Browsing by Title
Now showing items 4033-4052 of 7174
-
(2018)The prevalence of autism spectrum disorder (ASD) and other pervasive developmental disorders has been growing for decades. This results in an increasing amount of special needs in the school environment. ASD is a neurobiological disorder which particularly occurs as problems in reciprocal social relationships and communication. The emergence of reciprocal interaction is a key factor in a successful supporting process. Previous studies show that attending music therapy may improve social skills for children and adolescents with autism spectrum disorder. Thus, including applications of music therapy in the supporting of students with ASD could be beneficial, but the lack of recent studies about feasible applications in the school environment is notable. The purpose of this study was to examine the methods and effectiveness of music therapy interventions carried out in a school environment to support children and adolescents with ASD. Alternative instruments to support learning are researched in this study. The study was conducted as an integrative literature review. Five methodologically differing international and scientific articles were chosen for this review. Concrete descriptions of used methods and their effectiveness were researched. The collected data was categorised and synthesised to answer the research questions. The results indicated a broad range of musical methods which all belong to one or more of the following categories: individual or group therapy, receptive or active therapy, communication based or learning theoretical therapy. Positive effects were identified in the field of joint engagement, teacher-student relationships and socio-emotional skills in general. In comparison with ordinary teaching methods, musical methods didn’t seem to produce any better results in terms of academic skills. This study shows that long-term and communication based applications of music therapy in the school environment can be useful for supporting children and adolescents with ASD.
-
(2022)Tiivistelmä: Tavoitteet. Tämän katsauksen tavoitteena on arvioida tutkimusnäyttöä musiikkiterapian toimivuudesta minimaalisen tietoisuuden tilan potilaiden hoidossa. Minimaalisen tietoisuuden tila tarkoittaa pitkittynyttä muuttunutta tietoisuuden tilaa, jolle on tyypillistä epäjohdonmukaisesti esiintyvä, mutta selvä kyky reagoida ympäristöönsä ja osoittaa siten merkkejä tietoisesta prosessoinnista. Useita hoitokeinoja on tutkittu tilan kuntouttamiseksi, mutta hyödyt ovat olleet rajalliset. Musiikkiterapiaa on ehdotettu kustannustehokkaaksi ja hyvinvointia lisääväksi hoitovälineeksi minimaalisen tietoisuuden tilan kuntoutuksessa. Yleisimmin ehdotettuja vaikutusmekanismeja on kaksi. Niin kutsutussa vireystila ja mieliala -hypoteesissa musiikin kognitiivista toimintaa edistävät vaikutukset johtuvat musiikin aikaansaamista hermoston vasteista, vireystilan noususta ja vaikutuksesta mielialaan. On myös ehdotettu yksilölle merkityksellisen musiikin virittävän aivoissa elämänkerrallista aktivaatiota, kuten muistelua, tunteita ja itseen liittyvää prosessointia. Menetelmät. Kirjallisuushaut tehtiin PubMed-, Scopus- ja Google Scholar -tietokantoihin. Hakusanoina käytettiin termejä “minimally conscious state”, “music therapy” ja “disorders of consciousness”. Tulokset ja johtopäätökset. Useissa musiikkiterapian toimivuuteen keskittyvissä tutkimuksissa on havaittu musiikin olevan yhteydessä parempaan potilaan lopputulemaan, esimerkiksi parempiin pisteisiin tietoisen toiminnan mittareissa ja vähäisempään behavioraalisten häiriöiden esiintyvyyteen. Metodologisesti laadukasta tutkimusta tarvitaan lisää tarkempien vaikutusmekanismien ymmärtämiseksi, toimivuuden varmistamiseksi ja vaikutusten pysyvyyden selvittämiseksi. Potilaat ovat keskenään erilaisia iän, vamman etiologian, diagnoosin, ja sen ajan suhteen, mikä on kulunut aivovamman tapahtumisesta. Lisätietoa tarvitaan siitä, miten nämä potilaiden tilanteiden yksilölliset piirteet vaikuttavat musiikkiterapian toimivuuteen. Tällä hetkellä ei ole yleisesti käytettyä, standardisoitua musiikkiterapiaa ja erilaisia menetelmiä vertailevaa tutkimusta tarvitaan, jotta suositusten tekeminen olisi mahdollista.
-
(2018)The aim of this study was to consider the use of music therapy methods in training social skills of students with special educational needs. The object of the study is music therapy used in school in teaching students with special educational needs. Previous studies have indicated that music therapy can be used to positively affect on an individual’s wellbeing and for example reduce psychopathology in youth and improve the attentiveness and motivation of students. Musical activity has been acknowledged as naturally interactional, and music therapy has been proven a promising means for solving problems related to social skills. This study was implemented as a systematic literature review aiming to search the methods of music therapy used in training different social skills domains and to consider their effectivity. Five international, peer reviewed articles published in English-speaking countries between years 2000 and 2015 were selected for the literature review. The interventions described in the chosen articles had been implemented in a school context with comprehensive school students with special needs. A music therapy professional took part in implementing each intervention. The results of the studies were analyzed and different domains of social skills were searched from them based on the divisions presented in previous literature. Furthermore, the music therapy methods used in the studies and the conclusions of their effectiveness presented in the articles were considered. This study indicates that the use of music therapy methods is linked to social skills and especially to externally observed social behavior. In the studies included, music therapy was linked to increasing social behavior and decreasing conduct problems. Compared to non-musical interventions, no significantly better results were achieved in social skills with music therapy, but there were less negative reactions and a stronger interactional connection between the student and the therapist in music therapy. Several different music therapy methods, in which the role of the student varied from active to receptive, were used in the studies. Individual differences between students must be considered when choosing the methods. In the future, it would be interesting to further investigate the impact of school as a place for implementing a music therapy intervention and the effectiveness of different methods in interventions.
-
(2022)Tämä katsaus selvittää musiikkiterapian kognitiivis-affektiivisia vaikutusmekanismeja depression hoidossa. Tavoitteena on tarkastella musiikkiterapian ja musiikin vaikutuksia depression keskeisimpien oireiden näkökulmasta. Lisäksi katsauksessa sivutaan musiikkiterapian vaikutuksia depressioon liittyvän matalan toimintakyvyn sekä sairauden kanssa usein samanaikaisesti ilmenevien ahdistuneisuusoireiden suhteen. Depression ydinoireita ovat mielialan lasku tai turtuus sekä mielihyvän puute. Musiikkiterapia ja musiikki vahvistavat positiivista affektiivisuutta, kuten ilon, hauskuuden ja toivon tunteita. Musiikkiterapia vahvistaa usein depressiossa merkittävästi heikentyneitä itsetuntoa, minäpystyvyyttä ja toimijuuden kokemusta. Musiikkiterapia tuottaa syvää rentoutumista, mikä edistää mielialan nousemista ja mielihyvän lisääntymistä. Sekä musiikkiin liittyvä käytös että itse musiikki tuottavat mielihyvää. Ryhmämuotoinen musiikkiterapia voi olla erityisen hyödyllistä sosiaalisista oireista kuten yksinäisyydestä kärsiville, sillä se luo sosiaalista koheesiota ja edesauttaa sosiaalisten suhteiden luomista. Musiikkiterapia edistää terapeuttisen allianssin muodostumista, mikä voi lisätä hoitomyönteisyyttä sekä sitoutuneisuutta hoitoon. Mielialaan ja mielihyvän puutteeseen liittyvien oireiden lisäksi depression taudinkuvaan liittyvät olennaisesti kognitiiviset oireet. Keskeisimpiä näistä on toiminnanohjauksen heikentyminen, johon liittyy oppimiskyvyn heikkeneminen, negatiivisten ajatusvinoumien vallitsevuus ja ruminaatio. Erityisesti ekspressiivinen musiikkiterapia vaatii toiminnanohjauksen prosessien laaja-alaista aktiivisuutta. Yksi musiikkiterapian keskeisimmistä vaikutusmekanismeista on neuroplastisiteetin lisääntyminen, jolloin kognitiivinen joustavuus voi parantua ja ajatusvinoumat sekä ruminaatio vähentyä. Musiikilla on potentiaalia tarkkaavaisuuden, keskittymiskyvyn ja vireystilan säätelyn prosessien kannalta, mikä mahdollistaa läsnäolon nykyhetkessä. Depressioon liittyy usein subjektiivisesti koettua ajan kulun hidastumista, jota musiikkiterapia voi nopeuttaa flow-kokemusten myötä. Musiikkia ja musiikkiterapiaa voidaan pitää eräänlaisena aikakoneena, jonka avulla pystytään sekä juurtumaan nykyhetkeen että matkaamaan menneisyyden avainhetkiin ja tarkastelemaan mielenterveyden ongelmien juurisyitä. Musiikkiterapialla onkin monia muistiin, erityisesti autobiografiseen muistiin, liittyviä vaikutusmekanismeja. Musiikkiterapia on valtavan potentiaalinen hoitomuoto, sillä se tarjoaa vaihtoehdon perinteisille psykoterapioille ja lääkehoidolle. Erityisesti toimintakyvyn tai kognition rajotteiden kohdalla musiikkiterapia on perinteistä psykoterapiaa inklusiivisempi vaihtoehto. Musiikkiterapia on matalariskinen ja erityisen hyvin siedetty hoitomuoto. Tutkimukset ovat osoittaneet musiikkiterapian lievittävän masennusoireita keskisuurin tai suurin efektikoin standardihoidon lisänä, mutta pitkäaikainen vaikuttavuus on tosin vielä kyseenalainen. Vaikutusmekanismitutkimuksella voitaisiin selvittää, mitkä vaikutusmekanismit tehoavat minkäkin tyyppisiin depression profiileihin tai oireisiin, kuten matalaan toimintakykyyn, ahdistuneisuuteen, yksinäisyyteen tai itsetuhoisuuteen. Lisätutkimuksen avulla voitaisiin hoitoa räätälöidä yksilöllisten tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Hoidon yksilöinti lisäisi sen tehokkuutta niin yksilön kuin yhteiskunnankin näkökulmasta.
-
(2021)Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää minkälaista, musiikkitoiminta on päiväkodeissa ja vaikuttavatko varhaiskasvatuksen opettajien mielestä heidän näkemyksensä musiikista ja musiikkitaustansa heidän päiväkotiryhmänsä musiikkitoimintaan. Hypoteeseina on, että musiikkitoiminta vaihtelee paljonkin eri päiväkodeissa ja, että varhaiskasvatuksen opettajien mielestä heidän näkemyksensä musiikista ja musiikkitaustansa vaikuttavat heidän päiväkotiryhmänsä musiikkitoimintaan. Tutkimuksen teoriatausta koostuu Paanasen musiikillis-kognitiivisen malliin sekä Brunerin musiikillisen ajattelun kehityksen teoriaan. Teoriataustaan ovat vaikuttaneet pedagogiset suuntaukset ja menetelmät, joissa eheytetään musiikkia muihin oppiaineisiin ja toimintaan mm Simola Isakksonin kehittämä musiikkiliikunta. Teoriataustaan ovat vaikuttaneet myös tutkimukset kielen yhteydestä musiikillisen kehitykseen mm Frey ja Sappey-Marinierin tutkimus, joissa kielen kehityksen on todettu olevan yhteydessä musiikilliseen kehitykseen. Tutkimuksen teoria ja kysymyksenasettelu perustuvat Vesiojan (2004) ja Maizièresin (2011) tutkimuksiin. Tutkimuksen teorian ja kysymyksenasettelun muodostamiseen ovat vaikuttaneet myös Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018 ja sekä Kansalllisen arviointikeskuksen eli KARVin tutkimusraporttiin varhaiskasvatussuunnitelmien käytänteiden toteutumisesta päiväkodeissa. Menetelmät. Tutkimuksen aineisto kerättiin e-kyselylomakkella. Tieto tutkimuksesta ja linkki e-kyselylomakkeeseen lähetettiin sähköpostitse Espoon päiväkotien johtajille, jotka jakoivat tiedon tutkimuksesta ja linkin e-kyselylomakkeeseen päiväkotiensa 3-5- vuotiaiden ryhmien opettajille. Kyselyyn vastaaminen suoritettiin anonyymisti. Kyselyyn osallistui seitsemän vastaajaa. Aineisto analysoitiin laadullisesti ja määrällisesti. Tulokset ja johtopäätökset. Varhaiskasvatuksen opettajien mukaan heidän päiväkodeissaan musiikkikasvatusta ja musiikin opetusta järjestetään erilaisia menetelmiä ja tilanteita käyttäen, siihen osallistuvat muutkin henkilökunnan jäsenet kuin päiväkotiryhmän varhaiskasvatuksen opettaja ja, että musiikkitoimintaa on myös päiväkotien arjessa. Täten hypoteesi siitä, että musiikkitoiminta vaihtelee paljonkin riippuen päiväkodista kumoutui. Tutkimuksen tulosten mukaan kaikkien vastanneiden varhaiskasvatuksen opettajien mielestä heidän näkemyksensä musiikista ja osan mukaan heidän musiikkitaustansa vaikuttavat heidän päiväkotiryhmänsä musiikkitoimintaan. Täten toinen hypoteesi osoittautui osittain todeksi. Tutkimuksen johtopäätös on, että musiikkitoiminta on päiväkodeissa monipuolista ja, että varhaiskasvatuksen opettajien näkemykset musiikista ja musiikkitausta vaikuttavat heidän päiväkotiryhmänsä musiikkitoimintaan.
-
(2022)Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää musiikin hyödyntämisen mahdollisuuksia oppimisen kontekstissa, erityisesti tunteiden näkökulmasta. Aiemmat tutkimukset ovat todistaneet musiikin harrastamisesta olevan hyötyä esimerkiksi lukemisen oppimisessa ja vieraiden kielten opiskelussa. Toisaalta paljon on tutkittu musiikin vaikutuksia tunteisiin ja niiden käsittelemiseen. Tunteiden tiedetään olevan yksi tärkeimmistä vaikuttajista oppimisen taustalla, mutta niiden huomioimiseksi ei ole juurikaan konkreettisia keinoja yleisesti esillä. Tässä tutkimuksessa esittelen tutkimusta pääasiassa kahden tutkimusalan eli musiikin ja oppimisen kentältä. Pyrin löytämään yhteyksiä musiikin, oppimisen ja tunteiden väliltä sekä pohdin niiden hyödyntämisen mahdollisuuksia koulumaailmassa, jossa painotetaan yhä enemmän kokonaisvaltaista hyvinvointia ja oppimista. Tutkimus on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, narratiivisella otteella. Tämä oli tarkoituksenmukaista, koska pyrin muodostamaan katsauksellani laajan yleiskuvan aiemmasta tutkimuksesta ja etsimään merkittäviä yhteyksiä niiden välillä. Aineisto koostuu sekä suomen- että englanninkielisistä vertaisarvioiduista tutkimusartikkeleista ja alan tutkijoiden kirjoista. Koska tutkimusalueet ovat hyvin laajoja, pyrin etsimään mahdollisimman ajankohtaista tutkimusta, kuitenkin ottaen huomioon muutamia merkittäviä teoksia 2000-luvun taitteesta. Analysoin tutkimustani erityisesti kognitiivisen neurotieteen näkökulmasta, mutta sivuan hieman myös muita, erityisesti musiikkiin liittyviä teorioita. Aineistoa löytyi aiheesta melko runsaasti. Tutkimusta, jossa valitsemani kolme tekijää eli musiikki, oppiminen ja tunteet olisivat olleet tasavertaisesti tarkastelun kohteena ei kuitenkaan löytynyt. Peruskoulun opetussuunnitelmassa näiden kolmen tekijän merkitystä toisilleen ei tunnistettu juuri ollenkaan. Johtopäätöksenä voin kuitenkin todeta, että musiikilla ja oppimisella on yhteys tunteiden näkökulmasta. Musiikilla voidaan vaikuttaa hyvin paljon ihmisen fysiologiseen olotilaan sekä omien tunteiden ilmaisemiseen ja purkamiseen. Optimaalinen fysiologinen olotila sekä mielen hyvinvointi ovat edellytyksiä uuden oppimiselle ja sen mielekkyydelle. Koulumaailmassa ei kuitenkaan vielä tunnisteta riittävästi musiikin monipuolisia mahdollisuuksia oppimisen tukemisessa.
-
(2021)Tämän tutkimuksen tarkoitus oli kirjallisuuskatsauksen avulla selvittää millä tavoin musiikki on yhteydessä autismikirjon lasten vuorovaikutustaitojen kehittymiseen. Tutkimuksessa etsittiin vastausta kysymykseen: Miten musiikkiterapia vaikuttaa autismikirjon lasten vuorovaikutustaitoihin? Vuorovaikutustaidot ovat keskeinen osa elämää ja niitä on tärkeää päästä oppimaan jo lapsena. Näin lapsi pystyy varhain tulkitsemaan ympäröivää maailmaa ja viestimään siinä. Monet tutkimukset ovat todenneet vuorovaikutuksen olevan haastavaa autismikirjon henkilöille, joten halusin selvittää mitä tämänhetkiset tutkimukset ovat löytäneet aiheesta ja voiko näitä prosesseja hyödyntää varhaiserityiskasvatuksen arjessa. Tein tutkimuksen systemaattisena kirjallisuuskatsauksena teoriaohjaavan analyysin keinoin. Hain aineistoa Helsingin yliopiston kirjaston tietokannasta Helkasta, Google Scholarista, PubMedista, Finnasta, E-thesisistä ja Helmetistä. Rajasin aineistoa useaan kertaan ja lopulta kirjallisuutta kertyi yhteensä yksitoista englanninkielistä ja yksi suomenkielinen tutkimus. Tämän jälkeen tutkin tutkimusten tulososioista nousevaa aiheeseen liittyvää tietoa ja luokittelin tulokset yhteneviin alaluokkiin. Tästä ja teoriasta vedin aiheeseen liittyvät tulokset. Musiikkiterapia vaikutti pääsääntöisesti kaikissa tutkimuksissa myönteisesti autismikirjon lasten vuorovaikutustaitojen kehittymiseen. Erityisesti non-verbaalinen viestintä parani musiikkiterapian avulla. Lisäksi verbaalisen ja tiedostamattoman viestinnän kohdalla tapahtui kehittymistä. Musiikkiterapia hoitomuotona oli tärkeää järjestää erityisesti rutiineita noudattaen pitkällä ajanjaksolla. Musiikkiterapiasta ei havaittu olevan haittavaikutuksia autismikirjon lapsille. Tämän tutkimuksen mukaan musiikkiterapian keinoja voitaisiin hyödyntää jossain määrin varhaiserityiskasvatuksen arjessa. Terapian hyödyntämistä tulisi kuitenkin soveltaa ryhmästä riippuen.
-
(2023)Musik och musikaliska upplevelser är en del av småbarnspedagogiken. I grunderna för planen för småbarnspedagogik (2022) nämns musiken inom flera lärområden, specifikt i lärområdet mina många uttrycksformer. Eftersom musiken lyfts fram i styrdokument för både småbarnspedagogik och förskoleundervisning, krävs det att personalen inom småbarnspedagogik och förskola, behöver baskunskaper om grundelementen i musik och musikaliska upplevelser. Styrdokumenten inom småbarnspedagogik och förskoleundervisningen nämner även helhetsskapande lärprocesser som en central del för barns lärande (Utbildningsstyrelsen, 2022; Utbildningsstyrelsen, 2014). Syftet med studien är att redogöra för pedagogernas upplevelser om musik som helhetsskapande lärprocess inom småbarnspedagogik och förskoleundervisning. Avhandlingen är en fenomenografisk kvalitativ studie, där musiken inom småbarnspedagogik och förskoleundervisning forskades ur pedagogernas synvinkel. Forskningsmetoden för denna studie var intervjuer som datainsamlingsmetod. I resultatet framkom att pedagogerna inom småbarnspedagogik och förskoleundervisning upplever att de har en kunskap i musik, men att musiken ännu inte har samma status som t.ex. matematik, digitala kompetenser och språkutveckling. Vidare visades, att musiken inte implementeras inom helhetsskapande lärprocesser. Pedagogerna tvivlade också på sin musikalitet, vilket dels hindrar implementering av musik i verksamheten. Fortsatt forskning inom området behövs, för att pedagoger i högre grad än nu skall kunna tillämpa musik och helhetsskapande lärprocesser i enlighet med småbarnspedagogikens och förskoleundervisningens styrdokument.
-
(2016)The purpose of this study is to examine how music affects children’s language development in daycare age. The goal is to find out whether there is a connection between these two, and if it can be used supportively by pedagogues. The method used for this work is systematic literature studying. Everything’s based on the most relevant information from books regarding the matter, which have been published in the 1990s. The result shows that there is a connection between music and language development. Music can support language development in children, however, there is not a method that supports it in its entire. The music supports the development of speech through singing and practicing the basic elements which exist in the music. Music also supports phonological awareness that has an impact on later literacy development. Children with special needs have a great use of music and music therapy is often used to support the language development of these children. Second language learning also occurs more smoothly when you use music to support the language development.
-
(2017)The study examines the occurance of Islamophobia in kindergarten and/or school communities. This subject has been examined in Finland a little but a similar research was made in Canada recently, which shows that Muslim teachers encounter Islamophobia in schools. The aim of this study was to investigate the appearance of Islamophobia in Finnish educational institutions. In addition, the goal was to study what kind of experiences the Muslim teachers faced in kindergarten and / or school communities, as well as what kind of effects these experiences had in their professional identity, as well as in their work in educational institutions. The study is a qualitative research. The data collection method used in the study was made by semi- structured face-to-face interviews with three Finnish Muslim teachers. Two of them were class teachers and one a kindergarten teacher. The participants were all females and originally native Finnish converts to the Islamic faith. They all have been working in the field of Education for more than seven years. The study revealed that the participants experienced Islamophobic attitudes in many diverse ways. They experienced Islamophobia by colleagues and children's parents and also in the context of re- cruiting process for hiring. Media biases and misrepresentation of Islam and Muslims, and general ignorance regarding Islam as a religion were seen as primary reasons for Islamophobia. These nega- tive experiences had a direct impact on their professional identities. However the study also revealed that Muslim teachers encounter positive experiences regarding their religion as well. The participants were seen as a strengthening asset, especially in multicultural educational institutes. Based on this study one can draw a conclusion that the Muslim teachers truly face Islamophobia in school and kindergarten environments, however, less than in their free time. In an increasingly globalized world, particularly employees in educational institutions should be aware of Islamophobia and try to counter it and guide children to critical thinking.
-
(2022)Tutkielmassa esitellään muslimioppilaiden kohtaamia asenteita alakoulussa ja niiden vaikutuksia. Muslimioppilaat kohtaavat paljon negatiivissävytteisiä asenteita ja ne vaikuttavat negatiivisesti myös integroitumiseen omaan luokkaan sekä identiteetin muodostumiseen. Muslimioppilaat rinnastetaan usein maahanmuuttajaoppilaisiin, mikä voi lisätä muslimioppilaiden identiteetin muodostumisen haasteita, sillä heitä ei mielletä suomalaisiksi, vaikka he sitä olisivat. Suomalaisuuden rajallinen käsite poissulkee monia vähemmistöryhmiä, jotka puolestaan kokevat toiseuttamista tämän johdosta. Tutkielman tutkimustehtävä on seuraava: Mitä tukitoimia muslimioppilaiden yhteenkuuluvuuden edistämiseksi on tuotu esille? Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii Crenshawin (1980) määritelmä intersektionaalisuudesta. Keskeisinä käsitteinä tutkielmassani ovat muslimioppilas, alakoulu, identiteetti, intersektionaalisuus ja uskonnon monilukutaito. Tutkielma on tehty kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmän mukaisesti. Aiheeseen on perehdytty perusteellisesti ja esiin on nostettu keskeisiä näkökulmia. Menetelmä vaatii, että aineistoa on käsitelty rehellisesti ja huolellisesti. Muslimioppilaiden yhteenkuuluvuuden edistämissä tärkeimpänä keinona nousi esiin avoin keskustelu oppilaiden kanssa. Lisäksi kasvattajien monikulttuurisuustaidot ja muslimioppilaiden kohtaamien haasteiden ymmärtäminen lisäävät opettajien kykyjä tasa-arvoistaa opetusta ja muslimioppilaiden integrointia luokkaan. Monikulttuurisuustaitoihin liittyy vahvasti uskonnon monilukutaito. Uskontoon liittyvien käsitteiden ymmärtäminen, kuten eletty uskonto ja uskonnon tasot, auttavat muslimioppilaiden kohtaamisessa. Yhteisen suomalaisuuden tavoitteleminen nähtiin olevan tärkeä näkökulma muslimioppilaiden ja muiden vähemmistöryhmien yhteenkuuluvuuden edistämiseksi.
-
(2017)New Finnish national guidelines for early education take effect in August 2016 and will become binding for the first time. The new guidelines define religious education as a general subject where children should get to know all religions that are present in the group. At the moment religious education is not put into effect as supposed. Studies show that religious education consists mostly of Christian traditions even in multicultural day care centers and other religions are hardly discussed at all. Furthermore, early educators find it hard to teach religious education to children from other religions, especially muslims. The aim of this study is to find out about muslim parents’ views on early religious education and how they hope their religion is taken into account by early educators. In this study I interviewed three muslim parents who all had their children in the same day care center in eastern Helsinki. The interviews were semistructured. After careful transcription the interviews were analysed by categorizing similar features. The parents wished that children could learn about islam and it’s traditions in religious education, at least when there are muslim children in the group. However, they were unsure if teaching about islam is at all part of Finnish early education. Parents also found it positive that children would get to know all other religions in addition to their own. Thus, this study shows that muslim parents’ views are in line with the new guidelines for early education. Furthermore, it was obvious from the interviews that the parents’ did not have a uniform point of view and their opinions varied. This supports the idea that people from the same religious group do not necessarily share their views and opinions. This in mind, early educators should not make generalizations based on people’s religion but rather discuss about religion with every parent separately. Generally, the parents were satisfied with how their reli-gion was taken into account in day care. They mostly brought up topics about every day life, for example food restrictions and attending to church visits.
-
(2018)The goal of this study was to find out, what kind of challenges has Muslim parents and school experienced in their cooperation. According to earlier studies we can note three things. First, functional cooperation between parents and school has many benefits for the child’s schooling. Secondly, functional cooperation between parents and school supports child’s identity which is determined one of the schools’ mission. Thirdly, at the non-Muslim countries Muslims are diverse group which differ at least partly from the majority of people in terms of values, customs, and in culturally as well as religiously. Therefore, cooperation between parents and school is important to investigate especially from Muslim parents’ perspective. I executed my study as systematic literature review and I gathered my material using precise criteria from 1999–2018 articles. My final material consists eight articles which handle, at least part of the research, cooperation between Muslim parents and school in non-Muslim countries from the perspective of Muslim parents or school. All my articles are qualitative studies and data is gathered through interviews. I search answers to my research question by looking for themes from parents and schools’ interviews from the part the interviews answered to my research questions. From the Muslim parents and schools interviews I found many cooperation challenges of which the biggest ones are lack of teachers’ knowledge, recognition of Muslims values, unsuitable lessons and teaching material for Muslims, and lack of communication and its consequences. According to the research results we can consider ways to improve cooperation between Muslim parents and school. Increasing communication teachers could get more information on Muslims values and habits, and Muslim parents could get more information on schools’ customs. Via communication Muslim parents could help teachers and school to respect Muslims values and habits, and to support Muslim students’ identity, while still working along curriculum.
-
(2020)Uusimmassa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on linjattu, että opetuksen on oltava sukupuolitietoista. Ristiriitaista on, ettei tästä huolimatta sukupuolitietoinen opetus ole ollut vakiintunut osa opettajankoulutusten opetussuunnitelmia Suomessa. Huolta ovat herättäneet sateenkaarioppilaiden huonot koulukokemukset, eivätkä laeista ja sopimuksista huolimatta heidän oikeutensa ole näyttäneet toteutuneen. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että koulussa käytettävissä materiaaleissa on yhä sukupuolistereotypioita, eikä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä aina juurikaan käsitellä. Millaista yhteiskuntaa tällainen heteronormatiivinen koulu rakentaa? Tutkimukseni tavoitteena oli kääntää valokeila sateenkaari-ihmisten oikeuksiin ja niiden toteutumattomuuteen, ja siihen, miksi meillä on todellinen tarve saada sukupuolitietoinen opetus vakiintuneeksi osaksi opettajankoulutusten opetussuunnitelmia. Tarkastelen tutkimuksessani sukupuolitietoisen opetuksen käsitettä, ja syvennyn sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden huomioivan sukupuolitietoisen opetuksen merkitykseen sateenkaarioppilaille. Tutkimukseni oli kandidaatin tutkielma ja menetelmältään kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jossa pyrin luomaan kokonaiskuvaa käsittelemästäni aiheesta. Pyrin tutkimuksessani hyödyntämään mahdollisimman uusia lähteitä, sillä niin laeissa kuin yleisessä keskustelussa on sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuteen liittyen tapahtunut viime vuosina paljon muutoksia. Sukupuolitietoisessa opetuksen toteuttamisessa keskeisimpänä korostui tietämys ja ymmärrys yhteiskunnan normittavista rakenteista. Toteuttaakseen sukupuolitietoista opetusta, tulee opettajilla olla laajaa ja syvällistä ymmärrystä sukupuolen ja seksuaalisten suuntautumisten moninaisuudesta ja niistä normeista ja rakenteista, jotka vaikuttavat ajatteluumme ja toimintaamme. Sukupuolitietoisen opetuksen kaltaisella opetuksella oli tutkimusten mukaan myönteinen vaikutus sateenkaarioppilaiden kouluhyvinvointiin, mutta sen merkitystä ei voi kuitenkaan rajata vain sateenkaarioppilaita koskevaksi. On jokaisen etu, ettei koulu ole heteronormatiivinen, ja etteivät sukupuoliroolit ole ahtaat. Sukupuolitietoinen opetus olisi ehdottoman tärkeä saada vakiintuneeksi osaksi opettajankoulutuksen opetussuunnitelmia.
-
(2017)Objectives The status of drama in education in the Finnish curriculum has got stronger during the last decade. Nevertheless, even though drama education has had a great amount of positive influence, it still doesn’t have a stable status of being a teaching tool for every teacher. Even though drama has plenty of good qualities, it still includes challenging issues and requires a lot from the teacher. Furthermore, it seems there aren’t much material available for teachers to offer them ideas. This research’s objectives is to analyze the teacher’s role in teaching drama education and find the challenges written in teacher’s guidebook for drama education. The research focuses especially on drama tools, because they are the most important factors of organizing drama in school. In addition, the aim of this research is to encourage teachers to use drama in their own class and give multiple ideas about active learning. Methods. This research was qualitative. Research method was a content analysis, where a written document, a teacher’s guide for drama education, was analyzed. Drama tools founded in the teacher’s guide were categorized. The guidebook was written by Tapio Toivanen, who is a drama education teacher and a lecturer in the University of Helsinki Teacher Education. Results and conclusions. Based on this research, the teacher’s role in drama education is to motivate, encourage and listen the pupils and appreciate their ideas by supporting them, both in verbal communication and non-verbal communication. As the pupils get more skillful, the teacher’s role comes less visible, and the children themselves have more of the responsibility. The challenges in drama education based on this research are mental and physical safety, lesson planning, technical drama teaching skills, evaluation and group mastering skills.
Now showing items 4033-4052 of 7174