Browsing by Title

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tulkita ja kuvata, minkälaisia merkityksiä kulttuurikasvatukselle on löydettävissä varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmasta eli Varhaiskasvatuksen perusteet 2018 -asiakirjasta. Tutkimuksessa pyritään tekemään näkyväksi Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden kulttuurikasvatukseen liittyvät käsitykset, linjaukset ja tavoitteet. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kulttuurikasvatus on saanut erilaisia painotuksia varhaiskasvatusta koskevissa asiakirjoissa vuosien varrella. Lisäksi aikaisemmista tutkimuksista on käynyt ilmi, että varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tulkitsemisessa ja toteuttamisessa on eroavaisuuksia. Tutkimuksen tutkimusaineisto koostui Opetushallituksen laatimasta ja julkaisemasta Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018 -asiakirjasta, joka ohjaa varhaiskasvatuksen toteuttamista Suomessa. Tutkimuksen teoriatausta muodostui kulttuurikasvatuksen käsitteen avaamisesta ja aikaisemman tutkimuksen esittelystä liittyen kulttuurikasvatukseen. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Kulttuurikasvatukseen liittyvää sisältöä voitiin katsoa olevan lähes kaikissa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018 -asiakirjan osioissa. Aineistosta hahmottui neljä merkityskokonaisuutta, joita tarkastelin omissa osioissaan. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden kulttuurikasvatuksessa korostui kulttuuriperinnön oppiminen ja vaaliminen, kulttuurikasvatuksen itseisarvo, yhteistyö kulttuurikasvatuksen toteuttamisen välineenä sekä eheyttävä opetus kulttuurikasvatuksessa. Tutkimustulokset vahvistivat sitä käsitystä, että varhaiskasvattajan käsityksellä sekä tiedoilla ja taidoilla on suuri merkitys sille, minkälaisia mahdollisuuksia lapsi saa kulttuurikasvatuksesta varhaiskasvatuksessa.

The Finnish national core curriculum that was put into effect in 2016 urges schools to participate in active collaboration with parties outside of schools. The purpose of this study was to find out ways in which schools and cultural institutions collaborate, by reviewing research done on the subject within the last eight years. Another goal was to find out what factors contribute to a successful partnership according to the studies used. This study was carried out as a systematic review. After collecting and selecting material on the subject, the material for this study was finalized as five studies, each of which presents one or more case studies of collaboration between schools and cultural institutions. The studies were published between 2009 and 2016, and concern institutions and schools in the United States and Australia. The review showed that cooperation between cultural institutions and schools had positive results for all parties involved. There were several factors that contribute to a successful partnership, and the studies were mostly in agreement over what they were. The most important factors were careful planning and mutual communication. Based on the studies, it seems that collaborations with appropriate and willing cultural institutions are a realistic prospect for regular schools.

Tavoitteet. Me elämme yhä monikulttuurisemmassa maailmassa, jossa kulttuurienvälinen kommunikointi ja kulttuurin ymmärrys ovat yhä keskeisemmässä roolissa sujuvan kansainvälisen yhteistyön kannalta. Oppilaiden tulisi oppia koulussa kieliä, mutta samalla myös kohdekielen taustalla vaikuttavaa kulttuuria. Tätä painottavat niin tutkijat kuin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteetkin (2014). Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa kulttuurin opettamisen tavoista ja keskeisistä osa-alueista peruskoulussa opettajan uraansa aloitteleville opettajille ja luokanopettajille. Hypoteesina oli, että tutkimustuloksissa painottuisivat erilaiset teemat ja aihepiirit kulttuurinopetuksen keskiössä. Tutkimustehtävänä on selvittää, millä tavoin kulttuuria opetetaan, ja mitä oppilaiden tulisi oppia kulttuurista. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tarkemmin ottaen tutkimus tehtiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, jonka tarkoituksena on kuvata käsiteltävää ilmiötä mahdollisimman laajasti, mutta järjestelmällisesti. Aineisto kerättiin eri tietokannoista, kuten Scopuksesta ja Helkasta. Hakusanoina käytettiin aiheeseen soveltuvia sanoja ja hakuja tehtiin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Lopulta artikkeleiksi valikoitu viisi vertaisarvioitua tieteellistä tutkimusta, jotka parhaiten vastasivat tutkimusaihetta tiivistelmänsä perusteella. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntäen. Siinä aineistosta nousevat teemat ja ajatukset luokiteltiin ensin alaluokiksi ja sen jälkeen isommiksi aihepiireiksi eli yläluokiksi. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa korostui vuorovaikutus niin kulttuurin opettamisen tapana kuin tavoitteenakin. Lisäksi tutkijat korostivat kulttuurisen ymmärtämisen opettamista sekä kriittistä ajattelua. Opetusmetodeissa mainittiin autenttinen materiaali. Kielenoppiminen nähtiin tehokkaimpana autenttisia materiaaleja hyödynnettäessä sekä keskittymällä kommunikointiin. Kulttuurista ymmärrystä taas tarvitaan vuorovaikutuksen toimimiseksi tutkijoiden mielestä. Tuloksista hyötyisivät kieliä opettavat luokanopettajat opetusta suunnitellessaan.

The purpose of my research is to describe how kindergarten teachers understand cultural heritage education and how they implement it in their work. I studied the meanings and goals they set for cultural heritage education and how they understand cultural identity. The implementation of the work was studied through the means they have used in their work, and the challenges they encountered in cultural heritage education were examined. The basis of the research was the new early childhood education law (2015) that defines diverse pedagogic activity based on cultural heritage as a goal in early childhood education. Early childhood education based on cultural heritage has not been strictly defined in the documents guiding the education, so the task remains largely on kindergarten teachers’ own understanding and personal implementation. The research was qualitative and was based on interviews. The interviewees were four (4) kindergarten teachers working on different kindergartens in greater Helsinki area. The interview was a semi-structured theme interview, where different orientations of early childhood education and related cultural heritage were processed separately. Theory based content analysis was used to analyze the collected data. The guiding theory was based on four different ways to approach cultural heritage education as source of information, target of study, means of learning or a basis of forming an identity. The kindergarten teachers felt they understood cultural heritage as a concept, but cultural heritage education as a task seemed unclear and demanded guidance and general discussion. Their understanding of cultural heritage education and its goals were widely scoped and they included several orientations of early childhood education in their education. The kindergarten teachers acknowledged that their own personal interests and values affected the things they taught. Cultural heritage was handled mostly as a source of information and means of learning, even though many acknowledged the need for deeper cultural understanding and growth as a person. The concept of cultural identity was challenging to everybody and its connection to cultural heritage was understood narrowly. This was part of the challenge that was faced in the relationship and cooperation of Finnish cultural heritage and other cultures in kindergarten work.

Tavoitteet. Suomesta on tullut kulttuurisesti moninaisempi maa kuin se on koskaan aiemmin ollut. Lastenkirjojen kautta lapset oppivat ympäröivästä yhteiskunnasta ja niiden avulla he myös voivat saada voimaantumisen kokemuksia sekä oppia arvostamaan kulttuurien eroja. Siksi on tärkeää, että myös lasten kuvakirjallisuudessa huomioidaan yhä moninaisempi yhteiskuntamme. Tässä tutkimuksessa tavoitteena oli tarkastella kulttuurisen moninaisuuden ilmenemistä 2000-luvun lasten kuvakirjallisuudessa ja analysoida erityisesti Riina Katajavuoren ja Salla Savolaisen Mennään jo naapuriin -kirjaa (2017) kulttuurisen moninaisuuden ilmenemisen näkökulmasta. Menetelmät. Käytin tutkimusmenetelmänä kulttuurista moninaisuutta käsittelevään teoriaan pohjautuvaa lähilukua. Lähiluvussa aineistoa eli Mennään jo naapuriin -kirjaa tarkasteltiin ja eriteltiin tutkimuskysymyksen pohjalta aiemman tutkimuskirjallisuuden valossa. Tutkimuskirjallisuus on pääosin suomalaista sekä 2000-luvulla ilmestynyttä. Pääpaino oli 2010-luvun tutkimuskirjallisuudessa. Mennään jo naapuriin -kirja valikoitui analysoitavaksi sen aiheen sekä uutuuden mukaan. Tulokset ja johtopäätökset. Mennään jo naapuriin -kirja noudatti pääosin samankaltaista kulttuurisen moninaisuuden kuvaamista kuin muukin suomalainen 2000-luvun lasten kuvakirjallisuus. Vaikka kulttuurinen moninaisuus erityisesti huomioitiin kirjassa, näyttäytyi se kuitenkin tavallisena osana suomalaista yhteiskuntaa. 2000-luvun lasten kuvakirjallisuudelle tyypillisenä kaikki erilaisista taustoista tulevat lapset olivat aktiivisia toimijoita, jotka kertoivat itse tarinoita itsestään ja omasta perheestään. Kirja tarjoaa samaistumisen ja voimaantumisen mahdollisuuksia vähemmistöön kuuluville lapsille, mutta opettaa myös liikaa alleviivaamatta Suomen valtaväestöön kuuluville lapsille erilaisten kulttuurien arvostusta sekä edistää tietoisuutta niistä. Kirjassa ei kuitenkaan esitelty kulttuureita selvärajaisina ja toisistaan erillisinä siitä huolimatta, että perheet esiteltiinkin kotimaidensa mukaan. Kirjassa oli esillä monenlaisia kuvauksia suomalaisuudesta ja havaittavissa oli runsaasti kuvauksia kulttuurien sekoittumisesta, mitä voidaan ajatella suomalaisuuden, kansallisuuksien tai ylipäätään kulttuurien kyseenalaistamisena.

Objectives. The purpose of this thesis is to describe the concept of culturally relevant pedagogy and its importance for teaching and learning. The child's cultural backgrounds, different backgrounds and life experiences have a strong impact on school and education. They can not only enhance learning but also motivate the student to engage in school work and engagement. The goal of culturally meaningful pedagogy is to support the development of each student by utilizing their previous knowledge and skills in teaching and enabling the learner to play an active role in knowledge creation. Previous research has shown that culturally meaningful pedagogy promotes learning and creates favourable environments for it. The concept originated in the United States in the 1990s at the initiative of researcher Gloria Ladson-Billings but continues to live strongly in the field of education. The aim of the thesis is also to examine the historical change and significance of culturally relevant pedagogy in education and training. Methods. This study is a descriptive literature review. The material consists of seven articles in English dealing with the change and significance of culturally relevant pedagogy. The research questions are: In what way does the material justify the change in multicultural education to culturally relevant pedagogy? and In what ways do culturally meaningful pedagogical approaches promote learning and student engagement on the basis of the material? The analysis of the material proceeds according to the research questions. For the second research question, the material is broken down to answer the research question by theme. Results and conclusions. According the data, culturally relevant pedagogy seems to have a strong influence on the field of education. Its significance for learning is positive. According to the material, culturally relevant pedagogy can not only improve school enjoyment and engagement, but also develop a sense of community and increase motivation and academic skills. Culturally relevant pedagogy requires the skill of the teacher to organize the teaching so that the learner is in the centre and can actively influence their own learning. The pupil's previous experiences strongly influence the implementation of culturally relevant pedagogy.

Nowadays young people live in a time where culture has become more and more appearance-focused. Thinness and muscularity have increased to cultural ideals for appearance. Adolescents are vulnerable to the images about appearance ideals which are produced by social media. It creates concerns to young people’s pressures of appearance. In puberty adolescent’s body change and they compare themselves to ‘perfect bodies’ that they have seen. If young people’s ideals and perceptions about their own body don´t confront, identity and body image will be disturbed. In adolescence also the amount of exercise decreases, and a certain type of exercise behaviour is beginning to develop a habit. In the background young people’s exercising is influenced by different reasons for exercise. In order to understand young people’s exercise behaviour, it’s important to investigate the reasons which get adolescents to exercise. In this literature review the reasons for exercise are compared to the cultural change in appearance ideals, and the aim is to study the possible change of young people’s appearance-based reasons for exercise from 1980s to the present. In addition, this study intends to describe the differences between girls and boys in appearance-based reasons for exercise. The aim is to broaden the view that appearance pressures concern equally also boys, even though there are more research from girls. Moreover, this literature review intends to find connections between young people’s body image and appearance-based reasons for exercise. The study was performed as a qualitative literature review, involving domestic and foreign studies. Based on this literature review, it can be stated that appearance-based reasons for exercise had become more important for young people from the 1980s to the present. Girls and boys considered different appearance related exercise reasons to be important: for girls appearance and weight management, while for boys physical growth, such as muscle growth and sporty appearance. Appearance-based reasons for exercise were related to the negative body image. However, it’s unsure whether the appearance-based exercise reasons cause body dissatisfaction, or whether body dissatisfaction increases appearance-based reasons for exercise. In any case, the development and support of a positive body image and appropriate reasons for exercise (such as joy and association) are important when creating a permanent physically active way of life for young people.

Kuluttajakasvatuksen sisällöt ovat vahvasti läsnä jokapäiväisessä elämässämme. Teemme päivittäin kuluttamiseen liittyviä valintoja. Kuluttamiseen liittyvän päätöksenteon tueksi tulisi olla riittävästi tietoa valintojemme seurauksista yksilölle, yhteiskunnalle ja ympäristölle. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet kuluttajaosaamisen tason vaihtelevan yksilöittäin. Kouluissa tarjottu kuluttajakasvatus on pyrkinyt tasoittamaan tätä vaihtelua. Aiemmat tutkimukset ovat havainneet myös opettajien kuluttajakasvatuksen taidoissa puutteita, jolloin oppilaille annetun kuluttajakasvatuksen laatu on voinut jäädä heikoksi. Kotitalousopetukseen kuuluu kuluttajakasvatuksen aihesisältöjä ja tämän tutkimuksen tarkoitus on tarjota katsaus ajankohtaisiin kuluttajakasvatuksen ilmiöihin kotitalousopetuksen näkökulmasta. Tavoitteena on lisätä kotitalousopettajien ja kotitalousopettajaopiskelijoiden ymmärrystä oman opetettavan aineen sisällöistä kuluttajakasvatuksen osalta sekä antaa valmiuksia toteuttaa ilmiölähtöistä kuluttajakasvatusta kotitalousoppitunneilla. Tutkielman toteutin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostui yhdeksästä (n=9) tieteellisesti vertaisarvioidusta artikkelista. Aineiston analysoin aineistolähtöisesti ja erittelin sisältöä Pohjoismaisen ministerineuvoston laatiman Kuluttajakompetenssien oppiminen – kuluttajakasvatuksen strategia -dokumentin kahden avainteeman ja neljän osa-alueen kautta. Kuluttajakasvatuksen tutkimuksesta nousi esille useita kotitalouden oppitunneilla huomioon otettavia ajankohtaisia ilmiöitä. Ilmiöistä korostuivat muun muassa kuluttajakasvatuksen oppimisympäristöjen merkitys, ongelmaratkaisukyvyn kehittäminen media- ja teknologian luku-taidon osalta, opetettavien aiheiden ja ikäryhmän huomioiminen, opetuksen sitominen oppilaiden todelliseen kokemusmaailmaan sekä yleisesti kuluttajakasvatuksen aiheisiin liittyvän opetuksen negatiivinen sävy. Esiin nousseiden ilmiöiden huomioiminen käytännön kuluttaja-kasvatuksessa voi parantaa opetuksen vaikuttavuutta, vastavuoroisuutta sekä auttaa kotitalousopettajan -tai opiskelijan asiantuntijuuden kehittymistä kuluttajakasvattajana.

Tutkielmassa tutkin kuluttajakasvatusta, sen taustoja ja sen tuomia mahdollisuuksia lasten talousosaamisen mahdollistajana sekä kestävämmän tulevaisuuden rakentajana. Kuluttajakasvatus on keskeisessä osassa puhuttaessa yhdenvertaisemmasta sekä kestävämmästä tulevaisuudesta, sillä siihen liittyy monenlaisia näkökulmia. Koulussa tapahtuvalla kuluttajakasvatuksella voidaan myös melko tasavertaisesti edesauttaa sitä, että jokainen oppilas saa edes jonkin verran ymmärrystä taloustaidoista ja kuluttamiseen liittyvien teemojen tärkeistä aiheista. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastelen kuluttamisen ja kuluttajuuden käsitettä, kuluttajakasvatusta sekä kuluttajakasvatuksen toteutumista peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa. Tutkielmassa mukana on viisi tieteellistä artikkelia, jotka on julkaistu vuoden 2000 jälkeen. Näistä kolme on suomenkielistä ja kaksi englanninkielistä, joista toinen on Tanskasta ja toinen Turkista. Tutkielmassa tulokset painottavat kuluttajakasvatuksen tärkeyttä ja sen erilaisia mahdollisuuksia kestävämmän ja tasavertaisemman tulevaisuuden rakentajana. Tutkielma toi myös esiin millaisia opetusmenetelmiä kuluttajakasvatuksen käsittelyssä koulumaailmassa voisi olla hyvä hyödyntää. Lisäksi kahdessa tutkielmaan valikoituneista artikkeleista, kerrottiin kyselytutkimuksen sekä haastattelun muodossa toteutetuista tutkimuksista, joissa tutkittiin oppilaiden kokemuksia kuluttajakasvatuksen tärkeydestä sekä myös siitä, miten nuoret ovat kokeneet koulun talouskasvatuksen. Näistä artikkeleista nousi esiin tarve kuluttajakasvatukselle erilaisista sosioekonomisista asemista tulevien nuorten tasavertaisemman tulevaisuuden rakentajana sekä se, että kuluttajakasvatuksen aiheet on tärkeä integroida osaksi lasten ja nuorten oman arjen teemoja ja asioita.