Browsing by Title

The aim of this literature review was to find out, what kind of textile handicrafts were collected from East Carelian area during Continuation War in 1941–1944 and who were the people who collected them and why did they collect them. Many studies have notions of this subject, but actual research about handicraft related actions in this area hasn’t been done. The research was carried out as a systematic literature review and the material was analyzed using a qualitative method. The analyzed publications were found by searching from databases and investigating the reference lists of these publications. Two historical researces, one Master’s thesis and literature from couple persons that worked in the area at the time were selected as the material of this research. Finns collected textile handicrafts from the occupied area to preserve them from weather conditions, to examine them and to teach the techniques forward. The goal was to attach the East Carelian area to Finland and collected handicrafts were a part of this academic work. The textile handicrafts that were collected represented all kinds of products, for example woven cloths, clothes, towels, laces and wall hangings. Especially scientist Helmi Helminen and Tyyni Vahter as well as handcraft teachers Tyyne-Kerttu Virkki and Maija Stenij were the ones to collect the handicrafts from the area.

Tavoitteet. Kanssasäätelyn merkityksen ymmärtäminen on tärkeää, sillä kaikki lapset tarvitsevat sitä selvitäkseen arjen eri tilanteista heidän omien säätelytaitojensa ollessa rajalliset. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että aikuisen kanssasäätely on tärkeää myös lapsen itsesäätelyn kehittymisen kannalta. Tämän tutkimuksen tutkimustehtävänä on kuvata ja selvittää kanssasäätelyn keinoja, joita varhaiskasvatuksen työntekijät käyttävät jokapäiväisissä tilanteissa päiväkodin arjessa. Tarkoituksena oli selvittää, mitä varhaiskasvatuksen ammattilaiset tekevät tilanteissa, joissa lapset tarvitsevat tukea tunteiden tai käyttäytymisen säätelyssä, eli millaisia kanssasäätelyn keinoja työntekijät hyödyntävät. Tätä kautta tavoitteena oli lisätä ymmärrystä kanssasäätelystä. Menetelmät. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka julkaistiin Facebookissa kahdessa varhaiskasvatusaiheisessa ryhmässä. Kyselyyn vastasi 24 varhaiskasvatuksen työntekijää eri koulutustaustoista. Aineiston analyysimenetelmänä toimi teorialähtöinen sisällönanalyysi, mikä tarkoitti tässä tutkimuksessa sitä, että analyysissä kanssasäätelyn keinojen luokittelu perustui aiempaan Kurjen, Järvenojan, Järvelän ja Mykkäsen (2016) tutkimuksen luokitteluun kanssasäätelyn keinoista. Aineistosta nousi esiin myös keinoja, joita ei tässä aiemmassa tutkimuksessa ollut, ja ne analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin mukaisesti. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa melkein kaikkia Kurjen ja kumppaneiden (2016) luokittelemia kanssasäätelyn keinoja löytyi aineistosta. Varhaiskasvatuksen työntekijöiden kuvaamana tunteiden kanssasäätely ilmeni tunteiden sanoittamisena ja selvittämisenä sekä rauhoitteluna ja lohduttamisena niin fyysisesti kuin sanallisesti. Käyttäytymisen kanssasäätelyn kuvauksissa työntekijät raportoivat ohjeistukseen ja tiedon antamiseen liittyviä keinoja. Muut löydökset kanssasäätelyn keinoista, joita ei ollut Kurjen ja kollegoiden luokittelussa, oli positiivisen palautteen antaminen lapsen toimiessa oikein, ympäristöön liittyvät keinot, sekä yhdessä aikuisen kanssa toimiminen. Vaikuttaa siltä, että varhaiskasvatuksen työntekijät ainakin kuvaavat käyttävänsä lasten itsesäätelyä tukevia kanssasäätelyn keinoja.

Traditional Finnish hand knitted woolen socks are usually very similar in construction: they all have the same reinforced flap heel. Today, when sharing of knitting instructions and ideas with other enthusiasts is easier than ever, thanks to social media, there are countless alternatives for knitting the heel. Using a reinforced knit doesn’t seem to be so important anymore. In this study four different knit structures usually found in woolen socks heel are compared on abrasion and pilling resistance. Also, the effect of the fiber content and price of the yarn in abrasion and pilling resistance is compared. Three reinforced knits were compared to plain stockinette knit; traditional reinforced knit, Eye of Partridge knit and two-colored pinstripe knit. Three different wool blend yarns were compared to 100 % wool. Two of the wool blends were similar in fiber content (75 % wool, 25 % polyamide), but very different in price. Two similar samples were knitted in all four knit structures with all four yarns. Samples were rubbed with martindale-device until a hole occurred. Weight loss and pilling of the samples were measured every 20 rubs. Reinforced knits were compared to stockinette knit and wool blends to 100 % wool. The two polyamide-wool blends were compared to each other to investigate if the price of the yarn effected on its quality. The study showed that the reinforced knits weight loss percentage was smaller than stockinette knits, but that they were less resistant to pilling. Hole occurred first in the Eye of the Partridge knit and last in the traditional reinforced knit. Polyamide-wool blends were considerably more resistant to weight loss and breaking than 100 % wool but less resistant to pilling. Nettle-wool blend was more resistant to weight loss than 100 % wool, but less resistant to breaking and pilling. Of the two polyamide-wool blends the more expensive yarn lasted 15 % longer before breaking than the cheaper yarn. It also was more resistant to weight loss and pilling, As a conclusion, the fiber content is more important to abrasion and pilling resistance than the knit structure. To achieve a long life-cycle for machine washable polyamide-wool blend socks it is more important to consider other factors than the knit structure of the heel. Those factors could be for example appearance and fit, or any other factor that makes the product more significant to its user.

Konsumtionsmönster och motiv berättar en hel del av människor: deras värderingar, upplevelser av självet samt position i samhället och i relation till andra omkring. I denna kandidatavhandling har jag behandlat olika bakgrundsmotiv för konsumtion hos nyblivna mammor. I avhandlingen urskiljer jag mellan tre huvudsakliga motiv för konsumtionsbeslut. Dessa är att sätta barnets behov före de egna, att uttrycka sig själv och iögonfallande konsumtion där huvudsakliga strävan är att sätt stå ut. Dessa tre huvudsakliga motiv är alla tecken på hur konsumtion har många nivåer och är en viktig del av det vardagliga livet. I avhandlingen lyfter jag även fram moral i olika sammanhang. Moral kan ses vara både befriande och begränsande aspekt inom konsumtion och formar därmed konsumtionsbeslut. Grupper och samhället har en stor betydelse för konsumtionsbesluten och jag porträtterar deras vikt med hjälp av Bourdieus och Goffmans teorier. Jag tar även i beaktande sociala medians och internets betydelse i denna upplevelse av grupptillhörighet eftersom dessa gemenskaper även förekommer online. Moderskap är därmed ett konstant balanserande mellan att passa in i rätt roll och sticka ut. Mina slutsatser är att konsumtion och de beslut och motiv som styr det, utgör en stor del av en nybliven mammas självbild och upplevelsen av rollen som mamma.