Browsing by Title
Now showing items 4133-4152 of 7170
-
(2022)Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet Tutkimuksen tarkoitus oli kartoittaa musiikkikasvatuksen suuntauksia ja pedagogisia toimintatapoja suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksessa muodostettiin kokonaiskuvaa 1970–1980-luvuilla käytössä olleista musiikillisista menetelmistä päiväkodin musiikkikasvatuksessa. Aiemmat tutkimukset osoittivat musiikkikasvatuksella olevan lukuisia myönteisiä vaikutuksia lasten hyvinvointiin ja kognitiivisiin taitoihin. Laulaminen, soittaminen, melodiarytmit, sävelten kestojen suhteen omaksuminen esimerkiksi rytmitavuin edesauttavat puheopetusta ja toimivat näin kuntouttavina elementteinä. (Badian & Wolff 1977, Corkin 1974, Lähteenmäki 1979, Lastentarha-lehti 1979/3.) Oletukseni oli, että rytmikasvatuksella olisi yhteys lapsen kielelliseen kehitykseen. Tutkimuksessa selvitettiin rytmikasvatuksen merkitystä oppimisen edistäjänä Lastentarha-lehden kirjoitusten ja valtakunnallisten kasvatuslinjausten valossa. Tuloksia verrattiin nykyisiin neurotieteellisiin tutkimuksiin. Menetelmät Pyrin tavoittamaan parempaa käsitystä siitä, miten musiikki varhaiskasvatuksessa on ymmärretty ja tulkittu eri aikoina. Tarkastelin aineistoa kysymyksenasettelun kannalta olennaisilla havainnoilla eli etsin tietoa musiikillisten toimintatapojen, erityisesti rytmikasvatuksen, ilmaantuvuudesta lastentarhapedagogiikassa. Tutkin musiikkikasvatuksessa tapahtuneita muutoksia ja tein tulkintoja musiikin pedagogiikan kehityksestä aineiston pohjalta. Tutkimusaineistona olivat Lastentarha-lehden musiikkikasvatusta käsittelevät artikkelit, lastentarhanopettajaopiston opetussuunnitelmat ja toimintakertomukset sekä päiväkotitoiminnan valtakunnalliset linjaukset eli ohjaavat asiakirjat kasvatustoiminnan suunnitteluun. Tulokset ja johtopäätökset Musiikkikasvatuksen pedagogiset menetelmät olivat tutkimusaineiston perusteella monipuolisia 1970-luvun alussa, mutta päiväkodin musiikkitoiminnan sisältöalueet alkoivat sen jälkeen yksipuolistua. Rytmikasvatus oppiaineena katosi Helsingin lastentarhanopettajaopiston opetussuunnitelmista 1980-luvulla. Johtopäätökseni on, että rytmikasvatuksen pedagogiikka on todennäköisesti tämän myötä vähentynyt. Rytmitajulla on merkitystä sensorisessa hahmottamisessa ja jaksollisessa jäsentämisessä. Edellä mainittu tutkimusaineistosta löytynyt havainto on yhdenvertainen nykyisen aivotutkimuksen kanssa, sillä tutkimustulokset (Suppanen, Huotilainen & Ylinen 2019) vahvistavat, että rytmi luo alustan tuleville tapahtumille, mikä mahdollistaa kuulojärjestelmälle sen, että se pystyy ennakoimaan mahdollista sisältöä ja helpottaa näin kielen oppimista. Jatkotutkimuksen kannalta olisi oleellista perehtyä musiikkipedagogiikan muutoksiin pidemmällä ajanjaksolla ja pohtia, millaista musiikillista toimintaa olisi tarkoituksenmukaista suunnitella tulevaisuudessa.
-
(2020)Tutkielmassa tarkastellaan varhaiskasvatuksen oppimisympäristön muotoutumista ja suunnittelua ja erityisesti varhaiskasvatuksen opettajan roolia oppimisympäristön suunnittelijana suomalaisessa päiväkodissa. Valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018) mukaan tavoitteena on varmistaa lapsille kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen sekä esteetön oppimisympäristö. Tutkielmassa selvitettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen kautta 1) mistä tekijöistä oppimisympäristöjen laatu koostuu suomalaisissa päiväkodeissa ja 2) millä tavoin opettajan tulisi huomioida suunnittelussa oppimisympäristön eri osa-alueet. Tutkimuksessa tarkasteltiin oppimista kokonaisvaltaisena prosessina sosiokulttuurisessa ja konstruktivistisessa viitekehyksessä. Oppimisympäristön käsitettä tarkasteltiin ekologisen systeemiteorian, lapsuuden maantieteen ja havaintopsykologisen viitekehyksen kautta. Suunnittelua avattiin tutkimalla, millaisissa raameissa opettaja toimii oppimisympäristön suunnittelussa. Teoriakatsauksen lopuksi hahmotettiin päiväkodin oppimisympäristön suunnittelun eri tasoja ja opettajan toimijuutta. Kirjallisuuskatsauksen tarkastelukehyksenä hyödynnettiin päiväkotien laadunarvioinnissa käytettyä ECERS-R -mittaria ja siinä määriteltyjä päiväkotiympäristön osa-alueita (tilat ja kalustaminen, henkilökohtaiset hoitorutiinit, kieli ja päättely, toiminta ja sisällöt, vuorovaikutus, päiväohjelma sekä vanhemmat ja henkilökunta). Ensimmäisen tutkimuskysymyksen aineistona oli neljä viimeaikaista pro gradu -tutkielmaa, joissa suomalaisia päiväkotiympäristöjä on arvioitu ECERS-R -mittarin avulla. Toiseen tutkimuskysymykseen vastattiin tutkimalla pääasiassa suomalaista kirjallisuutta ECERS-R -mittarin osa-alueiden muodostaman tarkastelukehyksen kautta. Suomalaisen varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjen laatu koostuu etenkin henkilökohtaisista hoitorutiineista ja vuorovaikutuksesta. Erityisesti pedagoginen toiminta ja sisällöt osoittautuivat laadultaan selvästi puutteellisiksi kaikissa tutkimuksissa. Tulokset antavat viitteitä siitä, että oppimisympäristöjen kokonaisvaltaiseen suunnitteluun ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Oppimisympäristö näyttäytyi kirjallisuuden valossa laajana kokonaisuutena, jonka jokainen osa-alue on suunnittelun kannalta huomionarvioinen. Opettaja voi tehdä paljon monipuolisen ja lapsia palvelevan oppimisympäristön eteen. Tutkielma kannustaa jokaista opettajaa näkemään itsensä aktiivisena toimijana, joka ei ota ympäristöä ”annettuna” vaan sitoutuu suunnitteluun yhdessä lasten ja työyhteisön kanssa.
-
(2019)The aim of this study was to find out how the interaction between visually impaired parents and their sighted children has been studied and what differences have been observed between these children and sighted children of sighted parents. Methods. The research method was an integrative review. A qualitative analysis of the content was used to process the material. Results. Interaction between sighted children and their visually impaired parents has been studied by interviewing, observing, calculating child interaction behaviors, following the child's and adult's eyesight, using eye movement tests and standardized tests.
-
(2017)According to the latest estimates, there are only approximately 1000-1500 under 18 years old children with a visual impairment in Finland. Therefore visually impaired children are a quite small group in schools, but mostly they complete their basic education in the same class with children who have normal sight. Despite that, only a few teachers have enough knowledge to respond to visually impaired children's special needs as a student. The goal of this literature review is to find information on how to make school attendance easier for visually impaired children. Another objective is to find how the usage of ICT in schools could possibly be be-neficial for the children with visual impairment. ICT has great expectations and potential of creating increasingly equal learning possibilities in school. The problem is that there has been such little research about ICT’s effects to visu-ally impaired students. There is basically no proves that ICT makes learning easier for visual-ly impaired children. First, this dissertation will research visual impairment in generally. Then about the importance of designing the learning environment, arrangements of education and the usage of devices as a part of enabling visually impaired children better learning possibilities. Finally, some lite-rature about the ICT's effects on the learning of visually impaired children is presented. There has been such little Finnish research about the issue that this dissertation is mostly based on foreign literature. Because of the lack of literature, results of this dissertation are only approximate. Research literature shows that for the visually impaired children, the usage of ICT can increase learning results in some of the subjects. In order to bring ICT's benefits to the everyday school activi-ties requires more research and changes in teacher training so the teachers would get better skills to rationalize the usage of ICT as a part of teaching visually impaired children.
-
(2021)Tämän tutkielman tarkoitus on koota yhteen luokkahuoneen sosiaalisen dynamiikan tekijöitä ja kartoittaa sitä, mitä keinoja opettajalla on käytössään rakentaessaan ja muovatessaan oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta, statusasemia ja suhteita. Tutkimuskysymykseni kuuluvat: Mitä sosiaalisen dynamiikan hallinta opettajantyössä on? Toiseksi, miten noviisien ja asiantuntijoiden näkymättömän käden käyttäminen eroaa toisistaan? Sosiaaliseen dynamiikkaan kuuluu eri osa-alueita, jotka vaikuttavat siihen, millaista vuorovaikutus oppilaiden kesken on. Näitä ovat status ja roolit, keskinäiset suhteet, sekä koheesio. Opettaja toimii luokkansa sosiaalisena johtajana, ja voi erilaisilla toimintatavoilla, säännöillä ja käytännöillä muovata dynamiikan osa-alueita, mitä kutsutaan opettajan näkymättömäksi kädeksi. Näkymätön käsi kuvastaa opettajan itsensä vaikutusta luokan sosiaaliseen maailmaan, mikä voi olla sekä tietoista että tiedostamatonta. Opettajan persoona ja muun muassa sukupuoli vaikuttavat näkymättömän käden käyttöön. Tutkimukseni menetelmänä toimii kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jolla olen luonut laajaa ja monipuolista kuvaa kyseisestä aiheesta. Aineisto koostuu vertaisarvioiduista tutkimuksista verkossa. Olen rajannut kyseiset aineistot uusimpiin, 2000- luvun jälkeisiin tutkimuksiin. Näissä tutkitaan sekä noviisiopettajien ja asiantuntijaopettajien eroa luokanhallinnassa sekä yleisesti opettajan sosiaalisen dynamiikan hallinnasta ja tähän liittyvästä näkymättömästä kädestä. Noviisiopettajien käsitykset luokan sosiaalisesta maailmasta olivat asiantuntijoita heikommat. Tämä ilmeni siinä, miten aloittelevat opettajat käyttivät useammin reaktiivisia keinoja luokanhallinnassa. Kokeneemmilla opettajilla on monipuolisempi ja kokonaisvaltaisempi ja syvempi käsitys ja ymmärrys oppilaiden keskinäisestä vuorovaikutuksen luonteesta ja näin osaavat paremmin toimia luokassa rakentavasti koheesiota edistäen. Vaikuttaa siltä, että opettajakoulutuksessa on tarve parantaa opettajien ymmärrystä ryhmädynamiikasta, jotta aloittavat opettajat voivat rakentaa tätä johdonmukaisesti, edistäen oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta positiiviseen ja ehkäisemään konflikteja. Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia opettajan temperamentin vaikutusta siihen, miten hän näkee sosiaalisen dynamiikan hallinnan luokkahuoneessa.
-
(2022)Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mitä tunteita ja miten niitä ilmaistaan Janssonin lyhytker-tomukissa Kevätlaulu ja Näkymätön lapsi. Lisäksi haluttiin selvittää, miten tunteet vaikuttavat tarinan kulkuun ja tarinan hahmoihin. Lopuksi pohdittiin sitä, miten Janssonin tarinoiden tun-neilmaisua voidaan hyödyntää tunnekasvatuksessa varhaiskasvatuksen kontekstissa. Tutkimus toteutettiin aineistolähtöisenä sisällönanalyysinä, jossa tarinoista eriteltiin tunteet ja niitä ympäröivät kohtaukset. Näin selvitettiin miten tunteita tarinoissa ilmaistiin ja miten ne vai-kuttivat tarinan kulkuun. Yleisimmät tunteet kertomuksissa ovat ilo, suuttumus ja pelko. Jansson hyödyntää kerto-muksissaan paljon kuvailevaa kerrontaa, jonka avulla hän avaa tunteita hahmojen ajatusten ja toiminnan kautta. Hahmojen tunteita usein sanoitetaan ja niiden syihin, sekä seurauksiin perehdytään tarkasti. Tunteet ovat tarinoiden pääasiallisia juonta eteenpäin kuljettavia tekijöi-tä, jotka motivoivat hahmoja toimimaan ja joiden ympärille muu tarina rakentuu.
-
(2019)In my Bachelor's thesis, I reflect on how shy and timid students would be seen in the classroom. By visibility, I mean that the teacher needs the ability to see and take note of every student exactly as he or she is. Feeling that you are seen, heard and respected is very important and every person needs it, so is every student too. In my Bachelor's thesis, I look at the growth and development of a child and how different personalities and temperaments influence a child's behavior in the school world. I also look at the teacher and what a good teacher is and what it takes to be a good teacher. No one is quite the same as the other, everyone has a unique personality and temperament, each person is unique. This is why I wanted to find out how different classroom situations the students feel. I did an illustrative study on the subject in the spring of 2019 at Rovaniemi Training School. I developed a short questionnaire for students about shyness and soreness. The survey had three questions and each student answered the questionnaire independently. The final question in the study turns out to be interesting because most students sometimes feel that they would like to communicate with the teacher other than the whole class hears. The study supports the source literature as well as my idea that the teacher has a responsibility and an obligation to be able to give each student a sense of being seen. It is not necessarily so simple as there is usually only one teacher and many students in the classroom. Therefore, the purpose of my research is to make the first step and one suggestion to see the shy and sensitive in the classroom situation. My goal is to continue to explore the topic and find new ways to help teachers.
-
(2023)Tiivistelmä - Referat - Abstract Objectives. The aim of this study is to examine the impact of activity and attention deficit hyperactivity disorder (ADHD) gender differences in order to better understand the complexity and origins of these differences. I will focus on the gender differences in ADHD, and secondly, I will examine the emergence of gender differences; whether these differences arise from biology, or whether they are socially or culturally produced. The study will analyse the experiences of different genders in relation to their own symptoms, and whether these differences in symptoms are biologically or socially generated. The aim of the study is to gain a deeper understanding of the gender differences in the syndrome. processes of syndrome gender production and existing differences in syndrome between the sexes. Methods. The study used an umbrella review method to analyse and summarise existing literature reviews on ADHD and gender differences. Research material was systematically collected from two databases, Web of Science and ERIC, using predefined search terms. Inclusion and exclusion criteria were applied to the relevant literature reviews. Results and conclusions. Based on the survey data, I found clear gender differences in ADHD symptoms. Boys are diagnosed with ADHD more often in childhood compared to girls, and they hyperactive and impulsive symptoms, while girls and women with ADHD show more hyperactive and impulsive symptoms. ADHD symptoms tend to show more inattentive symptoms. This gender gap variance in symptom expression may predispose girls and women to underdiagnosis or misdiagnosis of ADHD. In the research data, I also paid attention to biological factors such as the influence of neurotransmitter activity on these gender differences. It is also important to note, that social and cultural factors have a significant impact on the gendered nature of ADHD. In understanding of ADHD and the emergence of differences in social expectations and norms, how individuals of different genders express their ADHD symptoms and how they are interpreted by the surrounding community. This can contribute to how a diagnosis is made and how individuals are supported.
-
(2024)Tutkimuksen tavoitteena on kuvata minkälaisia näkyvän erilaisuuden representaatioita erilaisuutta käsittelevissä lasten kuvakirjoissa esiintyy. Aiemmat, vammaisuuden representaatioon keskittyneet tutkimukset ovat osoittaneet, että sen käsittely lapsille tuotetussa materiaalissa on edistynyt hitaasti (Blaska, 2004), ja että vammaisten lasten representaatioon liittyy usein sankaritarina rajoitteiden kompensoijana, tai vammaisen lapsen esittäminen tragedian kohdanneena, passiivisena hahmona (Monoyioun ja Symeonidoun 2015, s. 3). Tutkimuksessa tarkastellaan valituissa kuvakirjoissa esiintyviä representaatioiden teemoja ja pyritään sijoittamaan ne laajempaan, yhteiskunnallisia valtarakenteita sisältävään kontekstiin käyttäen apuna Foucault’n käsitteitä vallan ja tiedon teoriasta. Tutkin aihetta sosio-konstruktivistisen kulttuurintutkimuksen näkökulmasta. Tekstiä analysoidaan laadullista, aineistolähtöistä sisällönanalyysia käyttäen, ja kuvia analysoidaan semioottista teoriaa apuna käyttäen. Analyysissa on mukana myös teoriaohjaavaa otetta. Tutkimusaineisto koostuu neljästä kirjasta, jotka valittiin aineistoksi Lastenkirjainstituutin Onnet- hakupalvelua hyödyntäen. Kirjat ovat suomenkielisiä ja Suomessa vuosina 2016–2022 painettuja teoksia. Muita rajaavia tekijöitä ovat esimerkiksi kirjan luokittelu erilaisuutta käsitteleväksi, näkyvän erilaisuuden määritys vammasta, sairaudesta tai muusta tilasta aiheutuneeksi ominaisuudeksi, näkyvää erilaisuutta omaavan hahmon rooli kirjassa, sekä hahmon esittäminen ihmisenä. Kirjoja analysoitiin enimmäkseen 2023 talvella sekä vuoden 2024 talven ja kevään aikana. Tutkimuksen aineistosta muodostuu kuva siitä, miten näkyvää erilaisuutta omaavat hahmot tuodaan esiin kirjoissa. Näkyvä erilaisuus määrittää hahmoja ja heidän haasteitaan elämässä. Aineistosta löytyy kolme representaation teemaa: näkyvästi erilaisten hahmojen toimijuus rakentuu osaksi vastareaktiona yhteiskunnan ja ympäristön sopeutumattomuudelle, näkyvästi erilaisten hahmojen toimijuudesta syntyneet sopeutumisstrategiat rakentuvat olemassa olevien valtarakenteiden ympärille sekä, näkyvästi erilaiset hahmot kokevat tarinassaan sosiaalisen metamorfoosin erilaisuuden ongelmallisuudesta sen hyväksymiseen. Tuloksista voi havaita näkyvää erilaisuutta edustavan hahmon sijoittumisen marginaaliin suhteessa valtaväestöön. Lisäksi tuloksista nousee esiin näkyvän erilaisuuden näkeminen ongelmana. Näkyvän erilaisuuden hahmoilla on kuitenkin oma toimijuutensa, jonka avulla pyritään ratkaisemaan eteen tulevia haasteita tai ongelmia omien kykyjen mukaisesti. Osaltaan hahmojen omasta toimijuudesta nousseet valtarakenteisiin kohdistuneet sopeutumisstrategiat kuitenkin vahvistivat alisteista asemaa ja valtaväestön oikeutta määrittää, kuka on hyväksytty osa yhteiskuntaa, ja millä ehdoin.
-
(2019)Barnets vårdnadshavare är ofta de viktigaste personerna i ett barns liv. Därför påverkas ofta ett barn av att separeras från sina föräldrar. Syftet med denna litteraturstudie är att med hjälp av tidigare forskning diskutera hur barn reagerar på separationer från sina föräldrar. Direkta reaktioner granskas inom kontexten för tillfälliga separationer, placering i fosterfamilj och adoption. Även långvariga följder av att separeras från sin anknytningsperson i barndomen diskuteras. Både klassisk anknytningsforskning och nyare forskning inom området behandlas. Resultaten tyder på att separationer från sin primära anknytningsperson är ångestfylld och smärtsam för många barn och att separationer påverkar barnens relation till anknytningspersonerna negativt, åtminstone tillfälligt. Forskning tyder på att separationer i den tidiga barndomen kan öka risken för att drabbas av olika psykiska störningar senare i livet, som till exempel borderline personlighetsstörning och antisocial personlighetsstörning. De flesta barnen klarar sig dock bra, och det finns möjligheter för barnen att anpassa sig och utveckla nya anknytningsrelationer till foster- och adoptivföräldrar. Upprepade separationer och att överges av misshandlande och försummande föräldrar verkar vara de mest traumatiska upplevelserna. Ökad kunskap om hur separationer från den primära anknytningspersonen påverkar barn kan hjälpa samhället att utveckla bättre vård och hjälp för barn och familjer som behöver det.
-
(2017)Ny forskning tyder på att ungdomar och barn är mer narcissistiska idag än tidigare generationer och förklarande faktorer har sökts både på samhälls- och individnivå. Föräldrar har en avgörande betydelse för hurdana personligheter barn formar och många tror därför att barnuppfostran är en av nyckelorsakerna till hur narcissistiskt ett barn blir. Syfte med denna avhandling är att klargöra hur föräldrarna påverkar uppkomsten av narcissism hos barn. Frågan granskades först i ljuset av två olika teoretiska förklaringsmodeller och därtill sammankopplad ämnesrelaterad empiriska forskning. Därefter utreddes om vissa sätt att fostra är starkare kopplade med narcissism hos barn. Begreppet narcissism definierades och samtidig åskådliggjordes karaktärsdragets typiska egenskaper och symtom i barndomen. Resultaten tydde på att narcissism åtminstone delvis är en inlärd egenskap som anammas av föräldrarna. Studien visade även att fostran som inte lever upp till barnets behov och är antingen alltför sträng eller fri kan förstärka de narcissistiska egenskaperna hos barn. Eftersom studien var småskalig och materialet begränsat är det dock osäkert om resultaten kan generaliseras på en mer allmän nivå. Mera forskning bör göras inom området för att djupare insikter och slutsatser om fenomenet ska fås.
-
(2017)I det västerländska samhället är fetma ett av vår tids största folkhälsoproblem samtidigt som ätstörningar är vanliga. Parallellt med detta ökar gymmens popularitet och den nutida människan ger hälsodiskurser ett allt större utrymme i sin vardag. Ur ett samhällsvetenskapligt perspektiv samt utgående från sociologiska teorier diskuterar jag vilka konsekvenser samhället kan tänkas ha för individens syn på kropp, identitet och hälsa. I min avhandling granskar jag den socialt konstruerade kroppen och kvinnokroppen i relation till patriarkatet. Jag diskuterar kroppen som projekt, ideologin hälsoism, den moraliska vältränade individen samt det så kallade ”wellnessyndromet”. Jag diskuterar även följder av ett överdrivet hälsotänk i granskningen av ätstörningen ortorexi. Därefter undersöker jag fettförakt i relation till stigmatisering för att avslutningsvis granska kroppsbejakande rörelser som har vuxit fram som motpoler till hälsorelaterade principer som kan betraktas som begränsande för individen. Utgående från mitt resonemang drar jag slutsatsen att kroppen kan ses som en social konstruktion samt att kroppsideal bör förstås i relation till den tid man lever i. Kroppsideal kan kopplas till patriarkatet och även ses som ett projekt. I diskussionen kring hälsa kan ett klassperspektiv tillämpas. Granskandet av ideologin hälsoism, ätstörningen ortorexi, fettförakt samt kroppsbejakande är centralt i förståelsen av den sociala kroppen.
-
(2024)Avhandlingen strävar efter att belysa långvariga lekars betydelse för barns utveckling, lärande och välbefinnande på daghem. Syftet med studien är att undersöka pedagogers uppfattningar om långvarig lek i den småbarnspedagogiska verksamheten med särskild fokus på barns egna lekar. Syftet är även att undersöka uppfattningar om den pedagogiska miljöns betydelse för långvarig lek samt hur pedagoger ser sin lyhördhet för barnens initiativ och intressen för att stöda barns långvariga lekar. Studien är en kvalitativ intervjustudie och antalet informanter är tre, samtliga lärare inom små barnspedagogik. Intervjun utfördes som en semistrukturerad intervju som inspelades och transkriberades till intervjuutskrifter. I analysen av intervjuutskrifter användes kvalitativ inne hållsanalys som metod. Under analysprocessen identifierades teman i intervjumaterialet som kodades och kategoriserades med datorprogrammet ATLAS.ti. Resultaten visar att informanterna närmar sig långvarig lek som lek där barn utvecklar hand lingen tillsammans och gärna återkommer till den, samt att leken kunde sträcka sig över en längre tidsperiod. Resultaten visar att lek och barnets perspektiv ges värde, långvarig lek som social lek ansågs erbjuda möjligheter för lärande tillsammans med andra, samt att det stöder utveckling av socioemotionella och språkliga färdigheter. Långvarig lek ansågs vara en möj lighet att lära sig känslohantering och att samspela med andra samt att ta hänsyn till andras perspektiv. Informanterna betonade att den pedagogiska miljön och verksamheten ska ta hänsyn till barns intressen. Studiens resultat visar att pedagoger värdesätter lyhördhet för barnens intressen och initiativ och belyser vikten av att vara närvarande och lyssna på barn, samt delta i och observera barns lek. Studien visar hur långvarig lek påverkas begränsande av strukturella faktorer såsom rutinmässiga aktiviteter som måltider och vila, samt andra sche malagda aktiviteter. Utrymmena inomhus utgör även en utmaning för långvarig lek att få den tid och utrymme som den behöver. Resultaten belyser behovet av att reflektera om barns möjligheter för långvarig lek samt vilken tid och utrymme den får i verksamheten. Studien visar att långvarig lek kan vara en god utvecklingsmöjlighet att fokusera på i utvecklingen av pedagogisk verksamhet i och med att leken värdesätts av pedagoger och leken ses som mycket lärorik för barnet.
-
(2016)The purpose of this study is to describe the interest in drama education in Swedish-speaking kindergartens and pre-schools in Helsinki. This study also researches different drama- and theatre performers’ thoughts about the use of drama and theatre with young children. The theoretic background describes the appearance of drama education and child theatre, the concepts of drama, drama education and theatre. The field of drama is explained. The learning possibilities when using drama and theatre are discussed. The main research method is qualitative interview; one kindergarten teacher, one drama pedagogue, and one actor were interviewed. The study also contains a small quantitative survey, which was answered by 26 persons working in Swedish-speaking kindergartens and pre-schools in Helsinki. The result of the study shows an interest in drama education, among just few persons. Drama education can therefore be seen as a special interest of few pedagogues. The result also reveals obvious advantages and disadvantages drama performers experience using drama and theatre with young children. The advantages are for instance that drama and theatre provide a possibility to complete experience, a “flow-state” may be reached, you get the opportunity to pay attention to the children’s opinions and you instruct in a better way using drama activity. Social skills and self-development improve and what you learn from drama and theatre is considered meaningful. The disadvantage is the children’s young age. Children have trouble concentrating and using abstract thinking. They also have lack of experience in drama and theatre. These factors may lead to confusion. Other disadvantages are uncertainty regarding the drama method teacher-in-role, difficulties in building up an appropriate drama-process and also balancing between chaos and structure.
-
(2021)Lisääntynyt kilpailu organisaatioiden välillä on muuttanut samalla työn vaatimuksia ja lisännyt työntekijöiden kokemaa stressiä työssä. Organisaatioiden paine menestyä heijastuukin siten negatiivisesti työntekijöiden työhyvinvointiin. Hyvinvoivat työntekijät ovat kuitenkin yksi organisaatioiden keskeisimmistä kilpailuvalteista markkinoilla, minkä takia työntekijöiden työhyvinvoinnin tukemiseen asetetaan yhä enemmän resursseja. Yhdeksi keskeiseksi työhyvinvoinnin tukemisen keinoksi on aikaisemmassa kirjallisuudessa tunnistettu johtaminen. Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaankin identiteettijohtamisen ja työntekijöiden työuupumuksen välistä yhteyttä. Tutkielmassa vastataan kahteen tutkimuskysymykseen, jotka ovat: Onko identiteettijohtaminen yhteydessä työntekijöiden työuupumukseen? Mitkä identiteettijohtamisen ulottuvuudet ovat yhteydessä työntekijöiden työuupumukseen? Tutkielman tutkimusaineisto koostui neljästä tutkimusartikkelista, joissa oli tarkasteltu identiteettijohtamisen yhden tai useamman ulottuvuuden yhteyttä työuupumukseen. Tutkielma toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, minkä takia aineistonkeruu ja -analyysimenetelmissä esiintyi väljyyttä. Aineiston analyysi pohjautui teemoitteluun, jonka avulla pystyttiin tarkastelemaan jokaisen identiteettijohtamisen ulottuvuuden ja työuupumuksen välistä yhteyttä erikseen. Tutkielman tulokset osoittivat, että identiteettijohtamisen kaikki ulottuvuudet ovat negatiivisessa yhteydessä työuupumukseen. Identiteettijohtamisen voi siten todeta olevan yhteydessä työntekijöiden vähentyneeseen työuupumukseen. Tulokset eivät kuitenkaan anna tietoa identiteettijohtamisen ja työuupumuksen välisestä syy-seuraussuhteesta, minkä takia ei voida todeta identiteettijohtamisen suoraan vähentävän työuupumusta. Jatkossa olisikin tärkeää saada tietoa muun muassa niistä muuttujista, jotka mahdollisesti vaikuttavat identiteettijohtamisen ja työuupumuksen välisen yhteyden toteutumiseen. Organisaatiot ja niissä toimivat johtajat voivat kuitenkin hyödyntää tässä tutkielmassa tuotettua tietoa pyrkiessään vähentämään työntekijöiden kokemaa työuupumusta liittämällä identiteettijohtaminen osaksi organisaation johtamisstrategiaa.
-
(2022)Tämän narratiivisen kirjallisuuskatsauksen tavoite oli muodostaa käsitys ammatillisista koulutuspoluista osana toisen asteen koulutuspolkuja. Tutkimuskysymyksillä miten ammatillinen koulutuspolku muodostuu osana toisen asteen koulutuspolkuja ja miten ammatillinen koulutuspolku toteutuu tai jatkuu, pyrin muodostamaan käsityksen tämän hetken tilanteesta muut-tuvalla toisen asteen ja ammatillisen koulutuksen kentällä. Aiemman tutkimuksen mukaan ammatillisen koulutuksen valikoitumiseen vaikuttaa sukupuoli, sosiaalinen luokka, maahanmuuttajatausta sekä koulumenestys. Aineiston hankinta toteutui systemaattisesti pääosin Helsingin yliopiston kirjaston hakupalvelun (Helka) kautta. Aineisto koostui yhdeksästä vuoden 2010 jälkeen julkaistusta vertaisarvioidusta artikkelista sekä vuoden 2017 koulutukseen keskittyvästä Nuorisobarometrista. Tarkoituksena oli koota mahdollisimman tuoretta aineistoa muuttuvassa ammatillisen koulutuksen kontekstissa ja keskittyä pääosin nuorten käsitysten tutkimuksesta Ammatillisen koulutuksen arvostus oli heikko ja sinne osin myös ohjattiin opiskelijoita. Kirjallisuuskatsauksessa tunnistettiin ja nimettiin kolme koulutuspolkumallia nuorten käsityksiin perustuvasta tutkimuksesta. Ne rakentuivat valintojen mukaan, käsitysten mukaan tai kuvitteellisten koulutuspolkujen ja ammatillisten päämäärien mukaan. Aiempien tutkimusten mukaisesti sukupuoli näkyi ammatillisessa koulutuksessa ja sen eri aloissa ja erityisen tuen tarve vaikutti ammatillisen koulutuksen valintaan ja sen kestoon. Ammatillinen koulutus keskeytyi tutkintoon johtavien koulutusten keskiarvoa useammin, tyypillisemmin tytöillä ja yksi viidestä opiskelijasta jäi opintojen ulkopuolelle. Keskeyttämiseen tai opintojen uudelleen suuntautumiseen vaikuttivat yleensä yksittäiset syyt. Ammatillisen koulutuksen valinnalla oli vaikutusta jatko-opintomahdollisuuksiin. Yliopistoon jatkettiin harvoin ammatillisen koulutuksen pohjalta, mutta ammattikorkeakoulussa se oli yleisempää. Kirjallisuuskatsauksen tulokset olivat yhdenmukaiset aiemman tutkimuksen kanssa ilman ristiriitaisuuksia. Kuitenkin työ kokonaisuudessaan herätti paljon lisäkysymyksiä, jotka eivät ratkenneet käytetyn aineiston välityksellä
-
(2024)Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella opettajien hiljaista tietoa sekä sen parissa tehtyä viimeaikaista tutkimusta. Hiljaista tietoa on aikaisemmassa tutkimuksessa luonnehdittu yksilöiden toimintaan piilotettuna osaamisena, jota on vaikea täsmällisesti sanoittaa. Aikaisemmassa tutkimuksessa onkin korostettu hiljaisen tiedon esiin tuomisen tärkeyttä, jotta taitavien opettajien osaamista saataisiin välitettyä eteenpäin tuleville opettajille. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin erityisesti tutkimuksessa käytettyjä menetelmiä hiljaisen tiedon paljastamiseksi sekä tutkimuksesta paljastuvaa tietoa hiljaisen tiedon luonteesta. Tässä tutkielmassa menetelmänä käytettiin narratiivista kirjallisuuskatsausta. Lopulliseen aineistoon päätyi kuusi (6) vertaisarvioitua artikkelia sekä yksi (1) vertaisarvioitu tieteellinen kirja. Aineiston analyysissä käytettiin sisällönanalyysiä. Opettajien hiljaisen tiedon tutkimusta toteutettiin monipuolisin keinoin, mutta näissä tutkimuksissa hiljaisen tiedon paljastamisen kannalta erityisen tärkeänä keinona nähtiin reflektointi, jota myös tuettiin opettajien tuottamien sekä tutkijoiden hyödyntämien materiaalien avulla. Opettajien hiljainen tieto nähtiin piilotettuna ja tiedostamattomana. Siihen liitetään opettajan tiedot, taidot, tunteet, arvot, erilaiset opettajien käyttämät strategiat sekä kyky toimia ja reagoida oikealla tavalla erilaisissa tilanteissa. Hiljaisen tiedon tutkimuksessa painopiste oli opettajien piilotetun osaamisen paljastamisessa. Kuitenkin myös piilotettujen vääränlaisten toimintamallien paljastaminen on arvokasta opettajana kehittymisen näkökulmasta. Tutkielman aineistossa ilmeni myös, että haastattelijan tarjoamat vihjeet voivat vaarantaa vastauksen luotettavuuden hiljaista tietoa tutkittaessa. Tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella hiljaisen tiedon tutkimuksessa tulisi jatkossa piilotetun osaamisen esiin tuomisen lisäksi kiinnittää huomiota erityisesti vääränlaisten toimintamallien paljastamiseen sekä luotettavuuden tarkasteluun.
Now showing items 4133-4152 of 7170