Browsing by Title
Now showing items 3250-3269 of 7170
-
(2017)This thesis researched thoughts and opinions of handicraft as a school subject in Finnish upper secondary school among pupils. The accent of the thesis was also the relation between handicraft in school and pupils’ other school subjects, everyday life and career choices. The main focus was to find out how positive issue it was to have a possibility to study handicraft in upper secondary school and should the pupils have the same possibility in every Finnish school. Based on earlier researches studying handicraft in upper secondary school is very popular and pupils also make handicraft in their free time. Anyhow, it is not considered to be a career choice. The thesis was a phenomenographical research, it was accomplished as a semi-structured Internet survey questionnaire and directed to pupils who studied handicraft in Finnish upper secondary school. Pupils were asked to answer the questionnaire via school staff who forwarded it to pupils. Most of the questions were open questions, and yes or no- and Likert-scale questions that measured background information and personal opinions. The questionnaire had 39 accepted answers that were gathered during May 2015. The material was analysed with the qualitative content analysis method. It was first transcribed to quantitative and written material and then the same type of answers were sorted out to their own categories. It took almost two years from gathering the material to have it analysed. The result of this thesis was that pupils liked to study handicraft in school but they didn’t think it would be an important subject for their personal career choices or that it should be a compulsory subject in Finnish upper secondary school. For the last one, it seems that the interested target group is too narrow. Most of the pupils did craft in their free time, which had an obvious link to study it in school also. The main reasons to study voluntary handicraft in school are to reinforce the craft hobby but also to have an easy and non-stressful credit. So the pupils who study handicraft in school are not necessarily craft oriented. The subjects of further study could be the later events of lives of those people who studied handicraft in upper secondary school and do research into the question if they chose their careers with craft because of school studies and hobbies.
-
(2019)The bachelor’s thesis’s aim was to study high school students and their thoughts. The theoretical framework to this study is Hannu Simolas (2001) theory about the ethos of excellence. The ethos of excellence refers to a system of values, which emphasizes values such as glorification of excellence, efficiency and effectiveness. Based on earlier studies, the consequences of the ethos of excellence have not been positive (Whitty, Power & Halpin, 1998). The beneficiaries are the ones that have the best possibilities to succeed nevertheless. Most of the consequences are negative, for instance depression, feeling inferiority, and pessimism. In 2020 students will be entering education after high school based on their scores in matriculation examinations. The change has awakened a debate. It is criticized mostly because it favors the excellent, purposive students. Research questions are: 1. Does the young connect their wellbeing to the entrance reform? 2. In what way is the ethos of excellence seen in the way high school students think about their future goals or wellbeing? The study is a qualitive research survey. 80 second grade high school students participated to the survey from one high school. The survey consists of 12 open questions, witch to the participated students answered during spring 2019. Most of the participations did not know, what the entrance reform is. The students were stressed and tired. Over half of the participations were stressed and tired often. Most common reason to their stress was worries about their studies or the future. The ethos of excellence and the competition and performance-oriented approaches from it were seen in every section of the survey.
-
(2017)Targets. The study examined the educational choices of upper secondary school students. It focused on the educational choices of upper secondary school second-year students, factors influencing those choices, and their connection to a student’s background information (parents’ education, gender, school achievements). The rational choice theory emphasizing an individual’s own choice and sociological theory emphasizing the influence of social structures on educational choice-making formed the theoretical background of the study. Methods. 86 second-year students from upper secondary schools participated in the study. Research data was collected by questionnaire. This quantitative study was examined by using statistical methods. The data was analysed with statistical analysis program SPSS. The data was evaluated by using, variance analysis, cross tabulation, chi-square test, t-test, correlate and Cronbach’s alpha . Results and conclusions. In this study parent`s education had connection to the educational choices. The better the parent`s education, the more likely the student applied for a university.Parent`s education had no connection to school achievements.In this study was no differences between gender. The girls had a better school achievements but gender had no relevance on educational choices. Gender had no connection to the argumentation concerning the educational choices. The school achievements had no connection to the educational choices. The school achievements had no connection to the argumentation concerning the educational choices.
-
(2019)Objectives. Previous studies on family meals have shown that family meals are still valued even though they have decreased. Previous studies on family meals have been part of a broader, so it has not been researched on its own. Today’s hectic lifestyle, with every family member having their own schedules, makes it a challenge to find family time together. Though this reflection I wanted to find if high school students were eating together with their family and how did they view family meals. The research questions were: 1.How do high school students define a meal and family meal? 2.What kind of views do high school students have about family meals? 3.What kind of experiences do high school students have about family meals? Methods. The research was qualitative and involved five high school students. The chosen method was a case study. I got the material through a semi-structured individual interviews. The analysis of research data was based on material-based content analysis. Results and conclusions. The definitions of meal and family meal were very similar to previous researches. A meal was defined as a warm meal and a family meal as a common meal. The family meal was seen as a positive and important family event, where it was possible to discuss different things. Family meals were generally weekly. The family member’s schedules made it sometimes challenging to agree on common meals. Often timetables were agreed upon in advance. During the weekends, there was time for cooking and common family meals even during the day, while during the week family meals were held mainly during dinner time. High school students and the other family members took part in the preparation of family meals. Family meals was also seen as important for the current diet. Changes were noted in the number of family meals and food diversification. The future of family meals was seen in positive light because family meals were seen as part of our Finnish culture but also uncertain due to people’s hurries.
-
(2023)Tässä kandidaatintutkielmassa tutkin lukiolaisten uupumista koskevia diskursseja vuoden 2023 uutisoinnissa. Lukiolaisten uupumuksesta käytävä yhteiskunnallinen keskustelu on ollut viime vuosina sävyltään huolestunutta. Huolestunut keskustelu voidaan nähdä kumpuavan sekä yhteiskunnallisesta tilanteesta, kuin myös itsehallintaa ihannoivasta yhteiskunnasta. Uutismedioilla on tärkeä osansa tässä keskustelussa, sillä ne nostavat esiin erilaisia näkökulmia ja keskusteluja aiheen tiimoilta, ja luovat siten yleiskuvaa uupumuksesta. Teoreettinen viitekehykseni perustuu terapeuttisen vallan käsitteelle, joka tarkoittaa yhteiskunnallisen vallankäytön muotoa, joka kytkeytyy erilaisista terapiamuodoista sekä psykologiatieteistä kumpuaviin sanoihin, arvoihin ja toimintatapoihin. Käsittelen tutkimuskysymyksissäni, millaista uupumusta median diskurssit lukiolaisten osalta tuottavat sekä sitä, millaisen yleiskuvan tämä luo uupumuksesta. Tutkimusmenetelmänä käytin diskurssianalyysiä. Diskurssianalyysi lähtee oletuksesta, että kieli tuottaa sekä muokkaa sosiaalista todellisuutta. Diskurssilla tarkoitan tässä tutkielmassa suhteellisen johdonmukaisia merkityssysteemien kokonaisuuksia, jotka sekä tuottavat että ovat osana sosiaalista todellisuutta. Aineistona käytin Yleltä ja Helsingin Sanomista hakemiani yhteensä kahdeksaa uutisartikkelia vuodelta 2023, jotka käsittelivät lukiolaisten uupumusta tai jaksamista. Tuloksieni mukaan lukiolaisten uupumuksesta uutisoinnista löytyi neljä erilaista diskurssia: lukion raskas työmäärä, jatkuvat uudistukset, yksilöpsykologiset sekä yhteiskunnalliset syyt. Yleiskuva, joka uupumuksesta syntyi, oli moninainen, mutta erityisesti aineistossa painottui yksilöpsykologinen näkemys, joka korosti yksilöiden vastuuta ja lukiolaisten haavoittuvuutta ryhmänä. Tämä johti päätelmään siitä, että yhteiskunnallista ja rakenteellista aspektia uupumukseen häivytetään, vaikka uupumus on määritelmältäänkin moninainen prosessi, jossa yksilöpsykologiset tekijät korostuvat vain yhtenä tekijänä.
-
(2022)Objective. The wide range of challenges associated with dyslexia can complicate academic studies. One of the reasons why studying is challenging is that the students need to read a large amount of material in a short period of time. Previous studies show that university students with dyslexia use various compensatory methods to cope with their challenges in reading and writing. These compensation mechanisms, in turn, may allow the students to get along in their studies. This review examines which dyslexia compensation mechanisms affect academic success and how? Method. The literature was searched through the Google Scholar and PubMed databases. The search criteria was limited to studies published in the 21st century, and reviews and meta-analyses on the subject were excluded. In addition, the target group of those studies had to be university students or university graduates who had been diagnosed with dyslexia. In PuBMed the search terms used were: dyslexia AND (university OR high education OR academic) AND (achievement OR manage OR success) AND compensation. And in Google Scholar the search terms used were: dyslexia, university, compensation, academic success. A total of nine research articles were selected for this literature review using the above-mentioned search criteria Results and conclusions. Students with reading difficulties in the academic world fill in the gaps in their reading and writing skills through a variety of preattentive and attentive compensation mechanisms. In this review students with dyslexia used preattentive compensation mechanisms related to different levels of language by utilizing the morphology and semantics of words. These compensatory mechanisms were especially used to compensate for deficiencies in phonological processing. The attentive compensation mechanisms were the use of learning strategies and tools that aid reading or writing. The main limitation of the study was that no studies directly measured the academic success of students with dyslexia. More research is needed if we want to know more about how the use of effective compensation mechanisms affects the academic success and well-being of people with dyslexia.
-
(2016)The purpose of this study was to find out what kind of means do preschool teachers have for identifying dyslexia and how they evaluate these means. Earlier research has proven that dyslexia can be identified before school-age. An abnormal linguistic development, a deficiency in phonological skills, slowness in naming and especially having challenges in learning the alphabet are all possible signs of dyslexia. I find this topic to be worthy of studying because preschool and the fall of 1st grade are crucial periods in which a child’s self-image as a learner is built. Identifying dyslexia in preschool enables an early intervention and the successful construction of a capable learner self-image. The study was carried out with a qualitative research method and material was gathered using a theme interview. The material was gathered during October and November 2016 interviewing five preschool teachers who had experience of working in preschools in Helsinki. The material was transcribed and separated into groups by themes which demonstrated themes used in the research questions. The material was analyzed using a theory based content analysis method. According to the results of the study preschool teachers used observation, tests, professional and occupational co-operation and co-operation with parents, as ways of identifying the dyslexia. Nevertheless all means were considered to reinforce one another The most useful and easier to use way proved to be observation and specified tests. The availability of useful means were considered to vary depending on the activity of the teacher. Teachers wished to receive more information on tests to survey the matter within preschoolers. As a conclusion it can be stated that preschool teachers use diverse ways of identifying dyslexia. Specific tests applicable for preschoolers for surveying the skills used in reading and the preparedness for it, are needed and asked for. Because the study was carried out in only one county, the results can not be transferred to others. Counties have their own ways of identifying dyslexia and deciding on the proper assistance needed around the matter. The results of this study could be utilized for improving and developing ways or means of identifying dyslexia.
-
(2023)Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää miten lukivaikeus vaikuttaa minäkäsityksen muodostumiseen. Aihe on tärkeä, koska luku- ja kirjoitustaito ovat keskeisimpiä koulussa opeteltavia taitoja, joilla on kouluttautumisen sekä työllistymisen kannalta merkittävä rooli, joten niissä suoriutuminen myöskin vaikuttaa merkittävästi oppilaan minäkäsitykseen. Minäkäsityksellä on yhteys oppilaan koulumenestykseen. Positiivinen minäkäsitys vaikuttaa myönteisesti minäpystyvyysuskomuksiin ja itsetuntoon. Negatiivisemman minäkäsityksen omaavat yksilöt ovat taipuvaisempia vetäytymään sosiaalisista tilanteista sekä keskittymään omiin heikkouksiinsa. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää miten lukivaikeuksisten oppilaiden yleinen ja akateeminen minäkäsitys muodostuu sekä miten keskeiset vuorovaikutussuhteet vaikuttavat minäkäsityksen muodostumiseen. Tämä tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoksi löytyi englannin-kielistä kirjallisuutta Euroopasta, suomenkielistä kirjallisuutta ei ollut saatavilla. Kirjallisuus, joka tutkielmaan valikoitui, käsittelee minäkäsityksen ja lukivaikeuden yhteyttä. Tutkielmaan sisällytettiin myös kirjallisuutta, jossa käsitellään yleisesti oppimisvaikeuksia ja niiden vaikutusta minäkäsitykseen, sillä niiden tulokset ovat linjassa lukivaikeutta käsittelevien tutkimus-ten kanssa. Tutkimukset olivat varsin yksimielisiä siitä, että lukivaikeuksisilla oppilailla on mitatusti alhaisempi akateeminen minäkäsitys. Yhtä selviä tuloksia ei ollut liittyen yleiseen minäkäsitykseen, vaikka enemmistö tutkimuksia osoittaa, ettei lukivaikeuksisilla oppilailla ole mitatusti alhaisempi yleinen minäkäsitys, osassa tutkimuksia päädyttiin eriäviin tuloksiin. Tutkimukset osoittivat, että iso osa lukivaikeuksisista oppilaista kohtaa negatiivisia asenteita vuorovaikutussuhteissaan liittyen heidän lukivaikeuteensa sekä kykyihin akateemisilla osa-alueilla. Opettajien ja vanhempien tuella ja ymmärryksellä havaittiin olevan merkittävä vaikutus positiivisen minäkäsityksen muodostumisen tukemisessa. Jotta lukivaikeuksisten oppilaiden tuki olisi mahdollisimman kokonaisvaltaista, täytyy oppilaiden positiivisen minäkäsityksen muodostumiseen panostaa.
-
(2024)Tiivistelmä - Referat - Abstract Nykypäivänä kielten osaaminen on hyödyllistä ja antaa mahdollisuuksia. Kieliä kohtaan olevasta kiinnostuksesta huolimatta se voi kärsiä oppimisen haasteiden vuoksi. Näin voi juuri käydä lukivaikeuden kanssa kamppailevalle, jos hän ei saa tarvittavaa tukea oppimiseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten lukivaikeuden haasteet ilmenevät vierasta (L2) kieltä opiskeltaessa. Tärkeää oli myös selvittää, miten tulisi L2 kielen oppimista tukea, kun kyse on henkilöstä, jolla on lukivaikeus. Tutkimus toteutettiin keväällä 2024 ja toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimukseen valikoitui lopulta yhden tietokannan kautta kuusi artikkelia. Vastasin kaikkien kuuden artikkelin avulla ensimmäiseen tutkimuskysymykseen ja viidellä niistä toiseen tutkimuskysymykseeni. Artikkelit käsittelivät L1 Ja L2 kielinä eri kielten yhdistelmiä. Aineiston analyysissä käytin sisällönanalyysiä. Aikaisempi tutkimus on osoittanut, että kielten välillä on siirtovaikutus. Tämä tarkoittaa sitä, että heikko suoriutuminen tehtävästä äidinkielellä ennekoi heikkoa suoriutumista myös vieraan kielen tehtävässä. Tutkimukset, jotka käsittelivät sekä L1 että L2 kieltä todensivat siirto vaikutuksen myös tutkimuksissansa. Tulokset osoittivat, että henkilöt, joilla oli dysleksia, selvisivät heikommin kaikista L2 kielen testeistä eli lukemisesta, kirjoittamisesta, fonologisen tietoisuutta, verbaalisia taitoja, sanastoa ja kielioppia koskevista tehtävistä. Heikko suoriutuminen ilmeni hitaana lukemisena ja kirjoittamisena, oikeinkirjoitusvirheinä ja tekstin laadun yksitoikkoisuutena. Osallistujilla, joilla oli dysleksia, ilmeni äänteiden segmentoinnin vaikeutta sekä heikkoa kirjain-äänne vastaavuutta. Heikko kirjain-äänne vastaavuus nähtiin johtuvan huonosta työmuistista. Kuitenkin motivaatiolla selitettiin oppilaiden poikkeuksellista omien nimien ensimmäisen kirjaimen ja sen äänteen osaamista. Tutkimukset painottivat, että oppilaille tulisi tarjota L2 kielen oppimiseen ainakin sanoja tuenmuotoja, kuin äidinkieleenkin. Oppilaat tulisi kohdata yksilöinä ja selvittää heidän yksilölliset haasteensa oppimisessa. Tämän lisäksi oppimisessa tulisi huomioida L2 kielen piirteet. Tuen kartoittamisessa hyödyllinen lähtökohta on oppijaan tutustuminen. Opetuksessa tulisi huomioida opetustyylit ja strategiat. Oppilaalle tulisi tarjota erityisopetusta ja tarvittavia erityisjärjestelyitä, kuten lisäaikaa tai tietokoneavusteista tukea.
-
(2020)Tavoitteet. Tämän kandidaatin tutkielman tarkoituksena oli kuvata lukivaikeusopiskelijoiden opiske-luintoa ja opinnoissa suoriutumista suomalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Tarkoitus oli kuvata tarjolla olevaa lukivaikeuteen kohdistettua tukea korkeakouluopintojen aikana. Lisäksi tarkoitus oli selvittää, onko opiskeluinnolla yhteys lukivaikeusopiskelijoiden suoriutumiseen tai kor-keakoulussa lukivaikeusopiskelijoille tarjottuun tukeen. Opiskeluinto kuvaa myönteisesti opiskelu-hyvinvoinnin tilaa; tarmokkuutta opiskelussa sekä uppoutumista ja omistautumista opintoihin. Tut-kielma syntyi tarpeesta tunnistaa lukivaikeusopiskelijoiden tuen tarpeita ja keinoja opiskeluhyvin-voinnin ja korkeakouluissa suoriutumisen parantamiseksi. Menetelmät. Tutkielmassa käytettiin valmista YTHS:n korkeakouluopiskelijoiden kyselyaineistoa vuodelta 2012, joka saatiin Aila-yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta. Aineisto muodostui korkea-kouluopiskelijoiden (N = 4403) vastauksista, joiden joukossa oli 149 lukivaikeusopiskelijaa. Tut-kielmassa tarkasteltiin keskeisesti opiskeluintoa, sitä mittaavan OpIntomittarin avulla. Aineisto ana-lysoitiin määrällisen tutkimuksen menetelmin. Tulokset ja johtopäätökset. Lukivaikeusopiskelijat ponnistelivat tarmokkaammin ja uppoutuivat mui-ta opiskelijoita herkemmin opintoihinsa. Lukivaikeusopiskelijoiden ja ei-lukivaikeusopiskelijoiden suoriutumisessa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Noin 70 % lukivaikeusopiskelijoista jäivät vaille lukivaikeuteen kohdistettua tukea korkeakouluopinnoissaan. Suoriutuminen opinnoissa sekä tuen saaminen olivat positiivisesti yhteydessä opiskeluinnon kokemukseen. Tieto lukivaikeudesta ilmiönä korkeakouluissa lisää ymmärrystä lukivaikeuden kanssa opiskelevia kohtaan. Tutkimustieto on väline kehittää oikein kohdistettuja keinoja lukivaikeusopiskelijoille. Tukipalveluiden kehittämi-selle on tarvetta, joilla edistetään korkeakouluopiskelijoiden opiskelukykyä, opintoihin kiinnittymis-tä, opinnoissa suoriutumista sekä opiskeluhyvinvoinnin kokemista. Tuen saaminen lukivaikeuteen opintojen aikana edistää opiskelijoiden hyvinvointia myös tulevassa työelämässä.
-
(2021)Tavoitteet. Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan lukihäiriön esiintyvyyttä rikostaustaisten nuorten keskuudessa: esiintyykö rikostaustaisilla nuorilla muuta samanikäistä väestöä enemmän lukemisen vaikeutta ja miten lukemisen vaikeus voi ilmetä näillä nuorilla. Tarkoituksena on myös selvittää luki-vaikeutta mahdollisesti seuraavia sekundaarisia vaikutuksia rikostaustaisten nuorten sosioemotionaaliseen hyvinvointiin. Aiempi tutkimustulos luki-vaikeuden yleisyydestä rikostaustaisilla nuorilla on ollut paikoitellen ristiriitaista, joten toistaiseksi ei ole voitu varmaksi sanoa, onko luki-vaikeus yliedustettuna rikostaustaisilla nuorilla. Nuorten omia kokemuksia lukemisen haasteesta ei ole myöskään aikaisemmin kartoitettu kovin tarkasti. Menetelmät. Tämä tutkimus toteutettiin integroivan kirjallisuuskatsauksen keinoin. Aineistohaku suoritettiin Scopus- ja PubMed-tietokannoissa hakulausekkeella (dyslexi* OR reading impairment OR disab*) AND (juvenile OR youth OR young OR adolescen* OR teenage* OR underage) AND (offend* OR delinqu-en* OR crim* OR incarcerat*). Saatu aineisto käytiin läpi ja lopulliseen aineistoon valikoitui neljä artikkelia sekä lisäksi kaksi väitöskirjaa manuaalisella poiminnalla. Tulokset ja johtopäätökset. Tämän kirjallisuuskatsauksen aineiston mukaan lukivaikeus oli muuta saman ikäistä väestöä yleisempää rikostaustaisilla nuorilla. Lukivaikeus ilmeni tutkittavilla paitsi luetun syvällisen ymmärtämisen mutta myös sanaston hallinnan pulmina. Monet tutkittavat kokivat, etteivät olleet saaneet riittävästi tukea lukemisen vaikeuteen. Aineistosta kävi myös ilmi, että lukivaikeus oli vaikuttanut tutkittavien kouluttautumiseen ja työttömyyteen. Etenkin luetun ymmärtämisen vaikeuden havaittiin olevan yhteydessä rikosten tekemiseen ja uusimiseen.
-
(2019)The objective of this study was to study the suitability of the measuring evaluation tools for mildly mentally handicapped children.
-
(2019)According to previous studies, both the level of reading skills and the amount of reading for pleasure have been reducing among Finnish children. An active reading hobby has a positive effect on one’s reading skills, so by increasing the amount of reading for pleasure, the level of reading skills will also rise. The first goal of this study is to examine which factors have the biggest influence on the amount of children’s reading for pleasure. The purpose of this is to see if schools can have an influence on it and if yes, in what ways. The most recent Finnish national core curriculum published in 2014 brings up a socio-constructive conception of learning. This study will also examine what kind of teaching methods based on that conception are used in Finnish schools, and what kind of effects they have on the reading hobby of pupils. The method of this study is a descriptive, integrative literature review. This method was chosen because the goal was to create new information by combining and linking the results of previous studies. The research data has been found using a few different databases, such as Google Scholar and Helka. The data could be found by searching with the keywords on the topic of this study in Finnish and English. The results of this study showed that the reading engagement is the biggest factor that leads to reading becoming a hobby. The reading engagement consists of the combination of three factors: the amount of reading, one’s interest in reading and the diversity of read material. This study showed that schools can affect these three factors by increasing pupils’ intrinsic motivation towards them. Cooperative teaching methods reflecting the socio-constructive conception of learning are widely used in Finnish schools’ literature education. These methods have been proven to influence the reading hobby of children, by either having an effect on their intrinsic motivation or the three factors of reading engagement. Cooperative teaching methods commonly used in Finnish schools and found effective in this study were for example book clubs, shared reading and drama.
-
(2024)Lukutaidosta on keskusteltu viime vuosina paljon mediassa. Sävy on ollut negatiivinen, sillä suo-malaisten lasten lukutaito on laskenut. Lukutaidon lisäksi vapaaehtoinen lukeminen on vähenty-nyt. Tässä tutkimuksessa perehdytään oppilaiden lukuintoon (eng. reading motivation) ja sen nos-tamisen mahdollisuuksiin pääasiassa opettajan näkökulmasta. Tutkimus keskittyy erityisesti alakoululaisten lukuinnon edistämisen mahdollisuuksiin. Tutkimuk-sen tavoitteena on kaksi asiaa. Ensimmäinen on perehtyä keinoihin, joilla voi lisätä kouluikäisten, lukemaan opettelevien ja lukemistottumuksiaan muodostavien oppilaiden lukuintoa. Toisena ta-voitteena on selvittää, millaiset tekijät voivat puolestaan vähentävät oppilaiden lukuintoa. Lukuinto käsitteenä sisältää tässä tutkimuksessa kirjaimellista lukemista sekä koulutyöhön liittyvää innok-kuutta. Suurin osa kirjallisuuskatsauksen lähteistä keskittyy alakoulun oppilaiden lukuintoonsa vaikuttaviin tekijöihin. Tutkimus suoritettiin kirjallisuuskatsauksena. Tutkielma oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka ai-he oli rajattu lukemiseen. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus on menetelmä, jossa yritetään vastata ky-symyksiin jäsentelemällä aikasempaa tietoa aiheesta. Katsaukseen valikoitui niin suomalaista kuin kansainvälistäkin kirjallisuutta. Tulosten materiaalina käytettiin tutkimuksia, joita tukevat media-artikkelit ja muutama nettilähde. Pohdintaan sekä johdattelevaan osuuteen valittiin lähteitä hieman vapaammin. Materiaalit itse tutkimusosuuteen etsittiin paljon Google Scholarin kautta ja Helka:sta saatuja artikkeleita käytettiin. Hakusanoina käytettiin sanoja: ”lukuinto”, ”lukumotivaatio”, ”luke-maan oppiminen”, ”lasten lukutottumukset” ja englanniksi ”reading motivation” ja ”reading moti-vation children”. Tutkimuksessa selvisi, että opettaja voi vaikuttaa lasten lukuintoon monenlaisin keinoin. Lukuin-non sytyttämiseksi opettajan on tärkeää pitää yllä lasten sisäistä motivaatiota. Opettaja voi tehdä näin vaalimalla autonomian tunnetta, minäpystyvyyttä ja samaistumisen tunteita eli lukemista so-siaalisena toimintana vertaisten kanssa. Myös oppimistavoitteiden asettaminen, kirjallisuuden läs-näolo lasten elämässä, tukiopetuksen antaminen ja opettajan ääneen lukeminen voivat ainakin vä-lillisesti motivoida oppilaiden lukuintoa. Lukuintoa vähentäviä tekijöitä ovat vertaileva asenne, heikko minäpystyvyyden tunne ja mahdollisesti pojilla myös sukupuolittuneet ja alemmat oletukset poikien lukutaidoista.
-
(2023)Lastenkirjat antavat mahdollisuuden lapselle kokea lukunautintoa. Lukevan ympäristön malli sekä lastenkirjallisuuden kanssa vietetty aika viestittävät lapsille myönteistä kuvaa kirjallisuudesta vaikuttaen näin lukuinnon syntyyn. Jotta lasten lukuinto pääsee heräämään, on heille mahdollistettava myönteisiä kokemuksia lastenkirjallisuuden kanssa. Lukuinto sekä lukumotivaatio ovat olleet laskussa viimeaikaisissa tutkimuksissa, vaikka lukuinnon tukemisen tiedetään olevan perusopetuksessa tärkeä tavoite. Tämän kandidaatin tutkielman lähtökohtana on esikouluikäisten lasten lukuinnon heräämisen tukeminen. Tutkielmani tavoitteena on selvittää mitä mahdollisuuksia esiopetuksen opettajat esittävät lukuinnon herättelyn tukemiseen ja mitä haasteita esiopetuksen opettajat esittävät olevan lukuinnon herättelyssä ja tukemisessa. Tutkielmassa tarkasteltiin lukuinnon herättelyn tukemista lastenkirjallisuuden kautta. Tutkielmani on laadullinen tapaustutkimus. Aineisto koostuu kahdeksan esiopetuksen opettajan vastauksista. Aineisto kerättiin Varhaiskasvatuksen opettajat- Facebook ryhmään laitetulla kyselylomakkeella. Aineiston analyysimenetelmäksi valikoitui aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Vastauksista nostetut mahdollisuudet jaettiin viiteen luokkaan, jotka olivat Opettajan mahdollistamat lukuhetket ja lukevan aikuisen malli, Lastenkirjallisuuden käyttö toiminnan tukena, Teknologian käyttö, Lapsilähtöisyys ja Huoltajien aktivointi. Esiopetuksen opettajien vastauksista kävi ilmi, että he mahdollistavat lasten heräilevän lukuinnon tukemista erilaisilla keinoilla ja pyrkivät tekemään lastenkirjallisuudesta osan heidän arkeaan erilaisten toimintatapojen avulla. Vastauksista poimitut haasteet jaettiin myös viiteen luokkaan. Nämä luokat olivat Rakenteelliset haasteet, Kodin vaikutus, Henkilökunnan vaikutus, lapsen toiminta ja Teknologia. Vastauksista nostettiin haasteiden liittyvät pääosin oppimisympäristön puutteisiin, henkilökunnan vastustukseen sekä lapsen kotiympäristöön. Lapsen mielenkiinnonkohteet nähtiin niin mahdollisuutena kuin haasteenakin. Tutkimustulokset tukevat aiempaa tutkimustietoa, kuten lukevan aikuisen malli, tarjoten kuitenkin tuoreen näkemyksen esikoulun kentällä tapahtuvaan lukuinnon herättelyyn
-
(2017)Despite a continuous immigration to Finland from countries where illiteracy is considered high, there are few studies about illiterate adult immigrants. Neither are there any earlier compilations of Finnish, Swedish and Norwegian studies related to illiterate adults. Therefore, the goal of this paper is to study what kind of research has been done about illiterate adults in these countries in the 21st century as well as to specify illiterate adults’ challenges in learning a second language based on research literature. The study was implemented as a literature review. Helka Finna, Swepub, Uppsök and Google Scholar were used for searching for articles and research papers. The final reference literature comprises 13 pro gradu theses, two dissertations and five research articles or reports. Three of the studies are originally published in Norway, six of them in Finland and the rest 11 in Sweden. The studies focused on students, teachers or methods used in teaching. Majority of the studies focused on the role of a student’s first language and illiteracy when learning a new language. Furthermore, the development of various linguistic skills as well as students’ experiences of living in a new country were essential research subjects. Clearly the most common research method was an interview. Based on the studies, there are challenges related to three central themes present in illiterate adults second language learning: limited contacts with locals, insufficient learning skills and time.
-
(2018)Learning of mathematical skills starts long before formal school education. Also earlier studies had shown that differences in mathematical skills and in math performances starts to grow in early childhood and individual differences are significant. During preschool education, the differences in skills are increasing rapidly. According to studies, especially number sense strongly indicates the future school mathematical competence. Thus, if skills of number sense is practiced more earlier, it is more effective to and helps to make a strong foundation for later mathematical learning. The subject of this study was to describe how the number sense is practiced in preschool education and in what kind of dimensions of learning environment it*s practice takes places. The survey data was collected from members of the Facebook group for preschool teachers as a form interview in spring 2018. 22 preschool teachers from different cities of Finland participated in the interview. The study was a qualitative study. As the material was collected by e-form as questioning questions, the hermeneutic phenomenological content analysis was selected for the analysis of these written interview responses. Learning environments were viewed from the perspective of the pedagogical dimension and the physical dimension. Number sense was divided in different skill areas of the number sense. According to this study, skill areas of number sense was practiced daily in preschool’s everyday learning situations, both in unformal apprenticeships and in more structured learning situations, such as dining and outdoor activities, for example by collecting toys. Most practiced skill areas of number sense were comparison, numerosity and understanding of sequences of numbers. In the practice of math skills, preschool teachers favor the functionality. In addition to the indoor and outdoor environment of preschool education, the skills of the number sense were practiced by a forest trip. The range and variability of teaching materials was wide.
-
(2016)This descriptive literature review was to research the boys' reading preferences and the ways to motivate boys to read literature. By previous studies and literature was reseached what kind of books boys prefer to read and how boys can be motivated to read. The research literature was selected on the basis that the main focus of the study was the reading motivation. Source literature emphasizes how freetime reading requires internal motivation. Reading engagement is also important. To be motivated and engaged boys need to choose interesting books for themselves. Books need to be also suitable for their literacy. Boys are interested in adventure books, comics, humor and fantasy. Boys also like serie books. Parents’, teachers’ and friends’ example is important in the development of children's reading hobby. If the reading is a part of a family's everyday life, it will be a part of boy’s everyday life too. Especially if a father reads a lot, he is an important role model for his son. The teacher can influence the students' reading pursuits by book choices and selecting invigorating methods for literature classes. Boys are motivated by functional methods. It can be concluded that there is not just one single solution of ignition of boys’ reading motivation. Every boy is different and motivated differently. One must be determined for each individual preferences and the level of literacy and to provide suitable books to read just for him. Reading should also be made in the eyes of the boys "manly" pursuit. It can be said that the promotion of reading requires the efforts of all: homes, schools, libraries and media. The reading must be a natural part of the lives of the boys and the society around them.
-
(2019)Objectives The objective of my study is to find out what kind of books class teachers are using and how they consider the role of books in teaching. Reading skills may vary amongst pupils in primary school teaching. These variances are showing not only in reading skills but in the interest towards literature and reading in general. The discovery of reading and supporting it are important topics in the primary teaching curriculum and enhancing it is important starting from the first grade. In school, pupils are motivated to reading. One of the motivating methods is to use a school desk book which is a common according to my own experiences. Methods Six school teachers were interviewed for the study. Interviewees were picked randomly from three schools in Vantaa. Study material was collected as individual interviews. It was transcripted word by word and examined using a substance analysis. Results and conclusions The interviewed teachers told that they are using reading books in their teaching. ABC book was mentioned as the most common book but each of the teachers also mentioned to be using a school desk books. The sense of community was mentioned as important in using ABC books. School desk books served the interests of each pupil and they were often used as extra assignment. Some of the teachers held reading classes.
Now showing items 3250-3269 of 7170