Browsing by Title

In my reseach I represent, how is nearby environment been utilized of early childhood and pre-school education in various disciplines in teaching. My aim is also to get knowledge about what kind of places kindergarter teachers prefer in their own day care center nearby environment and what authors effect their moving in nearby environment. There were used qualitative reseach method in this reseach and material collection method were theme interview. Reseach material were collect from day care centers which are located in city of Helsinki. There were interviewed two kindergartes teachers and two preschool teachers in reseach. Pre-school teachers and kindergarten teachers told, that the weather doesn’t matter that they are however moving in nearby environment. They pay attention especially safety when they are moving in nearby environment. Three of four teachers mostly visited place in nearby environment were forest. Just one teacher mostly visited place was seashore, because there is not forest near the day care center. Teachers had difficulties to name science which they are using when they are teaching in nearby environment. I also found out in my reseach that pre-school teachers utilized nearby environment more than kindergarten teachers. Ofcourse it is easier with older kids and kids different needs. It was shown that also teachers work experience had an influence to nearby environments utilization. Day care center location seem to have influence on how different learning surroundigs were used. Expeditions to some places in nearby environment were restricted because of what they cost. Childrens parents were pleased that child were taken on trips from day care centers. Families different cultural backgrounds restricted some childrens church visits.

Tavoitteet. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää kuinka paljon päiväkodeissa tehtiin luontoretkiä ja onko niistä hyötyä 3-6-vuotiaiden lasten motorisen kehityksen kannalta. Teoriaosuudessa tarkastelin luonnon merkitystä lapsen yleisen kehityksen kannalta, jon-ka jälkeen pohdin luonnon tarjoamia mahdollisuuksia oppimisympäristönä, ja lopuksi vie-lä avasin hieman luonnon vaikutuksia motoriseen kehitykseen ja perehdyin aiheen aikai-sempiin tutkimuksiin. Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu että luonnon monimuotoi-suudella on vaikutusta lasten motoriseen kehitykseen. Menetelmät. Keräsin tutkittavan aineiston Facebookissa julkaistussa kyselylomakkeessa, johon 3-6-vuotiaiden kanssa työskentelevät varhaiskasvatuksen opettajat tai opettajiksi opiskelevat vastasivat. Vastauksia tuli kaiken kaikkiaan 37 kappaletta, joista 31 päätyi otannaksi. Tulokset ja johtopäätökset. Tässä tutkimuksessa selvisi, että päiväkodit, jotka eivät luo-kittele itseään luontopäiväkodeiksi viettävät keskimäärin vain 40 minuuttia päivässä luonnossa. Tutkin myös onko luontoretkistä hyötyä lasten motorisen kehityksen kannalta, mutta siltä osin tutkimukseni tulokset olivat ristiriidassa aikaisempien tutkimusten kanssa, sillä tutkimuksessani luontoretkillä tai niiden vähyydellä ei ollut hyötyä tai haittaa lasten motorisen kehityksen kannalta. Tuloksiin on voinut vaikuttaa monta eri seikkaa, suurim-pana kuitenkin pieni otanta, jolloin jo yksittäisillä vastauksilla on voinut olla merkittävä vaikutus lopputulokseen.

Päiväkoti on yleisin varhaiskasvatusmuoto Suomessa. Päiväkodin valinta on vanhemmille suuri päätös, johon vaikuttaa niin käytännön asiat kuin tunteet. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millä perusteella vanhemmat valitsevat päiväkodin lapsilleen. Lisäksi haluttiin selvittää mitkä taustatekijät vaikuttivat päiväkodin valintaan. Tutkimuksessa haluttiin myös selvittää tavoittaako ja vaikuttaako palveluohjaus vanhempien valintaan. Kuntien velvollisuutena on järjestää vanhemmille varhaiskasvatuksen palveluohjausta. Parhaimmillaan palveluohjaus vastaa vanhempien tarpeita ja toiveita. Niiden ymmärtämisellä voidaan parantaa palveluohjauksen laatua ja tavoittaa vanhemmat entistä paremmin. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena sähköisellä kyselylomakkeella suomalaisen moni-kansallisen yrityksen työntekijöille ja heidän puolisoilleen. Kysely kohdennettiin sellaisille vanhemmille, joiden lapsi oli joko menossa tai oli jo valitussa päiväkodissa. Kysely toteutettiin suomen- ja englanninkielisenä. Aineiston analysointi tehtiin ristiintaulukoimalla Khiin neliö -testiä käyttäen. Analysointi toteutettiin SPSS-ohjelmalla. Päiväkodin valintaan vaikutti useimmiten päiväkodin sijainti, joka on noussut esiin myös muissa tutkimuksissa. Sijainti koettiin myös erittäin tärkeäksi valintaan vaikuttaneeksi tekijäksi. Lisäksi päiväkodin kieli vaikutti valintaan usein, mutta sitä ei koettu yhtä tärkeäksi tekijäksi. Tärkeimmiksi valintaan vaikuttaneiksi tekijöiksi koettiin sijainnin lisäksi ystävien suositukset, sisarusten saaminen samaan päiväkotiin sekä muut yksilölliset tekijät. Nämä tekijät vaikuttivat kuitenkin harvemman valintaan. Päiväkodin valintaan vaikuttaa niin käytännölliset puolet, kuten sijainti, mutta myös henkilökohtaisesti tärkeät asiat, kuten ystävien suositukset ja yksilölliset tekijät. Vain pieni osa vastaajista oli käyttänyt palveluohjausta ja vain joka neljäs oli siitä edes tietoinen. Kaikki palveluohjausta käyttäneet vanhemmat olivat muun kuin Suomen kansalaisia. Palveluohjauksen tietoisuutta tulisi lisätä, jotta se tavoittaisi vanhemmat paremmin ja voisi tukea vanhempia heidän valinnassaan.

Tutkielman tarkoituksena on tuottaa tietoa päiväkotien yhteistyöstä urheiluseurojen kanssa sekä kuinka tämä yhteistyö vaikuttaa lasten liikkumiseen päiväkodissa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2018) päiväkoteja velvoitetaan tekemään yhteistyötä liikunnasta ja urheilusta vastaavien tahojen kanssa, mutta toteutetaanko tätä yhteistyötä sen mukaisesti? Tutkielmassa tuodaan esiin päiväkodeissa ja urheiluseuroissa vallitsevia asenteita ja käsityksiä yhteistyön tekemisestä, sekä kuinka yhteistyö on vaikuttanut tai voi vaikuttaa lasten liikkumiseen. Tutkielma toteutettiin laadullisesti haastattelututkimuksena. Haastateltaviksi valikoitui kahdesta eri päiväkodista neljä varhaiskasvatuksen opettajaa sekä kahdesta urheiluseurasta kaksi yhteyshenkilöä. Aineiston keruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua ja aineistoa analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Päiväkotien ja urheiluseurojen yhteistyö oli monipuolista, mutta yhteistyö riippui paljon lapsiryhmän kasvattajista sekä yhteistyön kohteena olevasta urheiluseurasta. Yhteistyön tekemisen perusteena nähtiin useimmiten olevan lasten hyvinvointi ja kehitys niin päiväkotien kuin urheiluseurojenkin mukaan. Yhteistyön tekemisen hyödyt lapsille nähtiin olevan innostuksen syntyminen liikkumista ja liikuntaa kohtaan, oppimiskokemukset ja kehittyminen sekä merkitys vapaa-ajan liikkumiselle, kuten uuden vapaa-ajan harrastuksen syntyminen. Yhteistyön tekemättömyyden perusteena koettiin olevan resurssien puute niin päiväkodeissa kuin urheiluseuroissakin sekä yhteistyön kannalta oleellisen selkeän järjestelmän puute. Myös yhteydenoton päiväkotien ja urheiluseurojen välillä koettiin olevan syynä siihen, miksi yhteistyötä ei tehdä. Yhteistyön tekemisen aloittamisessa koettiin siis olevan haasteita, mutta kaikki haastateltavat uskoivat sen olevan mahdollista tulevaisuudessa, jos eivät sitä vielä tehneet.

Tiivistelmä - Referat - Abstract Lasten fyysisen aktiivisuden määrästä ollaan huolestuneita ja varhaiskasvatuksen liikuntaolosuhteiden on huomattu vaihtelevan suuresti. Fyysisellä aktiivisuudella sekä liikuntaolosuhteilla on merkitystä lasten motorisiin taitoihin, joilla on seurauksia lapsen fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle kehitykselle. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata varhaiskasvatuksen ammattilaisten näkökulmia motoristen perustaitojen harjoitteluun ohjatun toiminnan aikana sekä vapaan toiminnan aikana päiväkodin sisätiloissa. Tarkoituksena on erityisesti tutkia, miten motoristen perustaitojen harjoittelu toteutuu ohjatun toiminnan aikana ja tukevatko liikuntatuokioiden sisällöt perustaitojen harjoittelua. Toisena tutkimuskohteena ovat päivänkodin sisätilojen liikuntaolosuhteet, kuten ympäristöt ja asenteet, ja kuinka ne mahdollistavat motoristen perustaitojen harjoittelua vapaan toiminnan aikana. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineiston keruussa hyödynnettiin kyselylomaketta. Tutkimukseen osallistuminen tapahtui varhaiskasvatuksen ammattilaisten omasta aloitteesta ja vastauksia saatiin yhteensä 47 kappaletta. Aineiston analyysinä toimi sisällönanalyysi ja tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita vastaajien näkemyksistä liittyen motoristen perustaitojen harjoitteluun. Tutkimusasetelmana toimi fenomenografia. Motoristen perustaitojen harjoittelu toteutui ohjatun toiminnan aikana liikuntatuokioiden sisällöissä. Liikuntatuokioiden määrät rajoittuvat kuitenkin suurimmassa osassa vastauksia vain yhteen kertaan viikossa. Motoristen perustaitojen harjoittelu mahdollistui myös vapaan toiminnan aikana, mutta sitä saattoivat rajoittaa ahtaat sisätilat, tilat, joissa turvallisuusehdot eivät täyty sekä aikuisen asenteet tai aikuisten liian vähäinen lukumäärä. Suurimmassa osassa vastauksia liikkumiseen tarkoitetut välineet olivat saatavilla ryhmätilassa. Joissakin vastauksissa välineiden käyttöä rajasi se, etteivät ne olleet ryhmässä lasten saatavilla. Tämän tutkimuksen perusteella perustaitojen harjoittelu on mahdollista suurimassa osassa vastauksia. Merkittävää on muokata ympäristöjä ja muuttaa asenteita, jos motoristen perustaitojen harjoittelu ei toteudu.

The purpose of this study is to find out different kinds of conflicts that occur between the employees in a kindergarten, why these conflicts occur and how they can be solved. Interaction skills are important both at the workplace and outside of it. For a work community to function there is sometimes a lot of work to be done. At kindergartens conflicts are really common and they occur for multiple reasons. To ensure a functioning work community, the conflicts should be solved in the most effective way. For this study, a survey was sent to a kindergarten in Uusimaa. The survey was sent and answered via Internet, and a total of nine employees answered it. As the study is qualitative, the survey was composed mostly out of open-ended questions and a few closed-ended ones. At the beginning of the survey there was a few background questions, for example asking how much work experience from the childcare field the respondents had. In the results multiple different reasons occured for conflicts to arise, the most common ones being lack of communication and deficit in personnel. There were for example situations wherein information about communal matters was not being shared in a thorough way or people were using indirect speech. Along with the study arose different kinds of methods on how to prevent conflicts from happening. Some of these methods are having open and regular conversations between employees and having functioning structures inside the work community. The enabling of quality conversation is really important.

Tavoitteet. Päiväkodin piha on tärkeä oppimisympäristö, jossa lapset oleskelevat päivittäin. Pihojen suunnittelussa painotetaan turvallisuutta ja lasten näkemykset jäävät vähäiseksi. Tutkimukset ovat osoittaneet, että aikuisen rooli muuttuu valvojaksi, jolloin lasten leikin sisältö jää aikuiselle tuntemattomaksi. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten työntekijät ja lapset kuvailevat pihaa ja mitkä mahdollisuudet, eli tarjoumat, vaikuttavat lasten leikkiin. Aihe on tärkeä, jotta pihasuunnittelussa sekä pedagogisen toiminnan suunnittelussa, voidaan huomioida lasten näkemykset ja leikki. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena kolmessa Espoon kaupungin päiväkodissa. Tutkimukseen osallistui 17 lasta ja 3 työntekijää. Aineiston kerääminen alkoi ryhmäkeskustelulla lasten kanssa, sekä pyytämällä lapsia piirtämään heidän pihastansa. Tämän jälkeen työntekijöitä haastateltiin yksilöllisesti, lopuksi lasten ulkoilua havainnointiin. Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisenä sekä teoriaohjaavana sisällönanalyysinä. Tulokset ja johtopäätökset. Työntekijän rooli leikin rikastajana on yhtä tärkeää ulkona, kuin sisälläkin. Aikuisella on mahdollisuus omalla asenteella sekä aktiivisuudella tukea leikkiä ja auttaa lapsia löytämään tarjoumia päiväkodin pihalta. Tässä tutkimuksessa luonnollisia ja rakennetun ympäristön tarjoumia oli molempia viisi. Rakenteelliset tarjoumat tukivat eniten yhteisöllistä, mielikuvituksellista leikkiä. Luonnolliset tarjoumat tukivat eniten liikunnallista ajanviettoa ja leikkiä. Analysoin lasten kertomia mielikuvia pihasta, Kytän (2003, s. 93) melukylämallin ympäristötyyppeihin.

Varhaiskasvatusikäisten lasten fyysiseen aktiivisuuteen liittyvissä tutkimuksissa on usein keskitytty fyysisen aktiivisuuden määrän ja intensiteetin esiintymiseen. Aiemmissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että fyysisen aktiivisuuden toteutumiseen vaikuttavia tekijöitä ei ole tähän mennessä riittävästi tutkittu. Tutkimukseni tarkoituksena oli kuvata ja ymmärtää mitkä tekijät ovat yhteydessä fyysisen aktiivisuuden toteutumiseen lasten omaehtoisessa leikissä esimerkkitapauksena olevassa päiväkotiryhmässä. Tutkimustehtävänä oli tulkita ja ymmärtää havaintojen perusteella, millaiset asiat houkuttavat lasta liikunnalliseen toimintaan tai rajoittavat liikunnallisen toiminnan toteutumista tilanteissa, joissa lapsi saa valita vapaasti oman leikin tai muuta tekemistä. Aiemmat tutkimukset Suomessa ovat antaneet näyttöä siitä, että vertaissuhteilla on merkitystä fyysistä aktiivisuutta lisäävänä tekijänä. Toisaalta on olemassa tutkimusta myös siitä, että vertaisilla olisi vain heikko vaikutus fyysisen aktiivisuuden lisäämisessä. Fyysiseen aktiivisuuteen näyttää vaikuttavan aiempien tutkimusten perusteella lapsen sukupuoli sekä kasvatushenkilöstön stereotyyppinen ajattelu siitä, että poikien toiminta on fyysisesti vauhdikkaampaa tyttöihin verrattuina. Poikien liikunnallista osallisuutta jopa tuetaan tyttöjä enemmän. Tutkimusten perusteella tytöillä on todettu olevan vähäisemmät käsittelytaidot motoristen perustaitojen osalta. Lisäksi vetäytyvien lasten osalta fyysinen aktiivisuus jää ei-vetäytyvään lapseen verrattuna matalammaksi. Tutkimus toteutettiin etnografista tutkimusmenetelmää käyttäen, jossa olennaista on tutkijan aktiivinen läsnäolo tutkittavassa kohteessa tiettynä ajanjaksona. Etnografialle ominaista on tutkittavan kohteen kulttuurin sekä ajattelu- ja toimintatapojen näkeminen ja omaksuminen sisältäpäin. Tutkija oppii yhteisön tavat ja tottumukset kuuntelemalla, kyselemällä ja katselemalla, joiden perusteella on tarkoitus kuvata erilaisia toiminnallisia käytäntöjä. Tutkimukseni kohteena oli eräs pääkaupunkiseudulla sijaitseva kunnallinen päiväkotiryhmä sekä ryhmän henkilöstö. Tutkimukseen osallistuvat lapset olivat iältään 2–5-vuotiaita ja heitä oli tutkimukseni aikaan paikalla 13 kappaletta. Tutkimukseen haastattelin ryhmän varhaiskasvatuksen opettajaa sekä varhaiskasvatuksen lastenhoitajaa. Haastattelu toteutettiin puolistrukturoitua menetelmää noudattaen, jonka jälkeen sekä haastattelu- että havainnointiaineisto litteroitiin sekä analysoitiin teemoittelun avulla. Tulokset osoittivat, että omaehtoisessa leikissä fyysistä aktiivisuutta lisääviä tekijöitä olivat vertaisten seura, ryhmän myönteinen liikunnallinen toimintakulttuuri, lasten osallisuuden mahdollistuminen sekä riittävät resurssit. Fyysistä aktiivisuutta rajoittivat resurssien puute, aikataulut ja turvallisuuteen liittyvät tekijät. Vertaisten seura tuo mukanaan iloa ja yhteisöllisyyttä yli kielirajojen. Henkilöstöllä on merkittävä rooli lasten liikunnallisen osallisuuden ja vertaisvuorovaikutuksen edistäjänä. Aikuinen toimii mahdollistajana ja kannustajana huomioiden oppimisympäristön tarjoamat tilaisuudet muokaten ympäristöä lasten liikunnallisten tarpeiden mukaan sekä yhdessä lasten kanssa.

Tavoitteet. Tässä tutkimuksessa tutkitaan lasten tietoa varhaiskasvatuksen päivälepokäytänteistä ja heille itselleen merkityksellisiä seikkoja levossa. Edeltävä tutkimus on tutkinut päivälepoa lähinnä lääketieteelliseltä kannalta ja varhaiskasvatuksen henkilöstön kannalta ( Nothard, Irvine, Theobald, Stanton, Pattinson, & Thorpe, 2015). Tässä tutkimuksessa lähestyn aihetta lapsinäkökulmaisen tutkimuksen kautta, antaen lasten kertoa itse lepokokemuksistaan. Narratiivisen tietämisen (Weckström, Lastikka, Karlsson & Pöllänen, 2021) käsitteen avulla tutkin, mitä lapset tietävät päivälevosta. Tavoitteena on saada lisää tietoa siitä, miten lapset kokevat levon varhaiskasvatuksessa. Menetelmät. Lapsinäkökulmaisessa tutkimuksessa myös tutkimuskysymyksen asettaminen tapahtuu tiiviissä vuorovaikutuksessa lasten kanssa. Sadutin omaa lastani pitkäjänteisesti tavoitteenani saada mahdollisimman laaja kuva hänen ajatuksistaan varhaiskasvatuksen levosta. Pohdin myös monipuolisesti sitä, miten vanhempi voi tutkia omaa lastaan. Pyysin myös muilta perheiltä sadutuksia varhaiskasvatuksen levosta. Sadutuksia tai muita tarinoita levosta on tutkimuksessa 10 kappaletta. Analysoin aineistoa narratiivisen tietämisen käsitteen kautta ja annan lapsen tiedolle tilaa. Tulokset ja johtopäätökset. Varhaiskasvatuksen levossa tärkeinä tekijöinä tässä tutkimuksessa sadutetuille lapsille näyttäytyivät ensinnäkin varhaiskasvatuksen materiaalinen ympäristö ja lepohuoneen sisustus sekä heidän oma lepopaikkansa. Myös muut lapset ja heidän paikkansa suhteessa omaan vaikuttivat lasten kertomuksissa tärkeiltä. Lepohuoneessa materiaalinen ympäristö, lasten sosiaaliset suhteet ja kyseisen päiväkodin käytännöt muodostavat vuorovaikutuksessa elävän kokonaisuuden, jonka voi havaita lasten tarinoissa. Lapset kertoivat myös tunteistaan, kuten koti-ikävästä, ja myös surun tunteet olivat levossa läsnä. Toisaalta lapset kertoivat myös hassuttelusta vertaisryhmän lasten kanssa sekä muusta mielikuvittelusta. Lasten kertomuksista välittyi kuva lämpimästä ilmapiiristä, jossa varhaiskasvatuksen henkilöstö luki lapsille satuja ja lauloi lauluja.

In the last few years, no extensive research has been done on schools’ morning assembly practices. The last larger study was done in 1989. Since then, the Finnish school legislation and the Finnish National Curriculum have both changed significantly. Our Basic Education Decree obligates us to have morning assemblies as a part of every school day. It states: ”A day’s work must be started with a brief morning assembly.” The main goal of this study was to gather specific and intensive information on two schools’ morning assemby practices. The tradition in Finland is to have both shared morning assemblies where the whole school gathers together, and each class’ own morning assemblies. This study focuses on both types of morning assemblies. This quantitative case study was conducted in two schools (”school 1” and ”school 2”) in November- December 2015. The respondents were teachers and classroom assistants. I used questionnaires to gather the material for the study. Each questionnaire had 31 questions. The gathered material was analyzed in Microsoft Excel; I used percentages to express the results. According to the results, in both schools it was usually the teacher who organized the class’ own morning assemblies. In ”school 1” morning assemblies were usually held in the class room every day. In ”school 2” only 66,7% of respondents answered that they had morning assemblies every day in the classroom. In ”school 1” pupils also took part in the morning assemblies more actively than in ”school 2”. According to the respondents, shared morning assemblies were held at least once a month in ”school 1”. In ”school 2”, shared morning assemblies were held more rarely. In both schools the Evangelical Lutheran Church was usually present in the shared morning assemblies.