Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Ravelin, Lea (2018)
    The aim of my study is to find out what kind of significants is given to bags made of sealed coffee packages. Do these significant have an impact how willing people are to use coffee package bags? Coffee bags crafts are reasonably common in Finland, but still there isn’t much research about the issue. The only research found was Tuula Nissinen’s study (2015) about coffee bag crafts as a hobby. In her study the perspective is the significance of the hobby for the crafters. Material of this study was collected by interviewing four women with the theme interviews and using help of semi-structured individual interviews. The results were analyzed linearly with means by the qualitative content analysis by classifying and connecting. The methodological approach of the study is semiotics, in which the people's ideas are examined around the appearing phenomena. As the result of this study appeared, that bags made of sealed coffee packages aroused strong opinions. One interviewee considered her bag beautiful, practical and strong. The others thought that the appearance was ugly and cheap, and furthermore the style was appropriate for elderly people. The way, that coffee package bags were crafted, had an influence on the appearance. That affected the semiotic meanings of the product and the interest to use the coffee package bags. Therefore the appearance of the upcycled products should be improved by design, because materials from a recycled sources are more environmentally friendly than from virgin sources
  • Kasurinen, Julia (2016)
    Mental health problems are a major cause for working incapacity in Finland. The new elementary school curriculum raises mental health skills in a bigger role in schools than ever before. This thesis is about Finland's Mental Health organization’s training called “Hyvää mieltä yhdessä”. The training aims to help teachers teach mental health skills in school. The purpose of this thesis is to describe teachers’ realizations of the training. The data consisted of 151 teachers’ feedback from the training during the term 2015-2016. In this thesis studied the open question “What was your most important realizations during the training day?” The answers were analyzed with a data based content analysis method. The data collected highlights teachers’ realizations about mental health and factors that affect it as well as its significance in general and in education. Teachers had realizations for example concerning the role of the mental health skills in the new elementary school curriculum. In conclusion, teachers need more information about mental health and its promotion. The “Hyvää mieltä yhdessä” -training seems to answer to this need. On the grounds of the results, teachers’ training helps to carry out the new curriculum’s goals towards mental health because the training served practical tips for teaching mental health skills. This thesis illustrates how difficult it is to carry out the new curriculum’s abstract goals without teacher’s training.
  • Elomaa, Sanna (2020)
    Sosiaalinen media on isossa roolissa nuorten elämässä. Mediakasvatuksen yhtenä tärkeänä tehtävänä on opettaa nuori tarkastelemaan erilaisia mediasisältöjä kriittisesti. Tämän kandidaatin tutkielman tavoitteena on tutkia erään hyvinvointi-, terveys- ja kauneustuotteita myyvän verkostomarkkinointiyrityksen jälleenmyyjien Instagram-profiilien sisältöjä narratiivisen tapaustutkimuksen keinoin. Myös nuoret törmäävät verkostomarkkinointiin sosiaalisessa mediassa, joten tämä tutkimus antaa arvokasta tietoa siitä, mitä heidän tulisi verkostomarkkinoinnista tietää. Tutkimuksessa haetaan vastauksia siihen, miten jälleemyyjät kasvattavat uskottavuuttaan sosiaalisessa mediassa, ilmeneekö heidän Instagram-julkaisuissaan verkostomarkkinointiin liitettyjä eettisiä ongelmia ja näyttääkö siltä, että jälleenmyyjiä motivoivat samanlaiset tekijät kuin muita sisällöntuottajia. Tutkimuskysymyksiin etsittiin vastauksia narratiivisen tapaustutkimuksen avulla. Tutkimuksen aineisto muodostui yhteensä viidestäkymmenestä Instagram julkaisusta, jotka kerättiin kymmenestä eri profiilista. Aineisto kerättiin Instagramista aihetunnisteiden avulla selailemalla. Tutkimusta tehdessä Instagramista käytettiin selainversiota. Teoreettisen viitekehyksen perusteella sisällöntuottajia motivoivat tekijät voidaan jakaa yksilöllisiin ja yhteisöllisiin tekijöihin. Myös aineiston analyysi on jaettu yksilöllisyyttä ja yhteisöllisyyttä ilmentäviin narratiiveihin. Tulosten perusteella jälleenmyyjiä motivoivat samat tekijät kuin sisällöntuottajia, kuten esimerkiksi yhteisöllisyys. Nämä tekijät ilmenivät aineistossa tavalla, josta on mahdollista löytää yhtäläisyyksiä myös verkostomarkkinointiin liitettyjen eettisten ongelmien kanssa. Motivaatiotekijät ja eettiset ongelmat kulkevat näin ollen pitkälti käsikädessä. Lisäksi tulokset paljastivat, että ainakin sosiaalisessa mediassa jälleenmyyjät tuntuvat markkinoivan tuotteiden sijaan jotain muuta, kuten yhteisöllisyyttä tai ystävyyttä.
  • Koskenkorva, Kaisa-Leena (2020)
    Tutkielman tarkoituksena on toteuttaa kirjallisuuskatsaus, jossa konkreettisten esimerkkien avulla kootaan yhteen tietoa siitä, kuinka liikuntavammaisen oppilaan itsenäisyyttä ja aktiivisuutta on mahdollista edistää alakoulun perusopetuksessa. Tutkielmassa käsitellään myös liikuntavammaisen oppilaan aktiivisuutta ja itsenäisyyttä heikentäviä asioita. Teoriaosuudessa perehdytään liikuntavammaisuuden yleisimpiin syihin, liikuntavammaisten oppilaiden koulunkäynnin historiaan, nykyiseen opetussuunnitelmaan sekä inkluusion ja integraation käsitteisiin. Lähtökohtana tutkielmassa ovat sellaiset oppilaat, jotka käyttävät liikkumisen apuvälinettä (esimerkiksi pyörätuoli) päivittäin, mutta tulokset ovat käytettävissä myös sellaisessa tilanteessa, jossa liikuntavamma on väliaikainen esimerkiksi tapaturman seurauksena. Tutkielma toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Lähdeaineisto rajattiin vuosien 2000-2020 välille. Lähteissä on mukana myös muutamia aikarajauksen ulkopuolelle jääviä teoksia, joiden käyttöä perustellaan metodiluvussa. Aineisto kerättiin vuoden 2020 alkuvuoden aikana. Hakutulosten etsinnässä käytettiin kuutta eri hakupalvelua, jotka on esitelty metodiluvussa. Lähdekirjallisuuden perusteella merkityksellisimpiä tapoja lisätä liikuntavammaisen oppilaan aktiivisuutta ja itsenäisyyttä koulupäivän aikana on viisi: oppimisympäristön ja toimintakulttuurin kehittäminen, koulunkäyntiavustaja, apuvälineiden käyttö sekä kuntoutus osana koulupäivää. Pedagogisena näkökulmana tutkielmassa on konduktiivinen kasvatus. Oppimisympäristöllä ja toimintakulttuurilla on liikuntavammaiselle oppilaalle iso merkitys. Samanlainen paikka tai tilanne näyttäytyy erilaisena liikuntavammaiselle, kuin vammattomalle oppilaalle. Toimintakulttuurin kehittämisessä tärkeää on hyvä vuorovaikutus, erilaisuuden hyväksyminen ja sen opettaminen koulun aikuisille, sekä oppilaille. Koulunkäyntiavustajan ammattitaidolla sekä apuvälineiden oikeanlaisella ja turvallisella käytöllä on tärkeä vaikutus koulupäivän sujuvuuteen. Huomiota tulee kiinnittää myös sosiaalisen vuorovaikutuksen tukemiseen ja siihen kannustamiseen. Kuntoutus osana koulupäivää tukee niin liikuntavammaisen oppilaan viihtyvyyttä koulussa kuin oppimistuloksiakin. Konduktiivisen pedagogiikan periaatteiden mukaan on mahdollista tukea sekä oppilaan fyysistä että henkistä toimijuutta. Fyysisen aktiivisuuden edistäminen (esimerkiksi tarkoituksenmukainen työskentelyasento) vaikuttaa positiivisesti niin oppimistuloksiin, itsensä arvostamiseen kuin sosiaaliseen vuorovaikutukseenkin.
  • Nätkynmäki, Iida (2016)
    Objective of the study. Inclusion is a way of thinking which aims at equality and equal opportunities to participate in both school and society on a larger scale. Teaching should be arranged by paying attention to pupils’ individuality and equality. This also applies to physical education. Differentiating means making participation and individual progress of every pupil possible and it can be used in teaching to take everyone’s needs into account. The aim of this study was to examine and describe the ways of differentiation in physical education and the benefits and challenges of inclusive physical education. The purpose is to raise awareness of the effects of inclusive physical education and awareness of teachers’ ability to respond to the needs of a heterogeneous group of pupils in physical education. Methods. This study was carried out as a qualitative study using phenomenological-hermeneutical approach. The data was collected by interviewing three primary school teachers in February 2016. The interview consisted of open-ended questions and they emphasized the teachers’ conceptions of differentiation in physical education and inclusive physical education. The data was analysed by using content analysis. Results and conclusions. According to the teachers, differentiation means making the participation of every pupil possible and paying attention to individual needs. Frequently mentioned ways of differentiation were different kinds of groupings, alternative tasks, adapting the tasks using equipment and changing the rules and special needs assistants. According to the teachers, inclusion means equality and teaching according to pupil’s individual skills. Cooperation and participation, improvement in attitudes, stronger self-esteem for a pupil with special needs and better social-emotional skills were mentioned as benefits of inclusion. Challenges caused by inclusion were difficulties in planning, insufficiency of professional skills, lack of resources and motivating all of the pupils. The results can be utilized when planning physical education that suits everyone and takes the needs of a heterogeneous group into account.
  • Fagerholm, Mikaela (2020)
    Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää varhaiskasvatuksen opettajien käsityksiä sinnikkyyden luonteenvahvuudesta, miten he määrittelevät sinnikkyyden vahvuuden ja mitä merkityksiä he sille antavat. Tarkoituksena oli myös selvittää, pitävätkö varhaiskasvatuksen opettajat sinnikkyyttä opetettavissa olevana taitona ja kokevatko he tukevansa lapsen sinnikkyyden kehittymistä. Sinnikkyys on yksi 24 luonteenvahvuudesta. Aiempien tutkimusten mukaan luonteenvahvuuksien ajatellaan olevan opittavissa ja opetettavissa olevia taitoja. Sinnikkyys on päämäärätietoisuutta ja päättäväisyyttä pitäytyä toiminnassa silloinkin, kun kohdataan haasteita tai epäonnistumisia. Sen avulla tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Sinnikkyyden on tutkimuksissa havaittu vaikuttavan positiivisesti oppimiseen, sekä olevan yhteydessä menestymiseen. Aiempien tutkimusten mukaan sinnikkyyden voidaan ajatella sisältävän myös intohimoa ja siitä juontuvaa sisäistä motivaatiota toimintaa kohtaan. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, vastaavatko varhaiskasvatuksen opettajien käsitykset sinnikkyydestä luonteenvahvuusluokittelun ja aiempien tutkimusten määritelmiä sekä tukevatko he työssään lasten sinnikkyyttä vahvuusopetuksen näkökulmia vastaavilla tavoilla. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla kolmea varhaiskasvatuksen opettajaa teemahaastattelun menetelmää käyttäen. Haastateltavilta ei edellytetty perehtyneisyyttä luonteenvahvuusluokitteluun tai vahvuusopetukseen, mutta yksi haastateltavista oli aiheeseen jossain määrin perehtynyt. Aineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä. Varhaiskasvatuksen opettajien näkemykset sinnikkyyden luonteenvahvuudesta vastasivat monelta osin luonteenvahvuusluokittelun ja aiempien tutkimusten määritelmiä. Varhaiskasvatuksen opettajat pitivät sinnikkyyttä opetettavissa olevana taitona, kokivat tukevansa lasten sinnikkyyden kehittymistä sekä pitivät sinnikkyyden vahvistamista tärkeänä. Näkemykset sinnikkyydestä jäävät kuitenkin jossain määrin kapeiksi, intohimon tai sisäisen motivaation merkitys ei noussut merkittävästi esille. Perehtyneisyyden luonteenvahvuusopetukseen voi nähdä laajentavan käsityksiä sinnikkyydestä sekä sen tukemisesta.
  • Taipalus, Marjo (2016)
    The purpose of this Bachelor’s Thesis was to depict loneliness experienced by university students who moved to the capital area in the beginning of their studies as diversely as possible. The research tries to achieve deeper understanding of the multidimensional phenomenon through eyes of the university students, who moved to the capital area. The research was implemented by collecting free-form essays or essays based on support questions from the university students, who moved to the capital area. Data were collected from members of the student organizations and nations of University of Helsinki and the student organizations of Aalto University. Data were procured both via e-mails and electronic forms. 36 responses were received, and 27 of those were included in this research. Limited data were analyzed with data based content analysis method. In the essays of the university students the clearest causes for loneliness were the exiguity of social relationships and external factors. Most writers described that loneliness experiences were related to scarce social contacts and the different culture of the new place. It can be concluded, that university students highlight multidimensionally different things of loneliness in the beginning of the studies, but the data show that the meaning of few social relationships is essential in the experience of loneliness. The impression of individualistic culture presented in social debate may complicate the help seeking because of the ideal of this culture. However, the data seems to suggest that most of the young adults moving to new places need specifically social support from their equals and intimates during the critical phase of their life in the beginning of studies.
  • Härkönen, Miia (2022)
    Keliakian vaikutukset fyysiseen terveyteen ovat olleet tiedossa jo pitkään, mutta sairauden psyykkiset ja sosiaaliset seuraukset ovat jääneet Suomessa tehdyn tutkimuksen osalta vähemmälle huomiolle. Tutkielman tavoitteena on ymmärtää millaisina keliaakikot kokevat sosiaaliset ruokailutilanteet osana arkeaan. Aiemmat kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet keliakian aiheuttavan haasteita elämän sosiaalisen toiminnan alueille erityisesti tilanteissa, joissa ruokailuhetket sijoittuvat kodin ulkopuolelle. Edeltävät tutkimukset ovat havainneet sosiaalisten ruokailutilanteiden toimivan keliaakikoille merkittävinä terveydellisinä riskeinä, joissa keliaakikoiden kohtaama sosiaalinen paine saattaa johtaa sosiaalisten ruokailutilanteiden välttämiseen tai omasta ruokavaliosta poikkeamiseen. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella Facebookin Keliakia-ryhmästä. Aineiston runsaan määrän vuoksi tarkemman tarkastelun kohteeksi valittiin vain 50–59-vuotiaiden (n=49) keliaakikoiden kokemukset. Aineiston analyysi tapahtui teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä, jonka seurauksena aineistosta nostettiin esiin kolme luokkaa, joiden avulla vastataan tutkimuskysymykseen. Keliaakikoiden kokemukset arjen sosiaalista ruokailutilanteista näyttäytyivät moninaisina. Keliaakikoiden kokemusten mukaan omaan tilanteeseen sopeutuminen sekä muilta ihmisiltä saatu positiivinen tukiverkosto olivat yhteydessä mielekkäämpiin arjen sosiaalisiin ruokailutilanteisiin. Kielteisempiin kokemuksiin myötävaikuttivat puolestaan vähäinen sosiaalinen tuki sekä muiden ihmisten tietämättömyys keliakiasta. Tietämättömyyden seurauksena keliaakikot kohtaavat vähättelyä sekä sairaudelle välttämättömän gluteenittoman ruokavalion kyseenalaistamista, jotka johtavat keliaakikoiden sosiaaliseen leimautumiseen ja sosiaalisten ruokailutilanteiden välttämiseen. Kielteisiä tuntemuksia sekä epävarmuutta arjen yhdessä syömiseen aiheuttivat erityisesti kodin ulkopuoliset sosiaaliset ruokailutilanteet. Tämä tutkielma tuotti arvokasta tietoa keliaakikoiden kokemuksista arjen sosiaalisista ruokailutilanteista osoittamalla keliaakikoiden kohtaamat haasteet ja yhdenmukaisen kohtelun puutteet, jotka olisivat suurilta osin korjattavissa keliakiatietoisuuden lisäämisellä.
  • Ruokosuo, Anni (2021)
    Tavoitteet. Varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet velvoittavat toteuttamaan tunnekasvatusta osana laadukasta opetusta ja kasvatusta (OPH, 2018; OPH, 2014). Tunnetaidot ennustavat myöhempää akateemista menestystä, kokonaisvaltaista hyvinvointia ja täysvaltaiseksi yhteiskunnan jäseneksi kasvamista (Denham, ym., 2012; Kokkonen, 2010, s.99; Figueroa-Sánchez, 2008). Rautamiehen, Koivulan ja Vähäsantasen (2018) tutkimuksen mukaan voimakkaiden tunteiden, kuten ikävän kestäminen, on yksi tärkeimmistä tunnetaidoista, joita lasten tulisi oppia. Lasten kuvakirjat ovat yksi väline tunnetaitojen opetteluun (Laine & Aho, 2005, s.70; Heikkilä-Halttunen, 2018, s.49–50). 2000- luvulla lasten kuvakirjoja ilmestyy enemmän kuin koskaan ja suosituiksi kuvakirjoiksi ovat nousseet erilaiset tunnetaitokirjat (Heikkilä-Halttunen, 2018, s.138). Tämä tutkimus kuvaa, analysoi ja tulkitsee, kuinka ikävä ilmenee kuvakirjojen kuvissa ja teksteissä. Tutkimuksessa selvitetään, kuinka ikävää kuvataan kirjoissa, mitkä eri tekijät aiheuttavat ikävää ja millaisia keinoja ikävän käsittelyyn tarjotaan. Menetelmät. Tutkimuskirjoiksi valikoitui tällä hetkellä suosiossa olevat kirjat, jotka käsittelevät ikävää keskenään eri tavalla. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa analysoidaan kolmea lasten kuvakirjaa. Kirjoista kaksi on tavallisia lasten kuvakirjoja ja yksi tunnetaitokirjaksi luokiteltu tunnekasvatuksen täsmäkirja. Vastauksia tutkimuskysymyksiin etsittiin sisällönanalyysillä sekä kuvia tulkitsemalla. Tulokset ja johtopäätökset. Kaikkien kirjojen teksteissä ikävää kuvattiin hahmojen ajatuksissa ja sanoissa. Kuvissa ikävää kuvattiin hahmojen ilmeissä ja eleissä. Ikävää aiheuttivat läheinen henkilö, koti-ikävä sekä esine. Ikävän käsittelyn keinoja tarjottiin runsaasti kaikissa kolmessa kirjassa. Keskustelu itsensä tai toisen kanssa, aikuisen tarjoama tuki, kirjeen lähettäminen tai lukeminen sekä kotiin palaaminen olivat keinoja, jotka auttoivat ikävästä selviämiseen. Tunnetaitokirjaksi luokitellussa kirjassa esiintyi vähemmän aikuisen tukea ja ikävää kuvataan ja sanoitetaan kattavammin. Tavalliset lasten kuvakirjat jättävät enemmän tilaa lukijan omalle tulkinnalle. Kaikki kirjat ovat samaistuttavia lukijalle ja harjaannuttavat monipuolisesti tunnetaitoja. Niin tavalliset lasten kuvakirjat kuin tunnetaitokirjaksi luokiteltu kirjakin soveltuvat pedagogisiksi välineiksi tunnekasvatukseen.
  • Kuhanen, Miia (2016)
    The purpose of this study was to examine how a music teacher can build an informal lear- ning environment by using popular music pedagogy in a rock band playing by using 5.–6. grades music book as its’ material. First, I separated the rock band material from music books. Then I analysed the keys and the chords used in the songs. Finally I described how the basics of the rock band instruments are being taught in the books. The theory that is used in this study is based on a constructive learning, an informal learning and a popular music pedagogy. This study was a qualitative research where the corpus was described in using both qualita- tive and quantitative methods. The corpus of the research consisted of two series of music books: ”Musiikin mestarit 5–6” by Otava and ”SOI 5–6” by WSOY. Both book series consis- ted music books for the pupil and for the teacher. The rock band material represents approximately 25 percent of the contents of the music books. Every band instrument had special material regarding basic playing techniques. D- major was the most used key in both series. The next frequently used key in ”Musiikin mes- tarit 5–6” music book was C-major. Correspondingly, ”SOI 5–6” music book had exactly equal amount of A-minor and G-major keys after D-major. The most frequently used chords in rock band material were D, G, C, A, G7, A7, Am, Dm and Em. This study confirmed the view that teacher may build a learning environment by using music books. Learning may happen informally. However, the classroom as a formal learning envi- ronment must include suitable material that meet the needs of rock band playing. Finally, This study pointed out that teacher should use his/her pedagogic understanding when eva- luating suitable material for rock band playing to use.
  • Lundén, Noora (2019)
    Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia monikkoäitien omakohtaisia kertomuksia arjesta omien kaksosten kanssa ja heidän arjessa jaksamistaan. Selvitän myös monikkoäitien arjessa jaksamisen voimavaroja. Tutkimus on luonteeltaan kerronnallinen eli narratiivinen tutkimus. Tarkoituksena on päästä aidosti sisälle monikkoäitien arkeen ja elämään ja tuoda esille monikkoperheiden haasteita ja monikkoarjen iloja ja rikkauksia. Narratiivisen tutkimuksen avulla lukija pääsee syvälle monikkoäitien maailmaan ja näkee kuin monikkoäidin silmin monikkouden haasteet ja rikkaudet. Menetelmät. Tutkimukselle asetetut tutkimuskysymykset olivat: Miten monikkoäidit kokivat monikkoraskauden, synnytyksen ja millaisia tunteita tieto kaksosista aluksi herätti? Miten monikkoäidit ovat kokeneet monikkoäitiyden ja sen tuomat haasteet ja rikkaudet? Millaista tukea monikkoäidit ovat saaneet arjessa jaksamiseensa? Tutkimukseen osallistuneet äidit ovat kaikki kaksosten äitejä ja monikkolapset ovat kaikki 2016 syntyneitä kaksosia ja samalla perheen ainoita lapsia. Tutkimusaineisto koostuu viiden monikkoäidin omakohtaisesta kertomuksesta. Monikkoäidit löysin internetin monikkoäitien vertaistukiryhmän kautta. Aineiston analyysin toteutin narratiivisen analyysin keinoin, jonka avulla syntyi viisi uutta ydinkertomusta monikkoäitien kertomusten pohjalta. Tulokset ja johtopäätökset. Monikkoäidit kuvasivat arkeaan hyvin kiireisenä ja väsymys ja arjen kuormittavuus olivat äideille tuttuja asioita. Valtaosassa kertomuksista välittyi aito ilo, kiitollisuus ja rakkaus kaksosiaan kohtaan. Valtaosa äideistä kertoi nauttivansa omien kaksostensa kehityksen ja kasvun seuraamisesta ja kuinka kaksi lasta tulevat niin hyvin toimeen keskenään. Tutkimus osoitti, että suureksi arjen voimavaraksi koettiin perheen vahva tukiverkosto sekä hyvin toimiva parisuhde, jossa toista tuetaan ja keskustellaan avoimesti asioista. Suurinosa monikkoäideistä kokee oman hyvinvointinsa hyvänä.