Browsing by Title

Previous studies have shown/come to the conclusion that truancy is a complex and multi-faced problem that exists in all countries and cultures. Reasons lying behind truant behaviour are lack of motivation, negative school factors, peer pressure and challenges in life skills and life management. Extended school non-attendance has negative long-term impacts both on a personal level as well as on social level causing for example unemployment and social exclusion. Many researchers have done research on truancy but only few studies have focused on students’ perspectives on truancy. The aim of the study was to examine compulsory school students’ perspectives on school factors that have influenced their decision to skip school days or school lessons. Also the aim of the study was to view students’ perspectives on how schools’ learning environments should change and improve in order to reduce unexcused absences. The research was conducted as a systematic literature review. The research material composed of five peer reviewed scientific articles that discuss students’ perspectives on school factors related to truant behavior and unexcused absences. Results from this study show that school climate and interaction between school staff and teachers and students are distinctly related to truancy. If students experience interactions in school nonfunctional and school’s climate negative, his decision to skip lessons or school days becomes easier. Correspondingly functioning interactions and school staff’s expressi-ve and genuine interest on student increase student participation and sense of belonging. Results from this study show that teachers classroom management skills and school’s co-operation with parents are related to truant behaviour.

Osallisuuden edistämistä koulussa vaaditaan sekä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (POPS, 2014) sekä perusopetuslaissa. POPSin (2014) mukaan osallisuuden sekä kuulluksi tulemisen tulisi muodostaa pohja koulutyölle. Tämän kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää, mitä osallisuus on sekä miten se määritellään koulukontekstissa. Tutkimuskysymykset olivat mitä osallisuus on ja miten osallisuus määritellään koulukontekstissa. Toteutin tutkielmani kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Hain tutkimusaineistoa Helka-kirjaston hakupalvelusta sekä hyödynsin Google Scholaria. Lisäksi käytin muutamaa pro gradu-tutkielmaa, joita hain eri yliopistojen tietokannoista. Tutkielmassa selvisi, että osallisuutta on yritetty ja voidaan määritellä monesta eri näkökulmasta. Kuitenkin hieman eri konteksteissa sen määrittely muuttuu, eikä sille ole saatu yhtä yhtenäistä määritelmää. Tulosten perusteella osallisuutta voidaan määritellä alustavasti ainakin esimerkiksi osallistumisen, osallisuuden tunteen sekä sen vastakohtien kautta. Lisäksi tutkielmassa selvisi, että osallisuudella voidaan edistää yksilön kokemusta yhteenkuuluvuudesta ja omasta arvokkuudesta yhteisössä. Aidosti osallistava, tasa-arvoinen ja turvallinen ympäristö on tärkeää identiteetin rakentumisessa. Osallisuus on myös yksi keskeinen keino, jonka tarkoituksena on ehkäistä syrjäytymistä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että eri laeissa, dokumenteissa sekä sopimuksissa tarkoituksena on ollut turvata lasten sekä nuorten osallisuus koulussa ja sen ulkopuolella. Tutkielmassa selvisi, ettei osallisuus koulussa tarkoita vain yhtä projektia tai toimintamenetelmää. Esimerkiksi oppilaskunnat ovat kouluissa pakollisia, mutta osallisuus on muutakin. Osallisuus voidaan nähdä asenteena, jonka kautta lapsille sekä nuorille halutaan antaa mahdollisuuksia ilmaista mielipiteensä ja toimia.

Tavoitteet. Osallisuus on noussut aktiivisemmin esiin viime vuosina kasvatusalan kentällä. Uusin perusopetuksen opetussuunnitelma (2014) velvoittaa oppilaiden osallistamiseen ja oppilaiden tulisi saada kasvaa aktiivisiksi kansalaisiksi ja saada oma äänensä kuuluviin. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata osallisuutta, selvittää millaista se suomalaisessa alakoulussa on ja miten oppilaiden osallisuutta mahdollistetaan. Aiempien tutkimusten mukaan osallisuutta pyritään toteuttamaan tuomalla oppilaiden omaa ääntä aktiivisesti kuuluviin. Samalla koulun toiminta ja sitä ohjaavat lait ja määräykset kuitenkin rajoittavat oppilaiden osallisuutta. Menetelmät. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineistokseni valikoitui viisi tieteellistä tutkimusartikkelia, joissa oppilaiden osallisuutta on tutkittu suomalaisessa alakoulussa. Artikkelit on julkaistu vuosina 2008-2018. Aineisto kerättiin eri tietokannoista hyödyntäen eri hakusanoja sekä ottamalla yhteyttä aihetta tutkineeseen tutkijaan. Aineisto analysoitiin poimimalla julkaisuista osallisuutta kuvaavat kohdat ja nämä kohdat jäsenneltiin uudelleen. Tämän jälkeen aineistoa tarkasteltiin tutkimuskysymyksittäin. Tulokset ja johtopäätökset. Analysoidut artikkelit ja niiden tulokset osoittivat, että oppilaiden osallisuus suomalaisessa alakoulussa voi olla sekä edustuksellista, eli vain tiettyjä oppilaita koskevaa, että koko luokkaa koskevaa. Edustuksellista osallisuutta on muun muassa oppilaskuntatoiminta, kun taas koko luokkaa koskeva osallisuus on esimerkiksi oman oppimateriaalin etsiminen ja sen hyödyntäminen. Analysoitujen artikkeleiden tuloksista on luettavissa, että oppilaiden osallisuus on moninaista, kuten omien mielipiteiden esittämistä, omien ennakkotietojen esiin tuomista, tuntityöskentelyä koskevien päätösten tekemistä sekä osallistumista oppilaskuntaan tai lapsiparlamenttiin. Oppilaiden osallisuutta mahdollistettiin antamalla tilaa lasten ennakkotiedoille ja äänelle, lasten tekemille ehdotuksille ja omien mielipiteiden ilmaisemiselle. Aineistosta oli kuitenkin nähtävissä, että lait ja määräykset sekä aikuisen toiminta ohjasivat ja rajoittivat opetusta.

Tavoitteet. Nykyajan lapsia kasvatetaan tulevaisuuteen, jossa menestyksen uskotaan vaativan aiempaa enemmän kriittistä ajattelua, luovuutta sekä monenlaisia sosioemotionaalisia taitoja. Sosioemotionaalinen oppiminen nähdään yleisesti tärkeänä osana tulevaisuuden taitoja, mutta käytännöt sen tukemiseen vaihtelevat. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää minkälaisia hyötyjä oppilaiden sosioemotionaalisen oppimisen tukemisesta intervention keinoin on havaittu olevan. Tutkielmassa kootaan tietoa siitä, mitä havaintoja tutkijat ovat viimeisen viiden vuoden aikana tehneet sosioemotionaalisen oppimisen interventioiden toteuttamisesta koulukontekstissa. Aiemmissa tutkimuksissa vastaavilla interventioilla on havaittu olevan positiivisia vaikutuksia ainakin oppilaiden hyvinvointiin, käyttäytymiseen ja oppimistuloksiin. Menetelmät. Tämä tutkielma on menetelmältään systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Tutkimuksen aineisto koostui seitsemästä vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista, joissa jokaisessa on toteutettu jokin sosioemotionaalisen oppimisen interventio. Aineisto kerättiin EBSCO-tietokannasta systemaattista hakua käyttämällä, hakusanoilla social AND emotional learning sekä intervention OR program. Analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä teemoittelua, jonka avulla tutkimuskysymykseen vastaavat havainnot jaettiin neljään kategoriaan. Tulokset ja johtopäätökset. Sosioemotionaalisen oppimisen interventioilla havaittiin olevan positiivisia vaikutuksia oppilaiden sosioemotionaalisiin taitoihin, hyvinvointiin, akateemiseen suoriutumiseen sekä käyttäytymiseen. Sosioemotionaalisten taitojen osalta oppilailla esiintyi kehitystä neljällä viidestä osa-alueesta: minätietoisuudessa, itsensä johtamisessa, sosiaalisessa tietoisuudessa ja ihmissuhdetaidoissa, mutta ei vastuullisessa päätöksenteossa. Intervention vaikutukset hyvinvointiin näkyivät etenkin positiivisina muutoksina oppilaiden mielenterveydessä. Akateemisen suoriutumisen paraneminen ilmeni koulumenestystä ennustavina käyttäytymisen ja asenteiden muutoksina. Myös oppilaiden muussa käyttäytymisessä havaittiin positiivisia muutoksia. Tämän tutkielman tulosten valossa sosioemotionaalisen oppimisen interventioilla näyttäisi olevan monipuolisesti oppilaan kasvua, hyvinvointia ja akateemista menestystä tukevia positiivisia vaikutuksia.

Tiivistelmä - Referat - Abstract Tämän kandidaatin tutkielman tavoitteena on kertoa, miten oppilashuolto toteutuu esiopetuksessa ja millä tavalla varhaiskasvatuksen opettajat kentällä kehittäisivät sitä. Tutkielma on toteutettu kyselylomakkeen muodossa. Tutkimuskysymyksiä on kaksi ja ne ovat; 1. Miten esiopetuksesta vastaavat varhaiskasvatuksen opettajat kuvaavat oppilashuollon toteutumista? 2. Miten esiopetuksesta vastaavat varhaiskasvatuksen opettajat kuvaavat oppilashuollon arviointia ja oppilashuoltoon liittyviä kehittämistarpeita? Tavoitteet: Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää esiopetuksen oppilashuollon nykyistä tilannetta. Tutkimuksen kysymysasettelu pohjautui aiempiin tutkimuksiin, jotka ovat osoittaneen oppilashuollon muun muassa edistävän yhdenvertaisuutta, jonka on todettu lisäävän ihmisten hyvinvointia. Oppilashuolto on koettu aiemmin sosiaalisena oppilashuoltona, josta se on vakiinnuttanut paikkansa myöhemmin erityisesti fyysisenä ja psyykkisenä oppilashuoltona. Nykyään niin kutsutulla psykososiaalisella oppilashuollolla on merkittävä asema mielenterveyspolitiikkaan yhä enempi keskittyvässä yhteiskunnassa. Oppilashuollon on tutkittu ennaltaehkäisevänä palveluna vähentäneen mm. syrjäytymistä sekä lasten ja nuorten erikoissairaanhoidon tarvetta. (Elovaara, 2017). Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) selvityksen mukaan kunnissa vallitsi monenlaisia käytäntöjä lasten kehityksen sekä oppimisen tuen toteuttamisen osalta. Siirtyminen perusopetuslain mukaiseen tuen rakenteeseen (kolmiportainen tuki) oli koettu selkeyttävän tuen jatkumoa. Selvityksessä verrattiin myös varhaiskasvatusta ja esiopetusta keskenään. Havaittiin, että tukitoimia saatiin huomattavasti useammin esiopetusvuoden aikana. Tukitoimien järjestämisen esteeksi todettiin resurssipula, henkilöstön vaihtuvuus sekä puutteet varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toimintakäytännöissä. Samoja havaintoja ilmeni myös saamissani vastauksissa. Menetelmät: Tutkimukseen osallistui viisi vastaajaa. Vastaajat olivat kaikki koulutukseltaan esiopetuspäteviä varhaiskasvatuksen opettajia. Aineiston analysointiin käytin menetelmänä aineistolähtöistä sisällön analyysia. Tulokset ja johtopäätökset: Tutkimus osoitti, että esiopetuksen oppilashuollon palvelut koetaan alueittain erilaisina ja etenkin palveluiden saatavuudessa sekä oppilashuollon arviointimenetelmissä koetaan eroja. Oletettavasti näiden jo pohjalla olevien suurten erojen vuoksi vastaajien vastaukset kehitystoimiin olivat eriäviä ja suhteutettuna heidän omiin tilanteisiinsa. Johtopäätöksenä voisi sanoa, että alueelliset erot ovat merkittäviä esiopetuksen oppilashuollon näkökulmasta, joka on samansuuntainen havainto OKM:n selvityksen tulosten kanssa. Esiopetuksen oppilashuolto ei tällä hetkellä toteudu kaikkialla lain edellyttämällä tavalla.

Emotions are present everywhere, also at school. In this thesis, I aim to clarify the meaning of academic emotions and achievement emotions by looking at research literature on the subject. Furthermore, I will study the connection between achievement emotions and achievement in mathematics through previous research. The theoretical basis of this thesis is the control-value theory developed by Pekrun (2000). According to the theory, different types of control-value appraisals and their combinations predict achievement emotions. This thesis is a descriptive literature review. In the thesis, I examined the connection between achievement emotions and achievement in school. The criteria for studies included were that their theoretical basis was in control-value theory and at least one of the subjects studied was mathematics. Based on previous research, enjoyment is directly related to better grades. Mathematics anxiety, on the other hand, is associated with lower achievement in mathematics. Boredom also has a significant yet modest negative relationship with academic success. The research studied in this thesis suggests that teachers should be increasingly aware of the emotions experienced in classrooms. They also ought to be able to create such learning environments and learning experiences that nourish emotions favourable for learning. It is therefore important to gain further research information on how different learning environments and teachers’ means and methods impact the pupils’ positive emotions and increase the amount of control and value appraised.

Kindergarten teacher is a representative of early childhood education expertise. Based on her education she has a vast theoretical and skill basis. From the start onwards she has to be able to analytically observe her own and her whole work community’s actions. Learning that happens through this reflecting enables the development of her expertise as well as the holistic support of the growth, development and learning for the children in her group in the best possible way. Relevant in all this is to be aware of the ever changing nature of expertise. Change makes the development possible. In this thesis the goal was to thoroughly get to know how kindergarten teacher’s expertise forms and to what extend social interaction and teamwork influence this process. The research was executed as a qualitative case study and the material was gathered by semi- structured interview of a kindergarten teacher with extend experience. The interview was analysed with content analysis and the results were compared to situation learning model developed by Kirsti Karila which she formed based on her research on kindergarten teacher’s expertise development. In that model meaningful learning experiences and teacher’s personal learning path play an essential role The interviewed teacher’s career started by learning teamwork skills and teacher’s responsible role. During the course of time workplaces changed and she got to know new ways to work, faced challenging situations and formed meaningful learning experiences that made her expertise stronger. In the course of time she developed herself an authentic and sensitive attitude to be present in social interaction situations. This also made her teamwork skills better. In the results it’s clear to detect the interviewed teacher’s development from a beginner into a deeply reflecting expert. Key factor in this process in addition to the reflection is an open attitude towards learning. It’s essential to see even challenging situations as learning experiences. I feel my research has served its’ purpose by giving a soon-to-graduate kindergarten teacher plenty of elements to develop her own expertise underlining the importance of social interaction and teamwork skills.

The purpose of this research is to analyze how formal learning contexts are constructed when building connections to students’ lives outside of school. Students learn when participating in the practices of different communities outside of school. Instead of focusing on the differences in learning in different contexts, scholars have been interested in how to make connections between learning in different places and times. Learning is not viewed as a single movement between distinct contexts but as active interaction between different learning contexts. This interaction in turn has effects on the formation of learning contexts. Studies covering the phenomena are diverse and concepts have been used disconnected. Hence there is a need to further synthesize research. I aim to deepen the conceptual understanding of the phenomenon and raise critical points about the subject. The type of research is a descriptive literary review with narrative and integrative features. My analysis is guided by a sociocultural theory of learning. The object of study is a phenomenon concerning learning. The data consist of twenty peer-reviewed research articles. I classify data qualitatively and form different categories by comparing, synthesizing, and critically examining studies' different definitions of the phenomenon under analysis. I have delimited my review to research papers covering elementary school, middle school, and second-degree studies. When making connections between learning in formal institutional contexts and students’ lives outside of school learning contexts are formed as rich and variable with sociocultural resources and practices, as hybrid and expansive and tension laden. Teachers can create circumstances for students to make connections between formal learning contexts and lives outside of school with different pedagogical practices and tools such as information technology. Furthermore, students should be able to take part in the construction of the learning contexts and have a say to what extent and under which circumstances they want to make connections between formal learning and their lives outside of school. By defining learning contexts locally tensions can rise with the broader institutionally stabilized ways of defining knowledge and practices. Building connections between students' lives and formal learning creates pressure to re-examine the practices of formal schooling.

Aims. The aim of this literature review was to explore the connections between educational games and learning outcomes. This examination is important, since the application of different types of games in teaching is rapidly increasing. Also, as playing computer, mobile and console games is nowadays very popular and common among children and young people, studying the topic has been considered even more crucial. In addition to exploring the connections between games and learning, this review contains a study of the possible gender differences in the learning otcomes, as well as a study of the role of motivation when using games in education. The previous studies on the subject are showing slightly contradicting results, but they are indicating that educational games can be useful learning tools. The theoretical background of sociocultural theory is applied, since games are cultural artifacts, and the event of playing is culturally mediated. Methods. The study method used in this review was ‘descriptive review’; a general review in which broad resources of literature and research of a field and a certain topic is compiled. The information retrieval was conducted systematically in order to find the articles for the study, and international databases were used. 16 studies was selected into the study. The studies originate from many different countries, such as Taiwan, the Netherlands, the USA, Spain and England. In the studies of the reviewed articles, for example mathematical games, games that concerne language, role-playing games, and quizzes were used. Results and conclusions. This review indicates that the positive connection between educational games and learning outcomes exists. Ten studies out of sixteen demonstrated positive learning outcomes particularly in the research groups where educational games were used as a teaching method. Gender differences in learning outcomes were not detected. In the three studies that examined motivation, the motivation was higher in the groups that played educational games, than in those in which games were not used. According to the studies it could be stated, that in particular role-playing games, mathematical games, and games concerning language are connected with positive learning outcomes. Furthermore, it seems that educational games are particularly suitable to comprehensive school students. Accordingly, it can be suggested that educational games could be brought to primary school teaching to support the learning along the other teaching methods, for example in mathematics and language classes.