Browsing by Title
Now showing items 1975-1994 of 7170
-
(2016)Peruskoulun opetussuunnitelmassa 2014 on painotettu koulun ulkopuolisten oppimisympäristöjen, kuten lähiluonnon, hyödyntämistä. Opetuksen yhtenä laaja-alaisista tavoitteista on lapsen luontosuhteen vahvistaminen osana kasvatusta kestävään kehitykseen. Suomessa oppitunteja pidetään ulkona vielä verrattain vähän ja tutkimustietoa aiheesta tarvitaan. Tämän tutkielman tarkoituksena on tuottaa lapsinäkökulmaista ymmärrystä koululaisen suhteesta koulumetsäksi nimitettyyn luonnonympäristöön. Lopulliset tutkimuskysymykset määrittyivät aineistolähtöisesti erään uusmaalaisen neljännen luokan oppilaiden tuottaman aineiston pohjalta. Oppilaille esitettiin avoin kysymys: ”Mitä haluaisit kertoa koulun lähimetsästä tutkijalle?”. Oppilaat valokuvasivat metsää ja kertoivat kuvistaan. Kerrotuttamisen menetelmä perustuu ajatukseen, että lapsen tietoon pääsee parhaiten käsiksi antamalla hänen itse kertoa siitä. Aineistosta nousi tämän tutkielman keskiöön kahden lapsen kertomukset ja niissä välittyvä suhde koulumetsään. Analysoin näitä narratiiveja teoriaohjaavasti Marketta Kytän kehittämän, lapsiystävällisen ympäristön arviointiin tarkoitetun melukylämallin avulla. Kytän melukylämalli osoittautui käyttökelpoiseksi välineeksi lapsen ympäristösuhteen jäsentäjänä koulumetsän kontekstissa. Keskeinen erottava tekijä tavassa, jolla koulumetsästä kerrottiin, oli kertomisen konteksti sekä potentiaalisten toimintamahdollisuuksien eli tarjoumien aktualisoituminen. Tutkielma lisää ymmärrystä koulumetsässä toimimiseen liittyvistä piiloisista tekijöistä, jotka mahdollisesti asettavat rajoitteita lapsen mahdollisuuksiin rakentaa suhdettaan luonnonympäristöön. Mikäli tavoitteena pidetään läheisen ja henkilökohtaisesti merkittävän luontosuhteen vahvistamista, tarvitsevat myös koululaiset mahdollisuuksia vapaaseen leikkiin ja muuhun lapsesta itsestään lähtevään toimintaan, jossa heillä on parhaat mahdollisuudet havaita, ottaa käyttöön ja muovata luonnonympäristön tarjoamia toimintamahdollisuuksia.
-
(2019)Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää aiemman tutkimuskirjallisuuden avulla, miten monikielisten kielihäiriöisten lasten leksikaalisia taitoja on tutkittu, ja eroavatko heidän leksikaaliset taitonsa eri kielten välillä. Menetelmät. Tutkimuksen menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tutkimusaineisto haettiin hakulausekkeella Ovid Medline -, PubMed- ja Web of Science -tietokannoista. Lopulliseen aineistoon valittiin kuusi artikkelia, joiden tulokset raportoitiin tutkimuskysymyksittäin sisällönanalyysin avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Kaikki aineistohaussa löydetyt artikkelit käsittelivät kaksikielisiä lapsia. Tulosten perusteella kaksikielisten lasten molempien kielten sanastoja tutkittiin eri osa-alueilla ja monin eri menetelmin. Tutkimuskohteena olivat ymmärtävä ja tuottava sanasto, semanttiset taidot, sanaston monipuolisuus, sanavalinnat, nopea sarjallinen nimeäminen ja epäsanojen toisto. Tyypillisesti kehittyneisiin lapsiin verrattuna kielihäiriöiset lapset joko suoriutuivat sanastollisista tehtävistä molemmilla kielillään heikommin, tai ryhmien välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa. Vertailtaessa kieliä keskenään kahden kielen taidot erosivat toisistaan. Kielten väliset yhteydet vaihtelivat tutkimuksittain. Osassa tutkimuksista kahden kielen taidot olivat laajasti yhteydessä osatehtävittäin, kun taas osassa yhteys havaittiin syvemmällä kielen prosessointitaitojen tasolla. Lisäksi leksikaaliset taidot olivat vaihtelevasti yhteydessä ikään ja kielen nykyisen käytön määrään. Tutkimusten perusteella näyttää siltä, että kielet voivat tukea toisiaan myös kehityksellisessä kielihäiriössä, ja toista kieltä tukemalla voidaan edistää myös toista kieltä.
-
(2016)Kaksikielisten lasten määrä kasvaa jatkuvasti Suomessa, ja erityisesti pääkaupunkiseudulla kasvu on ollut viime vuosina nopeaa. Suurimmalle osalle kaksikielisistä lapsista kahden kielen omaksuminen sujuu ongelmitta, mutta joukossa on myös lapsia, joiden kielelliset taidot eivät kehity kummallakaan kielellä. Tällöin kyse voi olla kielellisestä erityisvaikeudesta. Kaksikielisten lasten kielellisen erityisvaikeuden arvioiminen voi olla haastavaa, sillä kaksikielisyyden ominaispiirteitä huomioivia arviointimenetelmiä ei juurikaan ole saatavilla, eikä kaksikielisten lasten kielenkehitystä ole mielekästä verrata pelkästään yksikielisten lasten kielenkehitykseen. Perinteisen testauksen rinnalle kaksikielisille lapsille on ehdotettu dynaamista arviointia, joka perustuu oppimisen kapasiteetin arvioimiseen, sen sijaan, että keskityttäisiin pelkästään lapsen osaamistasoon testaushetkellä. Tutkielmassa perehdytään dynaamiseen arviointiin ja sen mahdollisuuksiin kaksikielisten lasten arviointimenetelmänä. Aineisto kerättiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen periaatteita noudattaen tammi- ja helmi-kuussa 2016. Hakulauseke muodostettiin termien dynaaminen arviointi, kaksikielinen, lapsi ja kielellinen erityisvaikeus englanninkielisistä vastineista ja aineistohakuun käytettiin EBSCO:n Academic Search Complete-tietokantaa sekä ProQuestin Linguistics and Language Behavior Abstracts (LLBA)-tietokantaa. Aineistohaku rajattiin 2000-luvulla tehtyihin artikkeleihin, minkä lisäksi aineiston tuli olla vertaisarvioitua, sen tuli sisältää kaikki hakulausekkeen termit ja siitä tuli olla kokoteksti saatavissa. Haku tuotti yhdeksän artikkelia, joista neljä olivat samoja mo-lemmissa tietokannoissa. Lopulliseksi aineistoksi valikoitui viisi artikkelia. Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että dynaamista arviointia käytettiin erityisesti testaus-opetus-uudelleentestausmenetelmällä ja sen avulla oli mahdollista erotella hyvällä tarkkuudella kielellinen erityisvaikeus normaalista kaksikielisestä kielenkehityksestä. Aineiston vähäisen määrän takia saatua tulosta ei kuitenkaan ole mahdollista yleistää. Tulos on kuitenkin yhte-neväinen aiemman yksikielisillä lapsilla tehdyn dynaamisen arvioinnin menetelmällä toteutetun tutkimuksen kanssa
-
(2020)Tavoitteet. Kaksikielisyys on globaalisti yleisempää kuin yksikielisyys. Kaksikielisyydelle on monia määritelmiä ja syitä, ja kaksikielisten lasten kielenkehitys onkin hyvin yksilöllistä. Lukemisen vaikeus taas viittaa tilanteeseen, jossa lapsi ei opi lukemaan sujuvasti ja virheettö-mästi opetuksesta huolimatta. Kaksikielisten lasten lukemisen vaikeuksien varhainen tunnistaminen voi olla haastavampaa kuin yksikielisten lasten, koska lukemisen vaikeuksien voidaan ajatella johtuvan vain puutteellisesta kielialtistuksesta. Kaksikielisyys lisääntyy myös Suomessa, joten myös puheterapeuttien on tärkeää tuntea kaksikielistä kehitystä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten kaksikielisten lasten lukemisen vaikeudet ilmenevät ja miten näitä vaikeuksia tunnistetaan. Menetelmät. Tämän tutkimuksen menetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Hakusanoina olivat bilingual, multilingual, dyslexia, reading disability, specific learning disability, perform, screening, diagnosis ja assessment. Osa hakusanoista katkaistiin. Hakulauseke oli ((bilingual OR multilingual) AND (dyslexi* OR ”reading disability” OR ” specific learning disability”) AND perform* AND (screening OR diagnos* OR assess*)). Haku suoritettiin Ovid Medline- ja Scopus-tietokannoissa. Lopullinen aineisto sisälsi kuusi vertaisarvioitua artikkelia vuosilta 2013–2019. Aineisto analysoitiin soveltuvin sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Tässä kirjallisuuskatsauksessa kuvattiin kaksikielisten lasten lukemisen vaikeuksia sekä niiden tunnistamista. Lukemisen vaikeuksien tunnistamiseen etsittiin uusia keinoja. Kaksikielisten lukemisen vaikeudet näyttäytyvät hyvin samanlaisina kuin yksikielisten verrokkien. Kaksikieliset lapset, joilla on lukemisen vaikeus, ovat kuitenkin vaarassa jäädä ikätovereistaan jälkeen lukemisen taidoissa. Epäsanantoistotehtävä voisi toimia uutena työkaluna kaksikielisten lasten lukemisen vaikeuksien tunnistamisessa. Lukeminen on kuitenkin hyvin kielisidonnaista, joten tutkimusta tarvitaan myös suomen kielen oppijoista.
-
(2023)Tavoitteet. Lukutaito on hyvin olennainen taito täysipainoiselle osallistumiselle yhä enemmän teknologiaan perustuvassa yhteiskunnassa. Kaksi- ja monikielisyys on maailmalla yksikielisyyttä tyypillisempää ja kaksikielisten määrä Suomessa on kasvanut paljon viime vuosikymmeninä. Kaksikielistä kielenkehitystä on tutkittu paljon ja aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet eroja kaksikielisessä kielenkehityksessä verrattuna yksikielisiin. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella esikoulu- ja kouluikäisten kaksikielisten lasten lukutaitoa kokonaisvaltaisesti. Lisäksi tutkitaan lukutaidon taustalla olevia kielellisiä ja kognitiivisia taitoja sekä lukemiseen yhteydessä olevia taustamuuttujia. Menetelmät. Tutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaku tehtiin Scopus- ja Ovid Medline-tietokannoista helmikuussa 2023. Hakulausekkeena oli (exp Multiligualism/ or bilingual*.mp.) AND (“reading skill*” OR “literacy skill*” AND child*.mp). Lopulliseen tutkimusaineistoon valikoitui tarkastelun jälkeen neljä artikkelia ja lisäksi kaksi artikkelia valittiin mukaan käsinpoimintana. Artikkelit oli julkaistu vuosina 2015–2022. Aineistoa analysoitaessa tutkimuskysymysten kannalta oleellista tietoa kerättiin taulukoihin. Tulokset ja johtopäätökset. Kaksikielisten lasten tekninen lukutaito ja luetun ymmärtäminen näyttäytyivät hieman heikompina yksikielisiin verrattuna. Myös lukutaidon taustalla olevat kielelliset taidot, kuten sanavarasto, syntaktiset ja morfologiset taidot näyttäytyivät hieman yksikielisiä heikompina. Lukutaidon taustalla olevien taitojen yhteys lukutaitoon vaihteli eri kieliparien kohdalla. Kaksikielisten lasten lukutaitoa tutkittiin yhdellä tai molemmilla lapsen omaksumista kielistä, ja lukutaitoa ja sen taustalla olevia taitoja mitattiin yksikielisille standardoiduilla testeillä ja kokeellisilla menetelmillä. Kaksikielisten lasten lukutaidon arvioinnissa ei ole käytössä standardoituja menetelmiä, mikä tulee ottaa huomioon tuloksia tulkitessa, ja arvioinnissa saatetaan hyödyntää esimerkiksi dynaamista arviointia. Tämän vuoksi kaksikielisten lasten lukutaidon tutkimus myös suomen kielellä olisi tärkeää, jotta osataan tunnistaa poikkeavuudet normaalista kehityksestä ja tukea oikeita taitoja
-
(2019)Previous research has indicated that bilingualism can affect cognition. Research has highlighted, how important it is for bilingual students to be able to utilize their linguistic background as support for their learning. Bilingual education has proved to be beneficial for the academic achievement of bilingual students. As the number of bilingual students in Finland increases, it is important to examine, what kind of tools can be used to support the needs of bilingual students, who do not attend bilingual education. The purpose of this study is to examine the relationship between bilingualism and learning and the ways in which bilingualism can be used to support learning. This study aims to understand how bilingualism affects cognition and learning and in what ways it is possible to utilize bilingualism to support learning. The method I have chosen to use in this study, is literature review. This method allows me to understand the topic in a broader scale. My sources included studies on the relationship between cognition and bilingualism as well as studies on bilingual education. I used the results of these studies to introduce the Buddyschool-model and the ways in which it can be used to support the learning process of bilingual students in Finnish basic education. The results of the literary analysis indicate that bilingualism can have a positive effect on cognition. However, often balanced bilingualism was a requirement in order to enjoy the cognitive benefits of bilingualism. The results also highlight the correlation between utilizing one’s bilingualism at school and academic achievement. Therefore, the Buddyschool-model in which older students teach younger students, offers a great opportunity to support bilingual students at school. In my master’s thesis I am interested to learn more about the effects of the Buddyschool-model on academic achievement.
-
(2018)The role of parental language choice and code-switching in early bilingual lexical development
-
(2017)Aims This descriptive review presents the current knowledge of bilingual language impaired children’s narrative skills and evaluates potential clinical applications of narrative assessment in this context. There is a growing body of research about the effects of language impairment on the narrative skills and narrative tasks are used to variable degree in the assessment of language impairment. However, the specific effects in bilingual context have only been studied very recently. The answers to research questions 1. and 2. are based on critical examination of the articles and the answer to the third question is deduced from the answers to the former two. 1. What are the effects of bilingualism on the narratives of language impaired children? 2. How does language impairment manifest in the narratives of bilingual children? 3. Is the assessment of narrative skills applicable to diagnosing language impairment in bilingual children? Methods My material consisted of seven research articles derived from the databases EBSCO academic search complete, ProQuest medline and Pubmed in december 2016 with the search query (”language impairment” OR SLI) AND child* AND bilingual* AND (narrative* OR story*). The studies were control trials focusing on narrative microstructure and macrostructure. I compared the methods and results of the studies, evaluated possible causes for different outcomes, and made conclusions about the applicability of the results. Results and conclusions 1. Bilingualism had no effect on macrostructure, but impaired microstructure to some degree. 2. Language impairment had a detrimental effect on both microstructure and macrostructure, impairing particularly the use of mental state terms. 3. Macrostructure and especially the use of mental terms are promising methods in the assessment of language impairment in bilingual children.
-
(2023)Tavoitteet. Episodinen muisti viittaa aikaisempien tapahtumien ja kokemusten muistiin. Kaksikielisillä ihmisillä nämä muistot voivat liittyä erilaisiin kieliympäristöihin. Tässä katsauksessa tarkastelen kielisidonnaista muistia, eli mieleen palautuksessa käytetyn kielen vaikutusta siihen, miten helposti eri kielillä taltioituneet muistot palautuvat mieleen. Tämän lisäksi pohdin mitä nämä tutkimustulokset kertovat muistin ja kielen välisestä suhteesta, keskittyen erityisesti teorioihin eri kielten kognitiivisten representaatioiden yhteneväisyydestä. Menetelmät. Tutkimuskirjallisuus haettiin käyttäen Google Scholar, Pudmed sekä Helka- tietokantoja, hakusanoilla bilingual*AND episodic* AND memory*, language-dependent* AND episodic* AND memory*, language-independent* AND episodic* AND memory*, bilingual* AND episodic* AND memory*, language-dependent* AND recall*. Katsaukseen valikoitiin 2000-luvun alun jälkeen julkaistuja englanninkielisiä vertaisarvioituja tutkimuksia. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulokset osoittavat, että muistihaussa käytetty kieli tukee saman kielisten muistojen mieleen palautusta, puoltaen näin kielisidonnaisen muistin ilmiötä kaksikielisillä ihmisillä episodisen muistin kontekstissa. Ilmiön voimakkuuteen havaittiin kuitenkin vaikuttavan toisen kielen taitotaso sekä muistihaussa hyödynnettyjen vihjesanojen abstraktius ja kulttuurikohtaisuus. Katsauksessa löydettiin myös näyttöä sille, että kaksikieliset voivat oppia kiertämään kielisidonnaisen muistin ilmiötä hyödyntämällä molempien kieltensä resursseja muistihaun tukena. Kokonaisuudessaan tulokset viittaavat siihen, että kielten kognitiivisten representaatioiden verkosto ei ole täysin yhtenevä, sillä episodisten muistojen kaltainen informaatio eroaa tavoitettavuudessaan eri kielten välillä.
-
(2016)Objectives. Bipolar disorder is a mood disorder in which the mood varies between depressive state and mania or hypomania. In earlier studies it has been observed that the depressive episode of bipolar disorder might be often inaccurately diagnosed as recurrent depression or unipolar depression. This might lead to lengthening of the symptoms and at worst, to use of antidepressants without the simultaneous use of mood stabilizers which in turn might lead to mania or hypomania. Thus, the objective of this review is to study the distinctive factors of the depressive episodes between bipolar disorder type I and II and unipolar depression, emphasizing genetic factors, the symptoms during depressive episodes, comorbid disorders, subthreshold hypomanic symptoms and the effects of pharmacotherapy during the depressive episodes. Results and conclusions. In the review it was found that many factors distinguished the depressive episodes of bipolar disorder and unipolar depression although for comorbid disorders, especially for alcohol and substance dependence and abuse, the number of depressive episodes, and the severity of depressive symptoms the evidence was contradictory. The family history of bipolar disorder, the depressive symptoms and the age at the onset of the mood disorder were found to be associated with the onset of bipolar disorder. The use of antidepressants in bipolar disorder without the simultaneous use of mood stabilizers was noted to possibly lead to a switch from depression to mania or hypomania. Bipolar disorder was also found to share genetic factors with depression and schizophrenia which supports the idea that mood disorders constitute a dimension. In the future, it would be important to increase the accuracy of diagnostics and diagnostic criteria should be re-evaluated. Moreover, the caregivers should be educated about the differences between the depressive episodes in bipolar disorder and unipolar depression and the assessment of family history of bipolar disorder should be established as a basic procedure in the assessment of a mood disorder. Also, one should pay more attention to the occurrence of subthreshold hypomanic symptoms and the use of pharmacotherapy and its effects on the individual during the treatment of a depressive episode. It would also be important to develop a pharmacological treatment that could be used in the treatment of both unipolar depression and bipolar depressive episode.
-
(2018)The aim of the thesis is to observe the elements that address both adult and child readers in the 2010 updated Finnish translation of Tove Jansson’s book The Exploits of Moominpappa. On the background of my research I have a conception of the work as an ambivalent text, which, despite its reputation as a children's book, contains content that addresses both the child and adult readerships. I use a qualitative theory-based content analysis in the study of the text. I apply a reading that the text has two implied readerships, "the children" and "the adults". Utilizing the double address theory I examine how this double audience is addressed in the book. The Finnish translation of the book’s original version was published in 1963. However, Jansson wrote a revision version of The Exploits of Moominpappa in 1968. This later version was only translated into Finnish in 2010. The work has been modified in many ways which harmonizes it’s style with other books of the Moomin novel series. Based on the previous studies on the topic, I consider that the original edition is emphasized on addressing mostly the implied child reader. In the thesis I look at the effect that the added content in the revision version has for the double addressing of the work. I also look at the effect of the metafictional and complex narration layers have on double addressing of the work. The additions made to the revision version of The Exploits of Moominpappa bring new psychological elements to complement the original adventurous plot of the book. Descriptions of the characters' thoughts and feelings have been deepened considerably. The additions on the revision version are focused on addressing the adult audience. The work now permits an interpretation of Moominpappa as a bitter family father who yearns after the lost days of his youth. The narration on the two layers is more complex which enables new interpretations for the adult reader. The child reader may have difficulty to understand the complex narrative that utilizes the mise en abyme structure, includes literature theoretical discourse and parody of the obsolete style of the historical memoirs. These can however be seen addressing the adult reader with higher literary competence. Yet thebook has also retained its characteristics that address the children's audience. The increased addressing of the adult readership makes the revision version more double addressing than the original edition.
-
(2016)Objectives. The theoretical base of the study are the theories of language development that underline the importance of diverse language development in respect of a child’s comprehensive development, especially learning of cognitive skills and socio-emotional development. Behind the study there was an expectation of some kind linguistic delay or a characteristic affecting on communication of the examinees. This expectation was formed due to former studies concerning the language development of twins that show that there’s a possibility of language delay when comparing twins to singletons. The aim of the study was to examine one twin pair and through analysis to qualitatively and quantitatively describe the verbal initiatives a twin child makes to their twin sibling, to their day care group peer children and to adults in the day care environment. Methods. The study was carried out as a qualitative case study. The examinee of the study was one twin pair from Helsinki. In addition, the parents and the kindergarten teacher of the twins participated in the study. Two methods were used to collect the data: observation as a primary data collecting method and half-structured interviews as a secondary data collecting method, so that the twin pair was observed and the parents and the teacher were interviewed. Interviews were used as a complementing data whereas the main focus was on the observation data. The data was collected in the spring of 2015 and the fall of 2015. The analysis was conducted based on both theoretical background of the study and the data collected. The observation data was categorized into interaction episodes and clustered into four different classes that were conceptualized as types of verbal initiatives. Based on these types of verbal initiatives the verbal communication of the twin children was analyzed both according to the initiatives made to the twin sibling, to other children of their daycare group and to adults in the daycare environment. The data from the interviews supported the analysis. Results and conclusions. For the sake of the qualitative and descriptive nature of the study no generalizations were pursued to be made. It turned out that the twins examined in the study used lot of different verbal initiatives and were diverse and skillful users of language. No delays in language development nor any troubles in the use of language were detected in the case of these twin children. The other one of the twins was more shy and reserved as a user of language than their sibling and this reflected on the results of the observation data. However, the secondary data showed that instead of actual linguistic skills the factors causing this kind of result are the characteristics of the child’s personality and temperament. In addition to that, it transpired that during the observation period the twins contacted each other verbally only a little or not at all. Furthermore, the results of the study evoked an interesting additional question of the possible contextuality of the manifestation of verbal skills.
-
(2020)Tavoitteet. Tämän tutkielman tavoite oli selvittää, millaista kaksosten kielellisen morfologian oppiminen on: poikkeaako se yksin syntyneiden lasten morfologian oppimisesta. Sen lisäksi haluttiin selvittää, poikkeaako mono- ja ditsygoottisten kaksosten morfologian oppiminen toisistaan. Aikaisemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että kaksosten kielellinen kehitys on keskimäärin hitaampaa kuin yksin syntyneillä lapsilla. Menetelmät. Tutkimus oli tarkoitus toteuttaa lääketieteellisiin tietokantoihin suuntautuvan tietokantahaun avulla. Hakusanana ”morfologia” oli ongelmallinen, sillä suurin osa artikkeleista käsitteli anatomista morfologiaa. Aineistoksi muodostui yksi tietokantahaun avulla löytynyt artikkeli sekä kaksi muuta, jotka otettiin mukaan manuaalisena poimintana. Tulokset ja johtopäätökset. Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen kaksosten ja yksisyntyneiden lasten morfologian oppimisesta vastausta ei aineistosta saatu liian pienen otoksen takia. Toiseen tutkimuskysymykseen, mono- ja ditsygoottisten kaksosten morfologian oppimisen eroista, saatiin selville, että monotsygoottiset kaksoset omaksuvat morfologisia taitoja samantahtisemmin kuin ditsygoottiset kaksoset. Kyse on kuitenkin monotsygoottisten kaksosten samankaltaisemmasta ympäristöstä kuin ditsygoottisilla kaksosilla. Mikäli kyse on ympäristötekijöistä, tällä voisi olla puheterapian kannalta rohkaiseva merkitys: muokkaamalla ympäristöä kuntouksen avulla lapsen mahdollisuudet oppia morfologisia taitoja kasvavat.
-
(2018)Tiivistelmä Tavoitteet. Kaksosten kielen kehitystä on tutkittu melko vähän, mutta olemassa oleva tutkimusnäyttö osoittaa, että kaksosten kielen kehitys viivästyy ryhmätasolla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on koota yhteen tutkimustietoa kaksosten kielen kehityksestä sekä mahdollisten interventioiden tarpeellisuudesta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella, miten kaksosten sanaston kehitys eroaa yksin syntyneiden lasten sanaston kehityksestä, ja mikä näitä eroja aiheuttaa. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Tutkimusaineisto kerättiin hakusanoilla twins, language development ja vocabulary. Aineistohaut suoritettiin elektronisista tieteellisistä tietokannoista hakulausekeella ((twins) AND language development) AND vocabulary. Lopulliseen aineistoon valikoitui neljä kaksosten sanaston kehitystä käsittelevää kohorttitutkimusta, joita analysoitiin taulukoimalla ja vertailemalla. Tulokset ja johtopäätökset. Tulokset osoittivat, että kaksosten sanasto kehittyi viiveisesti ja viive koski sekä ymmärtävää että tuottavaa sanastoa. Viive näytti säilyvän yli kolmevuotiaaksi ja ilmeni pojilla useammin kuin tytöillä. Tulokset ovat samansuuntaisia aiemman tutkimusnäytön kanssa ja vahvistavat näkemystä kaksosten kielen kehityksen viiveestä. Erityisesti miessukupuoli on voimakas riskitekijä kielen kehitykselle. Tulokset viittaavat siihen, että kaksosten kielen kehityksen varhainen tukeminen voi olla tarpeen etenkin ympäristöön kohdistuvien tukitoimien kautta.
-
(2017)The aim of this qualitative study is to describe and analyze the craft process by the fish skin tanner Liisa Saarnis, in particular how the material affects the product design and ideas. The aim is to identify the challenges and opportunities that the designer have to face in the material designing process. Background information on the material and its uses was collected true online articles and news. The research data was gathered interviewing Liisa Saarni, using semi-structured interview method. The products and material samples that was shown by the Saarni was also supporting the data. The research data were analyzed using qualitative content analysis. Liisa Saarnis craft process and product design were complex, overlapping and pro-processes took place at simultaneously. Saarnis process was confined to the skin of the fish, and its created opportunities. The material is a starting point for the design, so its share of the product design is significant. The material is setting some challenges for the designer because the processing is very time-consuming and expensive. The material is also very varied, as each fish is an individual. Fish skin tanning demands special expertise so it will never fully replace other commonly used leathers such as calf leather, but it may establish the position in high-end speciality products. Adding fish leather awareness, improving the marketing and influencing attitudes are the factors when analyzeing the future of the fish skin.
Now showing items 1975-1994 of 7170