Browsing by Title
Now showing items 3390-3409 of 7170
-
(2016)Tavoitteet. Kansainväliset oppimistulokset ovat osoittaneet maahanmuuttajien menestyvän kantaväestöä heikommin etenkin lukemisessa, kirjoittamisessa ja matematiikassa. Suomessa maahanmuuttajien oppimisvaikeudet ja puutteelliset arviointivälineet ovat johtaneet maahanmuuttajien yliedustukseen erityisopetuksessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia oppimisen haasteita maahanmuuttajalapsilla ilmenee ja millaisia keinoja koulujen erityisopetuksessa on tunnistaa ja tukea niitä. Tutkimuksen erityisenä kiinnostuksen kohteena olivat ala-asteikäiset ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajalapset. Maahanmuuttajien oppimisvaikeuksista on tehty runsaasti aiempaa tutkimusta sekä Suomessa että ulkomailla, mutta aihetta ei ole juurikaan tutkittu erityisopetuksen näkökulmasta. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisesti haastattelemalla neljää (4) Helsingin alueella työskentelevää laaja-alaista erityisopettajaa. Kaikki haastateltavat opettajat toimivat laaja-alaisina erityisopettajina peruskoulun alaluokilla. Haastattelu toteutettiin teemahaastatteluina. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä tematisoimalla aineisto tutkimuskysymysten mukaisesti. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimukseen osallistuneiden opettajien mukaan maahanmuuttajaoppilaiden koulunkäyntiä vaikeuttivat heikko kielitaito ja haasteet sosiaalisissa suhteissa. Heikon kielitaidon nähtiin vaikeuttavan sekä oppimista että oppimisen arviointia. Maahanmuuttajien oppimisvaikeuksien tunnistamiseen ei ollut käytössä vakiintuneita testejä, vaan opettajat käyttivät työkaluinaan erilaisia sovellettuja testejä ja aiempaa kokemustaan. Maahanmuuttajalasten oppimisvaikeuksia tuettiin osa-aikaisessa erityisopetuksessa pienryhmäopetuksen, samanaikaisopetuksen, ekstraopetuksen ja yhteistyön avulla. Näistä tärkeimmiksi nähtiin yhteistyö koulun sisällä sekä yhteistyö vanhempien ja muiden tahojen kanssa. Kaikki opettajat kokivat maahanmuuttajien olevan mahdollisuus ja rikastuttavan koulun kulttuuria. Maahanmuuttajien opetus koettiin kuitenkin vielä keskeneräiseksi. Tutkimukseen osallistuneet opettajat kritisoivat etenkin resurssien puutetta, maahanmuuttajaoppilaille soveltumattomia testistöjä ja valmistavaa opetusta. Osa opettajista ilmaisi myös tarpeensa lisäkoulutukselle.
-
(2017)Purposes. The purpose of the study was to examine the immigrant parents' thoughts and experiences of cooperation with day-care centers. In the theory, I compared the 2005 and 2016 national early childhood education plans. It is also scrutinised of the power distribution between the day-care educators and the parents. In the theory framework are presented Holliday's (2011) concepts of othering and those are used also in the study itself. Methods. The study is a meta study, which was carried out as an integrative literature review. Research material consisted of three Master theses and a doctoral thesis. The analysis and the synthesis of the research were implemented mainly with Atlas.ti program. The research questions were: 1. How the immigrant parents have experienced the cooperation with day-care centers? and 2. What kind of cooperation immigrant parents wish to have with day-care centers? Results and conclusions. Based on this research, the central problems of cooperation relate to the language skills of immigrants. In addition to the language problems, also cultural differences were challenging the co-operation. Immigrants´ conception of the good and adequate cooperation may differ significantly from what is expected from kindergarten educators. Parents' experiences of cooperation with day-care center educators differed greatly, which suggests that in different kindergartens the cooperation with immigrant parents is realized with the differing standards. Language difficulties reduce essentially the daily exchange of information. The exchange of information is thus channelled mainly to annually kept discussions, using an interpreter, and where parents have primarily the role of the listener. Also, the mutually applied stereotypical perceptions of the other challenged mutual understanding. For the reasons above, immigrant parents wished to have access to communication resources, which are targeted especially for them; possibility to approach assistants, who would consider their special needs within specific society. If day-care centers want to improve the quality of cooperation with immigrant parents, it is justified to develop new operational concepts, in which asking assistance is made much easier for immigrant parents; and where the reciprocal relationships in the midst of immigrant parents are supported and encouraged.
-
(2016)The identification of the first and the second generation of immigrants and the language skills of the population, in particular, the second generation on the basis of the statistics is proven to be challenging. In The United States there has been developed a system to divide immigrant generations into different categories to clarify the statistics, as well as to provide information about integration and language skills. Generations are divided into seven different categories. The second generation of immigrants is further divided into generations 2,0 and 2,5, of which 2,5 generation, children of international partnerships are in my special interest and my research subject. The aim of my thesis was to identify the possible need of the 2,5 generation´s students to participate in Finnish as a second language and literature teaching, as well as participation in their own mother tongue education. In addition, my goal was to find out how does the primary school support 2,5-generation´s bilingualism and multicultural identity. My interest is focused especially for the 2,5-generation´s visibility and consideration of everyday life from the perspective of primary school language teaching. I will try to explain in this thesis also the possible reasons why are so few people involved in the Finnish as a second language teaching or in their mother tongue education. I carried out a qualitative Bachelor's descriptive literature review. As my sources I had immigration, language, education, identity and statistics related literature, the basis of which I explored the generation 2,5 and a consideration of the role of primary school, especially from the perspective of the mother tongue teaching. If comparing the 2,0 and 2,5 generations, the 2,5 generation´s position was weaker in their own mother tongue teaching than the 2,0 generation´s position. Finnish as a second language seemed to be not so important for generation 2,5. Parents' language choices and the child's mother tongue registration was instead in a crucial role in supporting multilingualism and multicultural identity both at home and at school. 2,5-generation children's language resources are valuable capital for both the individual and society in general. Generation 2,5 children´s parents need support and encouragement in order to use the valuable language resources.
-
(2022)Tämän tutkielman tarkoituksena oli luoda mallia maahanmuuttajien ammatinvalintaa ja koulutuspolkuja varten. Ideana on luoda tietoa, jonka avulla voitaisiin edistää heidän uraansa kohti uutta ammattia kouluttautumalla toisella asteella tai kolmannella. Tutkimustehtävä on, että minkälaisia koulutuspolkuja maahanmuuttajilla on kohti ammattia ja minkälaisia oppimisvaikeuksia heillä on. Tutkielma on valmentautumista auttaa maahanmuuttajia kouluttautumaan laadukkaasti riittävän haasteellisesti yliopistoon asti. Menetelmänä tutkielmassani on kuvaileva integroiva kirjallisuuskatsaus. Se tarkoittaa sitä, että tämä koostuu yleiskatsauksesta ilman tarkkoja rajauksia ja että synteesi on ilman tarkkoja rajoja. Tarkat metodiset säännöt eivät rajaa aineiston valintaa. Integroiva tarkoittaa, että ilmiö kuvataan monipuolisesti ja tarkastellaan kriittisesti. Kirjallisuus käsittelee maahanmuuttajien työllistymistä, oppimisvaikeuksia, heidän korkeakoulu- ja koulutuspolkuaan yleensä, robotisaatiota sekä oppimisen ja työelämän tulevaisuutta. Tutkimuksen tulosten mukaan maahanmuuttajilla on erilaiset koulutuspolut edessään ja ehkä jopa takanaan. Moni käy valmentavan koulutuksen toiselle asteelle. Tarkastelussa on toinen ja kolmas aste. Maahanmuuttajista jotkut käyvät lukion ja siirtyvät sieltä ammatillisiin opintoihin tai korkeakouluun. Joskus maahanmuuttajilla on oppimisvaikeuksia, mikä hankaloittaa opin tiellä etenemistä. Tärkeintä on saada heille mahdollisimman pian apua ja tukea. Ammatinvalinnan tekee vaikeammaksi se, että ammatteja katoaa robottien ja älyteknologian tieltä. Tämä on haaste ja myös mahdollisuus löytää ihmisille uusia tehtäviä työelämässä, jollaiset ovat ihmisille paremmin soveltuvia ja joita älytekniikka ei pysty hoitamaan. Oppiminenkin muuttuu älytekniikan avulla. On olemassa pelejä, joilla voi itsenäisesti opiskella. Pyrin myös käsittelemään mielikuvituksen käyttöä maahanmuuttajien ammatinvalinnassa. Tarkoitus on, että maahanmuuttajat luovat vision omasta unelma-ammatistaan. Maahanmuuttajilla on resursseja, joita voi käyttää menestyäkseen urallaan. Kulttuurinen pääoma on tiedot, taidot, äly ja asenteet ihmisellä. Sosiaalinen pääoma on verkostot, joita voi laajentaa tai supistaa. Taloudellisella pääomalla voi ostaa kulttuurillista ja sosiaalista pääomaa. Taloudellinen pääoma on henkilön tulot, varallisuus ja rahaan suoraan liittyvä omaisuus. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää maahanmuuttajien koulutuspolulla ammattiin johtavalla tiellä luomalla visioita tulevasta työstä.
-
(2016)The purpose of the study was to explore the conceptions of healthy eating of immigrants living in Finland. In addition, the aim was to investigate the factors influencing food choice. The main research question was as follows: What kind of perceptions do the immigrants have about the recommended diet? The study had three additional questions: 1.) What does a healthy diet mean for immigrants? 2) On what basis immigrants make food choices? 3) Which factors may inhibit or promote the recommended choices? The data were collected in March 2016 via individual interviews with four Latino immigrants, aged 27 to 42 years old. Participants had lived in Finland six to eleven years. Immigrants were interviewed in Finnish and English was spoken when necessary. The interviews were recorded and transcribed. After that the data were analyzed by using qualitative, theory based content analysis method. According to the study, the immigrants were very interested in the health promoting diet. An increase in knowledge and the creation of a family increased interest in a healthy diet. Also, immigration affects diet. Information on the health effects of food was directed by the food choice. Factors affecting immigrant`s food choices were taste, availability, safety and health aspects. Immigrants acquire foods in many ways. If necessary, they are ordering food from online stores. They also do their shopping in ethnic shops and restaurants.
-
Maahanmuuttajille suunnatun suomen kielen opetusmateriaalin tarkastelu kielikontrastin näkökulmasta (2016)Tämän tutkimuksen tarkoitus on kartoittaa suomi toisena kielenä -oppimateriaaleja niiden foneettisen sisällön kautta sekä hyödyntää kontrastiivisen tutkimuksen periaatteita. Kasvanut maahanmuuttajien määrä Suomessa on herättänyt uudenlaisia tarpeita materiaalien sisällön suhteen ja siten nostanut esiin oppilaiden monitasoiset oppimistarpeet sekä ongelmat. Monissa tutkimuksissa on havaittu foneettisen harjoittelun tuottavan parempia tuloksia, mutta niiden soveltaminen käytäntöön on jäänyt vähemmälle. Tämän uskon liittyvän ainakin osittain opetusmateriaaleihin, joiden mukaan opettajat kieltä opettavat. Tutkimusaineistona käytin kolmea suomen kielen oppikirjaa, jotka oli suunnattu alkeistasolle. Aineistoa kävin läpi tutkien kirjan sisältämiä tehtäviä. Löysinkin selvästi viisi erilaista tehtävätyyppiä, joista kaksi luokittelin foneettisiin ilmiöihin. Nämä olivat selkeät ääntämisen- ja kuulemisenharjoitukset. Ennen opetusmateriaaliaineiston tutkimista hain teoriaa havaittuihin ilmiöihin suomen, venäjän ja arabian kielen fonetiikasta. Tulokset vahvistivat ennakko-oletuksiani siitä, että opetusmateriaali ei ole foneettisesti painottunutta. Prosentuaalisesti foneettisten tehtävätyyppien osuudet olivat koko kirjan tehtävistä noin 12–22 % luokkaa. Tästä voi päätellä, että kielitaidossa korostuvat muut osa-alueet kuten lukeminen ja kirjoittaminen. Useissa suomi toisena kielenä -alan teoksissa kuitenkin nostetaan esille vuorovaikutuksen merkitys, jonka saavuttamista vanhoilla opetusmenetelmillä kyseenalaistetaan. Tähän kielitaidon alueeseen olisi mielenkiintoista puuttua entistä syvemmällä tasolla ja kehittää uudenlaisia materiaaleja. Näissä materiaaleissa lähtökohta uuden kielen oppimiseen voisi olla opiskelijan oma äidinkieli, joka otetaan huomioon foneettisesti parhaalla mahdollisella tavalla ja jonka tiedostaminen nähtäisiin opetusta nopeuttava tietona. Uskon foneettisemman lähestymistavan auttavan itse opetusta ja oppimateriaaleja.
-
(2024)Suomessa on käyty runsaasti julkista keskustelua maahanmuuttotaustaisten kouluttautumiseen liittyvistä epäkohdista. Keskusteluissa on noussut esiin maahanmuuttotaustaisten ohjaaminen heidän kyvyistään riippumatta aloille, joilla Suomessa on työvoimapulaa. Toisaalta ollaan huolissaan korkeasti kouluttautuneiden maahanmuuttotaustaisten siirtymisestä Suomesta pois, kun he syystä taikka toisesta eivät työllisty Suomeen. Tarkastelen tässä tutkielmassa, minkälaisia koulutukseen liittyviä toiveita ja aikomuksia toisen asteen koulutukseen hakevilla maahanmuuttotaustaisilla nuorilla on ja mitkä seikat vaikuttavat niiden aikomusten taustalla. Lisäksi tarkastelun kohteena on, millaisia rajoittavia tekijöitä liittyy maahanmuuttotaustaisten nuorten koulutuspolun ohjaukseen. Tutkin aihetta suhteessa suomalaisen koulutusjärjestelmän lupaukseen mahdollisuuksien tasa-arvon edistämisestä ja siihen, miten se Suomessa toteutuu, kun aiemman tutkimuksen valossa on ollut nähtävissä koulutuspolkujen etnistä eriytymistä. Toteutin tutkielman kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin. Tutkielmaan valikoitui viisi suomen- ja kaksi englanninkielistä artikkelia. Kaikki artikkelit käsittelevät maahanmuuttotaustaisten nuorten koulutusvalintoja Suomessa. Pääosin artikkelit koskevat lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä tehtävää toisen asteen koulutusvalintaa. Toteutin analyysin teoriaohjaavana sisällönanalyysinä tutustumalla ensin yleisesti aiheesta tehtyihin tutkimuksiin. Mukaan valikoidun aineiston analyysissä etenin yhä tarkempaan ja yksityiskohtaisempaan analyysiin. Vastaukset tutkimuskysymyksiin muodostin ryhmittelemällä eri tutkimusten tuloksia. Tutkielman tuloksissa erottuivat maahanmuuttotaustaisten ryhmän koulutusvalintojen erityispiirteet verrattuna valtaväestön nuoriin. Yleisesti maahanmuuttotaustaiset suhtautuivat kouluttautumiseen myönteisesti erilaisista oppimisen haasteista huolimatta. Nähtävissä oli myös, että heidän koulutusvalintoihinsa vaikuttaa sosiaalinen ympäristö hieman muita enemmän. Ohjauksellisena haasteena erottui toisen asteen koulutusvalinnan joustamatto- muus ja nykyinen kaikille samanlaista ohjausta tarjoava malli, jossa erityiset yksilölliset koulutusvalintoihin vaikuttavat tekijät eivät tule huomioiduksi riittävällä tavalla.
-
(2020)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millä tavoin maahanmuuttotaustaisiin oppilaisiin kohdistuva syrjintä ja rasismi näyttäytyvät ja kuinka niitä tuotetaan ja uusinnetaan suomalaisessa koulujärjestelmässä. Vähemmistöihin kohdistuva syrjintä ja rasismi on ajankohtainen ja merkittävä aihe niin yksilöllisellä- kuin yhteiskunnallisella tasolla tarkasteltuna. Koulun rooli antirasistisen yhteiskunnan rakentamisessa on kehittää oppilaiden arvomaailmaa sekä muodostaa tietynlaista kuvaa yhteiskunnasta ja maailmasta (Antikainen, Koski & Rinne, 2013, luku 5.5 Integraatio yhteiskunnan jäseneksi). Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että syrjinnän ja rasismin tutkimuksessa ja ilmiöstä käytävässä keskustelussa täytyy ottaa huomioon kaikki niiden ilmenemisen osa-alueet (Puuronen, 2011, s. 48-66). Syrjinnän ja rasismin tunnistaminen ja nimeäminen ovat edellytyksiä aktiiviselle rasismin vastustamiselle eli antirasismille (Rastas, 2005, s. 69). Tutkimus toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimukseen valikoitui tarkoin rajauskriteerein viisi tutkimusartikkelia vuosilta 2010–2019. Keskityn tutkimuksessani siihen, kuinka syrjintä ja rasismi näyttäytyvät ja kuinka niiden tuottamisen ja uusintamisen prosessit näkyvät suomalaisissa kouluissa. Syrjinnän ja rasismin tunnistamisessa käytän yhdenvertaisuuslain määritelmää syrjinnästä, sekä käsitteitä vanha- ja uusrasismi, avoin- ja piilorasismi sekä rakenteellinen- ja arkielämän rasismi (Puuronen, 2011, s. 48-66). Syrjinnän ja rasismin tunnistamisen ja nimeämisen kautta esitän ehdotuksia siitä, kuinka edistää antirasistista kasvatusta ja koulutusta suomalaisissa peruskouluissa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että syrjintä ja rasismi esiintyvät monitasoisena ongelmana kouluissa. Aineistosta nousi esiin kaikkia tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä esitettyjä syrjinnän ja rasismin osa-alueita. Oppilaat kohtasivat pilkkaamista, ennakkoluuloja, välillistä- ja välitöntä syrjintää, ekskluusiota ja rakenteellista rasismia. Syrjinnän ja rasismin tuottavat ja niitä uusintavat prosessit liittyivät aikaisemman tutkimuksen mukaisesti vähättelyyn, vaikenemiseen ja kieltämiseen (Souto, 2011, s. 69). Aineistosta kävi myös ilmi, että rasismin tunnistamattomuus ja rasismista vitsailu johtivat sen tuottamiseen ja uusintamiseen niin oppilaiden, opettajien kuin muun koulun henkilökunnan toimesta.
-
(2024)Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään peruskouluikäisten maahanmuuttotaustaisten oppilaiden kou- lussa koettua yhteenkuuluvuuden tunnetta, sekä mikä merkitys opettajalla on maahanmuuttotaustaisen oppilaan yhteenkuuluvuuden tunteeseen ja sosiaaliseen integraatioon koulussa. Tavoitteena oli ymmär- tää, miten suomalainen koulu pystyy tukemaan maahanmuuttotaustaisten oppilaiden kouluhyvinvoin- tia ja löytää työkaluja, joilla opettajat voivat edistää oppilaiden yhteenkuuluvuuden tunnetta ja sosiaa- lista integraatiota. Tutkimuksen menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuuskatsauksen tavoit- teena oli arvioida, vertailla, luokitella ja kommentoida olennaisia aikaisemman tutkimuksen väittämiä. Aineisto muodostui mahdollisimman merkityksellisestä aikaisemmasta tutkimustiedosta. Aineiston haku tehtiin käyttämällä Google Scholar –tietokantaa, sekä Helsingin yliopiston Helka –tietokantaa. Hakusanoina käytettiin seuraavia aiheeseen liittyviä keskeisiä käsitteitä; maahanmuuttaja, immigrant, yhteenkuuluvuus, koulu, school, sense of belonging, school belonging, school connectedness, sosiaa- linen integraatio, social integration ja social inclusion. Tuloksista ilmeni, että maahanmuuttotaustaiset oppilaat kokevat heikompaa yhteenkuuluvuuden tunnetta koulussa kuin kantasuomalaiset oppilaat. Tutkimustulokset myös osoittivat, että yhteenkuuluvuuden tunne korreloi positiivisesti sosiaalisen integraation kanssa. Oppilaan kokema suhde opettajaan, sekä opettajan tuki osoitti vahvimmat yhteydet yhteenkuuluvuuden tunteeseen. Maahanmuuttajaoppilailla todettiin heikoin opettajan ja opiskelijan välinen suhde. Tulokset korostivat opettajan tuen olevan erityisen tärkeää yhteenkuuluvuuden tunteen sekä sosiaalisen integraation tukemisessa. Opettajan tulee olla sekä akateemisesti, että emotionaalisesti tehokkaasti oppilaan tukena. Myös opettajan ylläpitämä luokkahuoneilmapiiri liittyi yhteenkuuluvuuden tunteeseen. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että opettajat ovat välttämättömiä maahanmuuttotaustaisten oppilaiden yhteenkuuluvuuden tunteen ja sosiaalisen integraation edistämisessä.
-
(2022)Kuvakirjoja voidaan käyttää työvälineenä lasten ja aikuisten välillä, kun halutaan sanoittaa ja tuoda lapselle esille kuolemaa ja sen muutosta arkeen (Wiseman, 2012). Kuvakirjojen avulla lapsi samaistuu tarinaan ja pääsee esittämään kysymyksiä tarinan ja kuvien pohjalta (Karasma ja Suvilehto, 2013; Wiseman, 2012). Lapsi on tärkeä ottaa osalliseksi arkeen ja mahdollistaa uudessa arjessa lapsen kysymykset ja vaikutusvalta omaan ympäristöön. Tämä lisää lapsen toimijuutta arjessa. (Lipponen, Kumpulainen & Hilppö, 2013.) Vuorovaikutuksessa lapsen myönteiset kokemukset edesauttavat toimijuuden kehittymistä (Turja & Vuorisalo, 2017; Lipponen, Kumpulainen & Hilppö, 2013; Rainio, 2010). Tässä tutkimuksessa tarkastelin, kuinka lapsen toimijuus näyttäytyy läheisen kuolemaa käsittelevissä suomalaisissa lasten kuvakirjoissa. Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, miten kuvakirjoissa lasten toimijuus näyttäytyi niin kuvakirjojen tekstin kuin kuvien kautta kriisitilanteen aikana. Tutkimus toteutettiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Hyödynsin analyysissa teemoittelua. Teemoittelun ja luokittelun myötä toimijuuden havainnointikohteiksi valikoitui lapsi aktiivisena toimijana uudessa arjessa, lapsen toimijuus vuorovaikutuksessa muihin, lapsen kyvykkyys tunnistaa erilaisia ja uusia tilanteita ja lapsi aikuisen huolenkantajana. Pyrin selvittämään ilmiötä kahden tutkimuskysymyksen avulla: 1. Millä tavoin kuoleman teemaisissa suomalaisissa kuvakirjoissa lapsen toimijuus ilmenee lähiomaisen kuoleman jälkeen? 2. Millä tavoin suomalaisissa kuvakirjoissa lapsen toimijuuteen tartutaan? Tuloksissa nousi esiin, kuinka lapset pyrkivät auttamaan vanhempiaan surun keskellä. Lapset myös harjoittelivat uusia taitoja uuden arjen keskellä. Toimijuus on yksilöllistä, joten myös toimijuuden ilmeneminen osoittautui yksilölliseksi. Teoksissa lasten aloitteisiin tartuttiin, joka aktivoi toimijuutta.
-
(2016)Nykyisin lapset kohtaavat usein erilaisista kulttuureista tulevia ihmisiä. On tärkeää, että lapset oppivat näkemään monikulttuurisuuden rikkautena, joka voi tuoda heille uusia tapoja toimia ja ajatella. Varhaiskasvattaja, jolla on interkulttuuriset taidot, pystyy tukemaan lapsia interkulttuurisuuteen kasvamisessa. Kuvakirjojen avulla monikulttuurisuutta voidaan käsitellä lasten kanssa konkreettisesti ja mielenkiintoisesti. Lasten ymmärrys erilaisia kulttuureita kohtaan kehittyy ja maailmankuva avartuu. Kandidaatin tutkielmassani tutkin monikulttuurisuutta viidessä suomalaisessa lasten kuvakirjassa, jotka ovat ilmestyneet vuosina 1978–2012. Tavoitteenani oli tutkia, miten monikulttuurisuus näkyy valitsemissani lasten kuvakirjoissa, kuinka siihen suhtaudutaan sekä millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä eri aikakaudelle sijoittuvista kuvakirjoista löytyy. Tutkimukseni toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä ja aineistona seuraavia kuvakirjoja: Jason muuttaa maasta (1978), Pikku Xing (2004), Bibi muuttaa Suomeen (2005), Pikku Xing ja sukulaiset (2010) sekä Onni-poika saa uuden ystävän (2012). Uudemmissa kuvakirjoissa monikulttuurisuutta esiintyi enemmän ja monipuolisemmin kuin vanhemmissa kuvakirjoissa. Suhtautuminen monikulttuurisuuteen oli uudemmissa kirjoissa myös positiivisempaa. Eri kulttuureita kuvailtiin valitsemissani kirjoissa melko stereotyyppisesti. Varhaiskasvatuksessa ja alkuopetuksessa voidaan näitä tutkimiani, monikulttuurisuutta käsitteleviä kuvakirjoja lukea lapsille ja niistä voidaan keskustella heidän kanssaan. Näin lapset saavat tietoa ja kokemusta siitä, kuinka ihmiset ovat erilaisia ja voivat elää ja toimia eri tavoin.
Now showing items 3390-3409 of 7170