Browsing by Subject "early childhood education"

Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena on saada selville varhaiskasvatuksen opettajien käsityksiä pedagogisesti monipuolisesta ja laadukkaasta liikuntakasvatuksesta. Lisäksi tavoitteena on saada selville, kuinka varhaiskasvatuksen opettajien mielestä liikunta vaikuttaa lasten hyvinvointiin, terveyteen, kehitykseen ja oppimiseen. Tutkimuksessa haastateltiin myös tutkittavien ajatuksia liikuntakasvatuksen toteuttamisen osaamiseen liittyen sekä tiedusteltiin missä osaamista on hankittu. Aiemmat tutkimukset liikunnan vaikutuksista lapsiin ovat osoittaneet liikunnan monet hyödyt lapsen suotuisan kehityksen kannalta. Liikunnalla on todettu olevan lasten fyysistä kehitystä, kuntoa, sosiaalis-emotionaalisia taitoja, sekä kongnitiivisia taitoja tukevia vaikutuksia. Tutkimuksen avulla pyritään hahmottamaan, millaisena liikuntakasvatus toteutuu päiväkodeissa käytännössä sekä kuinka tietoisia kentällä työskentelevät varhaiskasvatuksen opettajat ovat liikunnan tärkeydestä suhteessa lapsen hyvinvointiin, terveyteen, kehitykseen ja oppimiseen. Menetelmät. Tutkimukseen osallistui neljä pääkaupunkiseudulla työskentelevää varhaiskasvatuksen opettajaa, joista kolmella oli taustalla yliopistotasoinen lastentarhanopettajan (nyk.varhaiskasvatuksen opettaja) tutkinto, ja yhdellä opistotasoinen lastentarhanopettajan tutkinto. Aineisto kerättiin kvalitatiivisen, laadullisen tutkimusstrategian tavoin hyödyntäen puolistrukturoitua teemahaastattelua. Aineiston analyysimenetelmänä toimi induktiivinen teoriasidonnainen sisällönanalyysi. Fenomenografisen tutkimusasetelman avulla tulosten samankaltaisuuksien kautta muodostui erillisiä teemoja, joiden avulla tulokset muotoutuivat esitettävään ja selkeälukuiseen muotoon. Tulokset ja johtopäätökset. Tulosten mukaan varhaiskasvatuksen opettajat kokivat, että pedagogisesti monipuolinen ja laadukas liikuntakasvatus on monipuolista, lapsilähtöistä, ja lapsen mielenkiinnon kohteet huomioivaa liikuntakasvatusta, jossa lähiympäristöä hyödynnetään monipuolisesti vuoden ympäri sekä liikkumista toteutetaan erilaisten liikunnallisten lajien, leikkien ja pelien tavoin sisällä ja ulkona. Pedagogisesti monipuolisen ja laadukkaan liikunnallisen oppimisympäristön luomisessa aikuisen aktiivisella roolilla ja malliesimerkillä koettiin olevan tärkeä merkitys. Haastateltavien mielestä liikunta vaikutti vahvasti lasten henkiseen hyvinvointiin keskittymiskyvyn, oppimisen, positiivisen minäkuvan, tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittymisen kautta sekä fyysiseen hyvinvointiin kunnon kohenemisen, luuston kehityksen, unenlaadun ja ruokahalun parantumisen myötä. Lisäksi haastateltavat kokivat, että liikunnan avulla lapsille voitiin opettaa erilaisia oppisisältöjä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tähän tutkimukseen osallistuneet kentällä työskentelevät varhaiskasvatuksen opettajat ovat hyvin tietoisia liikunnan suotuisista vaikutuksista suhteessa lasten hyvinvointiin, terveyteen, oppimiseen ja kehitykseen, ja he toteuttavat liikuntakasvatusta suurilta osin valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman suositusten mukaisesti. Jatkossa samaa aihetta voisi tutkia laajemmalla otannalla ja eri paikkakunnilla.

The purpose of this research was to find out, what kind of a relation early childhood teachers do have to the worldview education and how early childhood teachers think their co-operation with the Creating Spaces for Diversity of Worldviews in Early Childhood Education -project influences on their relation to worldview education. This study tried to respond to the need of letting early childhood teachers ponder freely about themes around worldview education and to find out, what kind of things do early childhood teachers associate to their relation to worldview education. The evolution of this relation was reflected through the first meeting of the project co-operation to the last meeting of the first six months. As theoretical frame of reference for this research served Jack Mezirow’s theory of transformative learning together with actual studies of reflection. Three early childhood teachers were interviewed for this study and the answers they gave during the interviews were scrutinized in relation to the learning diaries they wrote soon after the first meeting. These data’s were analysed according to the principles of a data based content analysis in the light of above mentioned theories. The three early childhood teachers who participated to the research seem to have a positively charged relation to the worldview education especially after the project co-operation started. Yet two of the three teachers still feel a bit reserved in their relation to worldview education. Nevertheless all of the three interviewed teachers send clear messages that their relation to worldview education has in some levels deepened: The difference being that the effects on the teacher who is most experienced workwise are smaller than with the other two. The co-operation with the Creating Spaces for Diversity of Worldviews in Early Childhood Education -project has given the early childhood teachers more self-confidence and understanding in the field of worldview education and given them a bit more tools for fulling the objectives of worldview education.

Varhaiskasvatushenkilöstö on ollut paljon esillä julkisessa keskustelussa, ja heidän työhönsä luodaan paineita ja odotuksia monelta eri taholta. Tutkielman tavoitteena oli selvittää varhais-kasvatushenkilöstön työstressitekijöitä. Tutkimuskysymykseni olivat 1) Miten työstressi muo-toutuu ja 2) Mitkä kuormitustekijät aiheuttavat työstressiä varhaiskasvatushenkilöstölle. Aihetta lähestyttiin ensin tarkastelemalla työstressiä ja työstressitutkimusta yleisellä tasolla. Työstressi on laaja käsite ja siihen liitetään yleensä kolme käsitettä: stressitekijät, stressireak-tiot sekä yksilön ja ympäristön välinen vuorovaikutus. Stressitekijöitä ovat mm. psykososiaa-liset, fyysiset ja yksilölliset kuormitustekijät. Tutkimuksessa tarkasteltiin varhaiskasvattajien työstressiä erityisesti psykososiaalisten stressitekijöiden näkökulmasta. Työelämän psyko-sosiaaliset stressitekijät sisältyvät työn sisältöön ja työssä tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Esimerkiksi kiire, epäselvä työnkuva, organisaatiomuutokset, palkkaus ja vuorovaikutussuh-teet ajatellaan kuuluvan psykososiaalisiin stressitekijöihin. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa käytettiin aihepiiristä löytyviä artikkeleita, tutkimuksia ja kirjoja. Tutkimuskysymyksiin haettiin vastauksia analysoimalla ja yhdistelemällä eri aineistoja. Tutkimukset osoittavat, että henkilöstö- ja aikaresurssit ovat merkittävä stressitekijä varhais-kasvattajille. Kiire aiheuttaa tunneuupumusta varhaiskasvattajille, kun pedagogista työtä ei pystytä tekemään tarpeeksi hyvin. Lisäksi palkkaus ja alan heikko arvostus kuormittavat työntekijöitä.