvaltaista hyvinvointia ja täysvaltaiseksi yhteiskunnan jäseneksi kasvamista (Denham, ym., 2012; Kokkonen, 2010, s.99; Figueroa-Sánchez, 2008). Rautamiehen, Koivulan ja Vähäsantasen (2018) tutkimuksen mukaan voimakkaiden tunteiden, kuten ikävän kestäminen, on yksi tärkeimmistä tunnetaidoista, joita lasten tulisi oppia. Lasten kuvakirjat ovat yksi väline tunnetaitojen opetteluun (Laine & Aho, 2005, s.70; Heikkilä-Halttunen, 2018, s.49–50). 2000- luvulla lasten kuvakirjoja ilmestyy enemmän kuin koskaan ja suosituiksi kuvakirjoiksi ovat nousseet erilaiset tunnetaitokirjat (Heikkilä-Halttunen, 2018, s.138). Tämä tutkimus kuvaa, analysoi ja tulkitsee, kuinka ikävä ilmenee kuvakirjojen kuvissa ja teksteissä. Tutkimuksessa selvitetään, kuinka ikävää kuvataan kirjoissa, mitkä eri tekijät aiheuttavat ikävää ja millaisia keinoja ikävän käsittelyyn tarjotaan. Menetelmät. Tutkimuskirjoiksi valikoitui tällä hetkellä suosiossa olevat kirjat, jotka käsittelevät ikävää keskenään eri tavalla. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa analysoidaan kolmea lasten kuvakirjaa. Kirjoista kaksi on tavallisia lasten kuvakirjoja ja yksi tunnetaitokirjaksi luokiteltu tunnekasvatuksen täsmäkirja. Vastauksia tutkimuskysymyksiin etsittiin sisällönanalyysillä sekä kuvia tulkitsemalla. Tulokset ja johtopäätökset. Kaikkien kirjojen teksteissä ikävää kuvattiin hahmojen ajatuksissa ja sanoissa. Kuvissa ikävää kuvattiin hahmojen ilmeissä ja eleissä. Ikävää aiheuttivat läheinen henkilö, koti-ikävä sekä esine. Ikävän käsittelyn keinoja tarjottiin runsaasti kaikissa kolmessa kirjassa. Keskustelu itsensä tai toisen kanssa, aikuisen tarjoama tuki, kirjeen lähettäminen tai lukeminen sekä kotiin palaaminen olivat keinoja, jotka auttoivat ikävästä selviämiseen. Tunnetaitokirjaksi luokitellussa kirjassa esiintyi vähemmän aikuisen tukea ja ikävää kuvataan ja sanoitetaan kattavammin. Tavalliset lasten kuvakirjat jättävät enemmän tilaa lukijan omalle tulkinnalle. Kaikki kirjat ovat samaistuttavia lukijalle ja harjaannuttavat monipuolisesti tunnetaitoja. Niin tavalliset lasten kuvakirjat kuin tunnetaitokirjaksi luokiteltu kirjakin soveltuvat pedagogisiksi välineiksi tunnekasvatukseen.

The purpose of this study was to examine how a music teacher can build an informal lear- ning environment by using popular music pedagogy in a rock band playing by using 5.–6. grades music book as its’ material. First, I separated the rock band material from music books. Then I analysed the keys and the chords used in the songs. Finally I described how the basics of the rock band instruments are being taught in the books. The theory that is used in this study is based on a constructive learning, an informal learning and a popular music pedagogy. This study was a qualitative research where the corpus was described in using both qualita- tive and quantitative methods. The corpus of the research consisted of two series of music books: ”Musiikin mestarit 5–6” by Otava and ”SOI 5–6” by WSOY. Both book series consis- ted music books for the pupil and for the teacher. The rock band material represents approximately 25 percent of the contents of the music books. Every band instrument had special material regarding basic playing techniques. D- major was the most used key in both series. The next frequently used key in ”Musiikin mes- tarit 5–6” music book was C-major. Correspondingly, ”SOI 5–6” music book had exactly equal amount of A-minor and G-major keys after D-major. The most frequently used chords in rock band material were D, G, C, A, G7, A7, Am, Dm and Em. This study confirmed the view that teacher may build a learning environment by using music books. Learning may happen informally. However, the classroom as a formal learning envi- ronment must include suitable material that meet the needs of rock band playing. Finally, This study pointed out that teacher should use his/her pedagogic understanding when eva- luating suitable material for rock band playing to use.