Browsing by Title
Now showing items 4686-4705 of 7170
-
(2024)The aim of the study. People with a borderline personality disorder (BPD) suffer from problems in their interpersonal relationships and especially in their romantic relationships. Examples of these problems are considerable amounts of conflicts, domestic violence, and fear of abandonment. The aim of this thesis was to find out how BPD-diagnosed females evaluate their relationship satisfaction and what kind of variables can affect their relationship satisfaction. Methods. Literature search was done in PubMed and Google Scholar using keywords: “Borderline personality disorder and relationship satisfaction” and also with specified search using keywords (”Borderline personality disorder” AND ”romantic relationship satisfaction” OR “Borderline personality disorder” AND “romantic relationship quality”). The literature search was limited to the articles published since 2009. Six articles were included in this review. Results and conclusions. According to the literature search, relationship satisfaction is worse in BPD-diagnosed females than in healthy controls. Also the couples, in which the woman is diagnosed with BPD, evaluate their relationship satisfaction to be worse than healthy couples. In cases where the partners do not have any personality disorders, the BPD women evaluate the relationship satisfaction to be worse than their partners. This can be explained by the BPD women’s tendency to evaluate situations with a negativity bias. According to the literature search, insecure attachment style, inability to maintain feelings of closeness and sexual satisfaction seem to affect the BPD people’s relationship satisfaction the most. As relationship satisfaction influences the well-being of couples, it is recommendable that women with BPD and their partners consider participating in, for instance, couple and sex therapy.
-
(2019)Tavoitteet. Parkinsonin tauti on keskushermostoon ja erityisesti aivojen mustatumakkeeseen sekä dopamiiniratoihin vaikuttava etenevä sairaus. Se vaikuttaa laajasti motoriikkaan ja sitä myötä myös puheeseen ja ääneen. Jopa 90 % Parkinson-potilaista kokee erilaisia puheen ja äänen muutoksia, jotka heikentävät heidän sekä heidän läheistensä elämänlaatua. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on tutkia Parkinsonin tautiin liittyvien puheen ja äänen muutosten puheterapeuttisia kuntoutusmuotoja sekä niiden vaikuttavuutta. Menetelmät. Tämän tutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tutkimusaineisto kerättiin kahta elektronisista tietokantaa apuna käyttäen, jotka olivat Ovid Medline ja PubMed. Käytetty hakulauseke oli Parkinson* AND speech AND voice AND (“speech therapy” OR ”language therapy” AND (efficacy OR effectiveness OR impact). Lopullinen tutkimusaineisto koostui kuudesta tieteellisestä, vertaisarvioidusta artikkelista. Tulokset ja johtopäätökset. Aineistosta nousi esille kolme erilaista tapaa kuntouttaa Parkinsonin taudin myötä ilmeneviä puheen ja äänen muutoksia. Ne olivat perinteinen Lee Silverman -ääniterapia, laulaminen ja tietokonevälitteinen etäkuntoutus. Etäkuntoutuksessa käytettiin kuntoutusmenetelmänä perinteisestä LSVT -ääniterapiasta johdettua pidemmälle aikavälille jakautuvaa LSVT X -ääniterapiamenetelmää. Tulokset vahvistivat aikaisempaa tutkimustietoa LSVT:n ja etäkuntoutuksen vaikuttavuudesta puheterapeuttisessa kuntoutuksessa Parkinsonin taudissa. Laulamistutkimusten osalta tulokset erosivat toisistaan, sillä vain toisessa niistä laulaminen osoittautui vaikuttavaksi kuntoutusmuodoksi.
-
Parkinsonin taudista aiheutuvien puheen ja äänen muutosten vaikutus kommunikaatioon ja elämänlaatuun (2020)Tavoitteet. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli tutkia Parkinsonin taudissa esiintyvien puheen ja äänen muutosten vaikutusta kommunikaatioon ja elämänlaatuun. Parkinsonin tauti vaikuttaa kognitiivisten muutosten ohella laajasti kehon motorisiin toimintoihin, ja puheen ja äänen muutokset ovat tavallisia. Parkinsonin taudin vaikutuksia elämänlaatuun on tutkittu, mutta tutkimuksia yksinomaan puheen ja äänen muutosten vaikutuksista on vähemmän. Logopedisesta näkökulmasta tärkeää on myös näiden muutosten vaikutus koettuun kommunikaation sujuvuuteen. Tämän tutkimuksen tuloksia voi tulevaisuudessa soveltaa kuntouttavaan puheterapiatyöhön. Menetelmät. Menetelmänä tässä kandidaatintutkielmassa käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tutkimusaineisto kerättiin tietokannoista Ovid Medline ja Scopus, ja aineistoon valittiin seitsemän alkuperäistä vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Hakulauseke muodostettiin aiheeseen liittyvistä asiasanoista Parkinson (Parkinson), speech (puhe), voice (ääni), quality of life (elämänlaatu) ja communication (kommunikaatio). Aineistoon valituissa tutkimuksissa oli tutkittu joko kommunikoinnin sujuvuutta Parkinsonin taudissa, puheen ja äänen muutosten vaikutusta elämänlaatuun, tai molempia. Tulokset ja johtopäätökset. Parkinsonin tautia sairastavat henkilöt kokivat kommunikoinnin sujuvuuden heikentyneen erityisesti hiljaisen puheäänen ja puheen epäselvyyden vuoksi. Myös elämänlaadun raportoitiin heikkenevän Parkinsonin taudin myötä ja sitä heikensivät erityisesti äänenlaadun muutokset ja puheen vaikea ymmärrettävyys. Tutkimustulokset viittaavat puheterapian roolin tärkeyteen Parkinsonin tautia sairastavien henkilöiden kuntoutuksessa. Erityisesti tarvetta vaikuttaisi olevan äänentuoton kuntouttamisen keinoille ja puheen selkeyttämisen harjoituksille. Tulokset nostivat esiin myös Parkinsonin tautia sairastavan henkilön kommunikointiroolin muuttumisen taudin edetessä, mikä voi asettaa puheterapeutit tärkeään asemaan myös sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen tukijoina.
-
(2020)Tavoitteet. Parkinsonin taudin puheterapeuttinen kuntoutus ja tutkimus on perinteisesti keskittynyt motorisiin vaikeuksiin, kuten puheen, äänen ja nielemisen ongelmiin. Sairaus voi kuitenkin aiheuttaa myös kielellis-kognitiivisia vaikeuksia, kuten ongelmia sananlöytämisessä ja pragmatiikassa. Ongelmat voivat vaikuttaa suuresti tautia sairastavan elämänlaatuun. Tutkimustietoa tarvitaan myös kliinisen kuntoutustyön tueksi. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää Parkinsonin tautiin liittyvien kielellis-kognitiivisten vaikeuksien puheterapeuttisen kuntoutuksen nykytilaa ja tulevaisuuden mahdollisuuksia. Tutkielmassani selvitän, saavatko Parkinsonin tautia sairastavat henkilöt puheterapiaa kielellis-kognitiivisiin vaikeuksiinsa. Lisäksi tutkin, millaisia menetelmiä Parkinsonin taudin kielellis-kognitiivisessa puheterapiassa käytetään ja miten tätä tulisi kehittää. Menetelmät. Tutkielman menetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Aineiston keräsin Ovid Medline -tietokannasta. Muodostin hakulausekkeen termeistä Parkinson* (Parkinsonin tauti), language (kieli), speech therapy/language therapy (puheterapia) ja practice (käytäntö). Lisäksi käytin manuaalista hakua. Valikoin aineistoon seitsemän vertaisarvioitua artikkelia. Analysoin aineiston esimerkiksi tarkastelemalla artikkelien yhtäläisyyksiä ja eroja, ja jäsensin tulokset tutkimuskysymysten mukaan. Tulokset ja johtopäätökset. Parkinson-potilaat jäivät usein ilman puheterapiaa, ja kuntoutusresurssit olivat vähäisiä. Kielellis-kognitiivisia vaikeuksia kuntoutettiin huomattavasti vähemmän kuin motorisia vaikeuksia. Käytettyjä menetelmiä olivat yleisimmin erilaisten kompensatoristen keinojen harjoittelu, mutta menetelmiä ei tutkimuksissa avattu tarkemmin. Menetelmien vaikuttavuudesta ei ollut tietoa saatavilla, sillä tutkimusta aiheesta ei ole. Kielellis-kognitiivisten vaikeuksien kuntoutukselle oli kuitenkin tarvetta ja halua sekä potilaiden että puheterapeuttien keskuudessa. Syitä terapian toteutumattomuuteen olivat esimerkiksi terapia-ajan rajallisuus ja puheterapeuttien tiedonpuute. Parkinsonin taudin puheterapiaa kehitettiin esimerkiksi soveltamalla afaattisille henkilöille suunniteltua kuntoutusta ja hyödyntämällä läheisten osallistumista. Arkikeskustelu oli kuntoutuksen keskeisenä tavoitteena. Tulevaisuuden menetelmissä yksilöllinen ja holistinen lähestymistapa sekä taudin psykososiaalisten vaikutusten huomioiminen esitettiin tärkeiksi huomion kohteiksi. Myös monimuototerapia tuotiin esiin mahdollisena kuntoutusmenetelmänä. Jatkotutkimusta olisi hyödyllistä tehdä muun muassa Parkinsonin taudin puheterapeuttisen kuntoutuksen saatavuudesta ja menetelmistä Suomessa.
-
(2023)Syftet med denna avhandling är att på basis av tidigare forskning klargöra socialpsykologiska faktorer som bidrar till och förvärrar partnervåld. Även förebyggande metoder presenteras. Enligt Världshälsoorganisationen upplever en av tre kvinnor i världen någon form av våld av sin partner eller någon annan, detta visar allvarligheten av problemet. Partnervåld definieras som fysiskt, psykiskt och sexuellt våld som sker i nära relationer. Partnervåld har även omfattande hälsoeffekter på offret. Forskning visar att partnervåldet har i stor utsträckning ökat under Corona-pandemin då flera riskfaktorer för partnervåld som social isolering och ekonomiska svårigheter ökade drastiskt. Corona pandemin demonstrerar även samhällets inflytande. Denna avhandling diskuterar betydelsen av kulturella kontexten på partnervåld och hur det kan bidra. Även hur inlärda attityder, mentala scheman, existerande maktstrukturer och kvinnans egenmakt påverkar och bidrar till partnervåld. Resultaten från denna litteraturstudie tyder på att de centralaste bidragande faktorerna för partnervåld ligger i maktstrukturer som patriarkala trossättningar uppehåller. Attityder gällande könsnormer och förlåtande attityder mot våld är även kulturellt bundna och centrala bidragande faktorer. Socialiseringsprocesserna som dessa attityder blir inlärda genom blir även strakt påverkade av de patriarkala värderingarna som kan hittas i både samhällen och kulturen samt familjen och hem. Resultaten visar även att högre egenmakt hos kvinnor minskar på partnervåldet med den nordiska paradoxen som undantag. Höga partnervåldsiffrorna i Norden, speciellt Finland har kopplats med hög alkoholism, psykologiska spår som blivit kvar från krig och fattigdom samt hur politiken och åtgärderna gällande problemet inte tar kön i beaktande. Partnervåld har omfattande negativa konsekvenser både på den individuella och samhälleliga nivån därmed borde förebyggande metoder även tillämpas och förbättras på alla nivåer och sektorer.
-
(2020)Tavoitteet. Läheisen menetyksen aiheuttamaan intensiiviseen suruun katsotaan liittyvän oma psykopatologian muotonsa, joka tunnistetaan myös WHO:n vuonna 2018 julkaisemassa ICD-11-tautiluokittelussa stressiin liittyviin häiriöihin kuuluvana pitkittyneenä suruhäiriönä. Vaikka pitkittyneen suruhäiriön on joissain tutkimuksissa todettu olevan yhdenmukainen vuonna 2013 julkaistun DSM-5:n mukaisen suruhäiriön kanssa, diagnoosimalleista ei toistaiseksi ole tehty vertailevaa katsausta. Tutkielma tarkastelee ICD-11:n ja DSM-5:n mukaisia patologisen surun diagnoosimalleja ja sen tavoitteena paikantaa diagnoosimallien mahdollisia eroja ja yhtäläisyyksiä sekä vertailla niiden kliinistä käyttökelpoisuutta tilanteissa, joissa malleilla on arvioitu samaa aineistoa. Menetelmät. Katsauksen kirjallisuushaussa käytettiin PsycInfo ja PubMed -tietokantoja. Haku rajattiin pitkittynyttä surua eri diagnostisissa järjestelmissä vertaileviin tutkimuksiin asettamalla haun vaatimuksiksi sanan grief esiintyminen otsikkotasolla sekä termien ICD-11 ja DSM* esiintyminen joko abstraktitasolla (PsycInfo) tai koko artikkelin tasolla (PubMed). Tulokset ja johtopäätökset. Vertailututkimusten perusteella ICD-11:n mukainen pitkittynyt suruhäiriö eroaa DSM- 5:een kuuluvasta suruhäiriöstä erityisesti häiriintyneen surun esiintyvyyden arvioinnin suhteen. ICD-11:n mukainen diagnoosimalli tunnisti vertailututkimuksissa lähes johdonmukaisesti DSM-5:n suruhäiriötä suuremman osan läheisensä menettäneiden tutkimushenkilöiden kokemasta surusta diagnostiset kriteerit ylittäviksi. Diagnoosimallit eroavat toisistaan myös faktorirakenteeltaan. ICD-11:n mukaiselle surulle sopivimmaksi malliksi osoittautui vertailututkimuksissa pääsääntöisesti yhteen yleiseen surufaktoriin pohjautuva ratkaisu, ja DSM-5:n suruhäiriölle puolestaan kolmiulotteinen faktorimalli. Diagnostisen herkkyyden ja yksinkertaisen faktorirakenteen perusteella ICD-11:n mukaisen diagnoosimallin vaikuttaisi kliinisesti käyttökelpoisemmalta kuin DSM-5:n mukainen suruhäiriö. Vertailututkimuksissa sen antamat arviot patologisen surun esiintyvyydestä ovat kuitenkin korkeammat aiempaan tutkimukseen verrattuna, mikä voi kertoa mahdollisesta ylidiagnosointiriskistä. Vertailututkimusten keskeisinä rajoitteina on ennen kaikkea niiden toistaiseksi vähäinen määrä, otosvinoumat sekä voimakas tukeutuminen itsearviointimenetelmiin.
-
(2022)Syftet med denna kandidatavhandling är att klargöra effekterna av trauma på barnets sociala utveckling ur ett anknytningsteoretiskt perspektiv. Traumatiska upplevelser är stressorer, negativa händelser som kan påverka utveckling och välbefinnande på flera olika sätt. Social utveckling är ett brett begrepp som innefattar många olika delområden. Anknytningsteorin är en central del av den sociala utvecklingen under barndomen. Teorin om anknytningsstilar och system utvecklades av John Bowlby 1969, för att sedan vidareutvecklas av Mary Ainsworth 1978. På grund av anknytningens centrala roll i den sociala utvecklingen kommer denna avhandling att granska effekter av trauma på barnets sociala utveckling ur ett anknytningsteoretiskt perspektiv. Flera studier har granskat effekter av trauma under barndomen på barnets sociala relationer i vuxenålder. Dock finns det färre studier som granskar effekterna på utveckling under barndomen, vilket är orsaken till att utvecklingen under barndomen är avhandlingens huvudfokus. Metoden som används i avhandlingen är litteraturöversikt. Källorna består främst av socialpsykologiska och psykologiska journaler om barndomens psykosociala och trauma. Resultaten från litteraturgenomgången tyder på att trauma har en negativ påverkan på barnets sociala utveckling. Resultaten visar också att otrygga anknytningsstilar, vilket kan utvecklas till följd av trauma, kan vara en förklaring till sociala problem hos barn som genomgått trauma. Till dessa problem hör gränslöshet, externaliserade beteenden som exempelvis aggression, samt brister i förmågor till prosocialt beteende. Forskning inom området visar även att dessa problem kan synas i barnets mellanmänskliga relationer i vuxenlivet. Resultaten tyder även på att trygga anknytningsrelationer kan fungera som en skyddsfaktor mot de negativa effekterna av traumatiska upplevelser. Sammanfattningsvis kan man konstatera att trauma påverkar barnets sociala utveckling på flera olika sätt, och att anknytning kan både fungera som en förklaring till de sociala problemen, samt som en skyddsfaktor mot dessa. Det krävs ytterligare forskning om vilka interventionsmetoder som kan användas för att hjälpa barn som genomgått trauma, och hur man kan motverka de negativa sociala effekter det kan medföra.
-
(2021)Kommuners lagstadgade uppgifter har blivit en börda som inte alla kommuner klarar av, vilket har lätt till en tydligare differentiering mellan kommuner över tid. En potentiell lösning på kommunernas differentierade tillstånd vore att övergå från vad som kallas för symmetrisk ansvarsfördelning av uppgifter på kommunal nivå och övergå till ett system där ansvarsfördelningen av uppgifter vore asymmetrisk, kommuner emellan. I avhandlingen analyseras tre modeller av asymmetrisk ansvarsfördelning: stadsregion- och enhetskommunmodellen och modellen med ansvarstrappa. Modellerna analyseras rörande deras effekt på den lokala autonomin utifrån ett teoretiskt perspektiv. Lokal autonomi valdes på grund av dess centrala roll i definieringen av kommunen och europeiska staters strävan efter ökad lokal autonomi. I avhandlingen gör jag en modellprövning som analyserar hur tre modeller av asymmetrisk ansvarsfördelning på lokal nivå påverkar den lokala autonomin hos kommunerna. Resultaten visar att samtliga modeller har en effekt på den lokala autonomin, men att effekten varierar. Asymmetrimodellerna löser olika problem som symmetri inom kommunsystem medför, vilket delvis förklarar variationen i resultaten. Avhandlingen visar att asymmetrisk ansvarsfördelning på kommunal nivå påverkar den lokala autonomin och borde därför tas i beaktande om den tas i bruk.
-
(2020)Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet Laitos – Institution – Department Kandidatprogrammet I samhällsvetenskaper Tekijä – Författare – Author Irina Friberg Työn nimi – Arbetets titel – Title Påverkar media socialarbetarens arbetsprocess? –Forskat ur ett perspektiv innan nyhetsflödet flyttade till internet Oppiaine – Läroämne – Subject Socialarbete Tiivistelmä- Referat- Abstract I länder som Sverige och Storbritannien ha socialarbetare länge varit utsatta för mediebevakning i helt annan klass än hos oss. Med den här avhandlingen vill jag undersöka om även socialarbetare i Finland känner en likadan press av media då de utför sitt jobb. Denna avhandling syftar till att belysa hur en socialarbetare uppfattade media för tio år sedan. Kände hen av något tryck från media så som kolleger i Sverige och Storbritannien. Den strävar även till att belysa om strukturellt socialt arbete var något som ingick i hur socialarbetaren förhöll sig till sitt jobb och hur förhålla sig till problem. Studien visar att socialarbetarna för tio år sedan inte var påverkade av media i sitt arbete. De kände inte oro för att bli utsatta av mediadrev eller oriktig behandling av media. Intervjuerna visar att finländska socialarbetare inte behövde känna tryck från media även om de inte upplevde att media förstod sig på deras jobb. Utöver det här visar avhandlingen att socialarbetarna inte i högre grad tänkte utgående från ett strukturellt perspektiv i sitt arbete. Avainsanat – Nyckelord – Keywords Media, pressen, socialt arbete, strukturellt socialt arbete Työn laji – Arbetets art – Level Kandidatuppsats Aika – Datum – Month and year .08.2020 Sivumäärä – Sidoantal – Number of pages 21
-
(2019)Kommunsammanslagningar har länge varit en del av den politiska vardagen i Finland. Därför är det intressant att studera vilka effekter de kan ha på valdeltagandet och väljarbeteendet. Denna studie undersöker om kommunsammanslagningar har en effekt på uppståendet av röstmagneter. Studien tar fasta på sammanslagningen av Pernå, Liljendal och Strömfors med Lovisa 1.1.2010. Studien är genomförd med data från kommunalvalen 2004, 2008, 2012 samt det extra kommunalvalet för nya Lovisa 2009. Studien består både av en statistisk analys av valresultaten, såväl som en kvalitativ analys av valresultaten. Den statistiska analysen lämnar inte ett signifikant resultat om huruvida kommunsammanslagningar skapar röstmagneter, medan den kvalitativa analysen visar att det finns tydliga tendenser för röstmagneter att tillkomma efter kommunsammanslagningen.
-
(2016)Tiivistelmä – Abstrakt – Abstract The thesis purpose is to clarify the child's view of the teacher's participation in the outdoor play. Previous research has shown that teachers both should and should not participate in the play. Even the children's perspective is taken up. Pramling Samuelsson and Asplund Carlsson (2003) emphasizes the participation of adults in the play as positive for both children and adults. By the adult participate in the game strengthens the bond between the child and the adult. Adults can also get all the kids to join and play. The research method is a qualitative group interview that took place in three different kindergartens with three to four children in each group. The children were from age three to five. Ten children participated altogether in my study. The results showed clearly how children see the teachers' participation in outdoor play. The children think that the teachers do not participate in the outdoor play. The teachers usually talk with other educators in the yard and they intervene in the event of trouble between the children or when the children get hurt. The children want the teachers participating in the outdoor play, but so that the children get to decide. Over half of the children who were interviewed felt that it would be funny if the teachers took part in the outdoor play.
Now showing items 4686-4705 of 7170