Browsing by Title

This thesis studies women’s voluntary childless. The focus of the thesis is why some women want to be childless. It is also discussed how other people deal with voluntary childless. Previous studies show that freedom is the most common reason to be voluntary childless. Some people are also uncertain if they can live good life with children, as if they need to compromise some other important things. These important things are, for example, own body, travel, sleep and spontaneity. All participants of the survey of this thesis were obtained through Vapaaehtoisesti Lapsettomat ry. Answers were collected as electrical survey sheet online. Surveys gets 328 answer’s but this studies analysis only 20. From the survey results, it was observed, that voluntary childlessness affects especially own wellbeing and freedom. Own will of being childless also arose from the results meaning that childlessness is intrinsic choice. On the other hand, childlessness is not considered as choice by some people. Instead it is seen as way of living individual’s own life its own way. Preconceptions of other people, typically seen as underrating, also arose from the survey results.

Tavoitteet. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten sosiaalisen median käyttäjät hyödyntävät ruokablogeja ruoan valintaa tehdessä. Tutkielman tavoitteena oli kuvata ruokablogeja lukevien näkemyksiä sosiaalisessa mediassa esiintyvistä ruoka-aiheisista blogeista sekä selvittää minkälainen yhteys blogien sisällöillä oli näiden käyttäjien ruoan valintaan. Menetelmät. Lähestymistapa on kvalitatiivinen ja tutkimusmenetelmänä käytin teemahaastattelua. Tutkimuksen otos koostui kolmesta harkinnanvaraisesti valitusta, pääkaupunkiseudulla asuvasta aktiivisesta sosiaalisen median käyttäjästä. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin yksilöhaastatteluja, jotka äänitettiin ja litteroitiin. Aineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tulokset ja johtopäätökset. Ruokablogit ovat vaikuttaneet tutkittavien ruoan valintaan muun muassa antamalla inspiraatiota ja opettamalla uusia tekniikoita ruoanlaitossa, antamalla vaihtelua omaan arkiruokailuun ja tutustuttamalla uusiin ainesosiin ja raaka-aineisiin. Uusia ruokia uskalletaan myös kokeilla rohkeammin. Tutkielma avaa sosiaalisen median ruokablogien sisältöjä ilmiönä ja antaa yleiskuvan siitä, miten sosiaalisen median kuluttajat suhtautuvat niihin. Aiempi tutkimus on keskittynyt sosiaalisen median vaikutukseen ruoan valinnassa. Tämä tutkielma kartoitti erityisesti sitä, minkälainen vaikutus ruokablogeilla nähdään olevan ruoan valintaan ja käytännön ruoanvalmistukseen.

Tarkoitus: Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on selvittää, mikä kuvantamistutkimuksen perusteella selittää psykoosisairauksissa esiintyviä näköharhoja. Näköharhat on yhdistetty psykoosisairauksissa heikompaan toimintakykyyn, vaikeampiin harhaluuloihin sekä suurempaan kuolleisuuteen, ja ne lisäävät sairauden aiheuttamaa psyykkistä kärsimystä pelkoa herättävän ja todentuntuisen erityisluonteensa takia. Kuitenkin näköharhoja on tutkittu melko vähän psykoosisairauksien kontekstissa. Otoskoot jäävät usein pieniksi seurauksena näköharhojen korkeasta yhteisesiintyvyydestä yleisempien ja paremmin tunnettujen kuuloharhojen kanssa. Tuloksia on saatu vertailemalla sekä kuulo- että näköharhoista kärsiviä potilaita vain kuuloharhoista kärsiviin, ja näitä tuloksia esitellään tässä katsauksessa. Menetelmät: Kirjallisuuskatsauksen aineisto haettiin Pubmedin tietokannasta hakusanoilla (imaging) AND ("visual hallucinations") AND (schizophrenia) ja (imaging) AND ("visual hallucinations") AND (psychosis). Tulokset: Näköharhojen taustalla näyttäisi tulosten perusteella voivan vaikuttaa visuaalisen tiedon prosessointiin osallistuvien hermoverkostojen koordinaatiohäiriöitä. Salienssiverkosto SAL:n, keskeisimmin aivosaaren, DMN:a säätelevä vaikutus näyttää olevan heikompaa, mikä saattaa puolestaan myötävaikuttaa assosiaatiokorteksilla heräävään sisäsyntyiseen hyperaktivaatioon, mitä DMN tavallisesti hillitsee. Tämä spontaani, tavallista voimakkaampi aktivaatio saattaa tulla tulkituksi ulkosyntyiseksi ja ilmetä monimutkaisten näköharhojen muodossa. Primäärin näköaivokuoren toiminnan hiljaisuus saattaa heikentää normaalien palauteyhteyksien säätelevää vaikutusta assosiaatiokorteksille. Lisäksi SAL:n toimintahäiriö saattaa vaikuttaa ympäristön visuaalisten ärsykkeiden salienssiarviointiin, tuottaen merkitystä satunnaisille havainnoille. Poikkeavuutta nähdään myös tarkkaavuuden säätelyyn osallistuvilla alueilla, millä voi olla roolinsa tässä prosessointihäiriössä. Hyperkonnektiivisuus hippokampukseen voi viitata näköharhojen aikana aktivoituviin muistiedustuksiin, voimistunut konnektiivisuus mantelitumakkeeseen taas niiden mahdolliseen pelkoa herättävään sisältöön tai traumamuistojen osallisuuteen. Hippokampuksen rakenteessa olevat poikkeavuudet viittaavat hermoston kehityksen aikaiseen häiriöön osatekijänä näköharhojen taustalla. Lisäksi psykoosisairauksien näköharhoihin liittyy todennäköisenä myötävaikuttajana voimistunut dopaminerginen välittäjäainetoiminta, mikä puolestaan voi painottaa visuaalista prosessointia entistä enemmän kohti sisäsyntyistä aktivaatiota.

Ilmastokasvatukselle on selvä tarve, joka lähtee sekä lapsista ja nuorista itsestään että yhteiskunnan tarpeesta kasvattaa vastuullisia ja kestäviä valintoja tekeviä, innovatiivisiin ratkaisuihin kykeneviä, muuttuviin olosuhteisiin sopeutuvia kansalaisia. Tutkimusaiheena ilmastokasvatus on kuitenkin vielä varsin tuore, eikä sille ole yhtenäistä ja vakiintunutta määritelmää. Tässä kirjallisuuskatsauksessa pyrkimyksenä oli selvittää, millaisena tutkimuskirjallisuudessa nähdään ilmastokasvatuksen tavoitteet ja millaisia pedagogisia ratkaisuja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi esitetään. Tarkastelussani jaoin ilmastokasvatuksesta esitetyt näkemykset kolmeen luokkaan näkökulman laajuuden perusteella. Ensimmäinen näistä on kapea-alaisin ja tarkastelee ilmastokasvatusta tiedon opettamisena. Tiedollinen sisältö on kapeimmillaan rajattu ilmastonmuutoksen luonnontieteelliseen perustaan, mutta yleisimmin mukaan luetaan myös ilmastonmuutoksen taloudelliset, yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ulottuvuudet. Pedagogisissa ratkaisuissa tähdätään erityisesti moninaisten syy–seuraussuhteiden ja suuruusluokkien hahmottamiseen, jota tukee parhaiten systeemipohjainen oppiminen, yksittäisiin komponentteihin keskittymisen sijasta. Tärkeää on, että oppilailla on mahdollisuus tutkia itse koko aihepiirin monimutkaisuutta ja moniulotteisuutta. Tarkastelussa toisena luokkana on näkökulma, jossa päätavoitteena on sitouttaa oppilaat ilmastonmuutoksen vaatimaan toimintaan ja valmistaa heitä kohtaamaan tulevaisuuden kasvava epävarmuus. Tämä näkökulma on viimeaikaisessa kirjallisuudessa eniten esillä. Pedagogisissa ratkaisuissa keskitytään tukemaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua, luovuutta, ongelmanratkaisukykyä sekä aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamista. Yleisesti esiin nousevat oppilaslähtöiset ja kokemuspohjaiset menetelmät. Jaottelussa kolmanneksi luokaksi on valittu kokonaisvaltaiseen arvojen ja ajattelun tapojen muutokseen ja sitä myöten uudenlaiseen elämäntapaan tähtäävä näkökulma. Se pohjautuu ajatukseen, että kulutuskeskeisyydestä, materialismista ja jatkuvaan talouskasvuun tähtäämisestä on siirryttävä sosiaalista pääomaa ja yhteisöllisyyttä arvostavaan maailmaan. Tämä vaatii myös nykyajattelun perustana olevien vastakkainasettelujen ja tiedon pirstaleituneisuuden purkamista. Pedagogiseksi ratkaisuksi esitetään taidepohjaista opetusta, jossa tietämisen rationaalinen, intuitionaalinen ja kehollinen puoli ovat kaikki mukana. Ilmastokasvatuksen teorian ja käytännön välillä on nykyisellään selkeä kuilu. Tutkimuskirjallisuudessa hallitsevana on näkökulma, jossa ilmastokasvatuksen päätavoitteena on sitouttaminen ja epävarmaan tulevaisuuteen valmistaminen. Tämä ei kuitenkaan näy vielä käytännössä. Maailmalla toteutuva ilmastokasvatus keskittyy edelleen pitkälti vain tiedollisen sisällön opettamiseen. Suomessa tilanne on samantapainen, sillä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa ilmastonmuutos mainitaan ilmiönä ainoastaan luonnontieteiden alla. Ilmastokasvatuksen merkitys ja asema suomalaisessa koulujärjestelmässä on kuitenkin vasta muotoutumassa.

Tutkimuksen tavoitteena on luoda yleiskuvaa kotitaloustaidon käsitteen lähestymisestä Helsingin yliopiston kotitaloustieteellisien julkaisuissa eli tuoda esille mistä näkökulmasta julkaisuissa on aiemmin käsitelty kotitaloustaitoa. Toisena tavoitteena tutkimuksessa selvitetään mitä kotitaloustaidot ovat Helsingin yliopiston kotitaloustieteellisissä julkaisuissa. Tavoitteiden saavuttamiseksi tutkimuksessa perehdytään ensin taito - käsitteen ja ilmiön näkökulmiin. Ymmärrys taidosta muodostuu ajansaatossa esitetyistä erilaisista näkökulmista taitoon Antiikin Kreikasta 2000 - luvulle. Tämä dialogi taidon näkökulmien välillä muodostaa tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen, yhdessä kotitaloustieteellisen taidon tutkimuksen näkökulman kanssa. Kirjallisuuskatsauksen aineisto on kerätty Helsingin yliopiston taitoa käsittelevistä julkaisuista, ja se muodostaa ajallisen jatkumon vuodelta 1990 vuoteen 2009. Katsaukseen valitut julkaisut kuusi julkaisua käsittelevät kotitaloustaitoa tai toimintaa eri näkökulmista, kuten esimerkiksi ilmiönä sekä kotitalousoppiaineen opetuksen ja arvioinnin näkökulmasta. Aineiston analyysi tiivistää yhteen valitut kotitaloustieteelliset julkaisut kotitaloustaidon osalta, ja pyrkii muodostamaan aineistosta yhtenäisen teoreettisen kokonaisuuden, joka vastaavaa siihen mitä kotitaloustaito on julkaisuissa. Kirjallisuuskatsauksen tuloksena kotitaloustaidosta muodostui teoreettinen kokonaisuus. Kotitaloustaito on tutkimusten mukaan teoriaa ja käytäntöä yhdistävää, edellytys arjesta selviytymiselle, kokonaisvaltaiseen ihmisen kehitykseen tähtäävää, muutoksessa monien ulottuvuuksien ja käsitteiden kanssa elävää, pohjalleen tietoa ja kokemuksia tarvitsevaa ja päämäärätietoisen toiminnan ja päämäärättömän tekemisen yhdistävää. Tutkimustuloksien pohjalta tutkija käsittelee lopuksi omassa pohdinnassaan tulevaisuuden kotitaloustaitoa. Tutkimuksen pohdinta osuus on poikkeuksellisesti dialogia tutkimustulosten ja tutkijan omien näkemyksien ja kokemuksien kanssa.

Aims. Purpose of the thesis is to present viewpoints on culturally diverse sex education in junior high school on the light of literature. The research problem is to clarify what a junior high school teacher should take note in culturally diverse sex education. The aim was to describe the viewpoints and notes that literature presented for teaching. The hypothesis was that the teacher should be culturally sensitive and unprejudiced. There is only a few former studies on this matter. Sex education and cultural diversity has been researched and modelled mainly separately. The interest to the thesis took off from practical need. The number of immigrants has increased in Finland past years and the education must answer to the needs of the circumstances. I see that especially sex education is a sensitive subject on different culture perspectives, and that teachers should consider this when individualizing education suited for the needs of culturally diverse class. Methods. The research method of the thesis was systematic literature review that included also descriptive extract. Research of the field and literature over the years 2004–2017 were chosen for the thesis material using the most common information retrieval databases of the library. The criterion of choice was that the research concerned culturally diverse sex education in western countries. Results and conclusions. The results show that cultural sensitivity demands conscious work and reflection so that man could develop in it. Students and their parents saw the sex education as an important part of adolescent well-being and growing up. The role of the teacher in successful education and interaction was essential so that education was efficient, understandable and equal. Additionally, a teacher must pay attention at least to the cultural background, differences, religion, knowledge and skills of the students. The most crucial conclusion is that facing cultural diversity demands also scrutinizing man`s own values and worldview. The teacher grows into his or her role often only through experience when facing cultural diversity and developing suitable methods for it. Teacher should strive to respect the student and the education must be executed from students bases in safe environment so that the education becomes meaningful. The results can be exploited to support sex education in culturally diverse class.

Objectives. Differentiating instruction is a topical issue, since the criteria of basic education curriculum in 2014 emphasizes individual learning and child-oriented approach. Also, the three-tier support model as well as inclusion have created a need for segregation of schools. Educational differentiation by means of support for the learning process, it is possible to individually. The research task is to become familiar with aspects that previous studies and research literature offer the teacher's pedagogical thinking and differentiation of teaching. The teacher's pedagogical thinking forms the basis for the functioning of the teacher in the classroom, and is therefore of great relevance. Methods. This descriptive study was conducted as a literature review. Information retrieval was initiated electronically network and a virtual library and flip through seeking new per-spectives on pedagogical thinking and differentiation of teaching. A search will aim was to find primary sources mm. individual works, studies, articles and theses. Sources evaluated critically. Previous studies and literature gave an idea of the available literature, the main researcher names, as well as helped to limit the subject. Results and conclusions. Several studies on differentiation showed that educational differ-entiation has many positives both the individual and community school attendance and learning-enhancing effects. Several studies have differentiated the teachers teaching in the whole learning process in many different ways. Their attitude was almost always positive, even if many of them experienced the separation of teaching strategies in demanding lack of training, limited resources and the provision of appropriate teaching materials due to the low level. Also the upward differentiation was considered challenging.