Browsing by Title
Now showing items 3350-3369 of 7170
-
(2018)The Finnish national core curriculum 2016 sets creative music making such as improvising and composing as one of the main contents and targets of music education. Still many primary school teachers feel uncomfortable to teach creative music making in school. The aim of this study was to highlight the primary school teachers’ thoughts about creative music making in grades 3 – 6. The study sought to determine what kind of targets teachers set to creative music making, what working methods they use and how teachers understand their own role as an instructor of a creative music making. The interest of this research lays especially in the teachers’ own experience of creative music making. This was a qualitative case study. My research material consisted of semi-structured inter-views from two class teachers who had a lot of experience of creative music education. The interviews were analysed using thematic approach of content analysis method. I classified the research material in three categories that stood out from the material. The final research questions were based on those categories. The teachers highlighted pupils growing interaction skills, mental growth and ICT skills as the most important targets of creative music making in primary school. The mostly used working methods were various technology-based compositional projects. The teachers experienced their own role in creative music making process in many ways. The teachers highlighted especially their role as a structure creator and enabler. According to the results teacher’s role was also to encourage and give feedback to pupils during the process.
-
(2021)Tiivistelmä Johdanto: Luovuuden yleismääritelmän mukaan luovuuden kriteerit ovat toimivuus ja uudenlaisuus. Luovuuden mittaamiseen on neurotieteessä käytetty etenkin eriytyvää ajattelua eli divergoivaa ajattelua mittaavaa vaihtoehtoisten käyttötapojen testiä (AUT). Aivoissa on laajoja hermoverkkoja, jotka kattavat esimerkiksi otsalohkon, päälakilohkon, takaraivolohkon ja ohimolohkon alueita. Oletusverkko (DN) liittyy itsetuotettuun ajatteluun mielen sisällä. Frontoparietaalinen ohjausverkko (FPN) vaikuttaa toiminnanohjaukseen. Olennaisen tunnistava verkko (SN) puolestaan vaikuttaa sekä DN ja FPCN-verkkoihin ja tunnistaa esimerkiksi tunteellisesti merkittäviä asioita. DN ja FPCN -verkkojen korrelaatiota ja antikorrelaatiota on tutkittu. Tässä katsauksessa: Narratiivisen kirjallisuuskatsauksen menetelmällä tutkittiin, millaista hermoverkkotoimintaa tapahtuu luovuuden, erityisesti ideoiden tuottamisen, aikana, sekä mitä aivojen alueita hermoverkkoihin liittyy. Luovuuden prosessit vaikuttavat olevan tavoitteen ohjaamaa, sillä frontoparietaalinen ohjausverkko (FPCN) osallistuu yhteistyössä oletusverkon ja olennaisen tunnistavan verkon kanssa luovuuden prosessien tuottamiseen. Frontoparietaalinen ohjausverkko toiminnallisesti kytkeytynyt oletusverkkoon siten, että FPCN-verkon kummatkin osaverkot FPCNa ja FPCNb toimivat eri tavoin suhteessa oletusverkkoon. Ideoiden tuottamiseen tarvitaan oletusverkkoa ja puolestaan ideoiden yhdistäminen toimivalla tavalla edellyttää frontoparietaalista ohjausverkkoa. Pohdinta: Luovuuden aikana useampi laaja hermoverkko ja niiden osaverkot toimivat yhteistyössä. Tutkielmassa pohditaan myös luovuuden kognitiivisia prosesseja perustuen tutkimukseen aivojen laajoista hermoverkoista
-
(2017)Creativity is found in everyday solutions, but when moving from spontaneous situations to creativity, creative thinking becomes challenging. It is possible to support creative processes and as if to learn to be creative. The observations I have made and discussions about the emergence of creativity and the actions that support it are the starting points of the thesis. The Bachelor's Thesis examines how creativity can be expressed in creative processes and what factors promote creativity. The research was conducted on the perceptions of teachers of creative processes. The theoretical framework of the study is creativity, ideation and design, instruction of creative process, and Teresa Amabile's Component Model of Creativity. The work followed the methods of qualitative research. The most important information sources were theme interviews. Through thematic interviews, it was possible to gain versatile and deep knowledge from well-informed interviewees. There were four participants in the interviews, all of whom were in charge of creative processes at different educational levels and age groups. Littered material was examined using theoretical content analysis. When reviewing the material, the theory was supplemented with the theme of self-esteem. The thesis showed that creativity is reflected in ideation and designing processes as a rich mindset and as a hard work. Creativity is insightful learning and individuals cheerful thinking. According to the research material, everyone has the skill of creativity that can be practiced. Teachers can best promote creative skills by identifying creativity components in individuals and support individuals in their skills. In order to enhance creativity, individual should identify the areas of creativity in itself, and here teachers counsel and support are important. Particularly valuable and interesting factors in promoting creativity were the good self-esteem and well-being of the individual. Teachers can give self-esteem-reinforcing assignments to reinforce the learner's self-esteem as well as guide teams groupings in the direction, which would support all learners.
-
(2020)Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää miksi musiikin luovaa tuottamista ja luovuutta tukevaa opetusta tulisi järjestää. Tavoitteena oli myös selvittää, miksi tutkimuksen mukaan musiikinopetuksen kohdalla luovat työtavat jäävät muihin taideaineisiin verrattuna vähäisiksi ja tämän pohjalta selvittää miten luovuutta tukevaa opetusta tulisi järjestää. Tutkielma on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Aineiston keräämiseen käytettiin pääasiassa Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmia, Helka-artikkelihakua, ERIC-tietokantaa sekä Google Scholaria. Tutkielmassa käytettiin sekä kotimaista, että ulkomaista kirjallisuutta. Ulkomainen kirjallisuus painottui varsinkin luovuuden käsitteen tutkimisen ympärille. Musiikin luovan tuottamisen opettamisella, ja luovuuden tukemisella yleisesti, havaittiin olevan merkittäviä hyötyjä lapsen kokonaisvaltaisessa kehityksessä. Luovien työtapojen kautta lapsi oppii itseilmaisua ja tulkintaa. Luovien työtapojen on osoitettu motivoivan oppimista ja motivaation todettiin edistävän luovuutta ja parantavan akateemista suoriutumista. Musiikin luova tuottaminen koettiin opettajien keskuudessa usein vaikeaksi ja omat taidot siihen koettiin vajavaisiksi. Luovuutta tukevan opetuksen havaittiin olevan palkitsevaa ja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) tavoitteiden mukaisia silloin, kun luovassa työskentelyssä keskityttiin lopputuotoksen sijasta luovaan prosessiin.
-
(2019)Tutkin luovuuden tunnistamisen ja tukemisen keinoja koulukontekstissa. Tutkimuksen aihe on valittu tunnistamalla yhteiskunnalle tärkeä ilmiö sekä tarve tukea kasvavien yksilöiden identiteetin kehittymistä. Toteutan tutkimuksen kirjallisuuskatsauksena. Tutkielmassani tärkeä teema on luovuuden määritteleminen, ei pelkästään lahjakkuuden, vaan suomalaisen peruskoulun näkökulmasta. Tutkimuksestani voi tehdä johtopäätöksiä luovuuden ja luovien alojen tärkeydestä yhteiskunnalle sekä opettajan kasvavista vaatimuksista luovuuden edistämisessä.
-
(2019)The purpose of this study is to overview the history of home economics education in Finland and Sweden. In the study I compared education and its history, similarities and differences during three different time periods, from the 1800s to early 1900s, the 1960s when comprehensive school started and the 2010s. The basic challenges and content of the education are still partly the same as when the education or comprehensive school started. It is important to know what has happened in history and how the changes have affected the education in order to truly develop it. This study is a discretionary literature review, which uses orientation used in historical research. The subject has not been studied much in the past, which is why the amount of literature is limited. The literature used comprises mostly Finnish and Swedish historical texts, studies and articles which describe home economics education in Finland or Sweden in the three time periods. I also use the first and latest home economics curriculums from comprehensive school as literature. Home economics education started during the same time in both countries in the 1960s.The first years of the education were similar, but home economics education developed faster in Sweden than in Finland. Comprehensive school started in Finland a few years later than in Sweden and Finland might have learned from Swedish example when forming their own comprehensive school. After comprehensive school started, education has changed a little and some themes of education have changed to other themes. There still are many similarities with the first and latest home economics curriculums from comprehensive school from the 1960s and the 2010s, for example cooperation between other subjects. The biggest difference with home economics education in Finland and Sweden has been the school level, when home economics is being taught. The education itself and the curriculums have been similar in both countries despite it being taught to students at different school level. When comparing the three time periods times I found out that even thought education in the 2010s is different than when home economics education started in the 1800s the core of the education, supporting the everyday life, has remained the same during its history.
-
(2019)Tavoitteet. Afasialla tarkoitetaan kielellisen tiedon käsittelyn häiriötä, joka syntyy kielenoppimisiän jälkeen aivovaurion tai toimintahäiriön seurauksena. Afasian yleisin syy on aivoverenkiertohäiriö, joka kielellisten taitojen lisäksi heikentää usein myös muita kognitiivisia toimintoja, kuten muistia, tarkkaavuutta ja toiminnanohjausta. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että afasian saaneilla esiintyy usein häiriöitä lyhytkestoisessa kielellisessä muistissa, jolla viitataan kykyyn pitää kielellistä tietoa hetkellisesti mielessä, jotta sanat voidaan tuottaa tai ymmärtää. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, miten lyhytkestoisen kielellisen muistin häiriöt vaihtelevat afasiassa ja selvittää, miten ne ovat yhteydessä afasiaoireistoon. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Aineisto kerättiin kolmesta tietokannasta: Scopus, Ovid Medline ja Web of Science. Hakulausekkeessa käytettiin termejä verbal short-term memory, verbal STM, aphasia, language, phonological, lexical, semantic ja severity. Aineistoon hyväksyttiin englanninkieliset, vertaisarvioidut artikkelit, jotka vastasivat jompaankumpaan tutkimuskysymykseen. Hakulausekkeella saatiin tulokseksi 216 artikkelia, joista aineistoon valikoitui viisi. Lisäksi aineistoon poimittiin yksi artikkeli hakulausekkeen ulkopuolelta. Lopullinen aineisto koostui kuudesta artikkelista. Tulokset ja johtopäätökset. Tulokset osoittivat, että afasian yhteydessä lyhytkestoinen kielellinen muisti yleensä heikkenee, mutta ei kaikilla olennaisesti. Yksilötasolla lyhytkestoisessa kielellisessä muistissa esiintyi voimakasta vaihtelua, jolloin häiriö kohdistui sanojen ja/tai niiden järjestyksen mielessä pitämiseen tai selektiivisesti fonologisen tai leksikaalis-semanttisen tiedon ylläpitoon muistissa. Lisäksi lyhytkestoinen kielellinen muisti vaihteli sen mukaan, miten sitä mitattiin. Lyhytkestoinen kielellinen muisti oli yhteydessä afasian vaikeusasteeseen, sanahaun tarkkuuteen ja tutkittavien kielellisiin taitoihin tai kielen prosessoinnin häiriön tasoon, mutta vain sanojen muistamisen osalta. Fonologisilla taidoilla oli leksikaalis-semanttisia taitoja suurempi merkitys suoriutumisessa muistia mittaavista tehtävistä. Tulokset antoivat tukea kieleen perustuville lyhytkestoisen kielellisen muistin malleille, lukuun ottamatta järjestyksen muistamista. Lyhytkestoisen kielellisen muistin arviointia voidaan käyttää apuna lievempien kielellisten häiriöiden diagnosoinnissa sekä arvioimaan tutkittavan oppimiskykyä.
Now showing items 3350-3369 of 7170