Browsing by Title

Tavvoitteet. Luku- ja kirjoitustaidon kehitys rakentuu aiemmin omaksuttujen kielellisten taitojen perustalle. Nimeäminen ja fonologia ovat keskeisiä lukivalmiustaitoja, joiden on havaittu ennustavan luku- ja kirjoitustaidon kehitystä. Lukivaikeuksien taustalla on nähty usein vaikeuksia nimeämisen ja fonologian osa-alueilla. Kaksoisvaikeus hypoteesin mukaan nimeäminen ja fonologia vaikuttavat lukemiseen ja kirjoittamiseen erillisinä tekijöinä ja vaikeudet molemmilla osa-alueilla ennustavat sitkeämpiä lukivaikeuksia. Selvitettävänä on, kuinka kielen säännön mukaisuus vaikuttaa siihen, miten taidot ennustavat luku- ja kirjoitustaidon kehitystä ja onko yhteys samanlainen kuin kaksoisvaikeushypoteesissa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten nimeäminen ja fonologia ovat yhteydessä luku- ja kirjoitustaidon tyypilliseen kehitykseen. Näkökulmana tutkimuksessa on ortografiselta säännönmukaisuudeltaan erilaisten kielten vertailu, jotta voidaan tutkia, onko nimeämisellä ja fonologialla universaali rooli lukemisen ja kirjoittamisen ennustajina. Menetelmät. Menetelmänä tutkielmassa käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaku tehtiin Scopus-tietokannasta. Hakulausekkeena oli: (“phonological awareness” OR “phonology”) AND (“naming” OR “rapid automatized naming”) AND (“predict*”) AND (“reading” AND “spelling”) AND (“longitudinal” OR “development”) AND NOT (“impairment”). Tutkimusaineisto koostui viidestä vuosina 2011-2019 julkaistusta artikkelista, joista kolme valikoitiin hakutuloksista ja kaksi otettiin mukaan käsinpoimintana. Aineisto analysoi tiin nostamalla artikkeleista esiin tutkimusten pääpiirteet, vertailemalla niitä toisiinsa ja etsimällä tutkimuksista vastauksia tutkielman tutkimuskysymyksiin. Tulokset ja johtopäätökset. Nimeäminen ja fonologia ennustivat luku- ja kirjoitustaidon kehitystä samansuuntaisesti ortografiselta säännönmukaisuudeltaan erilaisissa kielissä. Nopean nimeämisen havaittiin olleen pääasiassa yhteydessä lukusujuvuuteen ja se nähtiin taitojen universaalina ennustajana. Fonologinen tietoisuus oli pääasiassa yhteydessä oikeinkirjoitukseen ja siinä havaittiin enemmän vaihtelua kielten välillä. Nimeämisen rooli taitojen ennustajana kasvoi seurannan myötä, kun taas fonologisten taitojen havaittiin olleen yhteydessä kehitykseen etenkin varhaisimmassa lukemisen ja kirjoittamisen taitojen omaksumisen vaiheessa. Tulosten perusteella kaksoisvai keushypoteesi saa tukea, eli nimeäminen ja fonologia näyttäisivät vaikuttavan erillisinä tekijöinä luku- ja kirjoi tustaidon kehityksen taustalla. Nopealla nimeämisellä ja fonologisella tietoisuudella on ennustearvoa luku- ja kir joitustaidon kehitykselle. Vaikeudet nimeämisessä ja fonologiassa ovat usein lukivaikeuksien taustalla, joten niitä kannattaa kliinisessä työssä arvioida ja seurata jo varhain.

Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena on koota tietoa siitä, mitä tiedetään nimeämisen yhteydestä sanasujuvuuteen ja sanavarastoon. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan, millaisilla tehtävillä nimeämistä, sanasujuvuutta ja sanavarastoa on mitattu. Nimeämistaidon on havaittu vaikuttavan lukutaitoon sekä muihin kielellisiin taitoihin. Nimeämisessä ja lukemisessa käytettävät osataidot ovat osittain samoja. Nimeämisen yhteydestä sanasujuvuuteen ja sanavarastoon koottu tieto voi auttaa ymmärtämään kielellisiä taitoja ja lukemisen vaikeuksiin liittyviä tekijöitä. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Aineisto kerättiin joulukuussa 2023 suorittamalla haku Scopus ja Ovid Medline -tietokannoista. Hakusanoina käytettiin nimeämisen, sanavaraston ja sanasujuvuuden termejä sekä nimeämisen arvioimiseen yleisesti käytetyn testin lyhennettä. Pois rajattiin artikkelit, jotka käsittelivät erilaisia sairauksia, testien normittamista, spesifisti aivojen tiedonkäsittelyä tai ei-kielellisten interventioiden vaikutusta. Hakua täydennettiin kahdella manuaalisesti poimitulla artikkelilla. Lopullinen aineisto koostui viidestä vuosina 1989–2014 julkaistusta artikkelista. Aineisto analysoitiin systemaattisesti. Tulokset ja johtopäätökset. Nimeämisen ja sanasujuvuuden välillä löytyi merkitsevä yhteys kaikissa näiden yhteyttä tarkastelleista tutkimuksista. Yhteys oli voimakkaampi nimeämisen ja semanttisen sanasujuvuuden välillä. Nimeämistarkkuuden ja reseptiivisen sanavaraston välillä havaittiin merkitsevä yhteys. Korrelaatiot taitojen välillä eivät kuitenkaan olleet täydellisiä, joten taidoissa vaikuttaa olevan jotain yhtäläisyyttä, mutta myös eroavaisuuksia. Tutkimusta nimeämisen ja sanavaraston sekä nimeämisen ja sanasujuvuuden välisistä yhteyksistä on tehty vähän. Jatkossa olisi hyvä saada lisätutkimusta siitä, mikä näiden taitojen välisiä yhteyksiä selittää.

The latest publication of the prescool curriculum suggests that a gender sensitive way of teaching is supposed to be used at the preschool education.The educators must acknowledge their own attitudes which may not support equality. Studies have shown that kindergarten teachers have had problems to recognice thier gendered attitudes. The latest studies have also shown that the early childhood education is very significent for the children´s future succes at school and also with the progression of the social and cognitive skills. The target of my thesis was to explore gender representations in the Huiske- preschool material, both the children´s book and the guidebook directed to the teachers. My goal was to find aspects which may impeach the gender binarity. I wanted also know which ways of gender representations support the gender dichotomy and the old fashioned rolemodels which easily come along with it.The representation of gender diversity in a preschool learning material can help the kindergarten teachers to recognice their own gendered attitudes and support the gender sensitivity with their teaching methods. I studied child´s textbook with a picture reading method and the teacher´s guidebook with a content analysis. I compared both books to my theorethic contex with a gounded theory. The results of my thesis revealed that gender was both represented with diversity and with stereotypical ways. The allusions of possible gender with the imaginary animals in the books were faded out with some animals but with some animals the allusions of gender were rather clear. The acting positions of the animals were similar with the gender allusion. Some creatures were allowed to represent their gender with a way that was reforming with social and cultural ways but some creatures were not permitted to do so. It appeared also that gender was not once mentioned in the teacher´s guidebook. The focus was on the emotianal upbringing and many advices were given how to teach the children to recognice and process with different feelings but no advice were given how to teach the diversity of gender

Alla barn har rätt att växa upp under trygga förhållanden och skyddas från våld, försummelse och övergrepp. Trots detta lever många barn, även i Finland, i utsatta livssituationer. Personal inom undervisningsväsendet har enligt barnskyddslagen anmälningsskyldighet om de har oro för ett barn. Genom en barnskyddsanmälan kan familjen få den hjälp de behöver och det är viktigt att anmälningsskyldiga anmäler sin oro i tid och på detta sätt förebygger att situationen förvärras. Tidigare forskning visar att det finns flera orsaker till att barnskyddsanmälningar blir ogjorda. Många anmälningsskyldiga upplever rädsla för ett försämrat samarbete med vårdnadshavare eller eleven om de gör en barnskyddsanmälan. Syftet med avhandlingen är att undersöka nyblivna lärares upplevelser av barnskyddets anmälningsskyldighet. Som datainsamlingsmetod för studien användes kvalitativa forskningsintervjuer. Fyra semistrukturerade intervjuer genomfördes på distans med nyblivna lärare som arbetar i Österbotten. Samtliga lärare var behöriga klasslärare, och har arbetat mellan 1,5 och 4 år sedan utexamineringen. Intervjuerna transkriberades och analyserades med hjälp av en kvalitativ innehållsanalys. Resultaten visar att nyblivna lärare upplever sig ha bristfälliga kunskaper om barnskyddets anmälningsskyldighet och övriga verksamhet. Lärarna upplever att barnskyddet är obekant. Alla lärare har känt oro för någon elev, men ingen av dem har gjort en barnskyddsanmälan. Ingen av lärarna visste heller hur de konkret ska gå till väga om de känner oro för en elev, eller vad som händer efter att en anmälan görs. Vid en eventuell anmälningssituation skulle de med låg tröskel vända sig till rektorn för riktlinjer och till kolleger som också undervisat eleven för att få bekräftelse på sin oro. Denna studie visar på ett behov av ett ökat samarbete mellan barnskydd och skola samt tilläggsutbildning för lärare om barnskyddet och anmälningsskyldigheten.

Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää englannin kielirikasteiseen esiopetukseen osallistuneiden lasten käsityksiä vieraiden kielten oppimisesta. Oppimiskäsitys voi vaikuttaa esikoululaisen omiin oppimistavoitteisiin ja sitä kautta oppimiseen. Oppimiskäsityksiä ei juurikaan olla tutkittu, vaan viime vuosina varhennetun kieltenopetuksen tutkimus on keskittynyt opetuksen toteutustapoihin, kielen sisällön omaksumiseen sekä oppijoiden myönteisinä kokemiin oppimismenetelmiin. Ajankohtaista tietoa uupuu siitä, voiko esikoululaisten kielikäsitystä kuvailla funktionaalisena, formalistisena vai jonakin muuna. Tutkin esikoululaisten käsityksiä siitä, minkälaisissa paikoissa ja minkälaisilla tavoilla englannin kieltä voi oppia. Lisäksi tutkin esikoululaisten käsityksiä perusteluista englannin kielen oppimiselle. Menetelmät. Tähän laadulliseen haastattelututkimukseen osallistui 69 esikoululaista neljästä helsinkiläisestä päiväkodista. Ryhmähaastatteluissa esikoululaiset kertoivat omin sanoin ja piirroksin aiheesta Minä oppimassa englantia. Aineisto analysoitiin fenomenologisesta näkökulmasta käsin, jossa yksilölliset tavat käsittää maailmaa nostettiin esiin ja tavoitteena oli löytää mahdollisimman laajasti erilaisia tapoja käsittää kieltenoppimista. Tulokset ja johtopäätökset. Esikoululaisilla oli monenlaisia käsityksiä kieltenoppimisen paikoista, tavoista ja perusteluista. Oppimiskäsityksissä oli sekä funktionaalisia ja kommunikatiivisia piirteitä, joissa kieltä opittiin aidoissa vuorovaikutustilanteissa, että formalistisia piirteitä, joissa kielen sisältöä harjoiteltiin irrallaan kontekstista. Neljä viidestä esikoululaisesta piti yhdessä oppimista parempana kuin yksin oppimista. Monikielisillä esikoululaisilla oli viitteitä vahvemmasta kielitietoisuudesta.

Tavoitteet. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on tarkastella kaksikielisen afasian nonparalleeleja paranemismalleja. Kaksikielisyys on moniulotteinen ilmiö ja aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että myös kaksikielisen afasian kuntoutumiseen liittyy useita yksikielisen afasian yhteydessä tuntemattomia piirteitä. Kaksikielisen afasian yhteydessä on oletettu esiintyvän viisi erilaista nonparalleelia paranemismallia (eriävä, peräkkäinen, valikoiva, sekoittunut ja antagonistinen) ja niitä on selitetty useiden teoreettisten mallien avulla. Aiemmissa tutkimuksissa afasiasta toipumiseen on yhdistetty useita sekä henkilöön että aivovaurioon liittyviä tekijöitä ja onkin oletettavaa, että kaksikielisyyden myötä mukaan tulee lisää paranemiseen vaikuttavia tekijöitä. Nonparalleeliin paranemismalliin yhdistyvien tekijöiden lisäksi tarkoituksena on tarkastella erikseen myös sitä, mitkä tekijät liittyvät L1-kielen ja mitkä tekijät L2-kielen parempaan paranemiseen. Menetelmät. Tutkimusaineiston muodostamiseksi luotiin kaksikielisen afasian nonparalleeleihin paranemismalleihin liittyvän teoriatiedon pohjalta hakulauseke, joka sisälsi kaikki nonparalleelit paranemismallit. Aineisto kerättiin kolmesta tietokannasta ja saadut hakutulokset läpikäytiin useamman valintakriteerin avulla. Lopulliseen aineistoon hyväksyttiin kuusi artikkelia, joista analysoitiin yhteensä yhdeksää kaksikielistä afasiatapausta. Tulokset ja johtopäätökset. Kaksikielisen afasian nonparalleeleihin paranemismalleihin yhdistyivät useat sekä kaksikielisyyteen että aivovaurioon liittyvät tekijät. Kaksikielisyyteen liittyvistä tekijöistä merkittäviä olivat erot kielten välillä omaksumisiässä ja – tavassa, kielellisessä taitavuudessa, kielellisen altistuksen määrässä ja kielten käyttökonteksteissa. Aivovaurioon liittyviä tekijöitä olivat vaurion sijainti ja laajuus sekä sen aiheuttaman afasian vaikeusaste. Useat tekijät vaikuttavat kaksikielisen afasian paranemiseen ja tulevaisuudessa tulisikin tutkia entistä tarkemmin sitä, onko kielten saavutettavuuden lisäksi myös kielten kontrollointi olennainen tekijä kaksikielisen afasian paranemismallissa.

In this research the intention was to review how Nonviolent Communication theory could solve school satisfaction problems. In addition to that this research demonstrates the idea of NVC theory and the elements of school satisfaction. NVC theory is a concrete model of empathic interaction. The goal of NVC is to create a genuine, present and understanding relationship to another. The interest to survey possibilities of NVC theory in relation to school satisfaction came from the insight of how much school teaches things through communication and the hidden curriculum. School satisfaction problems are also a very current concern. This research is implemented as a literature review. The study first introduces NVC theory and the central school satisfaction factors. After that NVC theory is compared and further developed in relation to each school satisfaction factor. This study is primarily based on the works of the developer of NVC theory, Marshall Rosenberg. As the source literature for studying school satisfaction factors, this study primarily uses recent Finnish research on the topic. As a summary of this study, it can be noted that NVC theory might offer a needed solution for many school satisfaction problems. However, these solutions might require changes in the school activity culture. Even though the changes in the school activity cultures are needed and recognized the significant changes in the school culture take time. Therefore, forerunners are required in the field. NVC theory is based on a child-oriented perspective that also values human freedom. This perspective can feel unusual for the school system and it has also been criticized. Therefore, in the end of this study, there will be a section that takes into account the critiques of NVC theory.

ALF is an memory impairment in which the temporal lobe epilepsy patient has problems with memory retention during an interval of days or weeks, while performing normally in standardised memory tests. ALF has been found for verbal, visual and autobiographical material, but it seems not to be material specific. ALF is associated with older age and higher intelligence, but its causes are unknown. It seems that hippocampal abnormalities contribute to poor memory retention only 24 hours after initial learning. After this point epileptic discharges seem to be more important contributors. The results are contradictory, however, and it is possible that ALF is associated with abnormalities outside the hippocampal region. Treatment possibilities for ALF are unclear. Seizure control with antiepilectic medication and rehearsal of learned material seem to be the best suggestions in the light of current knowledge.