Browsing by Subject "yhteisöllisyys"
Now showing items 21-32 of 32
-
(2018)
-
(2019)The aim of this study was to investigate, based on previous studies, the togetherness of the day care group from children’s perspective. The only research problem is ”How do children create and express togetherness according to previous studies in a day care group?” The togetherness was, in this study, referred to the interrelationship between group members. There is often a lot of talk about a good class spirit, but less often about the good spirit in day care group. However, togetherness and its consideration in day care is very important for the well-being of the child. A day care group is most often the first experience of a community for a child, so feeling of togetherness is important to make the child’s first experience of the own community as positive as possible. This promotes community action in later life. I executed my research as a descriptive literature review. There were five different articles in the review that treated my topic from the point of view of children, but focusing on the subject from a slightly different perspective. As one of the ways of conducting a literature review, I ended up classifying the articles that rose from my articles. In my research, it turned out that children use many different ways to create and express togetherness in a day care group. I composed these ways into eight separate themes, which then were classified into two classes according to the themes’ main way of expressing togetherness. These two classes were functional way of creating and expressing togetherness and verbal way of creating and expressing togetherness. One of these themes was left the division because it was so strongly in both upper classes. Togetherness seems to be a broad and diverse factor in the peer culture of children. Future research should also pay attention to the adults’ perspective of togetherness in a day care group, do expressions of the togetherness focus to them at all, how do they affect togetherness, or do they take it into account at all and how they can contribute to the togetherness of their group.
-
(2019)Making handicrafts has an effect on one’s psychological wellbeing. The aim of this literature review was to form a general view how participating in making handicrafts in a social sur-rounding effect one’s psychological wellbeing and how it differs from when making handi-crafts alone. The research was carried out as a systematic literature review. The publications found from databases using both Finnish and English keywords were qualitatively analysed in order to describe and understand the phenomenon. Three Master's theses from Finland and four English-language publications were selected from the United States, Australia and United Kingdom to provide an international cross-section. The publications were qualitatively ana-lysed to find the factors that affect the maintenance and enhancement of psychological wellbeing and to find which factors are present in the social surrounding. The difference in the effects on the psychological wellbeing when making crafts alone or in a social setting was also looked into. In four publications, the social group had been formed due to joint interest in the craft itself, in two publications the emphasis of the social group was partly on social activation and partly on the craft, and in one study the emphasis was almost entirely on social activation and im-provement of psychological wellbeing. Making crafts in a social surrounding affects one’s psychological wellbeing through several factors. Social activation, friendships, feeling of be-ing part of the group, learning, sharing knowledge, skills, and materials and generativity af-fected the individual's mental well-being in the publications studied. The impact of making crafts in a social surrounding on the psychological wellbeing of the elderly of was evident in several studies. Making crafts in a social surrounding is associated with good aging.
-
(2020)Yhteisöllisyydestä ja sen tärkeydestä puhutaan paljon. Yhteisöllisyys on esimerkiksi kirjattu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin, mutta käsitys siitä, mitä yhteisöllisyys oikein tarkoittaa, on usein epäselvä. Yhteisöllisyys käsitteenä on abstrakti ja moniulotteinen, joten sen konkreettinen ymmärtäminen voi olla haastavaa. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella, mitä yhteisöllä ja yhteisöllisyydellä tarkoitetaan, mitä yhteisö ja yhteisöllisyys ovat koulussa sekä miten yhteisöllisyyttä voidaan edistää kouluyhteisössä. Tutkielma on kirjallisuuskatsaus, jossa tarkastellaan yhteisöllisyyttä tutkimuskirjallisuuteen perehtyen. Tutkielma lähestyy yhteisöllisyyttä sosiologisesta näkökulmasta. Ensin tarkastellaan, mitä yhteisöllä tarkoitetaan. Yhteisö on jotain, mihin kuulutaan ja sitä tarkastellaan muun muassa Tönniesin Gemeinschaft ja Gesellschaft -käsitteiden avulla. Yhteisöllisyys taas on yhteisön ominaisuus. Yhteisöllisyyttä tarkastellaan muun muassa yhteisyyden ja sosiaalisen pääoman avulla. Lisäksi tarkastellaan koululuokkaa yhteisönä ja sen yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyyden edistämistä koulussa tarkastellaan osallisuuden ja kuulumisen tunteen kautta. Yhteisöllisyyden tärkeimpiä elementtejä ovat yhteisön jäsenten välinen luottamus sekä sujuva vuorovaikutus, jotka edistävät yhteisön yhteisöllistä toimintaa. Yhteisöllisyys on jotain hyvää, jota kohti tavoitella. Koulu yhteisönä on mielenkiintoinen, koska siellä vietetään paljon aikaa, mutta se on pakkoyhteisö. Yhteisön jäsenet eivät voi itse vaikuttaa, keitä yhteisöön kuuluu. Tämän takia yhteisöllisyys koulussa tarvitsee jatkuvaa edistämistä, koska se ei synny luontaisesti. Koululuokka yhteisönä on erityinen, koska siellä vallitsee omanlainen hierarkia ja muun muassa sosiaalisesti tuotetut asemat ja niiden erilainen kokeminen vaikuttavat koululuokkayhteisön yhteisöllisyyteen. Yhteisöllisyyteen liittyy vahvasti osallisuus ja kuulumisen kokemus. Niiden avulla voidaan edistää yhteisöllisyyttä kouluyhteisössä.
-
(2022)Tässä tutkimuksessa kuvataan, miten peruskoulun musiikinopetuksessa järjestettävä yhteissoitto vaikuttaa luokkayhteisön yhteisöllisyyteen eli sosiaaliseen pääomaan. Tutkimuksella pyritään valaisemaan yhteisen musisoinnin merkitystä yhteisöllisyyden vahvistamisessa ja yhteisön jäsenten kehityksessä sekä perustelemaan yhdessä tekemisen hyötyjä niin musiikkikasvatuksessa kuin muussakin elämässä. Sosiaalisen pääoman käsitettä pyritään myös nostamaan vahvemmin esille osaksi kasvatustieteellistä keskustelua. Tavallisimmin sosiaalisen pääoman käsitteellä viitataan sosiaalisen ympäristön ja sosiaalisten suhteiden ulottuvuuksiin, kuten sosiaalisiin verkostoihin, normeihin, yhteenkuuluvuuteen ja keskinäiseen luottamukseen. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimivat erityisesti Putnamin (1993) ja Colemanin (1988) määritelmät sosiaalisen pääoman käsitteestä. Yhteissoiton käsite on määritelty tätä tutkimusta varten tarkoittamaan kaikkea musiikillista yhteistoimintaa, jossa tuotetaan musiikkia. Tutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena, joka on yksi kuvailevan kirjallisuuskatsauksen muodoista. Tämän menetelmän myötä tutkimuksessa hyödynnettiin käytettävää aineistoa laajasti sekä esiteltiin tutkittavaa ilmiötä ja sen ominaisuuksia mahdollisimman monipuolisesti kriittisen tarkastelun kautta. Tähän tutkimukseen koottu aineisto koostui pääosin vertaisarvioiduista lähteistä ja kansainvälisistä julkaisuista. Aineistoon kuului erilaisia tutkimuksia, artikkeleja, väitöskirjoja sekä haastatteluja. Tutkimustuloksista ilmeni, että yhteinen musisointi on yhdistetty useissa tutkimuksissa sosiaalisen pääoman tai sosiaalisen pääoman indikaattorien, kuten luottamuksen ja yhteenkuuluvuuden, muodostumiseen. Tutkimuksia peruskoulun musiikinopetuksen yhteissoitosta ja sen vaikutuksesta luokkayhteisön sosiaaliseen pääomaan on vähän, minkä takia suoraa myönteistä yhteyttä ei voitu luotettavasti todeta. Muu esitelty aineisto antoi kuitenkin tukea väitteelle yhteissoiton myönteisestä vaikutuksesta yhteisön sosiaaliseen pääomaan soittoympäristöstä riippumatta. Tutkimustulokset viittasivat sosiaalisen pääoman olevan hyödyllinen resurssi myös oppimisessa, minkä takia jatkotutkimuksia yhteissoitosta ja sosiaalisesta pääomasta olisi tärkeää tehdä lisää etenkin kouluympäristössä.
Now showing items 21-32 of 32