Browsing by Subject "työuupumus"

Tämän kandidaatintutkielman tarkoitus oli tarkastella työuupumuksen ennaltaehkäisykeinoja opettajilla. Etsin siis erilaisia keinoja ennaltaehkäistä opettajien työuupumusta aikaisempien tutkimustulosten pohjalta. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että opettajilla on suuri riski uupua työssään. Opettajien työ on tutkimusten mukaan intensiivistynyt viime aikoina, joka on suoraan yhteydessä opettajien työuupumisen riskin kasvamiseen. Näin ollen koin tärkeäksi lisätä tietoisuutta opettajien työuupumuksen ennaltaehkäisykeinoista. Tutkimustehtävänä oli siis selvittää opettajien työuupumisen ennaltaehkäisykeinoja kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus valikoitui tutkielman menetelmäksi. Aineisto koostuu seitsemästä tieteellisestä artikkelista, joiden tutkimuskohteena on ollut suomalaiset opettajat. Opettajat ovat tässä tutkielmassa yläkäsite luokanopettajille, aineenopettajille ja erityisopettajille. Tieteelliset artikkelit ovat ajankohtaisia, sillä ne ovat toteutettu aikavälillä 2009–2021. Analyysissa pyrin antamaan johdonmukaisen yleiskatsauksen opettajien työuupumuksen ennaltaehkäisykeinoista, aikaisempia tutkimustentuloksia tiivistämällä ja yhdistämällä. Tutkielman tuloksissa tuli esille opettajan yksilötason, sekä työyhteisö- ja organisaatiotason keinoja ennaltaehkäistä työuupumista. Opettajan omia keinoja ennaltaehkäistä työuupumista olivat muuan muassa hyvät stressinhallintakeinot, omaksuttu ammatti-identiteetti, hyvä itsetunto ja itsesäätelytaito, sekä palautumisesta huolehtiminen vapaa-ajalla. Työyhteisöllä ja organisaatiolla oli myös erilaisia keinoja työuupumisen ennaltaehkäisyyn. Opettajien työmäärää tulisi vähentää ja uusien menetelmien, tietojen ja taitojen opettelemiseen tulisi varata opettajille riittävästi aikaa. Työyhteisön hyvä ja turvallinen ilmapiiri ennaltaehkäisi myös työuupumusta. Lopuksi tein tuloksista yhteenvedon, jossa jaoin opettajien työuupumisen ennaltaehkäisykeinot neljään osa-alueeseen. Nämä ovat: organisaatio, opettaja työelämässä, muut ihmiset työelämässä ja opettaja yksityiselämässä. Työuupumus tulisi nähdä työyhteisön sosiaalisena ja kollektiivisena ongelmana, eikä vaan opettajan henkilökohtaisena ilmiönä. Näin työuupumisen käsitteleminen olisi helpompaa, ja ennaltaehkäisemiseen tehtäisiin työtä organisaatio- ja työyhteisötasolla. Lopulta kuitenkin opettajat ovat itse vastuussa itsestään. He voivat tarkastella omaa toimintaansa ja ajatusmalleja, ja siten tunnistaa mahdollisia riskitekijöitä työuupumiselle. Omaa toimintaa ja ajattelumalleja tulisi muuttaa, jos on tunnistanut riskitekijöitä. Näin opettaja voi itse ennaltaehkäistä työuupumusta.

Teachers' well-being has been portrayed in the Finnish media from time to time. The purpose of this study was to make visible the discussion that has been ongoing in the opinion section of Helsingin Sanomat about teachers' coping at work and work well-being, and with the help of these opinion pieces make visible those things that have had either a negative or a positive impact on teachers' coping at work and work well-being. Teachers' work well-being has been studied widely before and numerous studies show that according to teachers, amongst the things that burden their work well-being are for instance physical and verbal violence, bullying, amount of work and inefficiency of the occupational healthcare services. The aim of this study is to raise awareness of those things that have an impact on teachers' well-being at work. The research was carried out as a qualitative research using thematising as the data analysis method. The data of this study were opinion pieces that were published either on the opinion section of the Helsingin Sanomat online version or at Hs.fi/mielipide from 12th of October 2016 to 31st of December 2016. The study involved those opinion pieces that, either mainly or at least for the most part, concentrated on teachers' work well-being and coping at work. According to the analysis of the data the things that influence negatively teachers' coping at work and work well-being in this study were physical and verbal violence, bullying, harassment (including sexual harassment), disorder in the work environment, lack of working peace, insecurity, fear, helplessness and shortcomings in teacher training and in the resources at hand. Other things that had a negative impact on teacher's well-being were lack of support, amount of work, lack of time, workload, work exhaustion, economical savings, wage levels, lack of appreciation, uncertainty, student diversity, profession's public criticism, failures, and changes within the teacher profession. On the other hand positive aspects of the work were the teacher's conviction and professionalism, appreciation of the profession, cooperation, recognition of the pupils' absolute value, support of the occupational healthcare services, protection of healthcare law and recognition of one's own strengths as a teacher.

Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaiseksi vastavalmistuneet opettajat kokevat työhyvinvointinsa sekä mitkä tekijät lisäävät työuupumusta tai työn imua heidän kohdallaan. Tutkielmassa tuotetaan pohjatietoa tuleville opettajille, jotta he osaavat suhtautua ja varautua tilanteisiin, jotka ovat tyypillisiä heidän uransa alkuvaiheelle. Opettajien työhyvinvointia on tutkittu runsaasti sekä Suomessa että muissa maissa ja siihen liittyvät ongelmat tulevat myös tässä katsauksessa esille. Sen sijaan vastavalmistuneiden opettajien työhyvinvointia ei ole tutkittu lähellekään niin paljoa. Tämä tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistona käytettiin sekä suomalaista- että ulkomaalaista kirjallisuutta, tutkimuskirjallisuutta ja muita aineistoja. Aineiston hakemiseen käytettiin erityisesti hakusanoja työhyvinvointi, työuupumus, työn imu, vastavalmistunut opettaja sekä newly qualified teacher. Tutkielman tulososiossa käytettiin mahdollisimman tuoretta aineistoa, mutta teoreettisia käsitteitä selittävässä osiossa otettiin mukaan myös vanhempia perusteoksia auttamaan käsitteiden määrittelyssä. Lähdeaineistoon pohjautuvat tulokset osoittavat, että vastavalmistuneiden opettajien työhyvinvoinnin tila ei ole hyvä, mutta tulosten joukosta löytyy myös jonkin verran positiivisia kokemuksia. Vastavalmistuneiden opettajien työuupumusta lisääviä tekijöitä olivat kollegoilta ja rehtoreilta saadun avun ja ohjeistuksen puutteellisuus, työsuhteiden pätkittäisyys ja epävarmuus, liian haastavat oppilaat sekä itse opetustyön haasteellisuus. Työn imua lisääviä tekijöitä olivat kollegoilta ja rehtoreilta saatu tuki ja ohjeistus, oppilaiden kanssa tapahtuneet onnistuneet vuorovaikutustilanteet sekä omien tunteiden tunnistaminen ja realiteettien hahmottaminen. Tulokset viittaavat siihen, että vastavalmistuneiden opettajien tukemiseen ja ohjeistamiseen tulisi keskittyä nykyistä enemmän ja että opettajankoulutukseen olisi ehkä tarpeellista sisällyttää enemmän harjoittelujaksoja.