Browsing by study line "Special Education"

Oppilaiden haastava käytös on työntekijöitä eniten kuormittava tekijä kasvatusalalla. Työntekijöiden lisäksi oppilaan haastava käytös voi kuormittaa vertaisia. Oppilaiden haastavaan käytökseen on siten työntekijöiden, toisten ryhmän oppilaiden, kuin oppilaan itsensä kannalta tärkeä puuttua. Tässä kandidaatin työssä esitellään kaksi interventiomenetelmää, joiden tarkoitus on puuttua haastavaan käytökseen ja vähentää sitä. Interventiomenetelmiksi on valittu Check in, check out (CICO) -toimintamalli ja työrauha kaikille -toimintamalli. Tavoitteena on tutkia, toteutuuko interventiomenetelmissä itsemääräämisteorian psykologiset tarpeet, koska tutkimukset ovat osoittaneet teoriaan pohjautuvien menetelmien olevan toimivia ongelmakäyttäytymisen vähentämiseen. Kandidaatintyön tutkimuskysymykset ovat: Ottaako CICO- ja työrauha kaikille- toimintamalli huomioon itsemääräämisteorian kolme psykologista tarvetta? Nouseeko interventiomenetelmissä esille jokin toistuva teema, jonka tarkoituksena on parantaa oppilaan motivaatiota, mutta joka ei ole itsemääräämisteorian mukainen psykologinen tarve? Kandidaatintyö toteutettiin teorialähtöisenä sisällönanalyysinä. Ensimmäinen tutkimuskysymys luokitteli aineistoa itsemääräämisteoriasta johdettujen teemojen avulla. Teemoja olivat: ”pätevyys”, ”autonomia” ja ”yhteenkuuluvuus”. Teemat jaettiin alateemoihin. Analyysirungon ulkopuolelle jääneet asiat muodostivat uuden luokan induktiivisen sisällönanalyysin periaatteella. Tätä luokkaa tutki toinen tutkimuskysymys. Aineistona oli kaksi eri opasta kahden eri interventiomenetelmän käyttöön. Aineisto 1 on: ”Työrauha kaikille: tukimalli yläkoulujen työrauhaongelmiin” on tarkoitettu oppaaksi ohjaajalle, ja se on julkaistu Niilo Mäki instituutin sivuilla vuonna 2012. Aineisto 2 on Niilo Mäki instituutin vuonna 2018 julkaisema materiaali: ”Check in, check out! -toimintamalli käyttäytymisen yksilölliseen tukemiseen”. Molemmissa interventiomenetelmissä otettiin huomioon itsemääräämisteorian kaikki psykologiset perustarpeet, mutta niiden painotus oli eri. Molemmissa aineistoissa nousi esille palkinnot. Itsemääräämisteorian mukaan palkinnot voidaan nähdä autonomiaa lisäävinä vahvistajina. Tässä tutkielmassa ne muodostivat oman teeman. Aineistosta tehdyissä havainnoissa oli paljon päällekkäisyyttä. Tämän kandidaatintyön analyysi on linjassa aiheesta tehdyn muun tutkimuksen kanssa. Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia opettajan kokemusta eri interventiomenetelmiä käytettäessä, koska keskeistä intervention onnistumisen kannalta on opettajan kokemus. Lisäksi mielekästä olisi tutkia ulkoisen ja sisäisen motivaation kokemuksen merkitystä interventiomenetelmiä käyttäessä.

Tavoitteet. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan selkokielestä annettujen suositusten mukaisten selkomukautusten vaikutusta selkokielen kohderyhmiksi määriteltyjen ryhmien tekstin ymmärtämiseen. Selkokieli on sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä helpommin ymmärrettävää kieltä. Tutkimuksessa tarkastellut mukautukset on jaettu teksti- ja sanatason mukautuksiin sekä visuaalisiin keinoihin, kuten kuvatukeen ja typografiaan. Selkokielen kohderyhmistä tarkastellaan lähemmin neurobiologisista syistä ja kieliympäristöstä johtuen kielen haasteita kohtaavia. Tutkimuksessa pyritään löytämään keinoja, joilla eritystarpeisten ryhmien tekstin ymmärtämistä voidaan tukea etenkin koulutuksen näkökulmasta. Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että heikko lukutaito johtaa usein kielellisten taitojen heikkenemiseen suhteessa ikätasoon, heikkoon minäpystyvyyden tunteeseen, tiedonhaun hankaloitumiseen ja siten oppimisvaikeuksien laaja-alaistumiseen, joten ymmärtävän lukutaidon edistäminen on erityispedagogiikan näkökulmasta oleellista. Samalla tuetaan osallisuutta, joka on myös opetussuunnitelmassa asetettu tavoite. Menetelmät. Tämä tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa tarkastellaan kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta selkokielestä sekä sen vaikutuksesta erityistarpeisten ryhmien tekstin ymmärtämiseen. Tutkimuksen aineisto koostuu viidestä vuosina 2019–2021 julkaistusta empiirisestä tutkimuksesta. Tutkimuksen aineisto analysoitiin temaattisella analyysillä, joka perustuu tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen mukaan teksti- ja sanatason mukautusten ja visuaalisten keinojen vaikutuksiin erityistarpeisten ryhmien tekstin ymmärtämiseen. Tulokset ja johtopäätökset. Tekstitason selkomukautus hyödytti kaikkia ryhmiä joiltain osin. Kehitysvammadiagnosoiduilla aikuisilla tekstitason mukautus ei vaikuttanut luetun ymmärtämiseen, mutta selkokielinen teksti tuki lasten kommunikointikykyä tarinasta keskusteltaessa. Lukivaikeusdiagnosoiduilla nuorilla selkomukautus tuki ymmärtävää lukutaitoa. Muulla kuin äidinkielellään opiskelevia lapsia selkomukautus auttoi suoriutumaan paremmin luonnontieteen kokeesta. Visuaalisista keinoista hyötyivät kaikki kohderyhmät: kuvatuki paransi muulla kuin äidinkielellään opiskelevien lasten koetuloksia sekä helpotti etenkin aikaisemmin vähän lukeneiden lukivaikeusdiagnoosin saaneiden nuorten aikuisten lukuprosessia. Selkeä kirjasin auttoi kehitysvammadiagnosoituja oppimaan määrällisesti enemmän uusia sanoja. Selkokieliset mukautukset siis edistivät erityistarpeisten ryhmien tekstin ymmärtämistä, ja ne lisäsivät erityisryhmien osallisuutta ja yhdenvertaisuutta.

Tavoitteet. Tämän tutkielman tavoitteena oli tutkia sukupuolen yhteyttä matematiikka-ahdistukseen ja sitä, ilmeneekö matematiikka-ahdistus eri tavoilla eri sukupuolilla. Lisäksi kiinnitettiin huomiota siihen, ilmeneekö eri kulttuureissa toteutetuissa tutkimuksissa eroja matematiikka-ahdistuksen ilmenemisen suhteen. Matematiikka-ahdistus vaikuttaa merkittävästi yksilön suoriutumiseen matematiikkaa vaativissa jokapäiväisissä tilanteissa ja tehtävissä. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että eri sukupuolilla matematiikka-ahdistus ilmenee eri tavoin ja tässä tutkimuksessa oli tarkoitus tarkentaa näitä eroja ja niiden mahdollisia syitä ja seurauksia. Menetelmät. Tutkimus on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkielmassa käsiteltävät artikkelit haettiin Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta. Aineiston haku ja valitut artikkelit on dokumentoitu tutkimuksessa. Aineisto muodostuu kahdeksasta vuosina 2012–2023 julkaistusta, englanninkielisestä ja vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa havaittiin, että matematiikka-ahdistuksella ja sukupuolella oli yhteys. Erot ilmenivät niin ahdistuksen raportoinnissa ja kokemisessa, sen vaikutuksissa suoriutumiseen, minkälaisissa tilanteissa matematiikka-ahdistusta koettiin ja siinä, minkälaiset tekijät vaikuttivat matematiikka-ahdistuksen syntymiseen. Tytöt raportoivat sekä enemmän että korkeampaa matematiikka-ahdistusta, mutta tyttöjen ja poikien suoriutumisessa ei havaittu suuria eroja. Eri maissa ilmeni pieniä eroja matematiikka-ahdistuksen suhteen, mutta pääpirteissään tulokset olivat kaikissa artikkeleissa saman suuntaisia. Sukupuolen määrittely vaikutti tutkimuksissa kapealta ja matematiikka-ahdistuksen tutkimuksessa on katvealue myös kehittyvien maiden tutkimuksessa.

Tämä tutkimus kuvaa ja tulkitsee, miten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 (POPS) yleisessä osassa huomioidaan oppilaiden erilaiset sosioekonomiset taustat ja kulttuuripääomat. Sosioekonomisten taustojen yhteydestä oppimistuloksiin on runsaasti aiempaa ja hyvin tuorettakin tutkimustietoa. Kulttuuripääoman käsite tulee sosiologian tieteenalasta ja selittää koulutuksen periytymistä. Tämä tutkimus kiinnittyy laajaan koulutuksellisen tasa-arvon kysymykseen käsittelemällä yhtä koulutuksen eriytymisen ilmiötä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (POPS) ohjaa suomalaisen peruskoulun toimintaa ja pyrkii varmistamaan koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena POPSin yleisen osan tekstin sisällönanalyysilla. POPS-tekstistä etsittiin kohtia, joissa tunnistetaan oppilaiden eroja sekä täsmennetysti oppilaiden sosioekonomiseen taustaan tai kulttuurisen pääomaan kytkeytyviä eroja. Tutkimuskysymykset olivat: 1) Mitä oppilaiden välisiä eroja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 yleisessä osassa tunnistetaan? 2) Mitä oppilaiden välisiä sosioekonomiseen taustaan tai kulttuuriseen pääomaan kytkeytyviä eroja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 yleisessä osassa tunnistetaan? Eroja tai erilaisuutta osoittavat ilmaisut tunnistettiin kiinnittämällä huomiota sanoihin ja taivutusmuotoihin. Ilmaisujen tunnistaminen vaati tutkijan tulkintaa tekstin tarkan merkityksen ja kontekstin suhteen. Löydetyt eroja osoittavat ilmaisut luokiteltiin aineistolähtöisesti. Analyysin tuloksena syntyi 12 luokkaa, jotka kuvaavat oppilaiden yleisiä eroja: 1) yksilöllisyys ja erilaisuus, 2) henkilökohtaiset ominaisuudet, 3) valmiudet, taidot ja osaaminen, 4) tarpeet, 5) oppimisen ja koulunkäynnin haasteet, 6) oppimis- ja koulutuspolut, 7) toimintatavat, 8) maailmankatsomukset, 9) ympäristö, 10) kieli ja kulttuuri, 11) tausta sekä 12) alueelliset erityispiirteet. Kaikkien löydettyjen eroja kuvaavien luokkien taustalla voitiin tulkita olevan oppilaiden taustatekijöiden tunnistamista. POPS siis ohjaa lukijaa huomioimaan oppilaiden taustatekijöiden eroja, mutta tämän näkökulman havaitseminen vaatii lukijalta teoriatietoon perustuvaa tulkintaa.

Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella, miten Touretten oireyhtymä ilmenee koulumaailmassa. Tutkimuskohteeksi valittiin koulussa toteutetut interventiotutkimukset. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuutta haettiin ERIC-tietokannasta ProQuest -palvelun kautta. Lopulliseksi aineistoksi valikoitui 4 vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Tulokset ja johtopäätökset. Interventiotutkimuksissa kuvatut oirekuvat olivat keskenään melko erilaisia, mutta oireilun aiheuttama haitta oli yhdenmukaisempaa. Touretten oireyhtymä oli yhteydessä erityisesti oireileville henkilöille aiheutuvaan sosiaaliseen haittaan.

Tämän opinnäytetyön aiheena on Turner-tyttöjen ja -naisten sosiaalinen toimintakyky ja itsetunto. Turnerin oireyhtymä on harvinainen tytöillä ilmenevä kromosomipoikkeavuus, jonka esiintyvyys on noin 1:2500. Oireyhtymän pääpiirteisiin kuuluu lyhytkasvuisuus, puutteellinen murrosiän kehitys ja lapsettomuus. Moni Turnerin oireyhtymään liittyvistä tutkimuksista keskittyy Turner-tyttöjen ja -naisten fyysiseen terveyteen, kuten pituuskasvuun, hormonihoitoihin ja murrosiän kehitykseen. Sen sijaan oireyhtymän vaikutuksia psykososiaaliseen hyvinvointiin on tutkittu vähemmän. Kun Turner-tytön vanhemmat saavat tietää diagnoosista, heitä todennäköisesti mietityttää, kuinka oireyhtymä tulee näkymään lapsen arkielämässä ja ihmissuhteissa. Tullaanko tätä kiusaamaan pituutensa tai muiden ulkoisten piirteidensä vuoksi? Tuleeko tällä olemaan haasteita ystävyys- ja seurustelusuhteissa? Miten nämä asiat vaikuttavat lapsen minäkäsityksen ja itsetunnon rakentumiseen? Tämän tutkielman pyrkimyksenä on löytää näihin kysymyksiin vastauksia. Tämä opinnäytetyö on kirjallisuuskatsaus, jossa tutkimusaineistona käytetään aikaisempia tutkimuksia. Tarkoituksena on muodostaa laaja kokonaiskuva Turner-tyttöjen ja -naisten sosiaalisesta toimintakyvystä ja itsetunnosta sekä niihin vaikuttavista tekijöistä aiempia tutkimustuloksia analysoimalla. Aineistoon valikoitui kuusi tutkimusartikkelia, jotka on julkaistu vuosina 2000–2011. Tutkittavien yhteinen ikähaarukka oli 7–61 vuotta, mutta valtaosa tutkittavista oli alle 35-vuotiaita. Tutkimusaineistossa Turner-tyttöjen ja -naisten oma arvio sosiaalisesta toimintakyvystään on varsin positiivinen. Heillä on kuitenkin vaikeuksia ystävyys- ja seurustelusuhteiden muodostamisessa ja kokemuksia koulukiusaamisesta. Lisäksi heidän vanhemmat kertovat heillä olevan tavallista enemmän haasteita sosiaalisissa taidoissa. Tämä voi viitata siihen, että Turner-tytöt ja -naiset peittelevät haasteiden todellista laajuutta tai eivät hahmota niitä itse. Turnerin oireyhtymään näyttää liittyvän myös heikko itsetunto, mutta tiettyjä itsetunnon osa-alueita on syytä tarkastella erikseen. Tämän tutkielman tuloksien mukaan Turner-tyttöjen ja -naisten suoritusitsetunto on vahva, mutta sosiaalinen itsetunto tavallista heikompi. Tulokset viittaavat siihen, että itsetunto-ongelmat ja haasteet sosiaalisissa suhteissa liittyvät Turner-tytöillä ja -naisilla erityisesti murrosiän kehityksen ongelmiin. Pituudella, käytetyllä hormonikorvaushoidolla ja sen kestolla ei sen sijaan näytä olevan vaikutusta kumpaankaan. Tutkimusartikkelien tuloksissa on paljon ristiriitaisuuksia, eikä suoria olettamuksia Turner-tyttöjen ja -naisten psykososiaalisesta toimintakyvystä kannatakaan tehdä. Jokainen Turner-tyttö on yksilö, ja kasvattajan rooliin kuuluu tunnistaa tämän henkilökohtaiset vahvuusalueet ja tuen tarpeet. Näin lapsen henkiselle kasvulle voidaan tarjota paras mahdollinen tuki.

Tämän opetussuunnitelmatutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, missä määrin ja millä tavoin vammaistutkimusta ja vammaisten ihmisten historiaa koskeva opetus kuuluu erityispedagogii-kan opetussuunnitelmiin suomalaisissa yliopistoissa. Yhtenä tutkimuksen tarkoituksista oli myös koota mahdollisimman kokonainen kuva erityispedagogiikan opetussuunnitelmien aihetta käsittelevästä sisällöstä niin yliopistojen yksilöllisellä kuin laajemmin kansallisellakin tasolla. Tutkimus toteutettiin opetussuunnitelmatutkimuksena, jonka aineisto kerättiin ja käsiteltiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen aineisto muodostui kahdeksan suoma-laisen yliopiston erityispedagogiikan opintosuunnitelmiin kuuluvien pää- ja sivuainekokonai-suuksien kurssitarjonnoista. Tulosten perusteella erityispedagogiikan ja vammaistutkimuksen risteävyys suomalaisissa yli-opistoissa oli vaihtelevaa. Yhdessä yliopistossa voidaan väittää risteävyyttä olevan paljon suh-teutettuna muihin opintoihin. Muissa yliopistoissa aihetta käsitteleviä kursseja oli vähän tai ei ollenkaan riippuen aineiston rajauksesta. Kansallisella tasolla tulokset viittaavat kuitenkin sii-hen, että vammaistutkimusta ja vammaishistoriaa käsitellään erityispedagogiikan opinto-ohjelmissa todella vähän. Tutkimuksen tulosten valossa lisätutkimukselle on tarvetta. Olisi perusteluta tutkia muun muas-sa miten opettajankoulutuksessa käsitellyt teemat vaikuttavat opettajien asenteisiin ja miten eri yliopistoista valmistuneiden opettajien asenteet eroavat toisistaan. Vastaavasta näkökulmasta löytyvää muuta tutkimusta ei löytynyt Suomesta tai muualtakaan maailmasta.