Browsing by study line "Class Teacher, Education"

Now showing items 21-40 of 253

Emmanuel Levinas ja vastuullisuuden käsitteen merkitys pedagogisessa suhteessa

Bono, Leena (2022)

Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää Emmanuel Levinasin fenomenologisen etiikan teorian soveltuvuutta opettajan ja oppilaan välisen pedagogisen suhteen tarkastelussa. Tutkimuksessa etsitään vastausta siihen, mitä Levinasin tarkoittama vastuullisuuden käsite merkitsee kasvatus- ja opetustyössä. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Lähdeaineisto koostui pääosin kansainvälisistä vertaisarvioiduista tutkimusartikkeleista. Analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tulokset ja johtopäätökset. Eettinen vastuullisuus pedagogisessa suhteessa liittyy opettajan ja oppilaan väliseen henkilökohtaiseen vuorovaikutussuhteeseen. Se ilmenee toisen ihmisen ainutkertaisuuden kunnioittamisena sekä inhimillisen tiedon ja ymmärtämisen rajojen tunnistamisena. Pedagoginen suhde on ensi sijassa eettinen ja se määrittää didaktisen suhteen onnistumista.
Englannin kielen oppimisen aloitusiän yhteys kielitaitoon lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Viinikkala, Noora (2024)

Euroopan komission päätös vuonna 2002 siitä, että jokaisen lapsen tulisi opetella koulussa kahta vierasta kieltä äidinkielensä lisäksi johti siihen, että ensimmäisen vieraan kielen opetusta varhennettiin (Eurydice, 2023). Euroopan eri maissa tutkijat ovat yrittäneet selvittää optimaalisinta englannin kielen opetuksen aloitusikää ja muita varhennettuun kielenopetukseen liittyviä tekijöitä, saavuttamatta kuitenkaan yhtenäistä lopputulosta. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten englannin kielen oppimisen aloitusikä koulussa on yhteydessä englannin kielen kielitaitoon sekä lyhyellä, että pitkällä aikavälillä. Toteutin tutkielman kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Etsin aineistooni vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita ProQuestin, ProQuest ERIC:n ja Scopuksen tiedekannoista, sekä hakukone Google Scholarista hakukäsitteillä Early foreign language learning ja Age of onset. Hain aikaisintaan vuonna 2014 julkaistuja tutkimusartikkeleita, joista olennaisimpien joukosta valitsin tiivistelmien avulla aineistooni sopivat tutkimusartikkelit, jotka tutkivat englantia vieraana kielenä. Aineistoni koostui kymmenestä englanninkielisestä tutkimusartikkelista, joista yhdeksän on toteutettu Euroopan maissa. Aloitusiän ja myöhemmän kielitaidon yhteydestä aineistosta nousi selvästi esiin neljä teemaa, joita olivat seuraavan opetustason mukautuminen, kielelle altistumisen rooli, opetuksen laatu ja opettajan osaaminen, sekä eriävät mielipiteet parhaimmasta mahdollisesta aloitusiästä. Seuraavan opetustason mukautumattomuuden nähtiin kumoavan varhaisemman aloitusiän hyödyt. Englannin kielelle altistuminen sekä formaaleissa, että informaaleissa oppimistilanteissa oli yhteydessä oppilaiden parempiin testituloksiin huolimatta aloitusiästä. Opetuksen laadulla oli myös iso vaikutus, sillä varhaisemman aloitusiän potentiaali vähenee, jos opettajilla ei ole heti tarpeellisia pedagogisia välineitä opettaa englantia nuoremmille lapsille. Osa tutkijoista oli sitä mieltä, ettei voi varmuudella määrittää parasta mahdollista aloitusikää, osa oli myöhemmän aloituksen kannalla ja osa taas aikaisemman aloituksen puolesta puhujia. Varhennetussa englannin kielen opetuksessa tulisi ottaa kaikki osatekijät ensin huomioon ja toimia niiden mukaisesti, ennen kuin voisi nähdä varhaisemman aloitusiän täyden potentiaalin.
En jämförelse av digital och analog läsning och dess inverkan på läsförståelse

Ahlvik, Gabriella (2022)

Syftet med avhandlingen är att undersöka huruvida man kan se skillnader i läsförståelse då man jämför läsning som sker digitalt med läsning som sker traditionellt på papper. Tidigare studier som tangerat ämnet har visat på varierande resultat. Under 2018 publicerades en stor studie där man konstaterade att de deltagare som läste på papper presterade bättre i läsförståelsetesten än de som läste texterna digitalt. Denna studie ämnar besvara följande forskningsfråga: Vilka potentiella skillnader kan ses i läsförståelseprestationer då man jämför digital och analog läsning? I denna narrativa litteraturöversikt har inklusions- och exklusionskriterier formulerats och utgående ifrån dem har nio artiklar valts. Artiklarna har hittats i databasen Helka med hjälp av utvalda sökord. Två artiklar har valts genom manuell sökning. Artiklarna har lästs igenom flera gånger och relevant information har sammanställts i en Excell tabell. Artiklarna är utgivna mellan åren 2013 – 2021. Av de nio valda artiklarna visade fem på skillnader i läsförståelse. I fyra av dem presterade de deltagare som läste på papper bättre än de som läste texterna digitalt. En studie kunde konstatera det motsatta och i de fyra resterande såg man ingen skillnad i deltagarnas läsförståelseprestationer. Resultatet är blandat och det går inte att ge ett entydigt svar på huruvida det förekommer skillnader i läsförståelse beroende på om texter läses digitalt eller traditionellt på papper.
En litteraturstudie om hur specialpedagogiken ska implementeras i dagens skola

Henriksson, William (2022)

Goal: The goal with this thesis is to through a literature study of different steardocuments, the finnish law and earlier research give an overview of the current situation in special pedagogy and how it looks in reallity compared to how it should look acording to beforementioned earlier publications. Methods: I have analyzed different steardocuments to be able to decide how teachers and and school personel should act when it comes to special pedagogy but also through analyzing earlier literature and articles give an overview of how it looks in reality compered to steardocuments. its it a describing litterature overview. Results and coclusions: The results shows tha pupils with need of support dont get the amount of support they need, and by law is right to. both the school curiculum and the finnish and swedish law support that pupils with need of support should get that but unforunatly, this is not the case.
En litteraturstudie om lågstadielärares inställning till läromedel

Svenfelt, Stina (2022)

Mål Målet med avhandlingen är att undersöka och förstå lärares tankar om och användning av läromedel i skolvardagen. Det stora utbud läromedel som bjuds ut i kombination med relativt få publicerade läroböcker i Svenskfinland gör läromedelsfrågan både aktuell och knepig. Vad definierar ett läromedel, vad definierar ett bra läromedel och vilka typer av läromedel använder lärare i skolvardagen? Avhandlingen tar även upp användningssätt och krav på lärare och läromedel idag. Metoder För att uppnå målet och besvara forskningsfrågorna har en systematisk litteraturstudie gjorts. Avhandlingens material är sex noggrant utvalda forskningsartiklar som analyseras med en tematisk analys. Sju teman identifierades, analyserades och kopplades till de två forskningsfrågorna. Alla artiklar är referentgranskade och har genomgått en urvalsprocess för att de ska vara så aktuella som möjligt och för att avhandlingen ska bli trovärdig. Resultat och slutsatser Lågstadielärares inställning till läromedel beror på flera anledningar. Det är viktigt för lärare att läromedlen underlättar vardagen och arbetet. Läromedel som är praktiska, tillgängliga och lätta att använda och anpassa är sådana läromedel som lärare gärna använder och utforskar. För att säkerställa kvaliteten på läromedlen och undervisningen är det även viktigt att åtminstone något av de läromedel lärare använder har koppling till pedagogiska styrdokument. Användningen av läromedel är bred och ett bra läromedel kan användas på flera sätt. Att det hjälper lärare i planeringen är viktigt, samtidigt som det även ska underlätta elevernas vardag och hjälpa dem att ta ansvar över det egna lärandet. Ett bra läromedel används även som kunskapskälla och som ett pedagogiskt verktyg för att styra upp undervisningen.
Esi- ja alkuopetusikäisten lukivalmius

Sundman, Iida (2024)

Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, miten esiopetus tukee lasten lukivalmiuksia, mitkä tekijät ennustavat lukemaan oppimista ja miten opettajan antama tuki ja kannustus vaikuttavat lapsen kehittyvään lukutaitoon. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet esikoulun tärkeimmäksi tehtäväksi herätellä ja ylläpitää lasten lukemaan oppimisen intoa. Aiemmat tutkimukset ovat myös osoittaneet kielellisen tietouden olevan avainasemassa alkavan lukutaidon kehittymisessä. Opettajan asenteen on myös aiemmissa tutkimuksissa osoitettu vaikuttavan lasten motivaatioon oppia lukemaan. Menetelmät. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena narratiivisena menetelmänä. Se toimii yleiskatsauksena, käsittelee aiheesta aiemmin tehtyjä tutkimuksia ja muodostaa niiden pohjalta vastaukset tutkimuskysymyksiin. Kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa lähdeaineistot ovat laajempia kuin muissa kirjallisuuskatsauksen tyypeissä. Aineiston kokosin käyttämällä tutkimukseeni kuuluvia avainsanoja. Olen käyttänyt aineistonani suomen- ja englanninkielisiä artikkeleita ja tutkimuksia. Tulokset ja johtopäätökset. Tuloksista kävi ilmi yksiselitteisesti seuraavia tuloksia. Esiopetuksen tärkeimpänä tehtävänä lukutaitoon liittyen on lukuinnostuksen herättäminen ja ylläpito. Esiopetusikäisellä kirjaintuntemus ennustaa lukemaan oppimista sekä kirjain-äänneyhdisteiden osaaminen. Lukutaidon kehittyminen pohjautuu kielelliselle kehitykselle. Lapsen sisäisellä motivaatiolla on suuri merkitys taitojen oppimiseen ja sisäinen motivaatio voi kehittyä pikkuhiljaa samalla kun taidotkin kehittyvät.
Estetiska lärprocessernas påverkan på inlärning : En litteraturstudie om hur estetiska lärprocesser påverkar inlärningen av STEM-ämnen hos barn under 15 år

Paldanius, Saija (2024)

Syftet med denna studie är att studera om hur estetiska lärprocesser påverkar inlärningen hos barn under 15 år och speciellt hur estetiska lärprocesser påverkar inlärningen av STEM-ämnen. Avhandlingen studerar kring hur läroplanen beskriver estetik och estetiska lärprocesser, i vilken mån de används i under-visningen och hurdana forskningar som gjorts om deras påverkan i inlärningen. Tidigare forskningar och teorier har visat att barn och unga ofta har svår att förknippa STEM-ämnen som t.ex. matematik med verkligheten och därmed sjunker också intresset för inlärningen. Tidigare teorier om estetiska lärprocesser har av t.ex. John Dewey och Friedrich Fröbel som konstaterat att upplevelser och därmed emotioner i samband med lärandet väcker mer djupgående inlärning. Denna studie forskar i hurdana forskningar som gjorts under de senaste 10 åren om integrering av estetiska lärprocesser, inlärning och STEM. Kandidatavhandlingen är uppbyggd som en narrativ litteraturstudie som forskar i hur estetiska lärprocesser påverkar inlärningen hos barn under 15 år. Tidigare teorier som t.ex. Deweys och Fröbels teorier finns i bakgrunden till estetiska lärprocesser i samband med inlärning. Dessutom användes sju st vetenskapliga artiklar som forskat i estetiska lärprocesser och deras samband med både inlärning och STEM-ämnen. Begränsande faktorer och kriterier var att forskningarna skulle handla specifikt om naturvetenskapliga ämnen som biologi eller matematik och de var gjorda inom senaste 10 åren. Flera av forskningarna studerade i hur estetiska lärprocesser påverkade inlärning av ett specifikt ämne som t.ex. matematik eller biologi. Vissa studerade hur estetiska lärprocesser påverkade inlär-ningen av helheten av dessa. Resultaten visade positiva samband mellan estetiska lärprocesser och inlärning. Ju mer barnen fick använda sig att sinnliga processer och erfarenheter, desto djupare var inlärningen. Resultaten visar även positivt samband mellan estetiska lärprocesser, inlärning och problemlösningsförmåga, ökat självförtroende och ökat intresse för inlärning.
Flipped Classroom -menetelmän mahdollisuuksia kokonaisen käsityön opettamisen syventämisessä

Kangasmäki, Tiia (2022)

Käsityö-oppiaineen muutokset kansallisessa opetussuunnitelmassa ovat asettaneet oppiainetta opettavat opettajat hankaluuksiin tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta, oppilaat suoriutuvat käsityön opinnoistaan heikoilla tiedoilla ja taidoilla, ja koko oppiaineen arvo vaikuttaa laskeneen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa viimeisen vuosikymmenen nosteessa olleen Flipped Classroom -opetusmenetelmän vaikutuksia peruskouluikäisten oppimiseen ja opettamiseen sekä etsiä niiden pohjalta ratkaisevia yhteyksiä kokonaisen käsityöprosessin hallintaan ja käsityön opettamisessa havaittuihin ongelmiin. Tutkimus on integroiva kirjallisuuskatsaus, jonka aineisto kerättiin tietokannoista vapaalla sanahaulla ja jo valittujen lähteiden lähdeluettelojen perusteella. Mukaan tutkimukseen rajautui 8 artikkelia, jossa käsiteltiin Flipped Classroom -menetelmän tutkimusta peruskoulukontekstissa sekä 7 artikkelia, jossa käsiteltiin käsityön opettamista ja sen mahdollisia haasteita. Aineisto on analysoitu keskusteluttaen tieteenalojen artikkeleita keskenään ja etsien merkityksiä ja yhteyksiä, pyrkien samalla luomaan uutta ymmärrystä ja perusteluja menetelmää implementoivalle tutkimukselle. Flipped Classroom -menetelmän käyttäminen vaikutti tutkimusten mukaan positiivisesti muun muassa peruskouluikäisten oppimistuloksiin, ajattelun taitoihin, pystyvyyden kokemukseen ja motivaatioon sekä koko luokan ilmapiirin ja vuorovaikutuksen paranemiseen. Tutkimuksen johtopäätöksenä esitetään, että Flipped Classroom -menetelmän positiiviset vaikutukset voisivat ratkaista osan kokonaisen käsityön opettamisen ongelmista, joita ovat esimerkiksi oppilaiden heikot pohjatiedot, pieni tuntimäärä, vähäinen oppilaskohtainen ohjausaika ja heikko ainearvostus. Tutkimus antoi perusteita Flipped Classroom -menetelmän empiiriselle tutkimiselle kokonaisen käsityön opettamisessa, vaikka esiin nousi myös haasteita ja seikkoja, jotka eivät teorioiden valossa tue kokonaisen käsityön hallintaa tai ratkaisseet kokonaisen käsityön opettamisen ongelmia.
Förälderns syn på lärarens fostrande roll i lågstadieskolan : En fenomenologisk intervjustudie

Oreto, Giulia (2022)

Mål Syftet med denna intervjustudie är att ta reda på föräldrarnas syn på lärarens fostrande roll i lågstadieskolan för att kunna främja samarbetet mellan lärare och föräldrar inom elevernas fostran och väg till humana och etiskt ansvarsfulla samhällsmedlemmar. Samt samla in material för lärare och lärarutbildningen för att öka medvetenhet och en känsla av trygghet i arbetet inom fostran. Tidigare forskning visar att lärare är osäkra om sin fostrande roll (Grudemo, 2014, s.18, 20, 22) samt inte säkra på hur eller ens om på vilka sätt fostran i skolan skall ske (Colnerud, 1995, s.29). Föräldrar vill vara engagerade och informerade om deras barns utveckling både kunskapsmässigt och socialt men känner sig osäkra angående vad som förväntas av dem ur skolans synvinkel (Sernefalk, 2014, s.21). Begreppen fostra, fostran och uppfostran definieras och diskuteras kort.I intervjun diskuteras fostran i skolmiljön samt utifrån tre olika temaområden: moral och etik, uppförande och etikett samt sociala färdigheter med hjälp av olika scenarion som lärare rapporterat. Metoder Som datainsamlingsmetod har en forskningsintervju utförts, personen är en privatperson med barn i årskurs 1-6. Fenomenologisk analysmetod används för att analysera data. Som tillägg för den fenomenologiska analysmetoden har även kodning för olika centrala begrepp samt meningsbärande enheter använts för att sortera data. Resultat Föräldern upplevde att den huvudsakliga fostran och ansvaret över barnet hör till hemmet. Skolans fostran fungerar som en stödåtgärd för hemmets fostran och då föräldern inte ser och är på plats, är läraren den jämförbara vuxna. Föräldern hade tillit på lärarens professionella kunnande och bedömningsförmåga över vilka metoder kan användas i elevernas fostran. Föräldern önskar att vi skulle komma tillbaka till en mer kollektiv fostran samt anser hen att våra samhälleliga värden skall framföras i skolan och fostran skall genomsyra all verksamhet. Dessa resultat kan vara till nytta för lärare, både erfarna och nyblivna, i att få en inblick i hur en förälder tänker kring fostran och lärarens roll. All information som hjälper lärare att förstå sina elever bättre är hemåt!
Fyysinen aktiivisuus ja sen edistäminen alakoulussa

Lehtimäki, Eerika (2024)

Tavoitteet. Tutkimuksista on noussut esiin tuloksia siitä, että lasten ja nuorten liikkumissuositukset eivät täysin toteudu. Tässä tutkimuksessa oli tavoitteena tutkia tarkemmin sitä, miten WHO:n määrittelemät liikkumissuositukset toteutuvat suomalaisilla alakoululaisilla lapsilla. Liikunnallisen elämäntavan syntymiseen vaaditaan sisäistä motivaatiota, minkä vuoksi tässä tutkimuksessa selvitetään itsemääräämisteorian avulla koulujen keinoja lisätä fyysistä aktiivisuutta liikuntatunneilla. Tutkimuksen tavoitteena on myös tutkia koulupäivän liikunnallistamisen keinoja. Menetelmät. Tutkimus on toteutettu kuvailevana narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa etsittiin tutkimusmenetelmälle tyypillisesti elektronisista tietokannoista avainsanojen avulla. Tutkimuksessa painottui muutama keskeinen lähde, joita vahvistettiin muilla lähteillä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa havaittiin, että alle 40 prosentilla alakoululaisista lapsista 60 minuutin liikkumissuositukset toteutuvat. Selvisi, että pojilla suositukset toteutuvat useammin kuin tytöillä ja, että liikkuminen vähenee iän myötä. Havaittiin, että vähän liikkuvien määrä oli kasvanut ja paikallaan olon määrä lisääntynyt verrattuna aikaisempiin tutkimuksiin. Fyysistä aktiivisuutta liikuntatunneilla voidaan lisätä keskittymällä työtapojen valintaan, vuorovaikutukseen ja palautteenantoon sekä pedagogisiin valintoihin. Koulupäivän liikunnallistamisen keinoista tutkimuksessa nousi esiin välituntiliikunta sekä oppituntien toiminnallistaminen.
Fyysisen aktiivisuuden vaikutukset alakouluikäisten oppilaiden koulumenestykseen

Heikkilä, Riina (2023)

Viime vuosina media on nostanut vahvasti esille huolen suomalaisten lasten ja nuorten vähäisestä liikkumisesta, huonosta kunnosta sekä heikentyneistä oppimistuloksista. Tämän kandidaatintutkielman aihe kumpuaa kyseisestä huolesta. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella, minkälaista tutkimusta fyysisen aktiivisuuden vaikutuksista alakouluikäisen oppilaan koulumenestykseen on tehty. Tutkielma toteutetaan kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineistona toimii 10 tutkimusartikkelia. Tutkimusartikkelit on julkaistu Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Alankomaissa ja Yhdysvalloissa. Aineisto on julkaistu 2010-luvulla. Tutkimuksissa selvisi, että fyysinen aktiivisuus voi vaikuttaa positiivisesti alakouluikäisten oppilaiden ja etenkin poikien koulumenestykseen. Positiivisesti oppilaiden koulumenestykseen näytti vaikuttavan intensiteetiltään kovatehoinen fyysinen aktiivisuus, opetettavaan sisältöön integroitu fyysinen aktiivisuus sekä motorisia taitoja kehittävä fyysinen aktiivisuus. Kaikki fyysinen aktiivisuus ei kuitenkaan vaikuttanut positiivisesti oppilaiden koulumenestykseen. Levottomuutta lisänneet fyysisen aktiivisuuden interventiot vaikuttivat negatiivisesti etenkin koulussa heikoiten menestyvien oppilaiden koulumenestykseen.
Haastavasti käyttäytyvän oppilaan kohtaamisen keinot luokanopettajan työssä

Turunen, Vera (2023)

Aiemmat tutkimukset osoittavat, että haastavan käytöksen ehkäisyllä ja kohtaamisella on merkittävä vaikutus oppilaan myöhempään elämään. Haastava käytös myös koetaan yh-deksi opetustyön vaikeimmista osa-alueista. Tämän opinnäytteen tavoitteena on koota yhteen tutkimustuloksia, jotka käsittelevät vuorovaikutuksen keinoja sekä niihin vaikuttavia tekijöitä opettajan työssä. Opinnäytetyö on rakennettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Katsauksen aineistona on 10 artikkelia, jotka käsittelevät oppilaan haastavaa käytöstä sekä työrauhaa ja opettaja-oppilassuhdetta. Merkittävänä haastavan käytöksen ehkäisijänä on opettaja-oppilassuhde. Opettaja-oppilassuhde perustuu laadukkaaseen vuorovaikutukseen, joka on sävyltään lämmintä ja asiallista. Opettaja-oppilassuhteessa on tärkeää huomioida oppilaan ja opettajan roolien erilaisuudesta johtuva jännittyneisyys. Kun opettaja kohtaa haastavaa käytöstä, on siinä kyse näiden jännitteiden pohjana olevasta vallan asymmetrisyydestä. Oppilas pyrkii haastavalla käytöksellään ohjaamaan luokkahuoneen valtarakenteita. Opettajan on tärkeää pyrkiä säilyttämään valta itsellään, ylläpitäen silti oppilaan arvokkuuden ja kunnioituksen. Opettajan on tarpeellista säännöllisin väliajoin reflektoida omaa osaansa vuorovaikutuksen johtajana. Opettajan oma itseluottamus, tunnetaidot, historia ja jaksaminen välittyvät vuorovaikutukseen. Samaan aikaan opettajan on hyvä tiedostaa omien ajatustensa voima, sillä niillä on merkittävä vaikutus vuorovaikutukseen. Vuorovaikutuksen keinot, joilla opettaja kohtaa ja uudelleenohjaa oppilaan käytöstä, jaetaan kahteen osaan: nonverbaalisiin ja verbaalisiin keinoihin. Nonverbaalisten keinojen etuna on usein se, että niiden käytöllä opettaja ei itse tule häirinneeksi oppituntia. Verbaalisiin keinoihin tulee turvautua sitten, kun nonverbaaliset keinot eivät enää tehoa. Haastava käytös ja konfliktitilanteet eivät ole pelkästään negatiivinen ilmiö, eikä niitä tule nähdä sellaisena. Konfliktien aikana sekä oppilas että opettaja oppivat monitasoisesti itsestään, toisistaan ja vuorovaikutuksesta.
Haastavat tilanteet kodin ja koulun yhteistyössä opettajien kokemana

Seppänen, Joni (2023)

Tavoitteet. Tämän tutkielman tarkoitus oli selvittää, millaisina opettajat kokevat kodin ja koulun yhteistyöhön liittyviä haasteita. Lisäksi tavoitteena oli koota toimintamalleja haastaviin tilanteisiin. Toimivan kodin ja koulun yhteistyön on katsottu aiemmassa tutkimuksessa vaikuttavan yksinomaan positiivisesti lapsen oppimiseen ja hyvinvointiin. Näkemyksiä asioiden hoitamisesta ja ratkaisemisesta osapuolilla voi olla lukuisia, ja ne voivat ajautua keskenään ristiriitaan, minkä vuoksi haasteiden tunnistaminen auttaa opettajaa myös ratkaisuiden löytämisessä. Työssä tarkastellaan myös joidenkin kotien ja koulun kulttuuristen normistojen välillä vallitsevan epäsymmetrian vaikutusta opettajien tekemiin tulkintoihin vanhemmista. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineistona oli 19 kodin ja koulun yhteistyötä opettajan tai vanhempien näkökulmasta tarkastelevaa tieteellistä ja vertaisarvioitua artikkelia. Tutkimusten maita olivat Suomi, Norja, Tanska, Yhdysvallat, Englanti ja Kreikka. Täydensin tuloksia kolmella kasvatusalaan liittyvällä sekä yhdellä oikeusoppineen todellisia tapauksia sisältävällä kirjalla. Teemoittelin aineistostani tutkimusongelmaani löytyneet vastaukset kategorioittain ja koostin niistä visuaaliset esitykset. Peilasin tuloksiani tutkielmassa kuvaamaani teoriaan sekä lähtökohtiin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulokset jakautuivat kodin ja koulun yhteistyössä ilmeneviin opettajien kokemiin haasteisiin ja niiden ratkaisumalleihin. Haasteiksi jäsentyivät mm. koulun vähäiset resurssit, osapuolten väliset väärinymmärrykset ja erimielisyydet, kiireisinä tai välinpitämättöminä näyttäytyvät vanhemmat sekä viestintä sensitiivisistä asioista. Ratkaisumalleiksi jäsentyivät yleiset vuorovaikutuksen periaatteet, kuten luottamus, avoimuus, selkeys, onnistumisiin keskittyminen, virheiden myöntäminen, mutta myös erilaiset tukitoimiin kehitetyt interventiot. Symbolisen väkivallan tunnistaminen vanhempien toiminnan tulkitsemisessa osoittautui tärkeäksi taidoksi opettajalle. Tuloksissa saadut huomiot helpottavat opettajaa jäsentämään ja reflektoimaan toimintaansa yhteistyössä kodin kanssa ja saavuttamaan vaikeissakin tilanteissa häneltä virkahenkilönä odotettavan asiallisen käytöksen.
Handlingsplaner för mobbning : En jämförelse mellan handlingsplaner för mobbning i Svenskfinland

Dahlbacka, Jonas (2023)

Target. The purpose of this research is to search and find out what differences exist between Swedish-speaking schools' action plans for bullying. My theory about the research is that it there are differences in the action plans for bullying but that they work towards the same goal, that Stop the bullying. Previous research results show that bullying occurs in schools and approximately 50% of school students who are. Methods. This bachelor's thesis is performed as a thematic content analysis with an inductive form of analysis. The samples included in the thesis are four action plans for bullying from the schools, municipalities and cities included in the research. Research have been analysed and interpreted using thematic content analysis. Results and conclusions. A number of themes were discovered in the research results, these were the law, curriculum, Swedish schools in the Helsinki region, similarities and differences. All action plans included in this research differed to some extent, but all action plans had same goal. All action plans are based on the law and curriculum.
Hetero- ja sukupuolinormatiiviset rakenteet vähemmistöstressin ylläpitäjinä peruskoulussa

Niemi, Milja (2022)

Sateenkaarivähemmistöön eli seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvat ihmiset ovat yhteiskunnan ja kulttuurin hetero- ja sukupuolinormatiivisten rakenteiden vuoksi epätasa-arvoisessa asemassa. He ovat vähemmistöasemansa vuoksi alttiimpia kokemaan syrjintää, leimaamista, marginalisoimista ja väkivaltaa, jotka aiheuttavat hyvinvointia kuormittavaa kroonista vähemmistöstressiä. Usein epäseksuaalisena ympäristönä nähty koulu kuitenkin tuottaa ja ylläpitää yhteiskunnan seksuaalisuutta ja sukupuolta koskevia normeja rakenteiden, käytäntöjen ja tilojen kautta. Tutkielmani tavoitteena on selvittää, mitä sateenkaarivähemmistöjen vähemmistöstressi pitää sisällään ja millä tavoilla sitä tuottavat stressitekijät ovat osa koulukulttuurin rakenteita ja sitä kautta sateenkaarevien oppilaiden koulunkäyntiä. Tässä narratiivisessa kirjallisuuskatsauksessa avaan vähemmistöstressin käsitettä siihen kytköksissä olevien yhteiskunnan sosiaalisten rakenteiden ja ilmiöiden, kuten hetero- ja sukupuolinormatiivisuuden, kaapin ja kulttuurisen häpeän kautta. Vähemmistöstressin käsitteen kuvaamisen perustana käytän Meyerin (2003) vähemmistöstressin mallia. Analysoin vähemmistöstressin ilmenemistä peruskoulussa sitä aiheuttavien tekijöiden näkökulmasta pääasiassa sateenkaarinuorten hyvinvointia kartoittavien tutkimuksisten ja selvitysten kautta. Olen lisäksi hyödyntänyt myös kansalaisjärjestöjen ja kokemusasiantuntijoiden kirjallisuutta täydentääkseni rajallisen tutkimuskirjallisuuden tarjoamaa tietoa vähemmistöstressistä ilmiönä ja käsitteenä. Vaikka nykyinen Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2014) vaatii yhdenvertaista otetta kasvatukseen sekä ohjaa sukupuolitietoiseen ja seksuaalisen ja sukupuolisen moninaisuuden huomioiviin käytäntöihin koulussa, tutkimuskirjallisuus osoittaa, että tavoitteet eivät vielä toteudu niin hyvin kuin olisi tarpeen. Hetero- ja sukupuolinormatiiviset oletukset, niistä kumpuava toiminta ja oppimateriaalit sekä kiusatuksi ja syrjityksi tuleminen koulussa aiheuttavat sateenkaareville oppilaille kokemuksia näkymättömyydestä, marginalisoiduksi tulemisesta sekä turvattomuudesta. Nämä tekijät saavat aikaan vähemmistöstressiä, joka vaikuttaa negatiivisesti heidän hyvinvointiinsa koulussa.
Heteronormatiivisuus ja sukupuolten välinen tasa-arvo peruskoulussa

Granat, Josefina (2023)

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia vaatimuksia sukupuolten väliselle tasa-arvolle on laadittu Suomen laissa ja perusopetuksen opetussuunnitelmassa 2014 sekä tutkia miten heteronormatiivisuus näkyy peruskoulussa ja miten projektitapaistuminen mahdollisesti ylläpitää heteronormatiivisuutta. Tasa-arvosta on tehty paljon aiempaa tutkimusta ja kehityk-sen tarve on tiedostettu erityisesti 1970-lähtien. Tässä tutkimuksessa tarkkaillaan sitä, millä tavoin heteronormatiivisuus saa olla olemassa nykykouluissa sekä pohditaan eroa sukupuo-lineutraaliuden ja sukupuolitietoisuuden välillä. Tutkimuksen menetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, tarkemmin narratiivista yleiskatsauksesta, sillä se mahdollisti aiheen laajan tarkastelun ja selkeän yleiskuvan muodostamisen. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus painottaa sisältölähtöistä analyysia. Aineisto kerättiin huhti-toukokuussa 2023 ja se muodostui tutkimuskirjallisuudesta ja raporteista. Esille nousseet teemat koottiin synteesiksi. Tutkimuksessa selvisi, että tasa-arvotyö vaatii edelleen suuria panostuksia, sillä nykyinen työ tehdään heteronormatiivisesta näkökulmasta. Pitkään teoriassa olleet tavoitteet tasa-arvosta eivät kuitenkaan ole aina siirtyneet koulujen arkeen. Erityisesti markkina-arvojen takia yleistyneet lyhyet projektit nojaavat heteronormatiiviseen kontekstiin, jossa naisten tulee muuttaa urasuunnitelmiaan sekä käyttäytyä työmarkkinoilla enemmän miesten tapaan. Peruskoulun työntekijöiden tulee reflektoida omaa käsitystään sukupuolista, heteronormatiivisuudesta ja tasa-arvotyöstä.
Historiallinen ajattelu ja historiatietoisuus oppikirjatutkimuksessa : historian oppikirjat vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman käyttöönoton jälkeen

Hirvonen, Aili-Maija (2023)

Tämän narratiivisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on perehtyä oppikirjatutkimuksiin viidennen ja kuudennen luokan historian oppikirjoihin liittyen. Tutkimuskysymyksissä haetaan vastauksia kahteen kysymykseen, jotka ovat seuraavat: 1. Mitä viidennen ja kuudennen luokan historian oppikirjoista on saatu selville vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman käyttöönoton jälkeen? 2. Mitä metodeja näissä tutkimuksissa on käytetty ja mitä teemoja tutkittu? Tutkielman teoreettinen viitekehys pohjautuu vuoden 2014 opetussuunnitelman historian oppiaineen tehtäviin ja tuloksia tarkastellaan historiallisen ajattelun sekä historiatietoisuuden näkökulmasta. Tutkielmassa hyödynnetään sisällönanalyysiä aineiston järjestämisen välineenä. Aineistona toimineiden tutkimusten teemojen kautta tuli esille opetussuunnitelman historian opetukselle asettamat lähtökohdat. Kulttuurien tuntemus tuli esille teemojen osalta suosittuna, sillä monikulttuurisuus oli kahden tutkimuksen teemana, mutta myös vähemmistöihin liittyvät teemat olivat esillä. Useassa tutkielman aineistona toimineessa oppikirjatutkimuksessa mainittiin saamelaisten käsittelyn vähäisyys. Historian oppikirjojen sisältämässä monikulttuurisessa sisällössä oli tutkimusten perusteella laadullisia puutteita. Myöskään mies- ja naishahmoja ei esiintynyt tasapuolisesti oppikirjojen teksteissä ja kuvissa. Oppilaan historiatietoisuuden kehittämisen ja kulttuurien tuntemuksen kannalta sekä vähemmistöjen että sukupuolten tasa-arvoinen käsittely historian oppikirjoissa on tärkeää. Tutkimusten pohjalta myös oppikirjojen sisältötiedoissa näkyi puutteita, mikä on yhteydessä myös historian tekstitaitojen kehittymiseen. Tutkimusten metodien osalta sisällönanalyysi oli vallitseva tutkimusmetodi. Aineiston tutkimuksista vain yksi tutki kuvitusta, kun loput tutkimukset liittyivät oppikirjojen teksteihin, mikä on suomalaiselle oppikirjatutkimuksen perinteelle tavanomaista.
Huippu-urheilun ja koulunkäynnin yhdistäminen Suomessa

Huppunen, Jesse-Samuli (2024)

Huippu-urheilun ja koulunkäynnin yhdistäminen on hyvin yleistä nuorilla urheilijoilla. Näiden osa-alueiden yhdistäminen ei aina ole helppoa johtuen monista eri tekijöistä. Suomen Olympiakomitean verkkosivulla vuonna 2022 julkaistussa artikkelissa “Kaksoisuralta loikka urheilijatutkintoon” todetaankin, että molempia urapolkuja tulisi viedä tarkoituksenmukaisesti eteenpäin. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää, millaisia mahdollisuuksia Suomeen on kehitelty huippu-urheilun ja koulunkäynnin yhdistämiseen. Lisäksi tarkoituksena oli esitellä haasteita, joita näiden osa-alueiden yhdistämisessä voi ilmetä. Tutkimuskysymykset nojautuvat vahvasti kaksoisuran käsitteeseen. Kaksoisuralla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa urheilijauran ja opiskelu- tai työuran yhdistämistä. Tämä tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauksen aineisto kerättiin käyttämällä tietokantoja Helka ja Google Scholar. Aineistonkeruussa käytetyt hakulausekkeet muodostettiin käyttämällä sanoja “huippu-urheilu”, “kaksoisura”, “koulunkäynti” sekä “opiskelu”. Englanninkielisiä sanoja, joista hakulausekkeet muodostettiin, olivat “dual-career”, “elite sports” sekä “sports in Finland”. Sisäänottokriteereinä toimivat julkaisuvuosi, julkaisun kieli, saatavuus ja aihe sekä tutkimuksessa käsiteltävä kouluaste. Julkaisun tuli olla joko suomen tai englanninkielinen. Sen julkaisuvuosi tuli olla vuoden 2005 jälkeen, ja sen oli oltava saatavilla ilmaiseksi. Lisäksi julkaisun tuli käsitellä suomalaisten urheilu-uraa ja sen yhdistämistä koulunkäyntiin tai vähintään toista näistä osa-alueista. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui lopulta 11 julkaisua edellä mainituilla sisäänottokriteereillä. Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittivat, että Suomeen on luotu usealle eri koulutusasteelle erilaisia mahdollisuuksia luoda kaksoisuraa. Tulosten mukaan yläkouluissa toimi virallisia urheiluluokkia ja toisella asteella useita erityisen tehtävän saaneita koulutuksenjärjestäjiä. Esimerkiksi urheilulukiot ja urheiluakatemiaverkostot auttoivat koulunkäynnin ja huippu-urheilun yhdistämistä. Huippu-urheilun ja koulunkäynnin yhdistämisessä esiintyi myös haasteita. Etenkin korkeakouluopiskelijat joutuivat vaikeuksiin opintotukien, läsnäolopakkojen sekä kilpailukauden ja lukuvuoden päällekkäisyyksien kanssa. Lukioikäisillä esiintyi uupumusoireita sekä identiteettiin liittyviä haasteita. Tulosten perusteella voidaan todeta Suomessa olevan hyviä mahdollisuuksia luoda kaksoisuraa. Uupumusoireet tulisi jatkossakin pitää hyvin vähäisinä, jotta opiskelijaurheilijat saisivat jatkossakin onnistumisen kokemuksia molemmilta osa-alueilta. Tämä auttaisi myös identiteettiin liittyviin haasteisiin.
Hur fungerar kooperativt lärande som en modell att strukturera samarbete mellan lärare, skolgångshandledare och elever i lågstadiet?

Silvennoinen, Marit (2024)

Samarbete är en av grundpelarna i det kooperativa lärandet. Tidigare forskning har visat att det kooperativa lärandet består av olika sätt för att strukturera samarbete. Den teoretiska referensramen i den här studien utgjordes av Vygotskijs (1999) socialkonstruktivistiska teori. Modellen för kooperativt lärande beskrevs utifrån Kagan & Stenlevs (2017) modell som baserar sig på fem grundprinciper och strukturer som bidrar till formandet av kooperativa lärandet. Avhandlingens syfte var att analysera följderna av kooperativa arbetsmetoder på samarbetet mellan lärare, skolgångshandledare och elever. Avhandlingen är genomfördes som en narrativ litteraturstudie. Datamaterialet bestod av 9 vetenskapliga artiklar som valts ut med hjälp av specifika sökord och genom granskning av relevanta litteraturlistor. Artiklarna har därefter genomgått en narrativ analys. Resultaten visade att samarbetet påverkas av den sociala interaktionen där kommunikationen har en väsentlig roll. Meningsskapande och strukturering av arbetet medför positiva följder för samarbete i kooperativt lärande. Tydliga mål, gemensamma strategier och ett synkroniserat arbetssätt förbättrar möjligheterna till ett gott samarbete. Resultaten visade vidare att de största utmaningarna med ett kooperativt arbetssätt är en förändrad lärarroll och att det kooperativa arbetssättet är tidskrävande. Utgångspunkten för avhandlingen är att lyfta fram resultat som hjälper lärare att medvetengöra hur de kan utveckla sin undervisning så att den gynnar samarbetet mellan alla parter i klassrummet. Fortsatt forskning kunde med fördel utreda hur man i framtiden kan utveckla ett ännu mer mångsidigt kooperativt lärande i skolorna. Det finns goda möjligheter att med stöd av skolledningen, öka lärares kunskaper om fördelarna med den kooperativa metoden fördelar för att i forma lärmiljöer som gynnar alla som arbetar i klassrummet, dvs lärare, skolgångshandledare och elever.
Hur lärare kan förbättra elevernas psykiska hälsa och resultat under Move!

Nyman, Rickard (2022)

Tiivistelmä - Abstrakt - Abstract Syfte. Syftet med denna forskning är att få en insyn i vad lärare gör för att förbättra elevernas mentala hälsa samt resultat i Move! Samt att få en överblick över vad lärare gör för att förbereda eleverna inför Move! Och hur de sedan behandlar resultaten och arbetar vidare med dem. Jag analyserar även elevernas psykiska hälsa samt hur de mår och känner sig före och under testsituationer. Metoder För att få klarhet i detta så har jag använt mig av en tematisk litteraturöversikt och bearbetat och avgränsat det material som jag funnit. I den beskrivande litteraturöversikten så granskar, analyserar och tolkar jag det material jag valt att använda mig av genom en tematisk analys. Resultat och slutsatser Resultaten visar att mycket tyder på att lärare strävar till att försöka hålla Move! på våren för att kunna utvärdera elevernas kondition. Man gör detta för att eleverna skall hinna träna upp sin kondition och motoriska färdigheter under hela skolåret. Detta ger även gymnastikläraren en insikt på hur bra hens terminplan har varit och om man i själva verket uppnått de mål man satt upp för gymnastiken under skolåret. Move! Är obligatoriskt för årskurserna 5 och 8. Flera lärare väljer dock att hålla testerna de övriga åren för att ge eleverna en insikt i testet och vad som kommer krävas av dem. Den mentala aspekten är något som läraren ständigt försöker förbättra under gymnastiken, många elever är obekväma med sin kropp och inte väldigt självsäkra. Därför betonar flera lärare vikten av att skapa en trygg miljö i gymnastiksalen där man kan vara sig själv och var det är nolltolerans för mobbning och diskriminering.

Now showing items 21-40 of 253

Browsing by study line "Class Teacher, Education"

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO