Browsing by Title
Now showing items 2869-2888 of 7170
-
(2022)Tavoitteet. Lasten osallisuuden edistäminen on varhaiskasvatuksen keskeisimpiä tavoitteita. Aiempien tutkimusten mukaan lasten osallisuus ei kuitenkaan toteudu riittävällä tasolla, ja etenkin perushoidollisissa tilanteissa lasten vaikuttamismahdollisuudet ovat heikot. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia lapsen osallisuutta edistäviä käytänteitä ruokailutilanteissa toteutetaan, ja millaiset tekijät rajoittavat lasten osallisuutta ruokailutilanteissa varhaiskasvatuksen opettajien, erityisopettajien ja sosionomien kertomana. Menetelmät. Tämä tutkimus on luonteeltaan laadullinen. Aineisto kerättiin verkkokyselylomakkeella, joka jaettiin varhaiskasvatuksen opettajille suunnatussa sosiaalisen median ryhmässä. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulokset osoittivat, että lasten osallisuutta edistävissä käytänteissä ruokailutilanteissa painottuu lasten mahdollisuus päätöksentekoon, omatoimisuuden harjoittelemiseen, sekä kulttuuristen ja sosiaalisten tietojen ja taitojen omaksumiseen. Lapsia myös kannustetaan ja rohkaistaan syömiseen. Korona-pandemiasta johtuvat hygieniaohjeistukset koettiin huomattavasti lapsen osallisuutta heikentävänä tekijänä ruokailutilanteissa. Tulosten mukaan myös henkilökunnan ja vanhempien näkemykset, sekä yhteisen kielen puute koettiin lapsen osallisuutta heikentäväksi tekijöiksi.
-
(2024)Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia varhaiskasvatusikäisten lasten osallisuutta päiväkodin pihaulkoilussa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että osallisuus voi näyttäytyä lapselle eri tavoin kuin aikuiselle. Varhaiskasvatusta ohjaavat asiakirjat osoittavat, että lasten osallisuuteen kannustavassa varhaiskasvatustoiminnassa lasten näkemyksiä ja mielipiteitä arvostetaan sejakä lapsilla tulee olla mahdollisuus osallistua toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää millä tavoin lapsella on mahdollisuus vaikuttaa omaan osallisuuteensa, mihin ja kenen asioihin lapsella on mahdollisuus vaikuttaa ja millä tavoin lapsi tiedostaa oman osallisuutensa päiväkodin pihaulkoilussa. Tutkimuksen keskeisenä teoriana oli Leena Turjan (2011) lasten osallisuuden moniulotteisuus -malli. Päiväkodin pihaulkoilua käsiteltiin osana varhaiskasvatuksen oppimisympäristöä. Teoriatietoa hankittiin aihetta käsittelevästä kirjallisuudesta ja Internetistä. Menetelmät. Tutkimus on tapaustutkimus, joka toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimustietoa kerättiin yhden viikon aikana haastatellen ja havainnoiden kolmea viisivuotiasta, varhaiskasvatustoimintaan osallistuvaa lasta. Aineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin mukaisesti. Analyysissa hyödynnettiin Turjan (2011) lasten osallisuuden moniulotteisuus -mallia. Tulokset ja johtopäätökset. Tämä tutkimus osoitti, että lasten osallisuuden kokemuksissa korostuvat kavereiden ja leikin merkitys. Lasten osallisuus toteutuu mukana olemisena yhteisessä tekemisessä, kuuluksi tulemisena, mahdollisuutena valita vaihtoehdoista sekä mahdollisuudesta tehdä aloitteita ja käydä yhteisiä neuvotteluja kavereiden kanssa. Tutkimus osoitti, että lapset pystyvät vaikuttamaan parhaiten omiin, henkilökohtaisiin asioihin. Lapset voivat valita päiväkodin pihalla itselleen mielekästä tekemistä, vaikuttaa leikkikavereiden valintaan ja valita itselle mieluisimmat leikkivälineet. Myös lasten keskinäinen vaikuttaminen toteutuu lasten osallisuudessa, sillä ulkona lapset voivat sopia yhdessä leikeistä ja leikkipaikoista. Tämä tutkimus osoitti, että lapsilla on vähäinen tietous tieto-osallisuudesta, mutta osallisuus materiaalisiin resursseihin näyttäytyy vahvana. Lapsinäkökulmainen tutkimus lisää tietoutta ja ymmärrystä lasten osallisuudesta ja sen avulla voidaan kehittää varhaiskasvatustoimintaa aidosti lapsilähtöiseksi ja lasten näköiseksi.
-
(2018)The purpose of this study was to find out how children´s participation appear in early childhood education´s visual art education. This study was done as a systematic literature review using data from literature that addresses visual arts in early childhood education. The goal of this study was to find out how the different qualifications of participation and sense of community are valued in the used data. References of participation and sense of community in the used data are viewed in this study. In this study children´s participation was viewed with seven different qualifications. These seven different qualifications are suitable to be used in a study of early childhood education. Viewing references of sense of community in the used data was also part of this study. This study was done by using six different bibliographies that address visual arts in early childhood education. These six different bibliographies were articles, literature and one doctoral thesis. The collected data was then studied with a perspective of participation and sense of community. Then references to the seven different qualifications of participation were looked for in the used data. Different references of sense of community were also looked for in this study. All the findings in the used data were documented and collected. In this study the seven different qualifications of participation are addressed one qualification at a time. Sense of community is addressed as individual chapter. This study was done as a systematic literature review, but this study has also some indicates of a use of grounded theory. References of the seven different qualifications of participation were found in the used data. Only one of the seven different qualifications were not found in all used bibliographies. Sense of community however was found in all bibliographies. This study shows that correctly done visual art education in early childhood education can support children´s participation and sense of community.
-
(2024)Tavoitteet. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on syventää ymmärrystä opettajan roolista lasten osallisuuden edistämisessä varhaiskasvatuksessa. Tarkoituksena oli selvittää, miten opettajat voivat omalla toiminnallaan edistää lasten osallisuutta varhaiskasvatuksessa ja miten opettajan käyttämä valta voi joko vahvistaa tai estää lasten aktiivista roolia oman oppimisensa ja oppimisympäristönsä kehittämisessä. Opettajan käyttämä valta on keskeinen tekijä, ja sen ymmärtäminen on olennaista, jotta voimme kehittää pedagogisia käytäntöjä, jotka tukevat lasten aktiivista roolia oman oppimisensa ja oppimisympäristönsä kehittämisessä. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, jonka tarkoitus on tiivistää ja koota yhteen aiemmin tehtyä tutkimusta tai kirjallisuutta tietyllä aihealueella. Sen tavoitteena on tarjota yleiskuva ja kokonaisvaltainen ymmärrys kyseisestä aiheesta, esittelemällä erilaisia näkökulmia, teemoja ja löydöksiä. Lisäksi kuvaileva kirjallisuuskatsaus pyrkii havainnollistamaan nykytilannetta, tunnistamaan tutkimuksen aukkoja ja ehdottamaan mahdollisia suuntaviivoja tulevalle tutkimukselle. Tämä katsausmenetelmä nojaa tutkimuskysymykseen ja pyrkii antamaan kuvailevan ja laadullisen vastauksen valittuun aineistoon perustuen. Tutkimusaineistoksi valikoitui neljä tutkimusartikkelia ja kaikki tutkimukset ovat toteutettu varhaiskasvatuksen kontekstissa Suomessa, Uruguayssa, Kyproksella ja Italiassa aikavälillä 2010—2019. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että opettajien rooli on keskeinen lasten osallisuuden edistämisessä varhaiskasvatuksessa. Lapsia osallistetaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen monin eri tavoin. Lasten osallisuus on erityisesti nähtävillä leikin suunnittelussa ja toteutuksessa. Vaikka opettajat pyrkivät tukemaan lasten osallisuutta, valta-asetelman vaikutus on havaittavissa, ja opettajat säilyttävät usein viime kädessä valtaa ja kontrollia oppimisympäristön suunnittelussa ja toteutuksessa, ja näin ollen lasten mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin päätöksiin saattaa olla rajalliset. Tasapainon löytäminen edellyttää opettajilta aktiivista lasten aloitteiden ja mielenkiinnonkohteiden havainnointia ja huomiointia sekä jatkuvaa huomiota vuorovaikutuksen dynamiikkaan lasten ja opettajien välillä.
-
(2024)Tämän tutkimuksen tavoitteena on kerätä kokemuksia päiväkodin aloituksesta Vauva.fi-keskustelupalstalta rakentaen näiden kommenttien sekä tieteellisen aineiston pohjalta toimivaa aloitusta koskevia käytäntöjä. Tarve kumpusi omista kokemuksistani aloituskeskusteluissa ja tutustumisjaksoilla työntekijän roolissa. Huomasin, että moni asia päiväkodin toiminnassa on uutta perheille ja he kaipaavat tietämystä siitä, millä tavalla tutustuminen olisi parasta toteuttaa ja mikä huoltajien rooli siinä on. Lisäksi toiminnan kannalta on oleellista tietää, mitkä ovat perheiden toiveet ja odotukset varhaiskasvatuksen suhteen. Erilaiset yhteiskunnalliset muutokset ovat tuoneet mukanaan enenevässä määrin alle 3-vuotiaita varhaiskasvatuksen piiriin, joka puoltaa tutkimuksen ajankohtaisuutta ja aiheellisuutta. Tutkimuskysymyksiksi muodostuivat: ”Mitkä huolenaiheet nousevat esiin Vauva,fi-keskustelupalstalla puhuttaessa päiväkodin aloituksesta?” ja ”Mitkä käytänteet tukevat päiväkodin aloitusta Vauva.fi-keskustelupalstan kommenttien perusteella?”. Menetelmäksi valikoitui laadullinen analyysi, jonka aineistona toimi sosiaalisen median Vauva.fi-keskustelufoorumi. Analysoitavaksi valikoitu aineisto on kirjattu keskustelufoorumille vuonna 2020 ja sen jälkeen, ja on löydettävissä käyttämällä hakusanayhdistelmää ”päiväkodin aloitus”. Karsintojen jälkeen lopulliseen analyysiin päätyi 6 keskustelunaloitusta, ja niistä yhteensä 210 kommenttia. Analyysimenetelmänä tutkimuksessa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä muodostaen aineistosta teemoja ja nostaen niitä teoriaosioon. Eniten keskustelua aiheutti aloitusikä ja huolenaiheena päiväkodin aloituksen suhteen nähtiin lapsen vasta kehittyvät taidot. Perheen sisäisistä tekijöistä lisäksi esiin nousivat taloudelliset huolet ja sairastelu. Päiväkodin sisäisistä tekijöistä huolenaiheina näyttäytyivät henkilöstö sekä ympäristötekijät ja näihin vahvasti liittyen epävarmuus lapsen turvallisuudesta. Aloitusta tukevina käytänteinä esiin tuotiin lapsen osallisuutta ja toimijuutta, ja ryhmässä oppiminen koettiin positiivisena osana päiväkotia. Tutkimustuloksissa korostuu yhteistyön merkitys, avoimuus ja luottamus, joiden rakentamiseen tulee panostaa heti aloitusvaiheessa.
-
(2021)Tiedekunta - Fakultet - Faculty Kasvatustieteellinen tiedekunta – Kasvatustieteiden kandiohjelma Tekijä - Författare - Author Marika Majalahti Työn nimi - Arbetets titel Lapsen puhumattomuus – Selektiivinen mutismi määriteltynä ja sen esiintyvyys varhaiskasvatuksessa Title Mute child – Selective mutism explained and its incidence in early childhood education Oppiaine - Läroämne - Subject Varhaiskasvatuksen opettaja Työn laji/ Ohjaaja - Arbetets art/Handledare - Level/Instructor Kandidaatin tutkielma / Jaakko Hilppö Aika - Datum - Month and year 5/2021 Sivumäärä - Sidoantal - Number of pages 25 Tiivistelmä - Referat – Abstract Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata lapsen selektiivisen mutismin, eli valikoivan puhumattomuuden, ilmenemistä varhaiskasvatuksessa. Tutkimuskysymykseksi muodostui mitä tiedetään valikoivasta puhumattomuudesta varhaiskasvatuksessa. Selektiivinen mutismi on ensimmäisen kerran määritelty vuonna 1877. Selektiivistä mutismia on tutkittu verrattain paljon, mutta Suomessa tehtyä tutkimusta ei ole juurikaan. Tutkielmassani käsittelen varhaiskasvatusta lapsen kehityksen, kasvatuksen ja oppimisen näkökulmasta. Tutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus kohdistui tieteellisiin artikkeleihin, tutkimuksiin ja kirjoihin koskien valikoivaa puhumattomuutta. Tutkimuskysymykseen etsin vastauksia kuvailevan synteesin (Salminen, 2011) keinoin. Katsaus osoitti, että selektiivinen mutismi on monisyinen ja moniselitteinen ahdistuneisuushäiriö. Sille on olemassa useita eri hoitomuotoja ja usein käytössä on eri hoitomuotojen sekoitus. Selektiivisen mutismin esiintyvyys on hiukan yleisempää tytöillä kuin pojilla. Valikoiva puhumattomuus ilmenee yleisesti 3–5 vuoden iässä. Valikoivasti puhuva lapsi puhuu tietyissä tilanteissa ja toisissa tilanteissa puhetta ei tule. Puheenkehitys on normaalia ja lapsi kykenee tuottamaan puhetta. Ahdistuksen vuoksi lapsi ei puhu tietyissä toistuvissa sosiaalisissa tilanteissa. Valikoivasti puhuva lapsi voi esimerkiksi kotona puhua paljonkin, mutta päiväkodissa olla täysin puhumaton. Lapset voivat olla jäykkiä, ilmeettömiä ja kommunikoida vain eleiden ja ilmeiden avulla. Tutkielman tuloksissa todettiin, ettei lasta tule painostaa puhumaan eikä lapsen puhumisesta tule tehdä isoa numeroa. Tuloksissa painottuvat myös, että varhaiskasvatuksen opettajien tulee ottaa käyttöön vaihtoehtoiset kommunikointitavat valikoivasti puhuvien lasten kanssa. Tutkielmani tuloksissa selviää myös lapsen mukaan ottamisen tärkeys kaikkeen varhaiskasvatuksen toimintaan valikoivasta puhumattomuudesta huolimatta. Vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan tulee tehdä tiivistä yhteistyötä, huomioiden lapsen tarpeet ja toiveet. Avainsanat - Nyckelord selektiivinen mutismi, valikoiva puhumattomuus, varhaiskasvatus Keywords selective mutism, early childhood education Säilytyspaikka - Förvaringsställe - Where deposited Helsingin yliopiston kirjasto – Helda / E-thesis (opinnäytteet) Muita tietoja - Övriga uppgifter - Additional information -
-
(2022)Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten lapsen resilienssi näyttäytyy positiivisen kasvatuksen kontekstissa. Tarkoituksena oli koota tutkimustietoa lapsen resilienssistä ja positiivisesta kasvatuksesta narratiivisen kirjallisuuskatsauksen keinoin. Tavoitteena oli selvittää, onko resilienssi ja positiivinen kasvatus yhteydessä toisiinsa, sekä voiko positiivisella kasvatuksella olla osaa lapsen resilienssin muodostumiselle. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto kerättiin kolmesta elektronisesta tietokannasta, jotka olivat HELDA, ERIC ja Google Scholar. Määrittelemieni hyväksymis- sekä poissulkukriteerien myötä tutkimusaineistoksi muodostui neljä tutkimusartikkelia, jotka käsittelivät positiivista kasvatusta tai lapsen resilienssiä ja sen muodostumista. Käyttämäni aineiston tutkimukset oli toteutettu Australiassa, Hong Kongissa ja Belizessä vuosina 2013–2018. Tulokset ja johtopäätökset. Resilienssin ominaisuuksissa sekä sitä suojaavissa ja edistävissä tekijöissä oli yhtäläisyyksiä positiivisen kasvatuksen tavoitteiden kanssa. Resilienssi voi-tiin nähdä oleellisena osana positiivista kasvatusta ja sitä kautta tulokset viittasivat siihen, että resilienssi ja positiivinen kasvatus ovat todella yhteydessä toisiinsa.
-
(2018)The purpose of this study was to examine the importance of drama education regarding the bold self-expression of the pre-school aged child. Children will go to school the following year, so in pre-school it is valuable to invest on encouraging children in their self-expression skills as the ex-pression skills are highly valued in both the school and the working world. Basis for the study is that various skills, such as self-expression, can be learned. The research task was refined by three research questions exploring the factors that are required to build-up bold self-expression, how drama education can impact on the development of the chil-dren’s self-expression skills, and how being encouraged appears on the individual and the small group level. The theoretical framework of the study contains two main concepts: self-esteem and drama education. Self- esteem is covered from temperament and encouraging perspective. Drama education includes self-expression, emotional education ja social skills. Previous studies have fo-cused mainly on strengthening child’s self-esteem. There is only a small amount of research on be-ing encouraged in self-expression skills from child’s point of view. This study is qualitative in nature and selected approach to the theme was action research which was carried out through three drama sessions to the group of children. Four children were selected to this small group in collaboration with the group’s kindergarten teachers. Common goal for all the children was to get encouraged in their emotional expression and especially to two of them needed additionally encouragement in self-expression in general. Children’s needs and the themes that had risen in previous sessions were taken noted in the planning. The data was collected by using a re-search journal, video observation and children’s interview through “stimulated recall” method. Ma-terial was studied through video analysis, which displayed how many times children did express themselves linguistically, physically and emotionally. In addition, it was analyzed, how many con-tact initiatives children took towards friends, researcher and the whole group. Filming enabled to observe the accurate number of children’s initiatives and to compare results both within and be-tween the sessions. Children’s basic sense of security was supported by selecting friends to the small group. According to the results, it can be said that the children were able to relax quickly and even more shy children were able to make more initiatives. Based on this intervention it can be stated, that drama support children by empowering their self-expression skills. The results also showed that there were differ-ences between different drama methods concerning the effects on children’s self-expression both in individual and group level. Sessions displayed as a small group activity supported children’s self-expression skills to come forth at the individual level in almost all the areas studied.
-
(2016)This study observes the development of the sense of rhythm among children and the use of rhythmic music instruments in kindergartens. The purpose of this study is to gather information about how and in what age does children’s sense of rhythm develop and in what ways can the sense of rhythm be developed. This study aims to find out what kinds of rhythmic musical instruments are being used in kindergartens and also in what sort of situations and how they are being used. This was a qualitative study and the research method was interview. Four kindergarten teachers were being interviewed and all the interviews were transcribed. The interviews were half-structured theme interviews. The method of analysis was content analysis. Even new-borns have developed a sense of rhythm and often it is better compared to many adults. The sense of rhythm can be developed with the help of different exercises, such as playing and listening music or moving in different ways in rhythm. The supply of rhythmic musical instruments in kindergartens was discovered to be good and rhythm related activities are being organized in all kindergartens part of the study.
-
(2019)This research concerns the effects of child's social competence's factors on academic achievement. The interest to do this research began from my personal interest towards the complex construct of social competence. The effects of social competence on child's life are extensive and one of the most important environments for social competence to develop is school. The aim is to gather the results from previous research about what kind of findings the researchers have made about the effects of child's social competence's factors on academic achievement. The target is to provide more information about the topic. The type of this research is a literature review. The data consisted of five research articles that concerned the effects of child's social competence on academic achievement. I used thematizing as the method to analyze the data. I separated two themes from the results of the previous researches based on the factors of social competence that have positive or negative effects on academic achievement. Based on my literature review it seems that good social skills, prosocial behaviour, leadership and behavioral regulation were the factors of social competence that had positive effects on academic achievement. Additionally, good social skills, prosocial behaviour and leadership were connected with higher social status among peers. Problem behaviour and lack of social skills were the factors of social competence that had negative effects on academic achievement.
-
Lapsen sosioemotionaalisen kehityksen turvaaminen vanhempien avioeron keskellä : 3–6-vuotiaat lapset (2024)Tavoitteet. Aiempien tutkimuksien pohjalta on keskitytty kuvaamaan erityisesti, millainen lapsen reagointi vanhempien avioeroon voi olla ja miten lapsi on mukana huoltajuusriidoissa. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että vanhempien toiminta avioerotilanteessa lapsen edun mukaisesti on suuressa roolissa lapsen hyvinvoinnin kannalta. Tutkielman tarkoituksena on syventää tietoa vanhempien avioeron merkityksestä lapsen sosioemotionaaliseen kehitykseen, lapsen ollessa eron hetkellä 3–6-vuotias. Tutkimuksen aihe rajautuu keskittymään 3–6-vuotiaiden lasten sosioemotionaaliseen kehitykseen ja kuvaamaan sitä, millainen merkitys sillä voi olla lapsen nuoruudessa ja aikuisuudessa erityisesti ihmissuhteiden sekä minäkäsityksen kannalta. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin laadullisella eli kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimukseen kerättiin aineisto haastattelumenetelmällä, jossa päädyttiin hyödyntämään toisen ammattiryhmän ammattilaisia. Haastatteluihin valikoitui lasten psykologi ja psykiatri, joilla kummallakin oli pitkä historia lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelystä. Analyysi tapahtui aineistolähtöisenä sisällönanalyysina, jossa aineistosta saatiin rajattua aihe oleellisiin teemoihin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa todettiin, että vanhempien avioerolla oli merkitystä lapsen sosioemotionaaliseen kehitykseen erityisesti, jos erotilanne kesti pitkään tai lapsen kanssa ei käsitelty eroa lapsen tarpeiden mukaisella tavalla. Aikuisen merkitys lapsen sosioemotionaalisessa kehityksessä korostui niin aineistoissa kuin aikaisemmissa tutkimuksissa. Varhaiskasvatuksen ammattilainen, vanhempi tai muu lapselle läheinen aikuinen on merkittävässä roolissa lapsen sosioemotionaalisen kehityksen turvaamisen kannalta.
-
(2023)Yhä useampi alle kolmevuotias lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen, minkä vuoksi alle kolmevuotiaiden kokemukseen varhaiskasvatuksessa tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Varhaiskasvatukseen osallistumisen on kuitenkin havaittu nostavan kortisoli- eli stressihormonipitoisuuksia erityisesti alle 36 kuukauden ikäisillä lapsilla. Kortisolitasojen nousun on havaittu liittyvän sekä lapsen ominaisuuksiin, kuten temperamenttiin että ympäristötekijöihin, kuten hoidon laatuun. Tutkimustulokset kuitenkin eriävät joiltain osin toisistaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä lapsen ominaisuuksiin liittyvät tekijät ja mitkä varhaiskasvatuksen ympäristötekijät ovat yhteydessä alle kolmevuotiaan lapsen kortisolipitoisuuksiin varhaiskasvatuksessa. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jonka avulla voidaan koota tuloksia eri tutkimuksista, tuottaa kokonaiskuvaa aiheesta ja rakentaa uutta tietoa. Aineisto koottiin hakemalla alkuperäistutkimuksia yhdestä elektronisesta tietokannasta. Tutkimukset valittiin hakutuloksista ennalta määriteltyjen hyväksymis- ja poissulkukriteerien mukaan. Lopullinen tutkimusaineisto koostui kahdeksasta alkuperäistutkimuksesta. Niissä tutkittiin lasten kortisolipitoisuuksia varhaiskasvatuksessa ja pitoisuuksien yhteyttä lasten ominaisuuksiin tai ympäristötekijöihin. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Analyysivaiheessa muodostettiin neljä yläkategoriaa vastaamaan tutkimuskysymyksiin: biologisesti määräytyvät ominaisuudet, sosiaalisissa suhteissa muokkautuvat ominaisuudet, prosessitekijät ja rakennetekijät. Vain prosessitekijöiden ja kortisolipitoisuuksien välillä ei havaittu yhteyttä. Tulos eroaa aiemmasta tutkimustaustasta, mutta on mahdollista, että kaikki lapset eivät ole yhtä alttiita reagoimaan prosessilaadun muutoksiin. Alakategorioista kortisolipitoisuuksiin joiltain osin yhteydessä olivat: temperamentti, kiintymyssuhde, haastava käytös, ryhmäkoko, lasten ikäerot, leikkipinta-ala ja ryhmän työntekijöiden määrä. Alkuperäistutkimusten tulokset eivät kuitenkaan muodostaneet yhtenäistä linjaa, jolloin näistä tuloksista ei voitu vetää ratkaisevia johtopäätöksiä. Aihe vaatii vielä lisää tutkimusta. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että sekä lapsen ominaisuudet että ympäristötekijät ovat osittain yhteydessä lapsen kortisolitasoihin. Tällöin molemmat tekijä liittyvät myös siihen, millaiseksi lapsen kokemus varhaiskasvatuksessa muotoutuu.
-
(2019)Intrusive thoughts concerning intentionally harming one’s infant are common in new parents, as much as half of new mothers report having them after childbirth. Most parents experience thoughts as passing but more distressing than other types of postpartum intrusive thoughts. Thoughts concerning child harm can be experienced distressing also by other family members and clinicians which may lead to secrecy or overestimation of risk of child abuse. According to current research, intrusive thoughts do not seem to predict child abuse. More research is needed to normalize intrusive thoughts and find out connection between intrusive thoughts and child abuse.
-
(2018)The aim of the study was to find out what a child´s artistic agency is in the music and how can it be supported in early childhood education. Pedagogically, the focus was particularly on working methods, the learning environment and the role of the teacher. The research represented a qualitative case study. The pre-material used in the research was a book directed at early music education. The actual material was collected by interviewing the expert. The interview was a semi-structured theme interview, and the research material was analyzed by content analysis. Five thematic topics emerged from the results of the study that describe the child`s artistic agency in the music and the pedagogical factors related to its support. The artistic agency manifested in complex and different ways in music. In principle, the interaction between the breeder and the child plays an important role. The results were emphasized in particular the support of the child`s imagination, empathy and play. The child`s opportunities to express themselves creatively through music and art were also highlighted. Versatile modes of action, and a learning environment supporting experimentation and musical play seem to promote the child`s artistic ability to experience music. With this study is possible to look at the elements of art and music more in detail that enable the child`s artistic agency in music. In addition, through the chosen perspective the aim is to create a pedagogically more comprehensive and child-centered picture of music education in early childhood education.
-
(2020)Tässä tutkimuksessa pyrin selvittämään millaisena maaseutu ja kaupunki fyysisinä kasvuympäristöinä näyttäytyvät lapsen toiminnanohjauksen näkökulmasta. Toiminnanohjauksessa tarkastelen tarkkaavaisuutta, työmuistia ja käyttäytymisen säätelyä. Tarkasteltaessa aiempaa tietoa ja tutkimusta maaseutu näyttäytyi otollisena ympäristönä lapsen toiminnanohjauksen kannalta. Fyysisen kasvuympäristön vaikutusta lapsen toiminnanohjaukselle on tutkittu vähemmän, joka loi oivan väylän tarkastella toiminnanohjausta maaseutu- ja kaupunkiympäristössä. Tutkimuksen avulla pyritään antamaan tietoa, millaisia vaikutuksia fyysisellä kasvuympäristöllä on lapsen toiminnanohjaukselle näillä kolmella osa-alueella. Toteutin tutkimuksen kirjallisuuskatsauksena kooten yhteen aiempia tutkimuksia aiheesta. Aineistoa keräsin maaseutua, kaupunkia, kyläkouluja sekä kaupunkikouluja käsittelevästä kirjallisuudesta, tutkielmista, artikkeleista ja netissä tehdyistä julkaisuista. Aineiston analysoinnissa hyödynsin sisällönanalyysiä, jonka avulla kokosin aineiston olennaisimmat asiat tarkasteltaviksi. Maaseutu kasvuympäristönä näyttäytyi turvallisena, ärsykkeiltään vähäiseltä ja tarjoavan mahdollisuuksia omaan tutkimiseen. Näiden nähtiin olevan olennaisena asemassa tarkasteltaessa toiminnanohjausta. Puolestaan kaupunkiympäristö tarjosi toiminnanohjauksen kannalta erilaisia asioita. Kaupungissa vallitsevan kilpailun ja siellä liikkumisen nähtiin kehittävän toiminnanohjauksen taitoja. Voidaan siis todeta, että kummastakin ympäristöstä löytyi toiminnanohjauksen kannalta oleellisia asioita. Tutkimuksen yleistettävyydessä ja soveltamisessa tulee kuitenkin muistaa, että tutkimuksen aineistossa on tarkasteltu Suomalaisia kyliä ja kaupunkeja.
-
(2022)Tunnetaidoilla on keskeinen merkitys ihmisen hyvinvoinnille. Tunnetaidot vaikuttavat kokonaisvaltaisesti hyvinvointiin ja ne toimivat monella elämänalueella voimavarana, vahvistavat yksilön minä kuvaa ja itsetuntoa sekä heijastuvat myös ihmissuhteisiin. Hyvien tunnetaitojen pohja luodaan jo varhaislapsuudessa, mutta säätely ja kehitys jatkuvat läpi elämän. Keskeisesti tunnetaitojen kehitykseen vaikuttaa yksilön saama tuki tunnetaitojen tukemisessa. Varhaiskasvatuksessa perustoimintotilanteet voivat kattaa jopa 40-60% päivästä, joten ne ovat oppimisen kannalta tärkeitä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää millä tavoin kasvattajat tukevat lasten tunnetaitoja varhaiskasvatuksen perustoimintotilanteissa. Tutkimusaineisto koostui kolmen varhaiskasvatuksen opettajan ja kolmen varhaiskasvatuksen lastenhoitajan yksilöhaastatteluista. Tutkimusaineisto on kerätty marras joulukuussa 2021. Aineiston analysointi tapahtui laadullisella teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Aineiston analyysi eteni kahdessa osassa ja sen näkökulmat muodostuivat tutkielman tutkimuskysymysten perusteella. Analyysi keskittyy analysoimaan tunnetaitojen tukemisessa käytettäviä menetelmiä sekä tunnetaitojen tukemisessa esiintyviä haasteita. Tulosten perusteella lasten tunnetaitojen tukemisessa perustoimintotilanteissa keskeisiksi keinoiksi nousivat kasvattajan oma sekä tiimin toiminta, esteettömän viestinnän keinot, sekä tunnetaitoja tukevat pedagogiset materiaalit. Tunnetaitojen tukemisen haasteiksi nousivat puolestaan resurssien puute, joista erityisesti kiire, henkilöstön toimintaan liittyvät tekijät sekä lasten yksilölliset ominaisuudet ja tarpeet. Tunnekasvatus on keskeisessä roolissa varhaiskasvatuksessa ja sitä pidetään yhtenä sen tärkeimpänä osa-alueena. Kasvattajat näkivät tunnetaitojen olevan perusta monen muun taidon oppimiselle. Tutkimukseni perusteella kasvattajilla näyttää olevan hyvät mahdollisuudet haasteista lukuun ottamatta toteuttaa monipuolista tunnekasvatusta perustoimintotilanteissa, jonka toteutukseen vaikuttaa vahvasti kasvattajan oma persoona.
Now showing items 2869-2888 of 7170