Browsing by Title
Now showing items 410-429 of 7170
-
(2020)Luokanhallinta ja auktoriteetin saavuttaminen ovat haasteita etenkin uusille kokemattomille opettajille. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää, miten pedagoginen auktoriteetti määritellään ja mitkä tekijät vaikuttavat sen rakentumiseen. Kirjallisuuskatsaus tarjoaa tietoa opettajille siitä, millaisten tekijöiden kautta he voivat ymmärtää omaa asemaansa pedagogisena auktoriteettina. Käytin tutkimusmenetelmänä kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Aineistoa etsin käyttäen Helka- kirjaston hakupalvelua, Eric-tietokantaa sekä Google Scholaria. Tutkielman aineistoksi valikoitui sekä suomalaisia että ulkomaisia artikkeleita. Lähdekirjallisuuden perusteella pedagogiselle auktoriteetille löytyi useita erilaisia määritelmiä, joiden mukaan sitä voidaan tulkita. Esille nousi pedagogisen auktoriteetin ymmärtäminen sosiaalisena konstruktiona sekä autoritaarisen ja auktoritatiivisen vallankäytön erot. Erilaisiksi auktoriteetin muodoiksi lähdekirjallisuuden perusteella nousivat episteeminen eli tiedollinen auktoriteetti sekä deonttinen eli käskyjä antava auktoriteetti. Muita esille nousseita auktoriteetin muotoja olivat asiantuntija- karismaattinen- traditionaalinen sekä oikeutettu auktoriteetti. Nämä muodot voivat esiintyä osana opettajan auktoriteettia myös samaan aikaan. Pedagogisen auktoriteetin rakentumiseen vaikuttaviksi tekijöiksi aineiston perusteella löytyi opettajan ammatillinen kokemus, pätevyys ja asiantuntijuus sekä huumori ja karisma. Lisäksi vaikuttaviksi tekijöiksi löytyi luottamus ja yhteistyö oppilaiden kanssa sekä kontekstuaaliset tekijät.
-
(2023)Työntekijöiden hyvinvointi ja siihen vaikuttavat tekijät ovat olleet jo pidempään keskustelun aiheena. Johtamistyylien sekä johtajien piirteiden vaikutuksia henkilöstön hyvinvointiin on myös tutkittu. Aihe on tärkeä, koska hyvinvointi työpaikalla vaikuttaa myös kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Jotta tutkielmasta ei tulisi liian laaja, olen rajannut tämän tutkimaan autenttisen johtajuuden vaikutuksia työhyvinvointiin. Tutkimuskysymykseni ovat: Millaisia piirteitä autent tisella johtajalla on? Miten autenttinen johtaminen vaikuttaa työntekijän työhyvinvointiin? Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostui Helka, EBSCO ja ProQuest-tietokannoista kerätyistä kymmenestä (10) vertaisarvioidusta englanninkielisestä tieteellisestä tutkimuksesta. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä, jossa aineisto teemoiteltiin. Tulosten perusteella autenttinen johtajuus määritellään usein samoilla piirteillä ja ominaisuuksilla. Näistä yleisimmät olivat Walumbwan ym. (2008) määritelmän mukaiset neljä ominaisuutta: Itsetietoisuus, suhteiden läpinäkyvyys, sisäistetty moraali ja tasapuolinen tiedonkäsittely. Tulosten mukaan autenttinen johtajuus on myös positiivisena vaikuttajana henkilöstön työhyvinvoinnissa.
-
(2021)Tutkimuksen tavoitteina oli tutkia historianelävöittäjien käsityksiä autenttisuudesta 1700- luvun kureliivien kontekstissa. Kureliivin autenttisuuden määritelmä pohjautui Riitta Pylkkä sen Säätyläisnaisten pukeutuminen Suomessa 1700-luvulla teoksen kureliiviesimerkkeihin. Tutkimuskysymykset olivat: ”Millä tavoin historianelävöittäjän tekemä kureliivi eroaa autenttisesta suomalaisesta 1700-luvun kureliivistä?” ja ”Miksi historianelävöittäjä on valinnut au tenttisesta kureliivistä poikkeavia materiaaleja, tekniikoita ja rakenteita valmistamaansa kureliiviin?”. Tutkimukseen valittiin satunnaisesti neljä historianelävöittäjää heterogeenisen aineiston saavuttamiseksi. Kriteerinä tutkimukseen osallistumiselle oli se, että henkilö oli valmistanut 1700-luvun tyylisen kureliivin. Aineiston keruumenetelmäksi valittiin puolistrukturoitu yksilöhaastattelu, josta saatu äänitys litteroitiin analysoimista varten. Aineistoa analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Historianelävöittäjien valmistamat kureliivit poikkesivat autenttisesta kureliivistä kolmessa kategoriassa: materiaaleissa, valmistustekniikoissa ja rakenteessa. Kureliivien valmistusta ohjaavat erilaiset ristiriidat tai dilemmat saatavilla olevien resurssien puitteissa. Autenttisuuden käsite ja merkitys vaihtelee yksilöittäin ja joillekin siitä poikkeaminen on helpompaa ja toisille vaikeampaa.
-
(2022)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli antaa autismikirjoisen lapsen lähiaikuisille uusia keinoja tukea lapsen vuorovaikutuksen kehittymistä. Konkreettisilla esimerkeillä oli tarkoitus tuoda kuntoutusmenetelmät helpommin ymmärrettäväksi. Aiempien tutkimuksien perusteella voitiin todeta, että autisminkirjoisella lapsella on halu olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa, mutta lähiaikuiset eivät anna riittävästi mahdollisuuksia olla vuorovaikutuksessa. Tutkimuksen yhtenä lähtökohtana oli ajatus siitä, että laadukas varhaiskasvatus perustuu laadukkaaseen vuorovaikutukseen ja myös autismikirjoisilla on oikeus siihen, vaikka heidän keinonsa siihen ovat rajoittuneet. Autismikirjon kuntoutuksessa on oleellista yksilöllinen ohjaus. Tutkimuksen tavoitteena on vastata yksilöllistämisen ongelmaan perehtymällä, vertailemalla sekä arvioimalla sosiaalisen kommunikaation kautta kuntoutusmenetelmiä voimauttava vuorovaikutus ja pivotal response training. Tutkimuksessa vuorovaikutusta arvioidaan sosiaalisen kommunikaation osa-alueiden kautta. Nämä osa-alueet ovat sosiaalinen vuorovaikutus, sosiaalinen kognitio, pragmatiikka sekä kielellinen prosessointi. Tutkimuksen menetelmänä käytettiin kirjallisuuskatsausta ja tarkemmin narratiivista kirjallisuuskatsausta. Narratiivinen katsaus ei ole systemaattinen vaan siinä käytetty aineisto on valittu, eikä kaikkia aihetta käsitteleviä tutkimuksia ole otettu huomioon. Narratiivisen kirjallisuuskatsauksen avulla tutkimuksessa käytetty aineisto oltiin valittu tukemaan ajatusta tuoda tutkimuksen aiheet, käsitteet ja kuntoutusmenetelmät mahdollisimman konkreettisesti esille. Tämän tarkoituksena oli helpottaa niiden ymmärtämistä ja madaltaa kynnystä ottaa mahdollisesti kuntoutusmenetelmät osaksi arkea. Tutkimuksen aineistona käytettiin kokoomateoksia, erilaisia artikkeleita, tutkimuskirjallisuutta sekä oppaita. Voimauttava vuorovaikutus sekä pivotal response training -kuntoutusmenetelmät tukivat autismikirjoisen lapsen vuorovaikutusta monipuolisesti, vaikka niiden lähestymistavat ja toteutumistavat olivat erilaiset. Voimauttavan vuorovaikutuksen hyödyntäminen kuntoutusmenetelmänä tukee erityisesti autismikirjoisen lapsen sosiaalista vuorovaikutusta. Menetelmän tavoitteena oli kehittää lähiaikuisen vuorovaikutustaitoja ja tämän avulla vaikuttaa autismikirjoisen lapsen vuorovaikutuksen kehittymiseen. Pivotal response training -menetelmän tavoitteena oli kehittää lapsen kommunikaation perusteita vahvistamalla lapsen toivottua käyttäytymistä. Sen avulla on mahdollista tukea sosiaalisen kommunikaation jokaista osa-aluetta. Kuntoutusmenetelmien käyttäminen autismikirjoisen lapsen vuorovaikutuksen tukena monipuolistaa ilmaisun keinoja. Kuntoutusmenetelmien käyttäminen, niiden yhdisteleminen lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaan on oleellista. Mikä vain toimivaksi osoittautunut voi johtaa uusien vuorovaikutuksellisten tapojen syntymiseen.
-
(2018)Autism spectrum disorders (ASD) are a heterogenous group of disorders, with the core symptoms appearing as different levels of difficulties in communicative and social skills, but there are a number of neuroanatomical, neurotransmitter related and gastrointestinal aberrations that have also been linked to the disorder. The etiology of ASD is not very well known, but in addition to a strong genetic background, current research shows that prenatal factors might play a significant role in the development of the disorder. In this review, the proposed mechanisms of action of some prenatal risk factors are discussed in the light of current research. Many other risk factors have repeatedly been linked to ASD in empirical studies as well, but this review focuses on the possible paths through which valproic acid (VPA), thalidomide and vitamin D might be connected to the development of ASD. In addition, the retinoic acid-estradiol theory is presented, which aims to explain the link between ASD and a number of risk factors. Several proposed mechanisms of action have been formed for each of the discussed risk factors, but only some of them are presented in this review. VPA’s role in ASD is examined through the most widely used animal model of ASD (prenatally VPA-induced rats), and the role in the etiology of human ASD through proposed aberrations of both ammonium and folate metabolism caused by prenatal VPA exposure. Prenatal exposure to thalidomide might influence the functioning of the protein cereblon, which according to research is linked to the functioning of ion channels and mRNA activation in certain parts of the brain. The effects of Vitamin D deficiency are theorized to be connected to ASD through the human serotonergic system. This is explained through two genes (TPH1 and TPH2), which hold a crucial role in serotonin synthesis, and Vitamin D is known to affect the expression of these genes. According to the retinoic acid-estradiol theory, the balance between three endogenous chemical substances (retinoic acid [RA] estradiol and human alpha-fetoprotein [HAFP]) have an essential effect on fetal development: RA on certain genes’ expression, estradiol on neural defeminization processes and HAFP by protecting against harmful effects of both RA and estradiol. According to the theory, prenatal risk factors can be divided to promoters of RA-sensitive growth (VPA), inhibitors of HAFP production (thalidomide, ethanol, the ToRCH [toxoplasmosis-rubella-cytomegalovirus-herpes] infection family, interleukins) and promoters of estrogen-sensitive growth (hypothyroidism, iodine deficiency). Under the umbrella term “ASD” lies a wide variety of disorders with big differences in the level of severity and the ways of showing symptoms. In the light of today’s empirical knowledge, there is no certainty weather or not ASD is one single disorder or are there actually several completely unrelated disorders which are just arbitrarily grouped together.
-
(2018)Several studies have shown that the autism spectrum disorder is more common among males than females. Most of the models accounting gender difference in the prevalence of the autism spectrum disorder have focused on the biological and genetic factors. However, these models haven’t always been empirically supported. The goal of this review is to clarify why girls with the autism spectrum disorder are diagnosed later and less frequently than boys. Most of the articles chosen to this review are from Google Scholar and Scopus by keywords “autism spectrum disorder in girls”, “underdiagnosing of autism in girls” and “underdiagnosing of autism spectrum disorder”. Diagnostic tools of the autism spectrum disorder have been created based on studies that have only used male samples. Consequently, they are not necessarily efficient identifying girls with the autism spectrum disorder. Girls’ symptoms differ from the classical symptoms especially when it comes to social deficits. It has been shown that girls are more talented than boys in participating to reciprocal interaction and communication and they also integrate their verbal and nonverbal gestures better than boys. Moreover, restricted interests are different and less intense in girls than boys. Girls also have less stereotyped use of objects and repetitive behaviors than boys. Despite the fact that internalizing symptoms are more common in girls, externalizing symptoms such as conduct disorders or intellectual problems may be required to diagnose girl with the autism spectrum disorder. Differences between the classical and girls’ symptoms may be accounted by the sosiocultural factors. Relationships more typical to girls and girlish plays improve especially skills involved in interaction and feeling empathy. On the other hand, high expectations concerning girls’ social skills create pressure for girls to compensate and hide their deficits in social situations. Because of this, parents, teachers and even clinicians do not necessarily observe social deficits in girls. In addition, sosiocultural factors have an impact on the interpretations made of a child’s antisocial behavior. We should pay more attention to identifying girls with the autism spectrum disorder in order to have the same opportunities for girls and boys with the autism spectrum disorder to get treatment and care. On this account the diagnostic tools should be improved, and clinicians should be informed of the specialities of girls’ symptoms. When evaluating girls, we should compare them to typically developed girls instead of the boys with the autism spectrum disorder.
-
(2018)Autism spectrum disorders (ASD) are developmental disorders that include abnormalities in social reciprocity and communication, with restricted and repetitive behavior and/or limited interests. Presence of the symptoms in the early childhood is essential for diagnosing the autism spectrum disorder, but recognizing those symptoms is often challenging. This is because of the heterogeneity of the symptoms in each individual, and the strong development that takes place in the first years of life, which may contain significant individual differences. The aim of this study is to investigate which are the factors that most strongly predict later diagnosis of autism spectrum disorders, and by which age those factors can be detected for the first time. Despite the many challenges considering the recognition of ASD, detecting it as early as possible would be important for interventions, because the intervention is more effective when applied as early as possible. One reason for this is the strong neural development that takes place in the early childhood. Also, because the symptoms of ASD are not separate from each other, difficulties in one domain may complicate the development of other areas, leading to accumulation effect. According to the latest research, there are many signs that may point to autism spectrum disorder in the early childhood even in the first year of life. Some examples of those signs include abnormalities in the handling of objects or the amount of the repetitive behavior. There may also be differences in the social interaction in the first year of life. In addition to diagnostic symptoms, there may be, for example, some self-regulatory problems, which together with other signs may be important for the recognition of ASD. Because there may be huge individual variation in the early signs of autism spectrum disorder, a single symptom could not reveal the disorder by itself. When trying to recognize ASD it is essential to pay attention to many different signs and whether or not those signs appear together. For example, the repetitive behavior together with the difficulties of social interaction may be alarming. The co-occurrence of multiple signs may give a reason to monitor the individual’s development more closely.
-
(2023)Tavoitteet. Ruokailutilanteet ovat tärkeä osa jokapäiväistä elämää ja niiden sujumattomuus voi vaikuttaa sekä yksilön terveyteen että hänen sosiaalisiin suhteisiinsa. Valikoivan syömisen sekä aistipoikkeavuuksien on aiemmissa tutkimuksissa havaittu olevan autismikirjon henkilöillä tyypillisempää kuin neurotyypillisillä, mikä voi tehdä ruokailutilanteista heille tyypillistä kuormittavampia ja vaikuttaa näin heidän elämänlaatuunsa. Tämän tutkielman tavoitteena on kuvata, minkä aistipoikkeavuuksien on havaittu liittyvän valikoivan syömisen piirteisiin autismikirjon henkilöillä, ja miten poikkeavuudet vaikuttavat valikoivan syömisen piirteisiin. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Alustavan tiedonhaun jälkeen lopulliseksi hakulausekkeeksi muodostui (selective eating) OR (food selectivity) AND (sensory) AND (autism). Lopullinen tiedonhaku suoritettiin Scopus ja PubMed -tietokannoista tammikuussa 2023. Tutkielmaan valikoitui tarkemman haun jälkeen mukaan viisi vuosina 2011–2021 julkaistua artikkelia. Tulokset ja johtopäätökset. Eri aistien yliherkkyydet olivat tyypillisimpiä valikoivaan syömiseen liittyviä aistipoikkeavuuksia ja etenkin maku- ja hajuaistin yliherkkyyksien vaikutukset nousivat esille käsitellyissä tutkimuksissa. Myös muiden perusaistien poikkeavuuksien havaittiin liittyvän valikoivaan syömiseen. Aistipoikkeavuuksien vaikutukset valikoivaan syömiseen ovat hyvin henkilökohtaisia ja se, lisääkö jokin aistipoikkeavuus jonkin ruoan suosimista vai välttelyä on hyvin yksilöllistä. Huomioitavaa on myös se, että aistipoikkeavuuksien havaittiin liittyvän valikoivan syömisen piirteisiin sekä lapsilla että aikuisilla.
-
(2019)Aims. Spontaneous communication is important because it allows you to have an influence on interaction and your surroundings. Also, it makes possible to express your needs, so others do not have to guess them. By strengthening spontaneous communication, the degree of independence of a person can be improved. The aim of this thesis was to collect information of spontaneous communication in people with autism spectrum disorder (ASD) from the perspectives of nonverbal and verbal communication. In addition, the aim was to collect literature that discuss ways of supporting communication in ASD. This thesis asks (1.) in what way people with ASD use verbal and nonverbal communication in their spontaneous communication and (2.) in what way it is possible to support their verbal and nonverbal communication. Methods. This thesis was carried out as a descriptive literature review where sources that discussed ASD and especially communication in people with ASD were gathered from different databases. The databases used were Google Scholar, ProQuest, Scopus and Helka. Sources were searched, among others, by combining keywords autism spectrum disorder, spontaneous communication and nonverbal communication. Besides that, sources were searched for in reference markings of master’s theses and doctoral theses that discussed ASD. From these sources, information was gathered about people with ASD and their unconventional communication and spontaneous communication, about problems within their communication and ways of supporting it. The thesis used literature, among others, from Simon Baron-Cohen, Uta Frith, Hsu-Min Chiang and Mark Carter. Results and conclusions. Based on the literature, it appeared that people in ASD used less spontaneous communication compared to typically developing individuals and they often depended on prompts and clues to communicate. Additionally, it was noticed that people with ASD had difficulties in interpreting and producing nonverbal messages. Spontaneous communication could be supported with different kinds of interventions such as DTT (discrete-trial training) or milieu therapy. (e.g. Goldstein 2002.) Furthermore, the use of AACs (Alternative and Augmentative Communication) could supplement existing speech or to serve as the primary method of expressive communication of a person with ASD. (e.g. Duffy & Healy 2011.) Examples of AACs were picture and object communication, signs and device communication. (e.g. Oesch 2001.)
-
(2022)Tavoitteet. Tässä tutkielmassa tutkitaan millaisia haasteita autismikirjon oppilas kohtaa koulussa. Haasteet on rajattu oppimiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Autismikirjon oppilas oppii usein toisella tavalla kuin muut oppilaat. Tästä seuraa haasteita niin oppilaalle kuin opetusta toteuttavalle opettajalle. Autismikirjoon liittyy myös haasteet erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Tutkielman tarkoitus onkin löytää keinoja opettajalle tukea autismikirjon oppilasta luokassaan. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tulokset koostuvat 13 eri artikkelista. Tutkimuksessa tutustuttiin yleisesti autismikirjoon sekä siihen millaisia haasteita autismikirjon oppilas voi kohdata koulussa. Tutkimusaineisto on sekoitus kansallista ja kansainvälistä kirjallisuutta. Aineistona on monipuolisesti erilaisia tutkimusartikkeleja, kirjoja, raportteja sekä aihepiiristä kertovia sivustoja. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimusaineistosta ilmeni, että autismikirjon oppilas voi kohdata monia haasteita koulupolkunsa aikana. Hyvin suunniteltu strukturoitu opetus auttaa autismikirjon oppilasta oppimaan ja ohjaamaan omaa toimintaansa. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että vuorovaikutustaitojen opettaminen taas vaikuttaa autismikirjon henkilön vuorovaikutustaitoihin positiivisesti. Täysin ongelmatonta vuorovaikutustaitojen opettaminen ei kuitenkaan ole. Tärkeää on myös se, että autismikirjon lapsen kanssa työskentelevillä opettajilla ja ohjaajilla on tarpeeksi tietoa lapsen yksilöllisistä erityistarpeista.
-
(2018)Autism spectrum disorder is associated to high rates of comorbid mental disorders, where depression is probably most common disorder. Although the high prevalence of depression in autism is well-known thing, relatively little is known about its underlying risk factors or explaining factors. This study aimed to examine whether there is evidence that some characteristic features of autism spectrum disorder would have an impact on high prevalence of depression in autism spectrum disorder. We discuss about two psychological factors: emotion regulation and its deficits and the tendency to perseverate and ruminate. Two factors related to perseveration, cognitive flexibility impairments and rumination were associated with depression and depression symptoms. The association between emotion regulation deficits and depression manifested in the use of maladaptive coping skills and in tendency to ruminate. More research is still needed to replicate these results and gain stronger evidence. The depression diagnosis in autism spectrum disorder is problematic in many ways, therefore all results concerning the subject should be interpreted with caution.
-
(2018)The aim of this study was to examine autism as a socially constructed phenomenon. Autism is a medical diagnosis for a neurological disorder. Assesment whether an individual is autistic or not, is based on the behavior of the individual. Certain type of stereotypical behaviour is a criteria for defining physical attribute as a disorder, disability or illness. Studying autism as a socially con-structed phenomenon allocates the research to those social practices where autism is linguistically actualized and constructed. Examining autism from the viewpoint of social constructionism sets the autistic people, and those that are considered normal, in more equal positions. This is because both parties are considered to equally participate in constructing the shared reality. The methodological choices have been primarily made by recognizing them as choices based on values. Research subject and theoretical viewpoint are also choices made because of their social significance. Belief for shared responsibility and the importance of equal participation has been the theme of this thesis. Equality and universal wellbeing have been most important values that have influenced this study. The premises of social constructionism are special especially consid-ering their relationship with reality. Building on to these thoughts about reality, this thesis is seen as making reality. Discourse analysis relies to the paradigm of social constructionism, therefor it is easily and naturally utilized as part of the analysis. In this thesis discourse analysis is focused on material made by finnish union of Autism- and Asperger (Autismi- ja Aspergerliitto). about autism. The material consists of eleven interviews and it is part of a campaign that’s purpose is to spread awareness about different manifestations of autism. The theoretical viewpoint of social constructionism explains the social and lingual construction of autism as parallel sign systems where autism is seen as a social construction. In this context au-tism exists through its meanings that have been socially and linguistically attached to it. The anal-ysis gave information about the social construction of autism from the lives of autistic persons and their closest ones. Analysis showed that where autism appears there aren´t always challenges and difficulties. This means that there can only be seen a form of neurological development that does not carry inextricably certain type of problematics due to the premises of social construc-tionism where problems only exists when they are socially constructed. In this thesis, reality has been constructed by associating autism with creative possibilities that social constructionism has offered.
-
(2022)Autismi ja sen tunnistaminen on aiemman tutkimuksen perusteella jokseenkin kiistelty ilmiö. Autismista ja sen tunnistamisesta on esitetty eriäviä näkemyksiä ja teorioita, muun muassa niin lääketieteen kuin vammaistutkimuksenkin näkökulmista. Varhaiskasvatuksella on jois-sain tutkimuksissa esitetty olevan mahdollinen rooli autismin varhaisessa tunnistamisessa. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on selvittää, mitä varhaiskasvatuksen roolista au-tismin varhaisessa tunnistamisessa on tutkittu ja mitä tulkintakehyksiä tutkimuksissa käyte-tään. Integroivan kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli koota yhteen mahdollisimman monipuo-lista kirjallisuutta varhaiskasvatuksen roolista autismin varhaisessa tunnistamisessa. Aineis-ton keruu tapahtui huhtikuussa 2022, Helka-tietokannasta. Katsauksen aineistoksi valikoitui kahdeksan vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla ja teo-rialähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimustulosten perusteella varhaiskasvatuksella nähtiin tulevaisuudessa autismin varhai-sessa tunnistamisessa mahdollinen rooli tiedonantajana. Varhaiskasvatukseen soveltuvia tunnistamisvälineitä oli jo tutkittu ja testattu. Autismin varhaista tunnistamista perusteltiin tut-kimuksissa palveluiden saavutettavuudella, yksilön kehitykseen ja elämänkulkuun vaikutta-misella sekä oppimisympäristöön vaikuttamisella. Lääketieteellinen näkökulma on vallitseva tulkintakehys varhaiskasvatuksen roolia autismin varhaisessa tunnistamisessa käsittele-vässä tutkimuskirjallisuudessa. Aihetta olisi syytä tutkia myös muista, kuten vammaistutki-muksen, näkökulmista.
-
(2022)Mål: Enligt studier uppvisar autistiska individer mer mental ohälsa än neurotypiska individer i både ungdom och vuxenålder. I dagsläget finns dessutom oroande tecken på att personer på autismspektret uppvisar såväl en högre dödlighet som svagare vårdprognoser i samband med mental ohälsa än icke-autistiska personer. För att trygga autistiska individers lagstiftade rätt till en jämlik och god vård skulle det därför vara avgörande att fördjupa förståelsen för mental ohälsa inom autismspektret och besvara frågan om hur man bäst kunde möta autistiska individers särbehov inom psykiatrisk vård. Målet med denna kandidatavhandling är att utreda om autistiska särdrag kan utgöra transdiagnostiska faktorer och om detta kunde vara en förklaring till de höga nivåerna av mental ohälsa hos just autistiska individer. Dessutom strävar jag efter att utvärdera möjligheterna att tillämpa denna kunskap för att möta autistiska individers behov mer effektivt och anpassat inom psykiatrisk vård och utvärdering. Metod: Källmaterialet samlades in via Google Scholar med olika kombinationer av sökorden autism spectrum disorder, autistic traits, comorbid psychopathology, treatment, etiology, transdiagnostic processes, transdiagnostic model, transdiagnostic approach, psychotherapy, counseling, personality disorder, mentalization, comorbid depression, eating disorders, anxiety, evaluation, the broader autism spectrum model och adult autism subthreshold spectrum. Att ta alla de egenskaper som är typiska för individer på autismspektret i beaktande ligger utanför ramarna för en kandidatavhandling, och denna litteraturöversikt begränsades därför till de autistiska kärnsymptomen och tre av de mest etablerade förklaringsmodellerna för autism: mentaliseringsförmåga, kognitiv inflexibilitet och central koherens. Resultat och slutsatser: Det finns tecken på att autistiska särdrag som ligger både under och över den kliniska tröskeln för diagnos eventuellt kan fungera som transdiagnostiska faktorer inom psykopatologi. Dessutom verkar autism uppvisa såväl en överlappande kognitiv profil som en delad etiologi med vissa mentala störningar. Jag anser att detta mycket väl kan vara en förklaring till de höga nivåerna av psykiatrisk komorbiditet hos individer på autismspektret. Jag bedömer också att det finns lovande tecken på att en mer fördjupad kunskap om ämnet kunde tillämpas inom vården, och att fortsatt forskning om ämnet är motiverad som ett viktigt steg mot jämlikare förutsättningar för god mentalvård för individer på autismspektret.
-
(2023)Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella niitä mekanismeja, jotka vaikuttavat autististen ihmisten alhaisten työllisyyslukujen taustalla, sekä tarjota tuoreimpaan tutkimustietoon nojaten ratkaisukeinoja autististen nuorten ja aikuisten työllisyyden parantamiseen ja työhön sopeutumisen tukemiseen. Teoksessa tarkastellaan työllisyyslukujen taustatekijöitä autismin, yksilöllisten ominaisuuksien sekä kulttuuristen ja rakenteellisten ongelmien näkökulmista. Työelämän yleisimmät haasteet on jaettu teoksessa työnhaun ja työhaastattelun sekä työhön kouluttautumisen ja valmistautumisen vaiheisiin. Katsauksessa tarkastellaan tietoa erilaisista tutkimuksista ja pyritään löytämään tehokkaimmat ratkaisukeinot työllisyyslukujen kohottamiseen. Autististen yksilöiden alhaisten työllisyyslukujen taustalla vaikuttavia mekanismeja ei ole tutkittu riittävästi, eikä niitä täten tunneta vielä kovin hyvin. Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu yhtenäisesti, että valtaosa autistisista yksilöistä tarvitsisi laajoja, monipuolisia tukia löytääkseen ja ylläpitääkseen työllisyyttä. Tuki jokaiselle autistiselle henkilölle tulisi räätälöidä yksilöllisesti, ja tuki olisi parhaimmillaan pitkäkestoista ja tarjoaisi apua moneen eri elämän osa-alueeseen, kuten taloudelliseen ja sosiaaliseen elämään työssä suoriutumisen rinnalla. Työelämän kulttuuriselta tasolta positiivisia vaikutuksia työllisyyslukuihin löydettiin autististen työnhakijoiden ja työntekijöiden vahvuuksiin keskittymisestä sekä epäolennaisten asioiden, kuten katsekontaktin vähäisyyden, huomioimattomuudesta. Katsauksessa tarkasteltiin useampaa eri maista tulevaa tukiohjelmaa, joiden tehokkuudesta on saatu risteävää tietoa. Vielä ei ole kehitetty yhtenäistä ja kaikin puolin tehokkaaksi todistettua interventiota tai ohjelmaa, joka sisältäisi kaikki teoksessa mainitut autististen henkilöiden työllisyyden tukemisen osapuolet. Hyvin suunnitellulla ja tieteelliseen tietoon perustuvalla tuella voidaan kuitenkin tuoda autistisia yksilöitä työllisyyden piiriin samalla parantaen yksilöiden hyvinvointia, sekä tuoda pitkällä aikavälillä merkittäviä säästöjä yhteiskunnalle. Aihe vaatii siis perusteellista lisätutkimusta ja sen soveltamista tehokkaiden, monipuolisten tukiohjelmien kehittämiseen.
-
(2023)Tässä autoetnografiassa tarkasteltiin tunnekasvatuksen opetusta varhaiskasvatuksessa opettajan pedagogisen ajattelun kautta. Tarkoituksena tutkielmassa oli saada tietoa, kuinka opettajan pedagoginen ajattelu kehittyy pienryhmätoimintaa suunnitellessa, havainnoidessa toimintaa sekä toimintaa arvioidessa. Menetelmänä tässä tutkimuksessa toimii autoetnografia, jolloin tuotin itse tutkimuksessa käy-tettävän aineiston. Autoetnografinen aineistoni koostui päiväkirjamerkinnöistä, jotka pitivät si-sällään toimintasuunnitelmat, toiminnalle asetetut tavoitteet sekä reflektointia omasta opetuk-sesta ja toiminnan toimivuudesta. Toteutin tunnekasvatusta pitämällä pienryhmätoimintaa ker-ran viikossa neljän kuukauden ajan. Aineisto kerättiin 2021 syyslukukaudella toimiessani työ-suhteessa varhaiskasvatuksen opettajana 0–2-vuotiaiden ryhmässä. Aineisto on analysoitu käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysi menetelmää. Analyysissä keskityttiin päiväkirja-merkintöjen kohtiin, joista nousi esiin pedagogisen ajattelun kehitys. Aineistostani ilmeni pedagogisen ajattelun kehitys ja siihen vaikuttaneet tekijät. Pedagoginen ajattelu rakentui kolmen teoreettisen käsitteen ympärille, jotka ohjasivat sen kehitystä. Tutkimuksessa havaitsin ulkoisten tekijöiden, opetustyylini sekä lapsilähtöisyyden muokkaavan omaa opetuskäsitystäni ja pedagogista ajatteluani. Jatkotutkimusta olisi mahdollista tehdä esimerkiksi syventymällä pelkästään teoreettisiin käsitteisiin, kuten opettajan opetustyyliin. Myös opetustyyliin vaikuttavia tekijöitä voisi tutkia. Jos tutkimusta olisi jatkettu pidempään, olisi myös aineisto ollut laajempi. Tällöin olisi voitu tarkastella pedagogisen ajattelun kehitystä ajallisesti laajemmin ja saatu tarkempi kuvaus sen kehityksestä.
-
(2023)Tutkielmani tavoitteena oli selvittää varhaiskasvatuksen opettajan työlle asetettuja velvoitteita ja niiden vaikutusta riittämättömyyden tunteen kokemiseen. Tavoitteena oli myös selvittää mitkä yksilölliset tekijät voivat vaikuttaa riittämättömyyden tunteiden yleisempään kokemiseen. Riittämättömyyden tunteen vaikutukset tulevan varhaiskasvatuksen opettajan työhön ja tunteeseen suhtautuminen olivat myös keskeisessä osassa tutkielmaa. Tutkielmani menetelmänä oli autoetnografinen tutkimus, jossa aineistona olivat omat kokemukseni, tietoisuus itsestä ja itsereflektointi. Kiinnostukseni henkilöstön näkökulmaan pohjautui aikaisempaan koulutukseeni ja työkokemukseeni henkilöstöhallinnon tehtävistä. Aihe tuntui myös itselleni läheiseltä, koska olen itsekin kokenut tulevaan työhöni liittyen riittämättömyyden tunteita. Halusin käsitellä riittämättömyyden tunteita tarkemmin, jotta töissä pystyisin kohtaamaan ne paremmin ja tunnistamaan niiden vaikutukset. Tutkielmani tuloksissa varhaiskasvatuksen opettajan työhön keskeisesti liittyviksi velvoitteiksi rajattiin Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2022) pohjalta oppimisen alueet, lapsen tuen tarpeet, lapsen varhaiskasvatussuunnitelma sekä toiminnan arviointi ja kehittäminen. Autoetnografisten kuvausten pohjalta riittämättömyyttä oli koettu osittain kaikissa edellä mainituissa osa-alueissa paitsi toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä. Riittämättömyyden tunteiden yleisempään kokemiseen liittyviä yksilöllisiä tekijöitä käsiteltiin tunnelukkojen, itsetuntemuksen, minäkuvan, itseluottamuksen sekä itseen ja muihin asennoitumiseen pohjautuen. Autoetnografisissa kuvauksissa tunnistettiin osittain oma mahdollinen vaativuuden tunnelukko, johon on hyvä kiinnittää huomiota. Muiden yksilöllisten tekijöiden yhteyttä riittämättömyyden kokemuksiin ei omissa kuvauksissa tunnistettu. Teoriaan pohjautuvien tulkintojen ja autoetnografisten kuvausten pohjalta riittämättömyyden tunne voi vaikuttaa negatiivisesti tulevan varhaiskasvatuksen opettajan työssä jaksamiseen, töiden vuorovaikutussuhteisiin ja työn tekemiseen. Riittämättömyyden tunteesta ei kuitenkaan pidä päästä eroon vaan pyrkiä kohtaamaan tunteet hyväksyvästi. Tunteiden hyväksymisen apuna voisi toimia itsemyötätunto ja vahvuuksien huomioiminen riittämättömyyden tunteiden vastapainoksi.
-
(2021)Objective. Previous research has shown in various ways, the basic psychological needs found in the self-determination theory, which are the experienced autonomy, competence and relatedness, to have effect on intrinsic motivation and school attachment. The objective for this literature review is to find various practical methods for teachers to use, to give students the basic psychological need support and strengthen their intrinsic motivation. Methods. In this thesis the fulfillment of the basic psychological needs in school context is under review, using the qualitative research methods. The systematic, theory driven literature review material was gathered with timespan (2015-2021) publicated and peer reviewed scientific research articles. To the review material was selected seven (7) articles, which were publicated in reliable issues. The articles were searched in the EbscoHost-database, following systematic inclusion criteria. Results and conclusions. The articles selected for the review, confirmed the previous view of the basic psychological needs effect over intrinsic motivation development. The teachers ways of supporting autonomy, competence and relatedness, were in line with previous re-search. The results showed that teachers who had their own basic psychological needs met in work environments, also strengthened the students well-being and intrinsic motivation. In-teraction, student affection and their individual need acknowledgement, given choice op-tions, clear objectives and sufficient, good quality teaching and guidance, were, according to the research, key factors in students basic psychological need support.
-
(2022)Kandidaatintutkielmani tarkoitus on tarkastella systemaattisen kirjallisuuskatsauksen keinoin autoritaarisen vanhemmuustyylin vaikutusta lapsen empatian kehittymiseen tutkimalla aiempia tutkimuksia ja niissä tehtyjä löydöksiä. Aiempi vanhemmuustutkimus pohjautuu pitkälti Baumrindin määritelmälle kolmesta vanhemmuustyylistä. Empatiaa voidaan tarkastella monen eri teorian valossa, joista nostan erityisesti Hoffmanin teorian empatian kehittymisestä. Tutkimuskysymykseni ovat 1) miten kirjallisuudessa määritellään autoritaarinen vanhem-muustyyli 2) miten kirjallisuudessa määritellään empatia ja 3) miten autoritaarinen vanhemmuustyyli vaikuttaa lapsen empatian kehittymiseen? Toteutin tutkimukseni systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, johon kuului 11 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia. Keräsin aineistoni systemaattisesti kolmesta eri tietokannasta, jotka olivat EBSCOhost, ERIC ja Finna. Analysoin tutkimusaineistoni sisällönanalyysin keinoin, käymällä artikkelit läpi tutkimuskysymyksittäin ja keräämällä löytämäni vastauksen taulukkoon, jonka avulla pystyin vertailemaan artikkeleita. Autoritaarisen vanhemmuustyylin määritelmistä löytyi neljä eri osatekijää, joista vanhemmuustyyli koostuu – vuorovaikutus, lämpimyyden ulottuvuus, kontrolli ja fyysinen rankaiseminen. Tutkimusartikkelien perusteella empatia on kykyä ottaa toisen näkökulma, toisen ihmisen tunteiden ymmärtämistä ja niihin reagoimista sisältäen emotionaalisen ja kognitiivisen empatian kykyjä. Lisäksi tutkimustulosten perusteella autoritaarinen vanhemmuustyyli voi vaikuttaa negatiivisesti lapsen empatian kehittymiseen.
Now showing items 410-429 of 7170