Browsing by Title
Now showing items 2909-2928 of 7170
-
(2023)Tässä tutkimuksessa tavoitteena oli tarkastella varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden mielipiteitä ja kokemuksia siitä, miten eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuutta, toimijuutta voidaan tukea ja millainen oppimisympäristö tukee lasten osallisuutta varhaiskasvatuksessa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kasvattajilla ja oppimisympäristöllä on suuri merkitys lasten osallisuuteen ja toimijuuteen sekä oppimiseen. Teoriaosuudessa avaan tutkimuksen kannalta keskeisiä käsitteitä, kuten osallisuus ja toimijuus. Lisäksi määrittelen, mitä tarkoitan eri kieli- ja kulttuuritaustaisilla lapsilla. Keskityn tutkimaan eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten oppimisympäristöä ja osallisuutta haastattelemalla varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoita. Tutkimukseni rinnalla kulkee Shierin (2001) teoria ”Lapsen osallisuuden tasot”, jossa esitellään viisi osallisuuden tasoa. Tutkimus toteutettiin teemahaastattelumenetelmällä. Tutkimukseen osallistui neljä varhais-kasvatuksen opettajaopiskelijaa. Haastateltavat opiskelevat työnsä ohella. Heillä on varhais-kasvatuksen työkokemusta yli 20 vuotta ja heidän lapsiryhmissään on ollut useita vuosia eri kieli- ja kulttuuritaustaisia lapsia. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Aineistoa analysoitaessa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tulokset ja johtopäätökset osoittivat, että eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuutta ja toimijuutta voidaan tukea muokkaamalla oppimisympäristöä, mikä hyödyttää myös kaikkia lapsia varhaiskasvatuksessa. Tuloksissa korostui myös kasvattajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tärkeys, joka tuki lasten osallisuutta. Muita pedagogisia keinoja, joita kasvattajat olivat käyttäneet, olivat kuvien käyttö, pienryhmätoiminta, positiivinen pedagogiikka ja kasvattajan leikkiin osallistuminen ja sen tukeminen. Johtopäätöksenä oli, että oppimisympäristöllä on suuri vaikutus lasten oppimiseen, osallistumiseen ja aktiiviseen toimijuuteen.
-
(2021)Nykypäivänä mediassa keskustellaan parisuhteiden ja perheiden raha-asioista. Lehtiartikkelit, podcastit ja blogit ehdottavat, miten pariskunnat voisivat jakaa taloudelliset resurssinsa keskenään ”reilusti”, sekä miten lapsille tulisi opettaa taloustietoja ja -taitoja. Parisuhteen tai perheen perustaminen ovat elämänkulun siirtymävaiheita, jolloin taloudellinen tilanne muuttuu ja talouden hallinta sekä yhteisten resurssien jakaminen korostuu. Tutkielmassa tarkastellaan rahankäyttöä ja tulojen jakamista lapsiperheissä erilaisiin käyttökohteisiin. Lisäksi tarkastellaan lasten ja vanhempien välistä vuorovaikutusta kulutuspäätöksissä. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa viitekehys rakentuu kansainväliseen tutkimusperinteeseen perheen rahankäytöstä sekä viimeaikaisiin kotimaisiin tutkimuksiin. Kirjallisuuteen perehtymällä sekä tietoa yhdistelemällä ja tulkitsemalla tieto jäsentyi kolmeen käsittelylukuun. Ensimmäinen käsittelyluku taustoittaa ja esittelee perheiden rahankäyttöä yleisesti. Varsinaiset tutkimuskysymyksiin vastaavat luvut käsittelevät resurssien jakautumista ja hallintaa lapsiperheissä sekä lasten ja vanhempien vuorovaikutusta. Lapsiperheissä kaikki eivät jaa lähtökohtaisesti samaa elintasoa ja hyvinvointia. Rahojen hallintaan vaikuttavat käytettävissä olevat tulot, niiden alkuperä sekä lasten lukumäärä ja lasten ikä. Rahojen jakautuminen ja käyttö on perheissä sukupuolittunutta. Miehet vastaavat rahallisesti merkittävistä hankinnoista ja naiset päivittäistavaroista. Myös lapset osallistuvat perheessä kuluttamiseen. Lasten ja vanhempien välisellä vuorovaikutuksen laadulla on merkitystä, millaisia kulutusasenteita ja talouden hallinnan taitoja lapset omaksuvat.
-
(2016)The goal of this thesis is to study the desired domestic services provided by municipalities for families with children, specifically from the viewpoint of families that have not used the service before. Additionally the survey sought out reasons as to why the service was not used. The questions presented in the survey asked what the families would want from the domestic services and which factors are stopping them from using these services. The survey has been performed using qualitative research methods. The material was gathered by interviewing eight mothers from Vantaa in semi-structured thematic interviews, and the gathered material was analyzed using content analysis and thematic analysis. The survey revealed several situations where families with children would have use for domestic services, including the birth of a new child, the illness of a child or parent, and the lack of a support network. Most often help was needed for taking care of the children, but also with housework, like cooking, laundry, and cleaning. The material shows that the mothers desired concrete and temporary help with their day-to-day chores, and there was no need for guidance services. The mothers had a basic idea of the domestic services provided for families with children, but they weren't aware the requirements or minimum criteria for receiving the services. The material showed that the families had not used the services because of their cost, the need for self-suffiency, and a lack of trust. The mothers felt that the application process for the services was difficult and that domestic services for families with children were only available in emergencies. None of the interviewees had been offered domestic services even though some of them had already been using other municipal social services. According to the material domestic services are used by people who know how to ask for them. The services need to be described as preventative services with minimal criteria, better than they currently are. In addition the application criteria and the intended clients of the domestic services for families with children should be communicated more clearly.
-
(2019)The aim of this study was to examine literature on grief in general, grief of children and the role of the school in supporting a grieving child. This study examines the views on grief, grief from perspective of a child and also the opportunities of the school and teachers to acknowledge and support a grieving child. The study deals with the grief through concepts of grief work, stage model of grief, comprehensive grief and the new concept of grief. Additionally the study examines the mediators and special characteristics of a child´s grief, the meaning and opportunities of school in the life of a grieving child and instructions for schools regarding acknowledging and supporting a child in grief. The study was conducted as a descriptive literary review. Relevant scientific literature and few notable written guides on grief were used as source material. The findings of the study showed, that while general research on grief is moving towards to concepts of comprehensive grief and the new concept of grief, the research on the grief of a child is still leaning heavily on the more traditional concepts of grief work and the stage model of grief. However, grief experienced by child appeared as a complex phenomenon with multiple mediators. The role of the school in supporting a child in grief was significant. By supporting a grieving child the teacher and the class community had an opportunity to create a space for grieving. Also the National Core Curriculum for Basic Education 2014 enabled discussing the matters of death and grief in school, while the Finnish legislation on student wellbeing (1287/2013) required schools to organize support for grieving children when needed. The instructions provided by the Finnish National Agency for Education offer the teachers practical guidelines on how to discuss grief with a child, and how to support child in grief.
-
(2019)Background and aim of the study. Antisocial behavior is a complex phenotype describing combinations of criminal or aggressive behavior opposing the social rules and symptoms of antisocial personality disorder. Antisocial behavior seems to be highly heritable, but the mechanisms of heritability remain poorly understood. One of the best studied risk factors is maltreatment in childhood, but it seems that biological factors can create higher vulnerability to harmful experiences and so heighten the risk for antisocial behavior. Differences in levels of MAOA enzyme, caused by MAOA gene variants, has been proposed to be one possible biological factor moderating the interaction between childhood maltreatment and antisocial behavior. Especially the low activity variant, MAOA-L-genotype, has been proposed to increase the risk as the complete ineffectiveness of MAOA enzyme has been shown to led to impulsive aggression. The aim of this review is to examine how childhood maltreatment and MAOA genotype can heighten risk for antisocial behavior across the lifespan. Research methods. A search for relevant studies was made using terms ”MAOA” or ”Monoamine oxidase A” in connection with ”antisociality”, ”antisocial behavior”, ”antisocial lifespan”, ”violence” and ”childhood maltreatment” or ”childhood adversities”. The databases used were Google Scholar, PubMed, Scopus and Helka. Results and conclusions. The MAOA gene variants did not create a risk for antisocial behavior, but when a MAOA-L-carrier is exposed to childhood maltreatment, the risk became remarkably higher. MAOA-H genotype seems to improve resilience against harms of maltreatment. Research on topic has resulted in quite mixed results, especially in populations other than white males. The reasons behind the high heredity of antisocial behavior remain unknown, but it seems that biological factors and childhood experiences are equally crucial in development of antisocial behavior.
-
(2018)Childhood sexual abuse has long been seen as a major predisposing factor for the transition from victim to offender. Research results from this theory called the cycle of abuse are partly contradictory. In the light of new research, the association between childhood sexual abuse and subsequent sexual offending can be seen in a way that childhood sexual abuse serves as a predisposing factor but does not alone predict future sexual offending as the effect of experienced abuse depends on many other factors affecting the child’s development. This thesis summarizes what is currently known about the psychological factors mediating and moderating the association between childhood sexual abuse and subsequent sexual offending. Research literature suggests several different factors related to caregiving environment, emotional regulation, social learning and sexual development of the child. The most important conclusion is, however, that there is an urgent need for further research, as most of the discussed factors are mainly based on theories and hypotheses that haven’t been tested empirically. It is important to identify the factors mediating and moderating the association between childhood sexual abuse and subsequent sexual offending as that is how they can be taken into account in working with abused children, for instance, which can be considered as an effective way to break the intergenerational cycle of sexual offending.
-
(2023)Tavoitteet: Dissosiaatio on mielen puolustusmekanismi, joka ilmenee usein trauman yhteydessä tai sen jälkeen. Se voi vaikuttaa moniin mielen toimintoihin, kuten muistiin, havainnointiin, tietoisuuteen ja identiteettiin, sekä ilmetä irrallisuutena omista ajatuksista, tunteista tai ympäristöstä. Etenkin lapsuudessa ilmenevän dissosiaation vaikutuksista mielenterveyteen tiedetään kuitenkin vähän. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli tarkastella lapsuudessa ilmenevää dissosiaatiota ja dissosiaation vaikutuksia myöhempään mielenterveyteen. Menetelmät: Tutkimuskirjallisuutta varten hain tutkimuksia PubMed ja Google Scholar -tietokannoista yhdistelemällä hakusanoja ”dissociation”, ”children”, ”adolescents”, ”mental health”, ”outcomes” ja ”role” syksyn 2023 aikana. Lisäksi hyödynsin aiheeni kannalta merkityksellisten artikkeleiden lähdeluetteloita. Tulokset ja johtopäätökset: Tutkimustulosten perusteella dissosiaatio vaikuttaa olevan erityisesti kytköksissä itsetuhoisuuteen ja saattaa toimia välittäjänä kaltoinkohtelun ja mielenterveyshäiriön kehittymisen välillä. Erityisesti lasten ja nuorten kohdalla tutkimusta on kuitenkin rajallisesti, ja lisätutkimuksen tarve on ilmeinen. Täydentävää tutkimusta tarvitaan laajentamaan ymmärrystä dissosiaatiohäiriöistä ja niiden vaikutuksista, jotta voidaan kehittää tehokkaampia interventioita.
-
(2020)Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli koota aiempaa tutkimustietoa lapsuudessa koetun kiusaamisen vaikutuksista ja seurauksista. En asettanut tutkimukselle ennakko-ole-tuksia tulosten suhteen, mutta teoriapohjan perusteella oletuksena oli, että joitain lyhyen ja pitkän aikavälin seurauksia on aiheeseen liittyen havaittu. Teoriapohja koostuu kiusaamisen käsitteen määrittelystä, kiusaamisen muotojen ja roolien käsittelystä sekä kiusaamisen eh-käisyn lähtökohtien avaamisesta varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen perimmäisenä tarkoi-tuksena oli osoittaa kiusaamisen tunnistamisen, varhaisen puuttumisen sekä erityisesti en-naltaehkäisyn merkitys. Menetelmät. Toteutin tutkimuksen kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Valitsin lähestymista-vaksi narratiivisen suuntauksen, joka mahdollisti laajan yleiskatsauksen aiheesta. Tavoit-teena oli siis jäsentää ja tiivistää aiemmin tehtyä tutkimusta. Aineistoon valikoitui viisi tutki-musartikkelia, joita analysoin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin. Aineisto valikoi-tui tietokannoista tehtyjen hakujen perusteella valikoiduin kriteerein. Tulokset ja johtopäätökset. Lapsuuden aikana koetulla kiusaamisella oli tutkittu olevan monia lyhyt- ja pitkäkestoisia vaikutuksia. Vaikutukset olivat fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle sekä sosiaaliselle elämälle haitallisia. Merkittävimmäksi vahingolliseksi vaikutukseksi tutki-muksessa nousi huomattavasti kasvanut riski sairastua mielenterveydellisiin sairauksiin. Myös muita seurauksia, kuten esimerkiksi suurempi todennäköisyys vahingollisten elintapo-jen valitsemiselle tai heikentynyt koulumenestys, nousi esiin tutkimuksista. Kiusaamisesta ai-heutuvat seuraukset koskivat niin kiusaajaa, uhria kuin sivustakatsojaa. Henkilöillä, jotka oli-vat lapsuudessa olleet sekä kiusaajia että kiusattuja, havaittiin eniten kiusaamisen aiheutta-mia negatiivisia vaikutuksia. Johtopäätöksenä voi todeta, että kiusaamisen varhaiseen ennal-taehkäisemiseen, tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen on ensiarvoisen tärkeää kiinnittää huomiota.
-
Lapsuuden ja nuoruuden aikaisten emootioiden säätelyvaikeuksien yhteys syömishäiriön kehittymiseen (2021)The purpose of this review is to describe the relation between emotional dysregulation during childhood and adolescence and development of eating disorders. Childhood emotional issues relate broadly to later psychopathology, and, on the other hand, eating disorders are often associated with emotional dysregulation. Therefore, it is essential to examine the connection between emotional dysregulation during childhood and adolescence and development of later eating disorders. The studies selected for this review are a systematic review and eleven prospective longitudinal studies, three of which are also included in the systematic review. According to these studies difficulties with emotion regulation (such as anxiety, depression, impulsivity) during late childhood and adolescence often precede symptoms of eating disorder and predispose the individual to development of eating disorder. Risk groups that stand out are children and adolescents with emotional issues of anxiety and depression, as well as children and adolescents who have symptoms of anxiety or depression alongside body dissatisfaction or drive for thinness. Additionally, a strong risk factor is simultaneous expression of several emotional difficulties, such as impulsivity and affect reactivity. In conclusion, the study results support the significance of emotional skills both in prevention and recognition of eating disorders as well as in their treatment.
-
(2024)Tavoitteet: Nuorisorikolliset ovat yhteiskunnan erityinen ryhmä, johon liittyy paljon riskitekijöitä. Nuorisorikollisilla on tavanomaista enemmän lapsuuden kaltoinkohteluhistoriaa ja tunnekylmiä piirteitä. Lapsuuden kaltoinkohtelulla on kielteisiä vaikutuksia lapsen kehitykseen ja se voi johtaa rikollisuuteen myöhemmin elämässä. Tunnekylmät nuoret eivät tunne empatiaa ja syyllisyyttä kuten muut, joten myös heillä on suuri rikollisuuden riski. Tutkimustieto näiden kahden riskitekijän keskinäisistä yhteyksistä on kuitenkin hajanaista. Tutkielman tavoitteena onkin tutkia, miten lapsuuden kaltoinkohtelun eri muodot ja tunnekylmät piirteet ovat yhteydessä toisiinsa nuorisorikollisilla. Menetelmät: Vertaisarvioitu, englanninkielinen ja alkuperäistutkimuksista koostuva tutkimuskirjallisuus haettiin helmikuussa 2024 PubMed-tietokannasta yhdistelemällä hakusanoja ”callous-unemotional traits”, ”child maltreatment”, ”juvenile delinquency”, “psychopathy”, ”criminality”, “ICU”, ”recidivism”, “aggression”, “violence”, “empathy”, and “parenting” sekä artikkelien lähdeluetteloita tarkastelemalla. Tulokset ja johtopäätökset: 10 tutkimusartikkelin perusteella lapsuuden kaltoinkohtelu voi ennustaa tunnekylmiä piirteitä nuorisorikollisilla. Varsinkin emotionaalinen laiminlyönti ennustaa tunnekylmyyttä. Eri kaltoinkohtelumuotojen yhteyksistä tunnekylmyyteen löytyi kuitenkin kulttuurillisia eroja. Yhteyttä vahvisti tunteiden puuduttaminen ja äidin matala lämpö. Yhteyden sukupuolieroja ei oltu tutkittu suoraan, mutta paljastui, että nuorisorikollispojilla on vähemmän kaltoinkohtelun kokemuksia ja enemmän tunnekylmiä piirteitä, kuin nuorisorikollistytöillä. Jatkossa olisi tärkeää tutkia sukupuolieroja tarkemmin sekä tutkimustietoa hyödyntäen kehittää rikollisuuden uusimista ehkäiseviä interventiota ja auttaa nuorisorikollisia jatkamaan rikollisuudesta vapaata elämää.
-
(2017)Traumatic childhood experiences predispose psychiatric symptoms in adulthood. Sexually abused children have more behavioral problems, depressive symptoms, feel more shame and have lower self-esteems compared to other children. Borderline personality disorder (BPD) is characterized by fear of abandonment, aggression towards self and others, difficulty of controlling feelings and behavior, instability of identity and self-destructive behavior, and these traits could hypothetically stem from shameful and traumatic childhood experiences. BPD has a relatively strong genetic component, but the specific etiological factors are still unclear. In this review, the aim is to see whether there is a connection between child sexual abuse and BPD, how specific forms of abuse correlate with BPD and ultimately, to show whether child sexual abuse is a relevant factor in the etiology of BPD. Studies show that childhood sexual abuse was significantly common in the histories of people with BPD. People suffering from BPD had experienced childhood sexual abuse more often than people with depression, schizophrenia or healthy controls had. However, there was no difference in the prevalence of sexual abuse between BPD and other personality disorders. In these studies, there was no difference in the familiarity of the perpetrator, but on average people with BPD had experienced sexual abuse slightly earlier in childhood. Reliable conclusions could not be made about duration, frequency, seeking help, nature of abuse or use of force due to scarcity and narrow focus of previous research on the subject. The results presented in this review suggest that childhood sexual abuse does not play a part in the development of BPD as an independent causative factor. However, the lack of uniform usage of the term ”sexual abuse” and the interrelatedness of sexual abuse, other forms of abuse and family environmental factors all pose challenges for interpreting the results. The observed connection between BPD and childhood sexual abuse could be explained by the cumulative problems associated with underprivileged families, which can result in neglect and thus being more vulnerable to abuse. Additional longitudinal and meta-analytical research is needed to clarify the connections.
-
(2019)Psychotic disorders are quite rare but severe mental disorders. For example, the life time prevalence for schizophrenia is only 0.5 %, whereas the life time prevalence for psychotic symptoms is approximately 5 - 6 %. Psychotic symptoms can predict problems with mental health and they are often considered to be early signs of the beginning of a psychotic disorder. Psychotic disorders can cause impairments in a person’s ability to handle daily tasks and they are known to have a negative impact on the general quality of life. Therefore, it is extremely important to recognize factors that may cause psychotic disorders in order to prevent their development. It is known, that psychotic symptoms and psychotic disorders can be explained by multiple different factors, but it has been suggested that childhood sexual abuse is one of these explaining factors. However, victims of sexual abuse will not always develop a psychotic disorder. Therefore, it is especially important to understand, which of the underlying factors could possibly transmit or moderate the link between childhood sexual abuse and psychotic symptoms. When the association is known, victims of sexual abuse can be supported properly. For the literature selection of my thesis, I chose studies which discussed psychotic symptoms of persons with sexual abuse history in childhood as well as studies, which examined traumatic childhood experiences retrospectively of patients with first-episode psychosis. In addition, the literature selection included population based studies, which examined both sexual abuse history in childhood and psychotic symptoms from randomly selected sample. Many of the studies used retrospective self-report questionnaires in the collection of data, while there were also some studies where data was based on medical records. In my thesis I examine the link between childhood sexual abuse and psychotic symptoms and especially that which factors have an impact on such link and which moderate it. The symptoms of general psychopathology, such as anxiety, are essential factors transmitting the link. Additionally, other childhood trauma experiences also have an impact on the link: emotional and physical abuse transmit the path to the positive psychotic symptoms whereas physical neglect mediates the path to the negative symptoms. It is also known, that the link between sexual abuse and psychotic symptoms is stronger with females than males. Childhood sexual abuse is strongly associated with psychotic symptoms. Therefore, psychotic symptoms increase the risk of developing psychotic disorder and hence, it is important to take notice for the showing symptoms as soon as possible.
-
(2017)Studies have shown that significant proportion of people with eating disorders have reported childhood sexual abuse. However, the link between childhood sexual abuse and eating disorders is still unclear. Eating disorder is a severe condition, and therefore it is important to find out the mechanisms underlying it. The purpose of current thesis is to examine whether there is an association between childhood sexual abuse and eating disorders later in life. Studies on this subject are mostly cross-sectional – therefore, the existence of causal links remains unclear. The few longitudinal studies evaluating the link between childhood sexual abuse and eating disorders have produced mixed results. From a biological point of view, the link between childhood sexual abuse and eating disorders could stem from the dysregulation of the hypothalamic-pituitary-adrenal axis. Alternatively, the link could result from traumatization, as the trauma model posits. It is probable that the link is a complicated one, with many mediators and moderators influencing it. According to the existing literature, it seems that sexual abuse is a risk factor for developing an eating disorder, especially bulimia nervosa and binge-eating disorder. According to studies, treatment outcomes for eating disorder patients with a history of childhood sexual abuse have been poor. Thus, early intervention of child sexual abuse is important to prevent the development of eating disorders. In future, there is a need for more, prospective longitudinal studies on this subject that help to understand the link between child sexual abuse and eating disorder.
-
(2019)The present thesis reviews studies on the relationship between a childhood trauma and a psychosis, and psychological factors that may mediate this relationship. Recent studies have connected childhood traumas to the psychosis and to the risk for psychosis. The studies are correlational and some of them have explored psychological factors that may mediate relation between childhood trauma and psychosis. Among these, studies have explored attachment, dissociation, emotion regulation, and cognitive schema as potential mediators. The data was collected in October 2019 from the PsycInfo, Google Scholar and PubMed databases. Nine studies were selected for this review, with the emphasis on quality of methods and recent publication. Three of these studies focused on the attachment quality and one of them also on dissociation. Dissociation alone was focused on three studies. One study focused on emotion regulation and two studies on cognitive schemas but one of them included also dissociation. The studies supported a view that anxiety and fearful attachment styles, emotion regulation, negative self-schemas and dissociation functioned as mediators between childhood traumatic experiences and psychosis. Dissociation has particularly a strong role. It was repeated as a mediator in several studies, sometimes even when the comorbid symptoms were controlled for. However, the results should be interpreted critically. All the studies, except one, were cross-sectional precluding any causal conclusions. Further studies need to be done. Future research should include longitudinal studies and there should be paid more attention to research methods.
-
(2019)Objectives: Psychotic symptoms are often seen as a sign of severe psychopathology. However, the high prevalence of symptoms in relation to the low prevalence of psychosis raises the question of the clinical significance of childhood psychotic symptoms. In this thesis, I examine the clinical significance of psychotic symptoms in childhood. I review results on the prevalence and persistence of psychotic symptoms in childhood and associations between childhood psychotic symptoms and later psychotic and non-psychotic psychopathology. Methods: The thesis was made as a literature review. Literature was collected from the PubMed and Google Scholar databases using the following keywords and their various combinations: psychotic, psychosis, psychotic symptom, psychotic-like, schizophrenia, hallucination, delusion, and childhood, children, child, pediatric or young. In addition, some of the literature was found in the reference lists of other research reports. The choice of literature was made according to the relevance of the topic. Results and conclusions: Childhood psychotic symptoms are associated with later psychotic disorders, but the majority of children having psychotic symptoms do not suffer from later psychotic disorder. Symptoms have also been shown to be associated with non-psychotic disorders, poorer global functioning and suicidal behavior. Studies show that the prevalence of psychotic symptoms is quite high in childhood, but the majority of symptoms disappear over time. The high prevalence and transience rates of psychotic symptoms in childhood suggest that symptoms also occur in non-clinical populations. It’s possible that the psychotic symptoms reported by a child reflects immature thinking patterns or imagination instead of being psychotic. The methods used in the studies and thus the results are variable, which makes it difficult to draw clear conclusions.
-
(2018)Adult psychopathy is typically included under the umbrella term of antisocial personality disorder, but the two constructs do not entirely overlap. The central features of psychopathic personality are a lack of empathy and blunted affect, whereas antisocial behaviour is more strongly related to impulsivity and a lack of self-control. In children, the developmentally analogous counterpart to psychopathic personality traits are generally considered to be callous-unemotional traits, while antisocial personality disorder corresponds to conduct disorder. This paper aims to examine whether children with behavioural problems differ in terms of callous-unemotional traits, as the target of interest are the genetic and psychophysiological determinants as well as the developmental idiosyncrasies. Research indicates that callous-unemotional traits in children are linked to a presentation of conduct disorder that is more stable and more severe. Callous-unemotional children with behavioural problems are less empathic and have more blunted affect than other children, whereas non-callous children with behavioural problems are exceptionally reactive emotionally. In addition, callous-unemotional traits predict more negative life experiences, as well as more conduct problems in the context of negative life experiences. Callous-unemotional traits may therefore, for example, significantly influence the effectiveness of intervention and prevention practices. Central areas of future research may thus be other potential factors between callous-unemotional traits and conduct problems, as well as the possibilities for intervention concerning both callous-unemotional traits and conduct problems.
-
(2020)Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden näkemyksiä päiväkodissa tapahtuvasta loruttelusta ja sen vaikutuksista lapsen kasvuun ja kehitykseen. Tavoitteena on saada tietoa opiskelijoiden hyväksi koetuista loruttelutilanteista ja niiden taustalla vaikuttavista pedagogisista tarkoitusperistä. Tavoitteena oli kartoittaa haastatteluun osallistuneiden opiskelijoiden ajatuksia lorun paikasta tämän päivän suomalaisessa päiväkodissa. Tutkimus lähestyy aihetta lapsen kielen ja vuorovaikutustaitojen kehityksen, kulttuuriperinteen ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018) mukaisen toiminnan näkökulmasta. Aiheesta ei ole aikaisempaa tutkimusta opiskelijoiden tai varhaiskasvatuksen opettajien näkökulmasta. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin haastattelemalla opiskelijoita heidän kokemuksistaan. Tutkimukseen osallistui viisi Helsingin Yliopiston varhaiskasvatuksen opintosuunnan opiskelijaa, joilla jokaisella oli aikaisempaa työkokemusta varhaiskasvatuksen erilaisista työtehtävistä. Haastattelu suoritettiin kirjallisessa muodossa sähköpostin välityksellä. Analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia. Tulokset ja johtopäätökset. Haastatteluun osallistuneet opiskelijat kokivat loruttelulla olevan pääosin vaikutusta lapsen kielen kehitykseen. Loru koettiin myös toimivaksi työkaluksi arjessa etenkin silloin, kun tilanteet vaativat aikuiselta ryhmänhallinnallista osaamista. Näitä olivat esimerkiksi siirtymä- ja odottelutilanteet. Kaiken kaikkiaan opiskelijat olivat lorutelleet lähes jokaisessa päiväkodin fyysisessä ympäristössä ja kokivat lorujen soveltuvan laajasti päiväkodin eri toimintoihin. Vastauksissa ilmeni myös, että opiskelijat arvostavat lorua osana lasten kulttuuria ja tunnistavat sen merkittäväksi osaksi lapsuutta
-
(2022)Mål. Målet för denna undersökning var att skapa en aktuell kartläggning av vilken roll lärarens relationella kompetens och lärar-elevrelationen har i att förebygga problematisk skolfrånvaro. Problematisk skolfrånvaro är ett paraplybegrepp som beskriver olika typer av skolfrånvaro som är oroväckande. Det är ett komplext problem som berör elever, vårdnadshavare och skolpersonal. På lång sikt kan problematisk skolfrånvaro ha allvarliga konsekvenser för eleven, och därmed är det viktigt att kartlägga de faktorer som förebygger sådan. Undersökningen är en analys av aktuella forskningsartiklar och syftet är att skapa en kartläggning av den kunskap som finns om hur lärarens relationella kompetens bidrar till att förebygga problematisk skolfrånvaro. Metoder. Studien utförs som en allmän integrerad litteraturöversikt med innehållsanalys. I studien analyseras fem artiklar, publicerade mellan 2012 och 2022. I analysen besvaras forskningsfrågorna med stöd av den teoretiska bakgrunden om problematisk skolfrånvaro och relationell pedagogik. Resultat och slutsatser. Resultaten visar att lärarens relationella kompetens och förmåga att etablera positiva relationer till sina elever genom flera funktioner har en förebyggande effekt på problematisk skolfrånvaro. Lärare som lyckas etablera relationer som bygger på respekt och tillit, stödjer elever i deras sociala samspel med andra och bidrar till positiv självbild bidrar till att förebygga problematisk skolfrånvaro. En lärare som känner sina elever märker också förändringar i elevens mående och kan därför ingripa tidigare.
Now showing items 2909-2928 of 7170