Browsing by Title

Tiedekunta - Fakultet - Faculty Kasvatustieteellinen Tekijä - Författare - Author Varonen Maria Anastasia Työn nimi - Arbetets titel Luomupuuvillan ja bambukuidun nyppyyntyminen neuleissa Title Organic cotton and bamboo pilling in sweaters Oppiaine - Läroämne - Subject Craft science Työn laji/ Ohjaaja - Arbetets art/Handledare - Level/Instructor Master’s Thesis / Päivi Fernström Aika - Datum - Month and year May 2018 Sivumäärä - Sidoantal - Number of pages 25 pp. + 1 appendice Tiivistelmä - Referat - Abstract Goals The purpose of this study is to find out how the yarns picked up for this study will apply to knitting. The aim of this study is to especially examine how hundred percent organic cotton and bamboo endure consumption in Martindale consumption test and does the loop tightness affect to the pilling of the knit. Previous studies have pointed out that the pilling of knits is a problem in clothing manufacturing and there are many things that affect the pilling. According to the previous studies were able to observe that animal filaments were studied more than materials that are plant filaments. In this study plant filaments are in examine and more closely organic cotton and bamboo. Methods This study is quantitative study, more closely empirical study. In this study was intended to describe and demonstrate pilling by charts and pictures. The meaning of this study is to examine the changes that appears into the knits during the tests. The take of this study was very small and therefore the results cannot be generalized. From the results of this study were able to get allusion from the yarns durability because the results were compared into the textile standards. Results In the study were carried out empirical tests with Martindale consumption device. Hundred percent organic cotton knit got better results than bamboo knit. The results were also compared with the guideline of the standard SFS-EN ISO 12945-2. Only one sample did get the rank that would pass the standard and it was the organic cotton knit which was knitted with the smaller loop tightness. In the study was noticed that loop tightness has remarkable impact on the pilling. The bigger the loop tightness is the more and easily the knit was about to pill. From this study can be drawn the conclusion that neither of the yarns apply to be used in big knitting jobs because they were weak from their durability and easily pilling. From this study’s results cannot make any bigger conclusions but the results give some references about these yarns durability and pilling that were tested in this study. Avainsanat - Nyckelord Nyppyyntyminen, Martindale, luomupuuvilla, bambu Keywords Pilling, Martindale, organic cotton, bamboo Säilytyspaikka - Förvaringsställe - Where deposited Helsinki University Library – Helda / E-thesis (theses) Muita tietoja - Övriga uppgifter - Additional information

Tavoitteet. Tämän kandintutkielman tarkoitus on selvittää luontosuhteen ja ekologisesti kestävän ajattelun kehittymistä varhaiskasvatuksessa. Tutkimuskysymyksiä on kaksi, ja ne ovat: ”mitkä teki-jät vaikuttavat tieteellisen tutkimuksen mukaan myönteisen luontosuhteen kehittymiseen var-haiskasvatuksessa?” sekä ”millä tavoin tieteellisen tutkimuksen mukaan ekologisesti kestävän ajattelun kehittymistä tuetaan varhaiskasvatuksessa?”. Antroposeeniajan ympäristöongelmat muodostuvat yhä konkreettisemmiksi. Ilmastonmuutos ja muut ympäristönmuutokset ovat jo muuttaneet planeettamme tilaa, ja uhkaavat samalla ih-mistenkin tulevaisuutta. Nykyajan lapset joutuvat kohtaamaan yhä suurempia ympäristöön liittyviä haasteita. Kasvatuksella on suuri rooli näihin haasteisiin vastaamisessa. Luontosuhteella ja ekologisesti kestävällä ajattelulla on merkitystä ympäristötietoisen käyttäytymisen kannalta, ja niiden kehittyminen alkaa jo varhaislapsuudessa. Tässä tutkimuksessa selvitän sekä luontosuhteen että ekologisesti kestävän ajattelun kehittymistä varhaiskasvatuksessa tieteellisen tutkimuksen valossa. Tieteellistä tutkimusta aiheista löytyy enenevissä määrin. Tutkimuksen tavoitteena on yhdistää tätä tietoa, jotta saataisiin mahdollisimman selkeä kuva siitä, millä tavoin varhaiskasvatuksessa voidaan tukea molempien ominaisuuksien kehittymistä. Tausta-ajatuksena on, että lapset voisivat sekä kokea luonnon positiivisena, hyötyä itse positiivisesta luontosuhteesta, että oppia ajattelemaan ja toimimaan luonnon kannalta merkityksellisillä tavoilla. Tämä on merkityksellistä heidän omaa tulevaisuuttaan ajatellen. Menetelmät. Toteutin tutkimuksen kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, tarkemmin ottaen narratiivisena yleiskatsauksena. Analyysina hyödynsin sisällönanalyysia. Hain aineiston hakukoneiden kautta tietyillä hakusanoilla, ja valikoin tutkimukseen kirjallisuuden, joka vaikutti parhaiten vastaavan tutkimuskysymyksiin. Aineistona käytin sekä tieteellisiä tutkimusartikkeleita että joitain vertaisarvioituja kirjoja. Tulokset ja johtopäätökset. Tieteellisen tutkimuksen perusteella luontosuhteen kehittymiseen varhaiskasvatuksessa vaikuttivat etenkin luontokontakti ja luonnossa toimiminen. Myös tunnetason yhteys luontoon nähtiin tärkeänä. Ekologisesti kestävän ajattelun kehittymiseen varhaiskasvatuksessa vaikuttivat erityisesti luontokontakti, toiminnallisuus, osallisuus sekä erilaisen näkökulman ottaminen suhteessa toisiin lajeihin. Tutkimuskirjallisuudessa korostettiin luontoon liittyvien aiheiden opettamista painottaen etenkin kokonaisvaltaisia opetusmenetelmiä. Myös aikuisten rooli nousi esiin molempien ominaisuuksien yhteydessä. Tutkimuksen perusteella näyttää, että monin paikoin samat tekijät varhaiskasvatuksessa vaikuttavat sekä luontosuhteen että ekologisesti kestävän ajattelun kehittymiseen. Vaikka osa tekijöistä mainitaan vain toisen ominaisuuden kehittymisen yhteydessä, ei silti ole syytä olettaa, että ne olisivat ristiriidassa toisen ominaisuuden kanssa. Esimerkiksi tutkimuskirjallisuuden mukaan ekologisesti kestävän ajattelun kehittymiseen vaikuttavan osallisuuden tai ekologisen tiedon opettamisen voisi olettaa osaltaan hyödyttävän myös luontosuhteen kehittymistä. Luontosuhteen ja ekologisesti kestävän ajattelun kehittymiseen vaikuttavien tekijöiden huomioimisen varhaiskasvatuksessa ei olettaisi myöskään olevan pois muilta varhaiskasvatuksen tavoitteilta, vaan niiden voisi olettaa tukevan toisiaan. Tutkimuksessa esiin tulevat tekijät ovat myös sopusoinnussa teorian kanssa. Esimerkiksi luonnosta huolehtiminen ja erilaisen näkökulman ottaminen voivat olla yhteydessä muun muassa luontokeskeisen tai posthumaanin maailmankuvan mukaisiin käsityksiin.

Tavoitteet. Luonnon vaikutusta ihmisten hyvinvointiin tutkitaan entistä enemmän. Mielenterveysongelmat ovat kasvussa kaupungistuneissa yhteiskunnissa, minkä takia luontoa pidetään yhä tärkeämpänä mahdollisena elvyttäjänä. Luonnolla on merkittävä vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin, kuten stressinhallintaan, tunteiden käsittelyyn, itsetuntemukseen, keskittymiskykyyn ja yleisesti mielen tasapainoon. Luonnon merkitys näkyy siitä syystä vahvasti myös muun muassa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Kirjallisuuskatsauksessani tavoitteena on tutkia luonnon vaikutusta lasten psyykkiseen hyvinvointiin. Tarkoituksena on tuoda ilmi luonnon voima psyykkisen hyvinvoinnin kannalta, jotta tiiviisti asutetuissa kaupungeissa, asuinalueilla ja etenkin koulupihojen ympäristöissä hyödynnettäisiin enemmän viherkasvillisuutta. Menetelmät. Tutkimuksessa käytettiin tutkimusmenetelmänä narratiivista kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, joka keskittyi aiemman tutkimustiedon kokoamiseen. Ennen aineistojen etsintää valikoitui tutkimuksen tutkimuskysymys, jonka pohjalta aineistoja etsittiin Google Scholarista, Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta sekä Finna-hakupalvelusta. Tutkimuksessa pääasiallisesti käsiteltyjä julkaisuja oli 7, jotka olivat vertaisarvioituja artikkeleita ja tutkimusraportteja. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus oli siis luonteeltaan aineistolähtöistä, jolloin tutkittavaa ilmiötä pyrittiin ymmärtämään aineiston kautta paremmin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulokset osoittavat, että luonnolla on kiistaton vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin. Luonnon läheisyys auttaa vähentämään stressiä ja suojaamaan myös tulevilta stressitekijöiltä. Jopa lyhyetkin vierailut luontoalueilla voivat vähentää stressiä. Luontoympäristön läheisyys parantaa henkistä hyvinvointia, lisäten rauhan ja rentoutumisen tuntemuksia. Luonnolla on lieventävä vaikutus jopa ADHD-oireisiin. Joissakin tapauksissa luonto voi toimia jopa lääkityksen tavoin ADHD-oireiden hillitsemiseksi.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on saada yleiskuvaa siitä, millaisena varhaiskasvatuksen opettajien työhyvinvointi näyttäytyy luonnossa kotonaan toimintaa toteuttavassa päiväkodissa. Tämän lisäksi tutkimuksessa pyritään myös hahmottamaan, millainen yhteys työympäristöllä ja työyhteisöllä on työhyvinvointiin. Tässä kandidaatin-tutkielmassa tarkastelen työhyvinvointia Maslowin (1998) motivaatioteorian kautta. Tämän lisäksi kerron myös luonnossa kotonaan toiminnasta teoria osioissa. Tutkimukseni on kvalitatiivinen eli laadullinen ja toteutin tutkimukseni puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Haastattelin kolmea varhaiskasvatuksen opettajaa luonnossa kotonaan päiväkodista. Kaikki haastateltavat valikoituivat samasta päiväkodista. Käytin tutkimushaastattelussani kolmea eri teemaa, joita olivat työympäristö, työyhteisö ja työhyvinvointi. Tutkimuksen analyysissa teemoitin aineiston tutkimushaastattelussa käytettyihin teemoihin. Tarkoituksenani oli tarkastella haastatteluvastuksien välillä olevia yhteyksiä ja eroavaisuuksia kunkin teeman kohdalla. Työhyvinvointia lisääviksi tekijöiksi työympäristössä mainittiin luonnon läheisyys ja toiminnan suunnittelu luontoon sekä vaihtelevat maastot. Tuloksissa työhyvinvointia heikentävinä tekijöinä työympäristössä ilmeni hieman eri asioita kunkin haastateltavan kohdalla. Työhyvinvointia heikentävinä tekijöinä työympäristössä mainittiin viestintään liittyvistä väärinymmärryksistä, suunnittelu ja toimintotilojen vähyys sekä kiire ja stressi. Työyhteisöön liittyvästä työhyvinvoinnista kerrottiin positiivisesti. Hyvä ryhmähenki, toisten kunnioittaminen, sitoutuneisuus ja yhteiset kiinnostuksen kohteet sekä arvot manitiin työhyvinvointia lisäävinä tekijöinä työyhteisössä. Kaikki haastateltavat kokivat voivansa hyvin työssään. Toisin sanoen kaikkien haastateltavien vastauksista ilmeni eri asioita, joita korostettiin, mutta yhteistä kaikille oli kokemus hyvästä työhyvinvoinnista omassa työssään.

Research has shown that concentrating on the positive sides of human nature can increase well-being. Promoting well-being is also the goal of the practice of character strengths, a school of thought arising from the field of positive psychology that has seen its first applications by educators in recent years. The present thesis focuses on character strengths and examines the aims of character strengths -based teaching. We discuss the theory behind and present empirical research findings of the practice of character strengths as well as character strengths based teaching. The present text is a narrative literature review. We reviewed international monographs and articles as well as available Finnish literature that were relevant to our research goals. Character strengths’ definitions and the classification derived therefrom seem to be nearly consensually endorsed by researchers. Despite the fact that a certain degree of criticism is put forward in the literature, there seems to be consensus on the benefits of the practice of character strengths. Character strengths can be seen as a multidimensional concept. They are moral-based and are believed to be a skill developed by practice. The literature recognizes more than 20 character strengths which together provide a useful tool for educators. The benefits of character strengths based teaching have furthermore been demonstrated by research on the basis of which we conclude that practicing character strengths pays off. The literature on character strengths based teaching, on the other hand, is not as abundant. The aims of character strengths based teaching put forward in the literature have not yet been widely researched in the school context. Encouraging results with regard to well-being and school achievement have, nonetheless, been obtained by the studies that were performed. This literature has put forward as aims well-being, resilience, growth mindset, school engagement, as well as flourishing – a notion involving positive feelings, meaningful life, and social relations. All aforementioned aims seem to relate to and strengthen each other and can be perused through education.

Tavoitteet. Positiivinen pedagogiikka on melko nuori suuntaus, mutta sen toteuttaminen on viime vuosina lisääntynyt huomattavasti myös suomalaisissa kouluissa. Positiivisen pedagogiikan toimintakulttuuri ja siihen kuuluva vahvuuspedagogiikka näkyvät merkittävästi perusopetuksen opetussuunnitelmassa (2014), jossa korostetaan oppilaiden myönteisiä kokemuksia ja vahvuuksien tunnistamista. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet vahvuusopetuksesta olevan hyötyä oppilaille edistäen heidän hyvinvointiaan ja oppimistaan. Vahvuuspohjaiset interventiot pyrkivät testaamaan ja kehittämään erilaisia menetelmiä, jotka voivat auttaa kasvattamaan ihmisten hyvinvointia ja onnellisuutta. Tämän kandidaatin tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaisia luonteenvahvuuksiin keskittyviä interventioita on toteutettu alakouluikäisillä, millaisia harjoituksia niissä on käytetty sekä millaisia tuloksia niistä on raportoitu. Menetelmät. Tutkielman menetelmänä hyödynsin systemaattista kirjallisuuskatsausta. Tutkimusaineistolle asetin spesifit kriteerit, jotka seuloivat tutkimukset luonteenvahvuuksien interventiotutkimuksiin alakouluikäisillä. Käytin Google Scholar-, ERIC- ja Science Direct -tietokantoja, joista etsin tutkimuksia eri suomen- ja englanninkielisillä hakusanoilla. Tutkimusaineistoksi valikoitui viisi tieteellistä tutkimusartikkelia, jotka on julkaistu vuosien 2011−2020 välillä. Aineiston analyysissa tarkastelin tutkimuksia niiden menetelmien, tavoitteiden ja tulosten suhteen. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielmani tuloksista ilmeni, että vahvuuspohjaisissa interventioissa käytettyjen harjoitusten kirjo on moninainen, ja erilaisia harjoitusmenetelmiä opettajien valittavaksi on paljon. Tutkimustulokset osoittivat, että vahvuuspohjaiset interventiot lisäävät oppilaiden hyvinvointia ja elämäntyytyväisyyttä sekä parantavat heidän oppimistaan. Tulokset ovat samankaltaisia aikaisempien tutkimusten sekä teoriakirjallisuuden kanssa.

The aim of the study was to investigate the ways in which teachers of early childhood education use nature as a learning environment to support children's development and how children are able to form a relationship with nature. The objective was to investigate teachers' pedagogical methods in using nature as a learning environment and other factors affecting a child's development in this context. In addition, the aim of the study was to determine the impact of the use of nature as a learning environment on the formation of children’s relationship with nature. The theory section focuses on concepts related to the study and the studied effects of nature as a learning environment on child development. The theory section also discusses the pedagogical possibilities of using nature as a learning environment in the context of early childhood education. In addition, the theory section highlights the factors that enable or prevent the development of a child's relationship with nature, and the effects of this relationship on a child’s development. The research questions are: 1. How do teachers use nature as a learning environment to support child development? 2. What have teachers discovered about the impact of using nature as a learning environment on the formation of children’s relationship with nature? The research method was qualitative and the material was gathered using semi-structured interviews. The material was gathered by interviewing three early childhood education teachers working in Helsinki in the municipal sector. The interviews were conducted individually. The analysis of the material was carried out using a theoretical content analysis method. The basis for classification was a theory-based analysis frame with its upper and lower classes. The study found that teachers use nature as a learning environment in diverse ways to support children’s development. Pedagogical activities in nature focus mainly on mathematics, physical activity, mother tongue and literature and environmental education. The teachers agreed that the use of nature as a learning environment benefits children in many ways. Particular benefits were observed in children’s motor skills and socio-emotional development. Children who previously had a weak connection with nature were able to form a stronger relationship with nature. It can be concluded from the research results that the use of nature as a learning environment in the context of early childhood education contributes to the development of children in many ways. Also, it can be said that the time spent in nature contributes to the relationship that the child forms with nature.

Nature experiences are shown to be one crucial factor contributing well-being. This literature review assessed how nature experiences are related to psychological well-being, and also which factors might explain the links between nature experiences and well-being. The review indicated that nature experiences lower stress and enhance the recovery from cognitive load. Nature experiences have also been shown to enhance positive emotions such as joy and enthusiasm, and to reduce negative emotions. In the light of research information, nature experiences are also associated with reduction of symptoms of diagnosed mental disorders. In addition, exercising in nature has been shown to be one of the most prominent factors of well-being. It has been suggested that the association between nature experiences and psychological well-being can be partly influenced by the changes in the cortisol level of an individual. In the background of the links of nature and well-being experiences are also the unique features such as personality traits, and, that in what kind of nature environment the experience takes place. Based on the literature review, nature experiences seem to have mainly positive connections to psychological well-being. Further research information of the possible negative effects of natural experiences should be gained. Further studies would also be needed for the causal links between nature experiences and well-being. The well-being effects of different kind of nature environments should also be investigated more thoroughly. In addition, the literature has highlighted a need for more active utilization of research information for promoting well-being and mental health in practice. This literature review may be useful in the design of various interventions in which nature is utilized, as well as projects aiming to enhance well-being.