Browsing by Title

Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli tuottaa ajankohtainen katsaus sadutus-menetelmästä tieteellisen tutkimuksen ja akateemisen mielenkiinnon kohteena ja välineenä. Tehtävänä oli kartoittaa, minkälaisissa tieteellisissä julkaisutyypeissä ja kuinka paljon sadutus-menetelmää on käytetty ensimmäisen sadutusta käsittelevän väitöskirjan (Karlsson, 2000) jälkeen, ja millä tavoin sadutus-menetelmää on näissä tutkimuksissa tutkittu tai käytetty. Sadutus on kehitetty lasten tiedon tuottamisen menetelmäksi, mutta sen käyttötavat tutkimuksessa ovat moninaisemmat. Jotta menetelmää on tulevaisuudessakin mielekästä tutkia ja käyttää tutkimuksessa, on syytä kartoittaa, miten laajasti ja millä tavoin sadutus-menetelmää ja sen osa-alueita on jo tutkittu, ja millaisia havaintoja sen käytöstä tutkimuksessa on tehty. Samalla on mahdollista kiinnittää huomiota niihin näkökulmiin, joihin tutkimuksessa voidaan vielä syventyä enemmän. Tutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena, joka käsitti väitöskirjat, vertaisarvioidut artikkelit, tutkimusraportit sekä tutkielmat ja opinnäytteet. Sadutus-menetelmän esiintymisen tavat tutkimuksissa jaoteltiin viiteen eri kategoriaan julkaisutyypeittäin. Tämän katsauksen perusteella tutkimuksissa, jossa käytetään sadutus-menetelmää, korostuu saduttamalla tuotettujen tarinoiden tulkinta. Tutkimusta on toteutettu selvästi eniten lasten ja nuorten kanssa tai heihin liittyen. Aineiston perusteella sadutus-menetelmää käytettiin erityisesti matalakynnyksisenä tiedon ja ymmärryksen lisäämisen tai sisällöntuottamisen menetelmänä. Lisäksi tutkimuksen kohteena oli usein kokonainen sadutus-prosessi. Tutkielmissa korostui valmiin sadutus-aineiston käyttäminen, kun muissa julkaisukategorioissa aineisto tuotettiin itse. Pelkästään sadutus-tilannetta ei tähän katsaukseen valikoituneen aineiston piirissä ole juurikaan tutkittu.

Aims. The aim of this qualitative study was to examine how elementary schools physical education curriculum has changed between years 2004 and 2014. This study examined what differences and what similarities there are between these two curriculums. Especially it was examined the changes in primary educations physical education curriculums. Methods. The study method was qualitative theory bound text content analysis. Data of the research consist of the texts of the curriculums and physical education based theory. Results and conclusions. The results show that physical education curriculum had changed, based on task, aim, content and evaluation. Basic motor skills had stayed as the core of physical education and in primary education perceptual-motor skills had been separated. POPS 2014 was more extensive and diverse than its predecessor. Self-determination theory had also clearly affected to the new curriculum. One of the major differences between the curriculums was the status of wellbeing and concepts of sports. Mental wellbeing has a much bigger status in the POPS 2014 than in the POPS 2004. This is especially shown in the psychical and the social performances have risen to level of the physical performance. From sports, only swimming is still mentioned in the POPS 2014. Sports should only exist in a playful environment and condition factors should no longer affect evaluation. In the future it would be interesting to examine how the changes in the curriculum have affected teachers in jobs. It would also be interesting to examine what are changes in the higher primary classes.

Muutoslaboratorio (ML) on organisaatioiden kehittämiseen suunniteltu menetelmä. Monen eri alan yhteydessä toteutettu ML on todettu toimivaksi menetelmäksi lukuisia kertoja. Globaalin talouspaineen alati kiristyvässä vaikutuksessa työelämä kehittyy kuitenkin jatkuvasti nopeatempoisempaan suuntaan, jolloin pitkäkestoisen ja raskaan ML-menetelmän toteutus on vaikeampaa. Aiemman tutkimuskirjallisuuden näkemykset KTT:n ja ML:n tulevaisuudesta keskittyvät laajojen ongelmien, kuten ilmastonmuutoksen tai työttömyyden, kehittämiseen ja ratkaisemiseen, jättäen täten aukon menetelmän ja nykypäivän työelämän jatkuvasti kasvavaan ristiriitaan. Tämän tutkielman tavoite on tarkastella ML:n ja nykypäivän työelämän ristiriitoja, ja toisaalta menetelmän kehittymisen mahdollisuuksia kohti nykypäiväisempää mallia. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineistoksi valittiin 10 ML:ta käsittelevää tieteellistä lehtiartikkelia. Artikkelit olivat vuosina 2010-2021 julkaistuja. Aineiston hakusanoina olivat CL-intervention, change laboratory, formative intervention ja expansive learning, ja kaikki valitut artikkelit olivat täten englanniksi julkaistuja. Aineiston analyysi toteutettiin perinteisenä sisällönanalyysinä, jonka perusteella muodostettiin tutkimuskysymyksiä kuvaavat kategoriat. ML:n ja nykypäivän työelämän ristiriidoiksi muodoistui menetelmän pitkä kesto, sen suuri resurssien tarve ja tulosten myöhä ilmentyminen. Mahdollisuudet kohti nykypäiväisempää mallia olivat menetelmän sitouttava ja motivoiva vaikutus, sen tuottama integroiva kehityshalu osallistuneiden työntekijöiden keskuudessa, ja merkit menetelmän valmiudesta muokkaantumiseen. Tulosten perusteella ML:n ja nykypäivän työelämän välillä on selkeitä ristiriitoja, joskin mahdollisuuksien tarkemmalla tutkimisella mahdollistuu sen kehittyminen kohti paremmin nykypäivän työelämään sopivaa versiota.

Objective. Maria Nikolajeva studied various works of children’s fantasy literature for her doctoral thesis The Magic Code, analyzing her material for recurring narrative elements occurring exclusively in fantasy literature. Nikolajeva named these elements fantasemes and described them in detail for her thesis, dividing them into four separate categories: the magic space, the magic time, the magic passage, and the magic impact. Fantasemes can be described as individual features introducing the extraordinary into the narrative and thus making it fantasy literature. The objective of this study is to find out which of these fantasemes appear in a modern young adult fantasy novel, and what forms do they take. The material for my study is the novel Miss Peregrine’s Home for Peculiar Children by Ransom Riggs, which I will analyze using The Magic Code as primary background literature. No previous studies on the material were found, so this bachelor’s thesis will introduce a new subject to the field of research in fantasy literature. Method. This study was carried out by using close reading as the method to analyze the material for fantasemes and their different forms. The Magic Code by Maria Nikolajeva, in which the term fantaseme was first introduced, was used as background literature for the analysis. Outcome and conclusion. It was found in this study that all the fantasemes introduced by Nikolajeva were also present in Miss Peregrine’s Home for Peculiar Children: the magic space and the magic time, with various magical passages and impacts. These fantasemes took many of the same forms that Nikolajeva found in her material. In addition to these, a new form for the magical impact fantaseme was found in the material, concerning the meaning and consequences of introducing modern technology to people living in a historical secondary chronotope.

Teaching in basic education is based on the national core curriculum. The new core curriculum will be introduced in schools in 2016. This provoke a lot of discussion also among craft teachers. In the new core curriculum instructions encompasses technical- and textile-work contents. The objective of this thesis was to gather craft teachers´ opinions, ideas and views about the new curriculum. The main purpose was to find out the aspects which will cause changes in handicraft lessons. The theoretical section considers different curriculums from craft teachers´ point of view. Teachers and pupils’ roles and the changes in these roles caused by the new curriculum are explored in this section. The increasing meaning of multimateriality, experimentality and innovativeness will be emphasized. In addition the role of creativity will be increased in future. The data were collected from two craft teachers in years 7-9. The topic of the theme-centered interview was the changes stated in the new core curriculum concerning to handicrafts. There were 20 questions defined beforehand to keep the focus on the topic but the questions were tailored during the interviews. The interviews were recorded and transcribed. The data were analysed using a qualitative content analysis. The respondents stated that along with the new curriculum, teacher’s role, pupil´s role, cur-riculum and creativity will be the aspects that define the works in handicraft lessons. The re-sults suggest that teacher´s role will be changed a lot concerning to the works done in the lessons. Pupils will have more decision making power of what they want to do in handicraft lessons which raised concerns among the respondents. The role of the pupil’s is stongly as-sociated with her motivations. Creativity was seen as a challenging issue. The respondents stated that pupils are not able to plan and work without given instructions. New curriculum changes in teaching and it seemed difficult. On the other hand new curriculum were seen in a positive light as it allows pupils design their works in handicraft lessons which may develope creativity. The all-encompassing handicraft stated in the new curriculum which consists of developing ideas, designing and planning products, production and assessment was seen quite challenging to carry out. The findings indicate that the new curriculum causes uncer-tainty, worries and even fear among the craft teachers.

Tavoitteet. Myöhään puhumaan alkavat lapset ovat lapsia, joilla on 2 vuoden iässä pieni sanavarasto tai ei lainkaan sanoja, tai he eivät vielä yhdistele sanoja. Puolet näistä lapsista saavuttaa ikätoverinsa 4 vuoden ikään mennessä, ja tässä tutkimuksessa keskityttiin näihin lapsiin ja heidän myöhempiin kielellisiin taitoihinsa. Heillä puheen viive nähdään usein hyvänlaatuisena, mutta seurantatutkimukset eivät ole pelkästään positiivisia heidänkään kohdallaan. Vaikka yleisesti ottaen myöhään puhumaan alkaneet lapset pärjäävät kielellisesti keskitasoisesti kouluiässä, on huomattu, että heidän suoriutumisensa voi olla kielellisesti tyypillisesti kehittyneitä heikompaa. Aiemmassa tutkimuksessa on nähtävissä kaksi näkökulmaa: se, että viiveestä toivutaan, ja se, että viive on jossain määrin pysyvä ja lapset tulisi nähdä kielellisen erityisvaikeuden yhtenä alaryhmänä. Tässä tutkimuksessa on tarkoitus selvittää tarkemmin myöhään puhumaan alkavien lasten kouluiän kielellisiä taitoja ja sitä, ennustaako lapsuuden pieni sanasto tai sanayhdistelmien puuttuminen (ns. late talker -status) myöhempiä taitoja. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Artikkeleja etsittiin kahdesta tietokannasta hakulausekkeella "late talk*" AND (outcome OR school)”. Tulokseksi saatiin 5 tutkimukseen sopivaa artikkelia. Tulokset saatiin näitä artikkeleja analysoimalla. Tulokset ja johtopäätökset. Myöhään puhumaan alkavien lasten kielellinen suoriutuminen kouluiässä oli keskitasoista, mutta usein verrokkeja hiukan huonompaa. Lapsuuden late talker -status ennusti myöhempiä kielellisiä taitoja, mutta vain osittain ja suurin osa vaihtelusta jäi selittymättä. Tutkimuksissa oli myös ristiriitaisia näkemyksiä siitä, onko myöhään puhumaan alkavilla lapsilla ennemmin riski myöhemmille kielellisille vai lukemisen vaikeuksille. Kielellisten taitojen ennustaminen on vaikeaa, eikä late talker -status yksinään automaattisesti johda kielellisiin vaikeuksiin. Aihetta olisi hyvä tutkia myös niin, että myöhään puhumaan alkavia lapsia verrattaisiin toisiinsa, jotta saataisiin selville, miksi osalla ongelmat jatkuvat ja osalla ei. Myös suomenkielinen tutkimus olisi tarpeen. Kuitenkin, jos lapsen ainoa ongelma on puheen viive, tukitoimiksi riittävät tilanteen seuraaminen ja vanhempien kannustaminen tukemaan lasta normaalin vuorovaikutuksen keinoin.