Browsing by Subject "fyysinen aktiivisuus"

Lasten fyysisen aktiivisuuden väheneminen ja liikkumattomuus ovat viime vuosikymmenet hallinneet yhteiskunnallista keskustelua lasten liikkumisesta. Lasten liikkumisen väheneminen on huolestuttavaa, sillä riittävä fyysinen aktiivisuus on todella tärkeässä roolissa lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta. Päiväkoti varhaiskasvatusympäristönä on paikka, missä lapsi viettää ison osan päivästään. Päiväkodeilla on myös oma roolinsa, kun lapsia kasvatetaan kohti liikunnallista elämäntapaa. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, mitkä tekijät päiväkodissa lisäävät fyysistä aktiivisuutta ja mitkä tekijät taas ovat yhteydessä sen vähenemiseen. Tutkimuksessa tekijät on tarkemmin jaoteltu, Bronfenbrennerin ekologisen systeemiteorian näkökulman mukaan, yksilöllisiin tekijöihin, sosiaalisten suhteiden tekijöihin sekä fyysisen ympäristön tekijöihin. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkan aineistonhaun sekä asetettujen sisäänotto- ja poissulkukriteerien jälkeen varsinaiseksi tutkimusaineistoksi muodostui yhdeksän vertaisarvioitua tutkimusartikkelia, joissa tutkittiin fyysistä aktiivisuutta päiväkodissa. Kaikki tutkimusartikkelien tutkimukset oli toteutettu suomalaisissa päiväkodeissa vuosina 2010–2021. Tutkimusaineiston haussa käytettiin kolmea eri tietokantaa. Tämän laadullisen tutkimuksen tutkimusaineistoa analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Yksilölliset tekijät, jotka vaikuttivat lasten fyysisen aktiivisuuden määrään, olivat sukupuoli ja ikä: pojat liikkuivat enemmän kuin tytöt ja vanhemmat lapset enemmän kuin nuoremmat. Lisäksi motoriset ongelmat näyttivät olevan yhteydessä vähäisempään fyysiseen aktiivisuuteen. Sosiaalisten suhteiden tekijöistä fyysiseen aktiivisuuteen lisäävästi vaikuttivat vertaistoiminta (esim. leikki) ja päiväkotihenkilöstön suora kannustus. Yleisesti ottaen aikuisjohtoinen toiminta, kuten suorat opetustuokiot, olivat lapsia passivoivaa toimintaa. Fyysisen ympäristön kohdalla ulkoilu ja ulkona vietetty aika oli aktiivisempaa kuin sisätiloissa. Lisäksi vuodenajalla ja käytössä olevalla välineistöllä oli yhteys lasten fyysisen aktiivisuuden määrään. Lapsen sukupuoli tai ikä ei kuitenkaan saa selittää sitä, miksi jotkut liikkuvat enemmän kuin toiset. Kasvattajat voivat tietoisuuden avulla ryhtyä toimiin, jotka lisäävät kaikkien fyysistä aktiivisuutta. Yhdenvertaisuus koskettaa myös fyysistä aktiivisuutta, joten sen eteen on tehtävä töitä.

This thesis reviews contemporary studies on the influence of physical activity on human cognitive functioning in childhood and in adolescents. Physical activity is noted to be positively related to cognitive functions. It is therefore worrying that the physical activity of children and adolescents has been significantly reduced, which has also contributed to an increase in obesity and the deterioration of general physical well-being. The relations between physical activity and cognitive functions have been subject of interest in a lot of a research and branches of science over the past few years. In the past few years there has been lot of research on this subject. However, the number of studies in this field concentrated on children has been substantially fewer, especially in children. The key results of this research showed that physical activity has positive relations with cognitive functions and their development. Positive connections appear through physiological mechanisms and structural changes in the brain. Physical activity has also been seen to influence positively on the mood and decrease in stress. However, studies show that the positive effects of physical activity also depend on the intensity of the activity and the type of exercise. Even tough physical activity is positively connected to the processes of different cognition, the exact mechanism behind them is not clear. In addition, existing studies have not revealed to what extent various physical activities differ in their effects, and whether such effects are specific or possibly beneficial for cognitive functioning in general. Related studies are needed to understand how diminishing physical activity is linked with the development of cognitive functions. In my opinion, further research should focus on how different forms of physical activity are in connection with cognitive functions and what possible differences are between them.

Kasvaakseen ja kehittyäkseen suotuisasti varhaiskasvatusikäinen lapsi tarvitsee monipuolista ja säännöllistä liikuntaa. Lasten huonot elintavat ja liikalihavuus ovat viimeaikaisten tutkimusten mukaan hälyttävässä kasvussa. Elämän läpi mukana kulkevat elintavat omaksutaan jo varhaisessa lapsuudessa, joten päiväkotien kasvatustyötä tekevän henkilökunnan olisi kiinnitettävä huomiota siihen, että jokaisella lapsella on mahdollisuus liikkua tarpeeksi päiväkotipäivän aikana. Varhaiskasvatuksen oppimisympäristöllä on suuri vaikutus lapsen liikkumiseen. Tutkimukseni tarkoitus on lisätä tietoisuutta varhaiskasvatusikäisten lasten liikunnan tärkeydestä ja selvittää seikkoja, jotka päiväkodin oppimisympäristössä lisäävät lasten fyysistä aktiivisuutta. Tietoa voidaan hyödyntää jokaisessa päiväkodissa haluttaessa lisätä fyysistä aktiivisuutta. Tutkimukseni oli laadullinen tutkimus, jossa hyödynsin etnografista otetta. Tutkimusaineisto koostui liikuntapainotteisessa päiväkodissa tehdyistä johtajan, opettajan ja kahden lapsiryhmän haastatteluista sekä havainnoinnista. Analyysin toteutin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tutkimus osoitti, että liikunnalliseen oppimisympäristöön vaikuttivat psyykkiset, sosiaaliset ja fyysiset tekijät. Psyykkiset ja sosiaaliset tekijät liittyivät 1) työyhteisöön, 2) kasvattajien ammattitaitoon ja asenteisiin sekä 3) lapsen kehon ja mielen tasapainoon. Fyysiset tekijät liittyivät 4) sisätiloihin ja siellä käytettäviin välineisiin sekä 5) ulkotiloihin ja siellä käytettäviin välineisiin. Kiinnittämällä huomiota siihen, että lapset liikkuvat päiväkotipäivän aikana riittävästi ja tarpeeksi monipuolisesti sisä- ja ulkotiloissa, voidaan antaa hyvä lähtökohta motoristen taitojen kehitykselle ja terveiden elintapojen muodostumiselle.

Tutkielmani tavoitteena oli selvittää mitä tiedämme suomalaisen esiopetuksen liikuntakasvatuksesta ja kuinka tätä tulisi toteuttaa. Aikaisemmat tutkimustulokset ovat osoittaneet tutkijoiden huolen lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden määrästä. Lisäksi aikaisimmissa tutkimuksissa on todettu liikunnan merkityksen olevan hyvinvoinnille kiistatonta. Tämän tutkielman teoriaosuudessa määritetään tutkielmani kannalta olennaisia käsitteitä, kuten esiopetus, liikuntakasvatus, liikunta ja fyysinen aktiivisuus. Tutkielmani toteutettiin narratiivisella kirjallisuuskatsauksella. Narratiivisella kirjallisuuskatsauksella kerrytin tietoa aikaisemmin julkaistuista tutkimuksista ja sen avulla pyrin antamaan laajan kuvan käsiteltävästä aiheesta. Tutkielmassani käytetty aineisto on rajattu vuonna 2014 tai sen jälkeen julkaistuun kirjallisuuteen ja tutkimuksiin. Kuvailevana katsauksena narratiivinen kirjallisuuskatsaus auttoi minua ajantasaistamaan tutkimustietoa, muttei tarjonnut varsinaisesti analyyttisintä tulosta. Tämä johtuu lähtökohtaisesti siitä, että narratiivisen kirjallisuuskatsauksen kautta hankittu tutkimusaineisto ei ole käynyt läpi erityisen systemaattista seulaa ja sillä tiivistetään lähinnä aiemmin tehtyjä tutkimuksia. Tutkielmani vahvistaa aikaisempaa käsitystä siitä, kuinka merkityksellistä liikunta on lapsen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille ja oppimiselle. Opettajalla on suuri merkitys liikuntakasvatuksen toteuttamisessa. Ohjattujen liikuntatuokioiden määrää on lisättävä esiopetuksessa fyysisen aktiivisuuden suosituksien saavuttamiseksi, mutta niiden lisäksi lapsilla on oltava mahdollisuuksia päivittäiseen omaehtoiseen liikkumiseen. Lisäksi tulokset osoittivat yhteistyön tärkeyden. Tätä tulisi lisätä henkilöstön kesken, esi- ja alkuopetuksen välillä ja myöskin henkilöstön ja vanhempien välillä. Tämä narratiivinen kirjallisuuskatsaus toi esille tutkijoiden tuloksia kootusti lähinnä kasvatustieteellisestä näkökulmasta. Alle kouluikäisten lasten liikunnasta, sekä hyvinvoinnista tarvitaankin lisää tutkimuksia. Yhtenä jatkotutkimusmahdollisuutena voisi olla perehtyminen siihen, mikä on sosioekonomisten taustojen vaikutus lasten fyysiseen aktiivisuuteen.

Tavoitteet. Tutkielman tavoitteena ja tutkimustehtävänä on selvittää varhaiskasvatuksen opettajien antamia merkityksiä alle kolmevuotiaiden lasten liikkumiselle ja varhaiskasvatuksessa toteutettavalle liikuntapedagogiikalle. Liikkumisesta ja perusmotoristen taitojen hallitsemisesta on todettu olevan positiivisia vaikutuksia lapsen kokonaisvaltaiseen kehitykseen. Tutkimukset ovat osoittaneet varhaiskasvatusikäisten lasten fyysisen aktiivisuuden alenemista viime vuosina. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset (2018) osoittavat, että lasten tulisi liikkua kolme tuntia päivässä ikä- ja kehitystasolleen sopivalla tavalla ja lasten paikallaanoloaikaa tulisi rajoittaa. Useimmat tutkimukset käsittelevät yli kolmevuotiaita lapsia ja heidän liikkumistaan varhaiskasvatuspäivän aikana. Tässä tutkielmassa kiinnostus kohdistuu alle kolmevuotiaisiin lapsiin ja varhaiskasvatuksen opettajien antamiin merkityksiin heidän liikkumisestaan. Tutkielmassa syvennytään siihen, miten varhaiskasvatuksen opettajat näkevät alle kolmevuotiaiden lasten liikkumisen sekä liikuntapedagogiikan varhaiskasvatuksessa. Tutkielmassa selvitetään, millaisia merkityssisältöjä heillä on alle kolmevuotiaiden lasten liikkumisesta ja liikuntapedagogiikasta. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisin menetelmin haastattelututkimuksena. Tutkielmassa haastateltiin viittä varhaiskasvatuksen opettajaa, jotka työskentelevät alle kolmevuotiaiden ryhmässä päiväkodissa. Haastateltavien valinta tapahtui haastateltavien oman kiinnostuksen pohjalta. Tutkielman aineistonkeruumenetelmänä on puolistrukturoitu teemahaastattelu. Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisellä eli induktiivisella sisällönanalyysillä. Tulokset ja johtopäätökset. Varhaiskasvatuksen opettajien mukaan liikuntapedagogiikka ja pienten lasten liikkuminen on monipuolista, kokonaisvaltaista, osallistavaa ja hetkessä tapahtuvaa pedagogiikkaa. Liikuntapedagogiikka alle kolmevuotiaiden ryhmässä koettiin spontaanina, mikä vaatii varhaiskasvatuksen opettajalta läsnäoloa hetkissä. Liikuntahetket ovat varhaiskasvatuksen opettajien mielestä mahdollisuuksia, jossa lapsi voi oppia motoristen taitojen kehittämisen lisäksi monipuolisesti eri taitoja. Varhaiskasvatuksen opettajien mukaan lapsi kehittää liikkumisen avulla esimerkiksi ajattelu- ja vuorovaikutustaitojaan sekä sosioemotionaalisia taitojaan. Liikunnan avulla pieni lapsi tutustuu omaan kehoonsa ja itseensä. Yhdessä liikkumalla lapsi pystyy jakamaan liikunnasta saadun ilon ja hyvän olon. Merkityksellisiksi asioiksi alle kolmevuotiaiden liikuntapedagogiikassa varhaiskasvatuksen opettajat nimesivät myös lapsen osallisuuden toteutumisen ja liikunnalliseen elämäntapaan kasvattamisen. Tämänkaltaiset hyvän olon ja onnistumiset sekä osallisuuden kokemukset liikuntahetkissä olivat varhaiskasvatuksen opettajien mielestä merkityksellisiä asioita alle kolmevuotiaiden lasten liikuntapedagogiikan toteuttamisessa.

Tavoitteet: Tavoitteena oli tarkastella lasten fyysistä aktiivisuutta varhaiskasvatuksen eri toiminnoissa ja tilanteissa. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, miten lasten fyysistä aktiivisuutta voitaisiin lisätä kokopäiväisesti varhaiskasvatuksessa eri toiminnoissa ja tilanteissa ja kuinka fyysinen aktiivisuus voidaan yhdistää eheyttävästi oppimisen alueisiin. Aihe on ajankohtainen koska aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lasten fyysinen aktiivisuus on vähentynyt, kun taas lasten ruutuaika on lisääntynyt (esim. Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2016b). Menetelmät: Menetelmänä oli narratiivinen kirjallisuuskatsaus. Aineistona oli seitsemän tieteellistä vertaisarvioitua artikkelia vuosilta 2012–2022 ja väitöskirja vuodelta 2023, joissa tutkittiin lasten fyysistä aktiivisuutta varhaiskasvatuksessa. Aineisto analysoitiin laadullisella aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä ja teemoittelemalla aineiston tulokset. Tuloksia peilattiin aiempiin tutkimuksiin sekä Banduran (2017) sosiaalis-kognitiiviseen teoriaan, johon fyysisen aktiivisuuden tutkimukset usein viittaavat. Tulokset ja johtopäätökset: Lapset ovat fyysisesti aktiivisimmillaan vapaassa leikissä ulkona ja sisällä, ulkona sääntöleikissä sekä opettajan ohjaamissa ulkoleikeissä. Lasten fyysistä aktiivisuutta ehdotetaan lisättävän kokopäiväisesti kaikkeen toimintaan sekä eheyttävästi että toiminnallisesti muuhun oppimiseen. Fyysistä aktiivisuutta on syytä lisätä etenkin rutiinien lomaan ja mahdollistaa lapsille liikuntapyrähdyksiä joka tunti. Opettajan toiminnalla on keskeinen vaikutus lasten fyysisen aktiivisuuden toteutumiselle ja määrälle. Opettajan ja muun henkilöstön sitoutuessa fyysistä aktiivisuutta arvostavaan toimintakulttuuriin, voidaan varhaiskasvatuksessa saavuttaa fyysisesti aktiivisemman toiminnan taso.

Over the last decades the lifestyle of children has started to evolve in the direction, which does not support the normal development and growth of children. Physical activity has been dropped considerably and the time spent at the technology is increasing. As societies change, the importance of the environment for physical activity is significant. Earlier studies have shown that lifestyles and skills taught in childhood have a great influence on what kind of lifestyles children have in their adulthood. The aim of this research was to study the connection of physical activity of pre-school children to their parent´s physical activity. In addition, the research examined the differences in the physical activity of pre-school aged children. The study was carried out at the Espoo municipal school in the pre-school group. Their activity was measured for five days during the pre-school period using Polar's GoFit activity braces. Sampling was selected from 13 children by the basis that they were present in a measurable week for at least four days. The children were 6-7 years old at the time of the research. Parents activity was measured by a questionnaire where were questions about exercise and activity habits, and the amount of time spent on exercising with their child. IBM SPSS Statistics 24 program was used to analyze the data. Based on the results, the children move very little during the pre-school. The physical activity during the pre-school is mainly light physical activity. Based on the results of the research, the physical activity of the parents and the time spent in physical activity has no connection with the physical activity of children in pre-school. Due to the small sample size, no conclusions can be made from the significance of parental physical activity to the physical activity of children.

Tavoitteet. Lasten fyysistä aktiivisuutta on tutkittu viime vuosina paljon, ja varhaiskasvatuksen oppimisympäristön on havaittu olevan yksi tärkeimmistä siihen vaikuttavista tekijöistä. Oppimisympäristön voidaan nähdä tukevan lasten liikkumista sen kolmella eri ulottuvuudella: fyysisellä, psyykkisellä ja sosioemotionaalisella. Varhaiskasvatuksessa toteutettavan liikuntapedagogiikan avulla pyritäänkin tukemaan lasten liikkumista sekä liikuntasuhteen kehittymistä. Fyysinen aktiivisuus kattaa kaikenlaisen liikkumisen paikasta toiseen, tasapainoilun sekä rentoutumisen, ja sen on havaittu olevan yhteydessä lapsen kehityksen eri osa-alueisiin. Tutkijoiden mukaan fyysisen aktiivisuuden on havaittu toteutuvan varhaiskasvatusikäisillä parhaiten leikin avulla. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, onko päiväkotiryhmissä lasten päivittäisen fyysisen aktiivisuuden mahdollistava oppimisympäristö sekä vaikuttavatko siihen lapsiryhmän ikä tai kasvattajan omat liikkumistottumukset. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka välitettiin sähköpostitse päiväkotien johtajien kautta tutkimuskunnan kunnallisten päiväkotien varhaiskasvatuksen opettajille (N = 55) ja lastenhoitajille (N = 105). Kyselylomakkeen laatimisessa hyödynnettiin aikaisemmissa tutkimuksissa esiin nousseita asioita sekä Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) tekemää selvitystä varhaiskasvatussuunnitelmien toteutumisesta päiväkodeissa. Lasten fyysisen aktiivisuuden mahdollistava oppimisympäristö operationalisoitiin 22 erilaisiksi väitteeksi. Kysely oli avoinna kaksi viikkoa marraskuussa 2020, ja vastauksia tuli yhteensä 20. Aineisto analysoitiin SPSS–ohjelman avulla käyttäen ristiintaulukointia ja korrelaatiota sekä tilastollista merkittävyyttä selvitettäessä Kruskal-Wallis-testiä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa havaittiin, että päiväkotien oppimisympäristö mahdollisti lasten monipuolisen fyysisen aktiivisuuden keskimäärin viikoittain, muttei päivittäin. Lapsiryhmän ikä vaikutti jonkin verran siihen, millä tavalla oppimisympäristö mahdollistaa monipuolisen liikkumisen, mutta erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Kasvattajien omista liikkumistottumuksista ainoastaan se, kulkeeko henkilö työmatkansa kävellen tai pyörällä, oli yhteydessä lasten liikkumisen mahdollistavan oppimisympäristön osa-alueisiin. Tulokset ovat esimerkiksi ohjattujen liikuntatuokioiden ja liikuntaan soveltuvien tilojen käyttötiheyden osalta osittain samanlaisia kuin aiemmissa tutkimuksissa on saatu.

This literature reviews goal was to study earlier studies of parental influence on children‘s physical activity. This subject has been studied a lot, variously and from different point of views. However this literature review concentrates on things that parents can do or deliver that have an influence of child physical activity. Because of that the subject confined to how par-ents example and attitudes influence children‘s physical activity. It`s very important to study this subject because of how important physical activity is for persons health and well-being. There is also stated, that physically active child will most likely grow up to be physically active adult. The thesis method was a descriptive literature review. Results and findings from earlier studies was used in this literature review. From studies became clear research information, the theories that subject was based on and what should study more about the subject. At the beginning described what physical activity means and which are the physical activity recommendations for children. Next are described concepts of socialization, primary socializa-tion and physical socialization. Studies that have been used in this literature review are based on these concepts and theories. This is because of parental influence is based on socialization process and especially primary socialization process. After describing the key concepts the literature review focuses on things that affects the chil-dren physical activity and especially the parental influence for on children physical activity. Lastly review focuses on the main subject which is dose parental example and attitudes have influence over child physical activity and also how they affect. Many different studies indicate that parental example and attitudes have great influence to children physical activity.

Useat tutkijat ovat huolissaan lasten kasvavasta passiivisesta fyysisestä aktiivisuudesta. Tutkimusten perusteella myös varhaiskasvatuksessa lasten fyysisen aktiivisuuden suosituksista toteutuu suurimmaksi osaksi ainoastaan kevyt fyysinen aktiivisuus. Kanditutkielman tavoitteena oli tarkastella Suomen varhaiskasvatuksessa toteutuvaa liikuntakasvatusta. Tutkimuksen tarkoitus on tarkastella, miten oppimisympäristö ja kasvattaja vaikuttavat lapsen fyysiseen aktiivisuuteen. Kokonaisuutta tarkastellaan liikuntakasvatuksen, oppimisympäristön, lasten fyysisen aktiivisuuden sekä liikuntapedagogiikan- ja kasvattajan liikuntadidaktiikan kautta. Pääaineistona hyödynnetään näistä näkökulmista tehtyä tutkimuspohjaista Varhaisvuosien liikuntakasvatus suosituksia 2016 ja vastauksia vertaillaan Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa 2022 esitettyjen liikuntakasvatuksen velvoitteisiin ja sekä alan ammattikirjallisuuteen. Kanditutkielmassa menetelmänä on käytetty kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Kuvailevaa kirjallisuuskatsausta voidaan myös sanoa yleiskatsaukseksi, mikä antaa laajemman kuvan käsiteltävästä ilmiöstä. Taustateoriaksi on valittu tutkimukseen alan asiantuntijoiden kirjallisuutta, joita paljon käytetään myös opetuskäytössä. Kirjoitettujen tekstien ja tutkimusten tuloksien vertailussa ja tarkastelussa hyödynnetään sisällönanalyysi menetelmää. Tuloksista ja johtopäätöksistä voidaan todeta tutkijoiden olevan huolissaan lasten fyysisen aktiivisuuden vähentymisestä, myös varhaiskasvatuksessa. Vain 10–20 % alle kouluikäisistä lapsista tavoittavat nykypäivän varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositusten tavoitteet. Opettajajohtoiset tuokiot sisältävät paljon paikalla oloa, mikä estää fyysisen aktiivisuuden suositusten toteutumista. Runsain fyysisen aktiivisuus tapahtui lasten vapaassa toiminnoissa muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen oppimisympäristön monipuolistaminen ja kasvattajan ammattididaktiset menetelmät ovat suuressa roolissa varhaiskasvatuksessa tukemaan lapsen fyysisen aktiivisuuden toteutumista suositusten mukaisesti. Siksi on tärkeää saada tietoa siitä, mitkä asiat vaikuttavat liikuntakasvatuksen laatuun ja miten liikuntakasvatusta voisi kehittää. Tuloksista vahvistui, kuinka suuri rooli varhaiskasvatuksen kasvattajilla ja oppimisympäristöllä on lasten fyysisen aktiivisuuden tukemisessa lapsen varhaiskasvatuksen arjessa. Tutkimustulosten perusteella voitaisiin todeta, että näitä osa-alueita kehittämällä voidaan päästä toteuttamaan laadullisemmin asiakirjojen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022- velvoitteita ja Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016 tavoitteita.