Browsing by study line "General and Adult Education"
Now showing items 41-60 of 178
-
(2023)Kandidaatintutkielmani tavoitteena oli koostaa laadullisen tutkimuksen keinoin tietoa johtajien työhy- vinvoinnista. Tarkastelen, miten johtajat ymmärtävät työhyvinvoinnin sekä siihen liittyvät tekijät ja millaisilla asioilla he voivat vaikuttaa omaan työhyvinvointiinsa. Johtajien työhyvinvoinnin tarkastelu on yleistyvä ja ajankohtainen aihe. Johtajat kokevat jatkuvasti uusia paineita ja muutoksia työssään, joten huoli työhyvinvoinnista kasvaa. Teoreettinen taustani koostuu johtamiseen, johtajien työhyvin- vointiin sekä työhyvinvointiin liittyvistä teemoista, eli motivaatiosta, stressistä sekä palautumisesta. Tutkimuksen tavoitteena oli kerätä johtajien omia kokemuksia työhyvinvointiin vaikuttavista seikoista. Aiheeni valikoitui oman kiinnostuksen sekä aiheen ajankohtaisuuden perusteella. Aineistoni koostui e-lomakkeella tehdystä kyselystä neljälle suomalaiselle johtajalle Toteutin tutki- mukseni laadullisena kyselytutkimuksena. Keräsin aineiston helmikuun puolessa välissä ja johtajilla oli viikko aikaa vastata kyselyyn. Kyselyssä teemoittelin kysymykset. Teemat vastasivat tutkimusky- symyksiäni, joilla haettiin ymmärrystä siihen, miten johtajat ymmärtävät työhyvinvoinnin ja miten he voivat itse ylläpitää ja kehittää sitä. Aineiston analysoin sisällönanalyysillä. Tulosten käsittelyn jäsen- telin tutkimuskysymysten suuntaisesti ja kokosin aineistosta nousseet pääteemat taulukoihin. Päätee- mojen alle kokosin teemaan liittyviä pienempiä havaintoja aineistosta. Tulosten mukaan tutkimukseen osallistuneilla suomalaisilla johtajilla on hyvin samantyylinen ymmärrys työhyvinvoinnista. Johtajien mielestä työhyvinvointiin kuuluvat peruspilarit, kuten fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi sekä oikeanlaiset tavat palautua. Muun muassa johtajien palautumiskeinot yhtenevät vahvasti ja vastauksissa korostuu työstä irtautumisen tärkeys. Kuitenkin myös erilaisuuksia löytyi. Johtajat kokevat hyvin samanlaisia voimavaroja elämässään, joista suurimpina korostuivat vapaa-ajan voimavarat. Suomalaisille johtajille rentoutuminen ja oma aika ovat tärkeitä seikkoja työhyvinvoinnin kannalta. Johtajan työ koetaan haastavana, mutta se myös ylläpitää johtajien motivaatiota. Johtajat korostavat työhyvinvoinnissa muun muassa roolien selkeyttä, motivaatiota, voimavaroja sekä palautumista.
-
(2024)Aikaisempi tutkimus on osoittanut, että johtamistyyli voi vaikuttaa organisaation suorituskykyyn sekä työntekijöiden motivaatioon. Transformationaalisen ja demokraattisen johtamisen on osoitettu tukevan suorituskykyä, kun taas laissez-faire ja autoritäärinen johtaminen voivat vaikuttaa myös päinvastaisesti. Johtamistyylien tutkimuksessa ei ole kuitenkaan aina huomioitu niiden monimutkaisia vaikutuksia työntekijöiden toimintaan tai johtamistyylien välisiä suhteita. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on muodostaa kattava ymmärrys johtamistyyleistä ja niiden vaikutuksista työntekijöiden suoriutumiseen vastaamalla tutkimuskysymykseen ”Miten erilaiset johtamistyylit vaikuttavat työntekijöiden suorituskykyyn?”. Laadullinen kirjallisuuskatsaus suoritettiin hyödyntäen sisällönanalyysia. Tietojen keruu suo- ritettiin Google Scholar -tietokannasta käyttäen hakutermien "leadership style" ja "employee performance" yhdistelmiä otsikoissa. Neljä tutkimusjulkaisua valittiin analyysiin, vertaisarvi- oinnin, julkaisuajankohdan ja abstraktien perusteella. Aineistoa tarkasteltiin sekä teoreetti- sesta että empiirisestä näkökulmasta, mikä edesauttoi ymmärryksen saavuttamisessa johta- mistyylien vaikutuksesta työntekijöiden suorituskykyyn. Kirjallisuuskatsauksessa selvisi, että johtamistyyli on avainasemassa työntekijöiden suorituskykyyn. Transformationaalinen johtaminen edistää työkurinalaisuutta ja suorituskykyä, kun taas demokraattinen johtamistyyli lisää työntekijöiden motivaatiota, työtyytyväisyyttä ja suorituskykyä osallistumisen kautta. Laissez-faire-johtajuus korostaa vapaata työympäristöä ja avointa kommunikaatiota, ja se sai myönteisiä arvioita itseohjautuvilta työntekijöiltä, muttei yltänyt demokraattisen johtajuuden tasolle suorituskyvyn parantamisessa. Transaktionaalisen ja autoritäärisen johtamisen havaittiin usein heikentävän työntekijöiden motivaatiota ja alentavan suorituskykyä. Tutkimukseni osoittaa, että työntekijöiden osallistuminen ja johtajan tuki ovat merkittäviä tekijöitä työntekijöiden suorituskyvyn kannalta. Johtopäätöksenä havaittiin tasapainoisen ja osallistavan johtajuuden tukevan työntekijöiden ammatillista kasvua ja ylläpitävän myönteistä työilmapiiriä. Tutkimusta voidaan mahdollisesti hyödyntää johtajuuden kehittämisessä organisaatioissa.
-
(2021)Carol Dweckin kasvun ajattelutavan teorian mukaan voidaan erottaa kaksi erilaista toimintaa ohjaavaa ajattelutapaa; muuttumaton ajattelutapa ja kasvun ajattelutapa. Älykkyyttä ja muita ominaisuuksia voidaan pitää muuttumattomina ja synnynnäisinä, joihin ei voi juurikaan vaikuttaa, tai niihin voidaan suhtautua kasvun ajattelutavan mukaisesti kehitettävinä ominaisuuksina. Ajattelutavat vaikuttavat erityisesti siihen, miten henkilö suhtautuu haasteisiin. Ajattelutapojen vaikutusta oppimiseen on tutkittu runsaasti nuoremmilla oppilailla, mutta korkeakouluopiskelijoita koskevaa tutkimusta on vähemmän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella korkeakouluissa toteutettuja interventioita, joilla on pyritty edistämään opiskelijoiden kasvun ajattelutapaa oppimisessa. Tutkimus on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimukseen on valittu viisi interventiota, jotka on julkaistu vertaisarvioiduissa kansainvälisissä tutkimusartikkeleissa. Tutkimuksessa tarkasteltiin, millaisia interventioita korkeakouluissa on toteutettu ja millaisia tuloksia niillä on saavutettu kasvun ajattelutavan edistämiseksi sekä oppimisen tukemisen näkökulmasta. Tarkastelluissa interventioissa käytetyt interventiomenetelmät pohjautuivat osittain jo vakiintuneisiin interventiomalleihin, jotka oli muokattu kyseiseen kontekstiin soveltuvaksi. Tarkastelluista interventioista kaksi oli online-interventioita ja kolme suoritettiin luentojen yhteydessä. Interventiot oli pyritty laatimaan niin, että ne olisivat mahdollisimman helposti toteutettavissa. Interventioilla pyrittiin vaikuttamaan kasvun ajattelutavan lisäksi muun muassa opintomenestykseen sekä stressin hallintaan. Osassa interventioita todettiin vaikutuksia opintomenestyksessä, mutta ei kaikissa. Lisäksi havaittiin muun muassa asenteiden muuttuneen positiivisemmiksi opiskeltavaa ainetta kohtaan sekä kasvun ajattelutavan ennustavan proaktiivisten hallintakeinojen käyttöä. Kolmessa interventiossa todettiin intervention vaikuttaneen kasvun ajattelutapaan, yhdessä muutosta ei havaittu ja yhdessä interventiossa ajattelutapaa ei mitattu. Vaihtelevista tuloksista huolimatta interventioissa nähtiin potentiaalia ja jatkotutkimuksen tarve tuotiin vahvasti esille kaikissa tutkimuksissa.
-
(2023)Lastensuojelun sijaishuollossa kasvavilla lapsilla tiedetään aiemman tutkimuksen perusteella olevan huomattavan paljon enemmän haasteita koulunkäynnin eri osa-alueilla ikätovereihinsa verraten. Lisäksi sijaishuollosta itsenäistyneiden ja muiden lasten koulutuspolkuja verrattaessa tulee ilmi muita merkittäviä eroja: sijaishuollosta itsenäistyneiden koulutustaso jää ikätovereita alhaisemmaksi, usein pelkän peruskoulun varaan. Koululla ja koulussa pärjäämisellä on kauaskantoisia vaikutuksia yksilön elämässä ja erityisesti peruskoulussa heikosti pärjääminen näyttää määrittelevän myöhempää koulutusuraa pitkälle. Tilastojen mukaan sijaishuollossa kasvaneet kokevatkin useammin myöhemmässä elämässään työttömyyttä ja heikompaa toimeentuloa, ja he voivat huonommin useammalla eri hyvinvoinnin mittarilla. Tämän tutkimuksen tarkoitus on ollut selvittää, millaiset tekijät vaikeuttavat ja mitkä edesauttavat kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen koulunkäyntiä. Tavoitteena on siis saada tuoretta tietoa siitä, miten kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia voisi koulunkäynnin osalta paremmin tukea. Tutkimus on tehty systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus on tieteellinen metodi, jossa hyödynnetään ja tutkitaan aiemmin tehtyä tutkimusta ja niiden tuloksia. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla voidaan koota valittua ilmiötä tarkastelevien tutkimuksien tuloksia synteesinomaisesti yhteen. Katsauksen aineisto perustuu Helda-, Ebscohost-, Eric- sekä Google Scholar -tietokantojen hakuihin. Valittu aineisto sisältää yhdeksän vertaisarvioitua tutki-musta tai artikkelia, jotka ovat julkaistu vuosien 2017–2022 välillä. Tämä katsaus tuo ilmi, että sijaishuollossa kasvavien lasten koulunkäyntiä, sekä koulusuoriutumisen että kouluhyvinvoinnin osa-alueilla edistää se, että lapsella on turvallinen ja välittävä sijaishuolto-paikka, jonka aikuiset auttavat ja tukevat lapsia kaikissa muutoksissa ja siirtymissä ja tarjoavat lapselle tukea koulunkäynnin rutiineissa ja muuttuviin tilanteisiin sopeutumisessa. Koulunkäynti onnistuu parhaiten, kun lapsi on kiinnittynyt kouluun ja kouluympäristöön sekä koulun aikuisiin turvalli-sesti ja hänellä on positiivisia ajatuksia kouluun liittyen. Vähäiset muutokset ja vaihdokset lapsen elämässä sekä ennakoiva tuki mahdollisissa muutostilanteissa kannattelevat lasta. Osaava ja lastensuojelun arkea ymmärtävä opettaja, jolla kiinnostusta tehdä moniammatillista yhteistyötä lapsen elämän tärkeiden aikuisten kanssa tukee onnistumista. Koulun tarjoamat tukitoimet, ajoissa ja riittävän pitkään tarjottuna, hyödyttävät sijaishuollossa asuvan lapsen koulunkäyntiä. Tällöin lapselle syntyy luottamus, turva ja positiivinen tunne paitsi oppimista ja koulua ja kouluympäristöä kohtaan, myös omaa tulevaisuuttaan ja mahdollisuuksiaan kohtaan.
-
(2023)Kandidaatin tutkielmassani selvitän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla, miten lukio uusintaa sukupuolisegregaatiota jatkokoulutuksen osalta sekä millaisilla hankkeilla koulutuksen sukupuolisegregaatiota on yritetty poistaa. Lukio on yleissivistävä koulutusaste, jonka yksi tärkeimmistä tehtävistä on ohjata opiskelijoita kohti jatko-opintoja. Sukupuolen mukainen eriytyminen on ongelma suomalaisessa koulutuksessa ja työelämässä, jonka takia on tärkeää lähteä tutkimaan sitä alemmalta tasolta. Toteutin tutkimukseni systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jossa tavoitteena on tutkia aihetta aiempiin tutkimuksiin perustuen. Tutkimukseni aineisto koostui kymmenestä (10) kysymyksiini vastaava aineistosta, jotka hain asettamieni kriteerien mukaan Finna-tietokannasta. Aineiston analysoinnissa käytin sisällönanalyysia, jonka avulla sain luokiteltua aineistoa vastaamaan tutkimuskysymyksiini. Tyypittelin aineistosta saadut vastaukset taulukkoon, jonka jälkeen analysoin niitä pohdinta -osiossa. Tulokset osoittivat, että lukiossa sukupuolisegregaatiota uusintavia tekijöitä olivat sukupuolen mukaisesti jakautuneet valinnat koskien kurssivalintoja sekä kirjoitettavia aineita, ohjauskeskustelut, opettajien ja opinto-ohjaajien stereotypiat koskien opiskelijoita sekä tutkintorakenne. Sukupuolisegregaatiota on yritetty poistaa hankkeilla, jotka ohjaavat tyttöjä opiskelemaan matemaattisluonnontieteellisiä aineita, kuten LUMA- ja WomanIT -hankkeilla, joissa on tehty yhteistyötä koulutusinstituutioiden välillä. LUMA-hanke nosti tyttöjen kiinnostusta luonnontieteellisiä aineita kohtaan, mutta tulokset eivät olleet pysyviä.
-
(2023)Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata toisen sukupolven maahanmuuttotaustaisten toisen asteen koulutusvalintoja tutkimuskirjallisuuden avulla. Tutkimuskysymyksenä kysytään: Miten tutkimuskirjallisuudessa toisen sukupolven maahanmuuttotaustaiset nuoret tekevät toisen asteen koulutusvalintojaan? Tämä tutkimus on toteutettu integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineistona olen käyttänyt neljää tutkimusta, joissa on kuvattu toisen sukupolven maahanmuuttotaustaisten toisen asteen koulutusvalintoja. Aineistoksi olen valinnut tutkimuksia, jotka on toteutettu Suomessa 2010-luvun aikana tai sen jälkeen. Tuloksena löysin, että sosiaaliset suhteet vaikuttavat toisen sukupolven maahanmuuttotaustaisilla enemmän toisen asteen koulutusvalintaan kuin kantaväestöllä. Lisäksi huomasin merkittäviä epätasa-arvon elementtejä koulutusvalintojen muodostumisessa, joihin lukeutui mm. toisen sukupolven maahanmuuttotaustaisten koulutusvalintojen viivästyminen, koulutuksen keskeytyminen sekä koulutuksen vaihtaminen useammin kesken siirtymän verrattuna kantaväestöön. Lisäksi analyysini osoitti, että toisen asteen koulutuksen valintaan vaikutti myös koetut ennakkoluulot ja asenteet. Analyysini osoitti myös vanhempien koulutusasteeseen liittyviä tekijöitä, sukupuolittuneita merkityksiä sekä toisen sukupolven maahanmuuttotaustaisten positiivisempaa suhtautumista koulunkäyntiin kantaväestöön verrattuna. Yllättävää oli se, että positiivisen suhtautuminen ei korreloinut itse toisen asteen koulutukseen kiinnittymisen kanssa. Tärkeänä näkökohtana tuli esiin se, että viranomaiset sekä nuoret mainitsivat osaltaan yhtenäisiä koulutusvalintaan vaikuttavia tekijöitä, mutta myös merkittäviä eroja. Eroja huomasin varsinkin siinä, että viranomaiset painottivat kielellisiä tekijöitä, jota nuoret itse eivät tehneet. Toisen sukupolven maahanmuuttotaustaisten nuorten koulutusvalinnat näyttävät tapahtuvan kokonaisuudessaan monimutkaisten asenteiden, kokemusten sekä odotusten yhdistelmissä. Tärkeää näyttää olevan se, ettei siirtymiä tutkittaisi tai tulkittaisi ulkoapäin vaan osana nuorten omia kokemusmaailmoja. Nuorten yksilöllisiä ja omakohtaisi kokemuksia tulisi kuunnella, mutta nuoria itseään ei tulisi kuitenkaan jättää yksin tämän valintaprosessin armoille. Tärkeää olisikin se, ettei keskityttäisi nuoren yksilölliseen vastuuseen vaan otettaisiin paremmin huomioon yhteiskunnalliset elementit nuorten siirtymiä määrittävinä tekijöinä. Jotta maahanmuuttotaustaisten nuorten koulutuspolut tulisivat sujuvammiksi, tulisi siirtymäjärjestelmän rakenteissa ja mahdollisuuksissa huomioida näiden nuorten monimuotoiset tarpeet aikaisempaa selkeämmin.
-
(2022)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia vaikutuksia koira-avusteisella lukemisella eli lukukoiratoiminnalla on lasten lukemiseen. Aiempaa tutkimusta lukukoiratoiminnasta on 2000-luvulta lähtien tehty, mutta tutkimuskenttä on kirjava ja tutkimusten laatu sekä näyttö epätasaista. Viitteitä koira-avusteisuuden hyödyistä lasten lukutaitoon ja asenteisiin lukemista kohtaan on kuitenkin saatu. Tämä tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka tavoitteena on tiivistää tämänhetkinen tutkimustieto aiheesta. Tässä kirjallisuuskatsauksessa kiinnostuksen kohteena olivat erityisesti vuoden 2016 jälkeen tehdyt tutkimukset, jotka koskevat peruskoulun normaaliluokilla olevia oppilaita. Katsaukseen valikoitui kahdeksan ulkomaista tutkimusta, joista valtaosa oli englanninkielisistä maista. Tutkimuksissa tarkasteltiin vaihtelevasti lukukoiratoiminnan vaikutuksia lukusuoritukseen, lukumotivaatioon ja asenteisiin lukemista kohtaan. Osassa tutkimuksia mitattiin myös fysiologisia parametrejä stressitason selvittämiseksi. Tutkimusten tulokset esiteltiin tiivistetysti ja niistä tehtiin yhteenveto, jossa pyrittiin löytämään yhtäläisyyksiä tutkimusten välillä. Tämän perusteella pyrittiin päättelemään, millaisia vaikutuksia lukukoiratoiminnalla on lasten lukemiseen. Tämän kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat, että koira-avusteisella lukemisella on todennäköisesti suotuisia vaikutuksia lasten lukutaitoon, lukumotivaatioon ja asenteisiin lukemista kohtaan. Tulokset olivat kuitenkin jossain määrin ristiriitaisia ja tutkimusten luotettavuudessa ilmeni edelleen puutteita, vaikka haasteisiin on pyritty vastaamaan mm. tiukemmilla tutkimusasetelmilla. Johtopäätöksenä voidaan kuitenkin todeta, että lukukoiratoiminta on kustannustehokas tapa edistää lasten lukutaitoa ja -intoa. Suurin vaikutus lukukoiratoiminnalla näyttää olevan kaikkein nuorimpien lasten lukemiseen, ja juuri tässä iässä muodostuva suhtautuminen lukemiseen voi olla tulevaisuuden kannalta kriittinen.
-
(2024)Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää etätyön merkitystä kollegiaalisten ystävyys-suhteiden luomiselle ja ylläpitämiselle sekä otettiin selvää näiden vaikutuksista työhön sitoutumiseen etätyössä. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että etätyön myötä kasvokkainen kohtaaminen työpaikalla lakkaa, jonka vaikutukset näkyvät kollegiaalisten suhteiden heikentymisessä. Tässä tutkimuksessa keskityttiin etätyössä tapahtuvaan tunneperäiseen sitoutumiseen ja etenkin sitoutumisessa työryhmään tai yksittäisiin henkilöihin eli kollegoihin. Perinteisten kollegoiden lisäksi työyhteisössä on mahdollista kehittyä kollegiaalisia ystävyyssuhteita, joiden luominen ja ylläpitäminen muuttuu radikaalisti kasvokkaisen työympäristön muuttuessa digitaaliseksi. Tutkielma toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, joka luo mahdollisuudet tarkastella etätyön ilmiötä laajasta näkökulmasta. Tutkimusaineistoksi valikoitui EBSCO tietokannasta aineistonvalinta kriteerien pohjalta kuusi englanninkielistä vertaisarvioitua artikkelia. Ajankohtaisen tutkimuksen toteuttamiseksi, artikkelit kerättiin vuosilta 2022–2023. Aineiston analyysi toteutettiin värikoodaamalla tutkimuskysymykset. Tämän jälkeen värikoodauksen avulla kerätty tieto jäsenneltiin teema-analyysin avulla helposti lähestyttävään muotoon taulukoihin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että etätyö luo haasteita kollegiaalisten ystävyyssuhteiden luomiseen ja näiden ylläpitäminen vaatii työntekijöiltä ylimääräistä työtä esi-merkiksi keskusteluyhteyden järjestämisen suhteen. Kollegiaalisten ystävyyssuhteiden luominen vaatii siis kasvokkaisia kohtaamisia, joita etätyö ei kykene työntekijöille tarjoamaan. Etänä ylläpidettävät kollegiaaliset ystävyyssuhteet tukevat työhön sitoutumista, mutta toisaalta työntekijä voi myös löytää työnteon itsessään merkityksellisenä, jolloin kollegiaalisten suhteiden merkitys vähenee tässä suhteessa.
-
(2023)Tiedekunta - Fakultet - Faculty Pedagogiska fakulteten, kandidatprogrammet i pedagogik Tekijä - Författare - Author Sofie Utriainen Työn nimi - Arbetets titel Konflikters inverkan på välmåendet på arbetsplatser Title The impact of conflicts on well-being at the workplaces Oppiaine - Läroämne - Subject Pedagogik, Allmän- och vuxenpedagogik Työn laji/ Ohjaaja - Arbetets art/Handledare - Level/Instructor Kandidatavhandling / Handledarens namn Kandidatvahandling/ Harriet Zilliacus Aika - Datum - Month and year Maj 2023 Sivumäärä - Sidoantal - Number of pages 33 s. Tiivistelmä - Abstrakt - Abstract Mål. I dagens samhälle lider många av stress och press, men vilka är de bidragande faktorerna till det? Tidigare forskning visar att stress är ett av de mest rapporterade hälsoproblemen. I denna studie undersöks därför olika faktorer som inverkar på välmåendet. Syftet med denna studie är att undersöka hur konflikter påverkar de anställdas välmående på en arbetsplats. Forskningsfrågorna är relevanta att undersöka, eftersom välmående är en viktig faktor som påverkar allt från produktivitet till trivsel och motivation på arbetsplatsen. Studien strävar efter en djupare förståelse för konflikter och dess samband med välmående. I den teoretiska bakgrunden redogörs för relevanta begrepp som konflikt, konflikthantering och välmående. Utöver det beskrivs även andra begrepp som har relevans för analysen. Metoder. Studiens forskningsfrågor undersöktes genom en systematisk orienterad litteraturstudie, utifrån tidigare vetenskapligt forskningsmaterial. Målet med den utvalda metoden var en granskande och övergripande analys av forskningsfrågorna. Materialet som analyserades bestod av åtta artiklar skrivna på engelska, fem är publicerade 2016-2020 och tre 2005-2009. De analyserade artiklarna hittades via databasen Google Scholar. Resultatet i forskningen indikerade att konflikter har en märkbar inverkan på välmåendet. Resultatet visade att konflikter ofta leder till stress vilken har en negativ inverkan på välmåendet. Utifrån studiens resultat kan det konstateras att andra faktorer som personlighetsdrag och livssituation också har en inverkan på hur en konflikt påverkar välmåendet. Det granskade materialet visar i sin helhet att konflikter och välmående har ett starkt samband. Avainsanat – Nyckelord Konflikt, välmående, konflikhantering, arbetskonflikt, konflikt + välmående, konfliktstress, konfliktlösning, konfliktstrategi, arbetsplatsvälmående, konflikti, ristiriita, konfliktinhallinta, konfliktinratkaisu Keywords Conflict, well-being, wellbeing, conflict management, work conflicts, conflicts + well-being, conflict stress, conflict resolution Säilytyspaikka - Förvaringsställe - Where deposited Helsingfors universitets bibliotek - Helda/E-thesis (lärdomsprov) Muita tietoja - Övriga uppgifter - Additional information Examensarbeten
-
(2023)Tiivistelmä - Referat - Abstract Opiskelu-uupumus on lisääntynyt ilmiönä korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa ja se on tunnistettu yhdeksi opiskeluhyvinvoinnin uhaksi. Hyvinvoinnin turvaamisessa ennaltaehkäisy on avainasemassa, mutta tutkimusta opiskelu-uupumuksen ennaltaehkäisystä on vielä suhteellisen vähän. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet opiskelu-uupumuksen voivan johtaa masennukseen sekä suurempaan riskiin keskeyttää opinnot. Tämä korostaa ennaltaehkäisevien tekijöiden tunnistamisen tärkeyttä ja niiden pohjalta kehitettävää ennaltaehkäisevää työtä. Opiskelu-uupumuksen vastapainona opiskelijat voivat kokea myös opiskeluintoa, joka nähdään opiskeluhyvinvoinnin positiivisena puolena. Opiskeluintoa tukemalla opiskelijoita voidaan auttaa jaksamaan paremmin opinnoissa ja niissä etenemisessä. Onkin tärkeää tutkia sitä, voidaanko opiskeluintoa lisäämällä ennaltaehkäistä koettua opiskelu-uupumusta. Tämän tutkielman tarkoituksena oli kartoittaa korkeakouluopiskelijoiden opiskelu-uupumuksen ennaltaehkäisyä. Tutkielman tutkimuskysymykset ovat 1) Mitkä tekijät suojaavat korkeakouluopiskelijoita opiskelu-uupumukselta ja 2) Millainen yhteys opiskelu-uupumuksella ja opiskeluinnolla on? Tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineisto muodostui EBSCOhost ja ERIC-tietokannoista kerätyistä 12 vertaisarvioidusta englanninkielisestä tieteellisestä artikkelista. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Käytännössä analyysi toteutettiin värikoodauksen avulla niin, että aineistoa ryhmiteltiin tutkimuskysymyksien ja teoreettisen taustan ohjaamana. Kirjallisuuskatsauksen perusteella opiskelu-uupumukselle löydettiin sekä yksilöllisiä että sosiaalisia suojaavia tekijöitä. Yksilöllisistä tekijöistä esiin nousivat tunnetaidot, hallinnan tunteet, opiskelutaidot sekä opintojen mielekkyys. Sosiaaliset tekijät jakautuvat sosiaaliseen tukeen, sosiaalisiin taitoihin ja yhteisöön kuulumisen tunteisiin. Kirjallisuuskatsaus osoitti opiskelu-uupumuksen ja opiskeluinnon olevan negatiivisesti yhteydessä toisiinsa. Opiskeluinto tunnistettiin myös yhdeksi opiskelu-uupumukselta suojaavaksi tekijäksi.
-
(2023)Opiskelijoiden uupumus on ollut nousussa jo jonkin aikaa, ja koronapandemia on vaikuttanut korkeakouluopiskelijoihin ja heidän jaksamiseensa ennennäkemättömillä tavoilla. Tässä tutkielmassa tarkastellaan korkeakouluopiskelijoiden opiskelu-uupumusta ja sen muutosta hyväksymis- ja omistautumisterapiaan (HOT) ja psykologiseen joustavuuteen perustuvan Kohti parempaa opiskelua -verkkokurssin aikana. Verkkokurssin sisältönä olivat esimerkiksi opiskelutaidot, suunnitelmallisuus ja ajankäyttö. Tutkielman tavoitteena on selvittää, muuttuivatko kurssille osallistuneiden opiskelijoiden kokemat kolme uupumuksen ulottuvuutta (ekshaustio, kyynisyys ja riittämättömyys) kurssin aikana. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisen analyysin keinoin. Tutkimusaineisto saatiin vuoden 2021 keväällä, 3. periodissa, järjestetyn Kohti parempaa opiskelua -verkkokurssin osallistujille kurssin alussa ja lopussa toteutettu kyselytutkimuksesta. Kurssin osallistujat vastasivat 9-kohtaiseen kyselylomakkeeseen, joka perustuu Study Burnout Inventory-9 -opiskelu-uupumusmittariin. Kyselytutkimukseen vastasi kokonaisuudessaan 236 opiskelijaa, joista 193 antoi luvan käyttää vastauksiaan tutkimuksessa. Tutkimusaineisto analysoitiin muodostamalla siitä summamuuttujat, joiden keskiarvojen eroa alku- ja loppumittauksen välillä verrattiin. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että tutkittavien eli kurssille osallistuneiden opiskelijoiden kokemukset kaikista kolmesta uupumuksen osa-alueesta muuttuivat kurssin alku- ja loppumittauksien välillä positiiviseen suuntaan. Opiskelijat siis kokivat loppumittauksessa vähemmän ekshaustiota, kyynisyyttä ja riittämättömyyttä kuin alkumittauksessa. Eniten muutosta parempaan päin havaittiin opiskelijoiden raportoimissa riittämättömyyden tunteissa. Kaikki muutokset olivat sekä tilastollisesti merkitseviä että efektikooltaan suuria, joten niiden merkitys oli suuri. Tutkimuksen tulokset ovat linjassa muun aiheesta tehdyn tutkimuksen kanssa.
-
(2023)Tässä tutkielmassa kokoan yhteen tietoa aikaisemmista korkeakouluopiskelijoiden perfektionismia ja mielenterveyttä tarkastelleista tutkimuksista. Selvitin, millaisena korkeakouluopiskelijoiden perfektionismin ja mielenterveyden suhde näyttäytyy tutkimuskirjallisuuden avulla. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että perfektionismilla voi olla vaikutusta mielenterveyteen. Vaikutukset ovat näyttäytyneet joko positiivisina tai negatiivisina riippuen siitä, onko perfektionismi normaalia tai adaptiivista vai neuroottista tai epäadaptiivista. Toteutin tutkimuksen integroivana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineistona toimi neljä tutkimusartikkelia, jotka tarkastelivat yliopisto-opiskelijoiden perfektionismin ja mielenterveyden suhdetta hieman eri näkökulmista ja osaksi eri tekijöitä tarkastellen. Aineistona käytetyt tutkimusartikkelit olivat englanninkielisiä ja vuoden 2010 jälkeen julkaistuja. Tulokset olivat samansuuntaisia kuin aiempien tutkimusten tulokset. Perfektionismin ja mielenterveyden suhteeseen vaikuttavat monet tekijät. Perfektionismilla havaittiin olevan mielenterveyttä heikentäviä ja uhkaavia piirteitä, mutta myös mielenterveyden kannalta hyviä piirteitä. Adaptiivisten perfektionistien mielenterveys vaikutti olevan paremmalla tasolla kuin epäadaptiivisten perfektionistien tai ei-perfektionistien. Korkeiden huolien perfektionisteilla perfektionismi oli mielenterveyden kannalta haitallisempaa kuin matalien huolien perfektionisteilla.
-
(2024)Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD) on neuropsykiatrinen oireyhtymä, jonka oireisiin kuuluvat aktiivisuuden säätelyn ja keskittymisen haasteet sekä tarkkaamattomuus. ADHD voi haitata merkittävästi koulunkäyntiä ja oppimista sekä sosiaalisten suhteiden luomista ja niiden ylläpitämistä koulussa. Tutkimusten mukaan koulun tarjoamalla tuella voidaan kuitenkin vä- hentää ADHD:n aiheuttamia haittoja lapsen koulunkäynnille ja oppimiselle. Koulun tarjoamilla tukitoimilla edistetään oppimisen tasa-arvoa. Koulun tarjoama tuki voidaan jakaa kolmeen ta- soon: yleinen tuki, tehostettu tuki sekä erityinen tuki. Tämän tutkielman tavoitteena on kartoit- taa tutkimustietoa ADHD:n vaikutuksesta oppimiseen ja koulunkäyntiin sekä tarkastella kou- lun tarjoamia tukitoimia oppilaille, joilla on ADHD tai sen oireita. Tämä tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin sekä kas- vatustieteen että lääketieteen aloilta eri tietokannoista. Aineisto rajattiin suomenkielisiin tut- kimusartikkeleihin ja kirjallisuushaut tehtiin suomen kielellä, sillä tutkielmassa tarkastellaan suomalaista koulukontekstia. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin kei- noin. Aineiston perusteella ADHD-oireiden varhainen tunnistaminen, tutkimuksiin ja hoitoon ohjaaminen sekä koulun tukitoimien oikea-aikainen aloitus ovat keskeisiä toimia koulunkäynnin ja oppimisen tukemisessa. Riittävät ja varhaiset tukitoimet ehkäisevät mielenterveysongelmia. Yksilölliset tukitoimet vähentävät ADHD-oireiden haitallisia vaikutuksia koulunkäyntiin ja oppimiseen. Tukitoimet tulisi räätälöidä moniammatillisesti vastaamaan yksilöllisesti oppilaan tarpeita. Tukitoimilla voidaan olennaisesti helpottaa koulunkäyntiä sekä sosiaalisia suhteita. Tutkielman tulosten perusteella voidaan ajatella, että ADHD-oireisille tarjottavia tukitoimia ei ole vielä tutkittu riittävän laajasti Suomessa. Yksittäisten tukitoimien toimivuuden selvittäminen voisi auttaa kohdentamaan resursseja toimiviin tukitoimiin ja niiden oikea-aikaiseen aloittamiseen.
-
(2024)Markkinoitumisen vaikutukset koulutuksen tasa-arvoon voivat olla merkittäviä. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että 1980-luvulta lähtien julkinen sektori on liitetty mukaan kilpailukyvyn ylläpitämiseen. Tämä on johtanut myös koulutuksen markkinoitumiseen, mikä uhkaa sen tasa-arvoa, vähentämällä esimerkiksi koulutuksen tarjoamia mahdollisuuksia ja kasvattamalla alueiden välisiä eroja. Nämä aikaisemmat tutkimustulokset johtivat tarpeeseen tarkastella sitä, miten markkinoituminen näkyy tämän hetken koulutuspoliittisessa työskentelyssä. Tämän tutkimuksen tehtävä on selvittää ja kuvata, miten koulutuksen markkinoituminen näkyy Opetushallituksen koulutuksen tulevaisuutta käsittelevässä raportissa. Tämä laadullinen tutkimus toteutettiin teoriaohjaavana sisällönanalyysinä. Sen aineistona toimi Opetushallituksen vuonna 2022 julkaisema raportti ”Koulutus tulevaisuudessa: ennakointinäkökulmia koulunkäyntiin, kehittämiseen ja osaamiseen”. Dokumentti valittiin tutkimuksen kohteeksi, sillä se on ajankohtainen ja konkreettinen esimerkki koulutuksen tulevaisuuden ennakoinnista. Raportti kuvaa sen laatineen organisaation toimintaa ja vallitsevia arvoja. Teoriaohjaava sisällönanalyysi mahdollisti selkeän tavan jäsennellä aineistoa ja löytää siitä markkinoitumista kuvaavia teemoja. Aineistosta löytyi yhteensä viisi koulutuksen markkinoitumista kuvaavaa teemaa: digitalisaatio, oppimisen yksilöllistyminen, koulutuksen verkostoituminen, tuloksellisuusajattelu ja osaamisen luonne. Tulokset olivat samansuuntaisia aikaisemman kirjallisuuden kanssa. Digitalisaatio oli tuloksista merkittävin, sitä käsiteltiin koko aineistossa. Lisäksi oppimisen yksilöllistymisen ja koulutuksen verkostoitumisen todettiin olevan seurausta digitalisaatiosta. Tuloksellisuusajattelu ja osaamisen luonne puolestaan yhdistivät koulutuksen vahvasti työelämään ja vahvistivat aikaisemman kirjallisuuden kertomaa markkinoitumisen näkymisestä koulutuksessa. Tuloksissa merkittävää oli huomata, että näitä markkinoitumisen piirteitä kuvattiin aineistossa hyvin neutraalisti, osittain myös mahdollisuuksina. Dokumentissa löydettyjä teemoja kohtaan ei osoitettu kritiikkiä, eikä niiden mahdollisia negatiivisia vaikutuksia käsitelty juuri lainkaan. Tulokset osoittavat markkinoitumisen vaikuttavan koulutukseen ja sen tulevaisuuteen monella eri tapaa. Tämä heijastuu myös koulutuksen tasa-arvoisuuteen.
-
(2022)Tutkielmassa tarkastellaan työvoimapoliittista koulutusta osana suomalaista työvoima- ja aktivointipolitiikkaa. Innoituksena tutkimukselle toimi erityisesti vuosien 2018-2019 aktiivimalli, mutta aktivointipolitiikkaa on harjoitettu Suomessa jo ennen aktiivimallia ja myös sen jälkeen. Aktivointipolitiikkaa on tutkittu enimmäkseen taloustieteen näkökulmasta ja työvoimapoliittinen koulutus on mainittu yleensä vain yhtenä vaihtoehtona useista aktivointitoimista. Tässä tut-kielmassa tutkimuskysymyksiä ovat millaisia vaikutuksia ja seurauksia työvoimapoliittisesta koulutuksesta on ollut ja millaisia ongelmia ja haasteita työvoimapoliittisessa koulutuksessa on osoitettu. Tutkimuksen metodina käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Aineistona oli useita aktivointia ja koulutusta käsitteleviä tutkimuksia. Aineistossa on mukana sekä yliopistotason tutkimuksia että eri hallinnonalojen tuottamia dokumentteja, sillä erityisesti koulutuksen näkökulmasta aiheesta on kirjoitettu vähän. Aktivointi ja työvoimapoliittinen koulutus näyttäytyivät sinänsä neutraaleina asioina. Aktivoinnin keinot eivät kuitenkaan aina kohdanneet työttömien ja yhteiskunnan tarpeita, vaan aktivointiin vaikuttivat monesti enemmän erilaiset oletukset ja ennakkoasenteet työttömiä ja työttömyyttä kohtaan. Työvoimapoliittiseen koulutukseen osallistuneet työttömät vaikuttivat työllistyvän hyvin, mutta siihen osallistuvat työttömät olivat yleensä jo ennestään muita työttömiä paremmassa työmarkkina-asemassa.
-
(2024)Tiivistelmä - Referat - Abstract Koulujen välinen eriytyminen on herättänyt huolta monien tahojen toimesta. Koulujen eriytyminen perustuu etniseen ja sosioekonomiseen taustaan. Koulujen eriytyminen nähdään vaarantavan mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumisen. Kouluvalinnan taustalla voidaan nähdä olevan uusliberalistinen koulutuspolitiikka, joka korostaa muun muassa vapauden ja tehokkuuden ihanteita. Koulutus nähdään inhimillisenä pääomana, joka tuottaa taloudellista voittoa yksilölle ja laajemmin koko kansantaloudelle. Uusliberalismin mukainen kilpailullisuus näkyy vanhempien tavoitteena tarjota lapsille opiskelupaikka ”hyvämaineisessa” koulussa, jossa havaitaan korkeita oppimistuloksia. Painotettuun opetukseen osallistuminen nähdään mahdollisuutena kehittää yksilöllisiä taitoja ja varmistaa haastavan koulutien toteutuminen. Tässä kandidaatintutkielmassa tutkin kouluvalinnasta käytävää keskustelua uutismediassa. Tutkimuskysymykseni on seuraava: millaisia argumentteja kouluvalinnan puolesta ja vastaan voidaan löytää uutismediasta? Toteutin tutkimuksen retorisen diskurssianalyysin keinoin. Retorinen diskurssianalyysi on laadullinen tutkimusmenetelmä, joka tutkii kielenkäytön keinoja, joiden avulla kohdeyleisö pyritään vakuuttelemaan ja suostuttelemaan, jonkin todellisuuskuvan taakse. Analyysissa erottelin aineistossa esiintyneitä argumentteja, muodostin toistuvista teemoista diskursseja ja analysoin niissä käytettyjä argumentoinnin keinoja. Aineistonani on 18 Helsingin Sanomissa julkaistuja uutisartikkelia, jotka olivat julkaistu vuonna 2023. Muodostin aineiston pohjalta kolme diskurssia, jotka olivat segregaation todellisten syiden pohtiminen, arvoperustainen argumentaatio ja vaihtoehtoisten toimintatapojen ehdottaminen. Diskurssit kuvaavat aineistossani yleisesti esiintyneitä puhetapoja. Segregaation todellisten syiden pohdinnan diskurssissa koulujen välisen eriytymisen syyksi nähtiin alueellinen eriytyminen, lähikoulujen turvallisuutta uhkaavat ongelmat sekä vieraskielisten oppilaiden suuret osuudet tietyissä kouluissa. Arvoperustaisen argumentoinnin diskurssissa puolustettiin sekä lähikoulua että painotettua opetusta. Diskurssissa korostettiin arvoja, hyötyjä ja haittoja sekä moraalisia velvollisuuksia vanhempana ja kansalaisena. Vaihtoehtoisten toimintatapojen ehdottamisen diskurssissa esiintyi vastahakoisuutta painotettujen luokkien lakkauttamiselle, mikä herätti keskustelun muista koulujen välisten eriytymisen estämisen keinoista. Tutkimuksen tulokset ilmentävät uusliberalistisen koulutuspolitiikan vaikutuksia kansalaisten ajattelussa. Koulutusvalinnoissa tavoitellaan lahjakkuuksien tukemista, yksilöllisyyttä ja hyvää koulumenestystä pyrkimällä välttämään huonomaineisia kouluja.
-
Kouluviihtyvyys tarkastelussa : Perhetekijöiden ja koulumenestyksen yhteydet koulussa viihtymiseen (2021)Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää, vaikuttaako sosioekonominen tausta ja vanhemmilta saatu tuki kouluviihtyvyyteen. Lisäksi halusin tarkastella kouluviihtyvyyden ja koulumenestyksen yhteyksiä. Mielenkiinto näiden ilmiöiden tarkastelulle heräsi mediassa vastaan tulleista kouluviihtyvyyden keskusteluista, joissa aiheena oli kansallisesti heikentynyt kouluviihtyvyys sekä heikentyneet PISA-tulokset. Tämän pohjalta kysymyksenasetteluni rakentui koskemaan kouluviihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä, koska on tärkeää tarkastella syitä heikon kouluviihtyvyyden takana. Perhetekijät valikoituivat siitä syystä, että perhesosialisaatiolla on jo lapsesta asti tärkeä rooli koulutuksen eriarvoisuuden kysymyksissä. Tutkimusmenetelmänä käytin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmää. Se on metodina hyvinkin tarkka, perusteellinen ja noudattaa tiettyjä kriteereitä. Yksi tärkeimmistä huomioon otettavista asioista tämän menetelmän kannalta on sen läpinäkyvyys. Läpinäkyvyys osoitetaan hyvin perusteellisena tutkimuksen toteutuksen kuvaamisena. Aineistojen seulonta on myös aikaa vievä ja tarkka prosessi, jossa tavoitteena on valita vain oman tutkielman tavoitteita tukevia aineistoja. Kirjallisuusaineistoni valikoitui erilaisten sisäänotto- ja poissulkukriteerien pohjalta, jotka olen esittänyt numeroituina tutkimuksen toteutus -luvussa. Pohjana systemaattisen kirjallisuuskatsauksen toteutukselle käytin Arlene Finkin (2010) seitsenvaiheista mallia. Tutkielmani päätulokset osoittivat, että etenkin vanhemmilta saatu tuki, sekä koulumenestys olivat yhteydessä kouluviihtyvyyteen. Sosioekonomisen taustan osalta tulokset olivat hieman ristiriitaisia, mutta sen ulottuvuuksista subjektiivinen sosioekonominen asema kuitenkin korostui kouluviihtyvyyteen vaikuttavana tekijänä. Nuoren autonomian eli oman ajattelun tukeminen näyttäytyi tärkeänä tekijänä, sekä vanhemmilta saatu lämpö ja heidän osoittamansa osallisuus kodin ja koulun yhteistyössä. Kouluviihtyvyyden ja koulumenestyksen yhteyden osalta ei voitu osoittaa varmaa kausaalisuhdetta.
-
(2024)Kriittistä ajattelua pidetään korkeakoulutuksen tärkeänä tavoitteena. Sen nähdään olevan tärkeä taito alakohtaisen osaamisen hankkimisessa, työelämässä pärjäämisessä sekä kansalaisena toimimisessa. Teorioiden mukaan kriittinen ajattelu sisältää muun muassa analysoinnin, arvioinnin, johtopäätösten tekemisen ja argumentoinnin taitoja, ja sen katsotaan liittyvän läheisesti ongelmanratkaisuun. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli tarkastella kriittisen ajattelun empiiristä tutkimusta korkeakoulukontekstissa. Tutkielmassa selvitetään, millaisia kriittisen ajattelun taitoja osaamisperustaiseen arviointiin perustuvilla kriittisen ajattelun testeillä tarkastellaan ja millaisia kognitiivisten taitojen tasoja nämä arvioidut taidot edustavat Bloomin uudistetun taksonomian mukaan luokiteltuina. Kandidaatintutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku suoritettiin kolmesta tietokannasta, ja mukaanotto- ja poissulkukriteereitä käyttämällä aineistoon valikoitui 31 tutkimusartikkelia. Aineistoartikkeleita analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Teorialähtöisessä analyysissä aineiston luokittelu suoritettiin seuraten Bloomin uudistettua taksonomiaa, joka tarkastelee ajattelua kuudella hierarkkisella tasolla: 1) muistaa, 2) ymmärtää, 3) soveltaa, 4) analysoida, 5) arvioida ja 6) luoda. Aineistosta tunnistettuja kriittisen ajattelun osataitoja oli runsaasti, yhteensä 36. Eniten taitoja sijoittui kolmelle ylimmälle taksonomian tasolle: ”analysoida”, ”arvioida” ja ”luoda”. Tulokset ovat tältä osin linjassa kriittisen ajattelun teorioiden kanssa. Kuitenkin myös alempien tasojen taitoja löydettiin aineistosta. Aineiston perusteella kriittisen ajattelun osaamisperustaisissa tehtävissä arvioidaan monia taksonomian eri tasoille sijoittuvia taitoja, ja taidot ovat osin päällekkäisiä ja risteäviä, mikä luo kuvaa kriittisestä ajattelusta holistisena ja moniulotteisena ajatteluprosessina. Bloomin uudistettu taksonomia näyttäytyy siten jokseenkin rajoittuneena välineenä moniulotteisten taitojen analysoinnissa. Tutkielma osoitti, että kriittiseen ajatteluun liitetään hyvin monenlaisia taitoja, mikä osaltaan vahvistaa käsitystä tutkimuskentän hajanaisuudesta. Korkeakoulutuksessa keskustelua kriittisen ajattelun määrittelemisestä ja empiirisestä tutkimisesta tarvitaan siten lisää.
-
(2021)Tämän kandidaatin tutkielman keskiössä on kulttuuri-identiteetin ja kulttuurisesti kestävän kasvatuksen käsitteet. Tutkielma on kuvaileva kirjallisuuskatsaus kulttuuri-identiteetin ja kulttuurisesti kestävän kasvatuksen käsitteistä, ja tutkimuksen päämäärä onkin koota yhteen tutkimustietoa kyseisistä aiheista sekä tuoda selkeyttä ja yhtenäisyyttä aiheista kerättyyn tutkimustietoon. Tutkielman aineistoksi valikoitui kulttuuri-identiteetin ja kulttuurisesti kestävän kasvatuksen kannalta ajankohtaisia ja tutkimuskysymykseen vastaamisen kannalta relevantteja lähdemateriaaleja. Tutkimukseen valikoitujen perusteoksien ja keskeisten tutkimusten kautta pyritään muodostamaan kuvaa tutkimuksen keskiössä olevista käsitteistä. Tutkimustulosten perusteella kulttuuri-identiteetti sai hyvin laajan määritelmän. Kulttuuri-identiteettiä määriteltiin pääosin James A. Banksin sekä Saija Benjaminin teosten kautta. Kulttuuri-identiteetin kehitys on dynaamista, ja sen osa-alueet ovat laajoja. Kulttuuri-identiteetin voidaan katsoa koostuvan kansallisesta ja etnisestä identiteetistä, sekä lukuisista ryhmäjäsenyyksistä ja yksilön henkilökohtaisista piirteistä, kuten sukupuolesta, harrastuksista ja seksuaalisuudesta. Kulttuurisesti kestävälle kasvatukselle löytyi määritelmä Maria Laineen tutkimusten kautta. Kulttuurisesti kestävä kasvatus on uusi mutta tärkeä aihe, jota vuoden 2014 valtakunnallinen opetussuunnitelma tulkitsee paikoittain ristiriitaisesti. Opetussuunnitelmakontekstiin kaivataan tutkimusten mukaan enemmän konkretiaa liittyen kulttuurisesti kestävään kasvatukseen. Opetushenkilöstö on myös osoittanut tarvetta kokonaisvaltaisemmille ja inklusiivisemmille ohjeille, joiden mukaan kulttuurisesti kestävää kasvatusta voitaisiin toteuttaa kouluissa. Tutkimustulosten valossa on perusteltua olettaa, että jatkossa kulttuurisesti kestävälle kasvatukselle ja kulttuuri-identiteetin tukemiselle tarvitaan yhä enemmän huomiota koulumaailmassa.
-
(2024)Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia menestystekijöitä ja haasteita liittyy suomalaisen koulutusviennin kenttään. Taustalla vaikutti tunnistettu tarve ymmärtää suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuuksia ja haasteita kansainvälisillä markkinoilla. Tämä kysymyksenasettelu syntyi suomalaisen koulutuksen korkean laadun ja globaalin arvostuksen sekä kasvavan koulutusviennin liiketoimintapotentiaalin tunnistamisen pohjalta. Tutkimuksen pyrkimyksenä on siis luoda käsitystä siitä, miten suomalainen koulutusmalli sopeutuu kaupalliseen ja kansainväliseen kontekstiin. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koottiin Eric- ja Scopus - tietokannoista sekä Google Scholar -hakukoneesta, rajaten se vuosille 2015-2024. Aineisto rajattiin myös vain suomalaisiin vertaisarvioituihin tutkimusartikkeleihin, jotka olivat saatavilla maksutta ja kirjoitettu joko suomeksi tai englanniksi. Lopulliseen analyysiin päätyi kuusi vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Analyysi perustui induktiiviseen sisällönanalyysiin, jonka avulla teemoiteltiin aineistoa ja sieltä nousseita keskeisiä menestystekijöitä ja haasteita. Tutkimus paljasti suomalaisen koulutusviennin merkittävimmiksi menestystekijöiksi vahvan kansainvälisen maineen, mukautumiskyvyn, altruistiset motiivit sekä kansainvälisen yhteistyön ja valtionhallinnon tuen. Haasteiksi nousivat puutteellinen tuotteistaminen, kokemattomuus, koulutuksen kaupallistumiseen liittyvät asenteet, kulttuuriset haasteet, lainsäädännölliset ja strategiset rajoitukset, rahoituksen ja resurssien puute sekä alan epävarmuus ja ennustettavuus. Tulokset osoittivat, että vaikka suomalaisella koulutuksella on vahva asema kansainvälisesti, on sen kaupallistamisprosessi monimutkainen ja kohtaa lukuisia haasteita. Jatkossa suomalaisen koulutusviennin avain voi löytyä näiden haasteiden tunnistamisesta ja niiden ratkaisemiseen liittyvien strategioiden luomisesta.
Now showing items 41-60 of 178