Tavoitteet. Indusoituneessa psykoottisessa häiriössä yksi tai useampi aiemmin oireilematon henkilö omaksuu psykoottisesti oireilevan henkilön harhoja. Kirjallisuuskatsauksessa tavoitteenani on kartoittaa, mitä psykososiaalisia riskitekijöitä indusoituneessa psykoottisessa häiriössä on. Menetelmät. Etsin lähteitä PubMed ja Google Scholar -tietokannoista syksyllä 2022 erityisesti hakusanoilla ”induced psychotic disorder”, ”folie a deux”, ”shared psychotic disorder”, ”shared psychosis” ja ”shared delusional disorder”. Otin kirjallisuuskatsaukseen mukaan vain 2000-luvun tutkimuksia. Tulokset ja johtopäätökset. Merkittävimpiä yksittäisiä psykososiaalisia riskitekijöitä indusoituneessa psykoottisessa häiriössä ovat sosiaalinen eristäytyneisyys sekä tiivis ihmissuhde psykoottisesti oireilevan henkilön kanssa. Muut psykososiaaliset riskitekijät ovat samoja muiden psykoottistyyppisten häiriöiden riskitekijöiden kanssa. Tällaisia riskitekijöitä ovat muun muassa heikot kognitiiviset kyvyt, stressi, epäsuotuisa ympäristö, psyykkinen sairastavuus sekä tietyt persoonallisuuden piirteet. Psykososiaaliset riskitekijät ovat luonteeltaan kasaantuvia ja toimivat joskus häiriön laukaisevana tekijänä sille geneettisesti alttiilla henkilöllä.

Objective The aim of this bachelor thesis is to investigate how duration of psychotherapy affects it´s outcome when treating adults with unipolar depression. So far the scientific evidence in this matter has been patchy: very few meta-analyses or systematic reviews have been published and thus there is no clear consensus in the field. Methods This bachelor thesis was carried out as a literature meta review. Effectiveness studies of both short and long term psychotherapies were included, along with studies that focus specifically on the length of therapy. There were two inclusion criteria for the studies: at least half of the subjects were required to have unipolar depression as their main psychiatric problem, and no specialty groups – such as pregnant women or ethnical minorities – were allowed as a main sample. Results and implications Among short term (1-20 sessions) psychotherapies, scientific evidence for optimal therapy duration is conflicting. It is, however, safe to say that the shortest (1-3 sessions) psychotherapies are the least effective therapeutic interventions of all kinds. Change during psychotherapy was roughly linear across all studies and initial symptom severity did not correlate significantly with optimal length of psychotherapy. Long psychotherapies of over 100 sessions proved to be the most effective. However, there are only few effectiveness studies investigating long-term psychotherapies and the methodology of those studies is not only varied but often quite lenient. Therefore it is dubious to compare short- and long-term psychotherapies and these results should be taken as preliminary remarks. There are practically no studies investigating medium long (20-100 sessions) psychotherapies. Given the scientific evidence, psychotherapeutic guidelines in Finland seem rather weird. In Finland, most therapies last 100-200 sessions, although good quality studies supporting these kinds of treatments are still sparse. On the other hand, short term psychotherapies are still rather rare in Finland despite firm scientific evidence suggesting their high utility in everyday clinical practice.

Psyykkisellä traumalla voi olla sekä suora että välitön vaikutus yksilön hyvinvointiin. Psyykki-nen trauma syntyy erilaisista tekijöistä, mutta yleisimpiä aiheuttajia ovat läheisen kuolema, raiskaus, sota, väkivallan uhriksi joutuminen tai vanhempien avioero. Traumaattiset tapahtu-mat vaikuttavat yksilön keskushermostoon sekä psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin, kogni-tiiviseen kehitykseen ja käyttäytymiseen monella eri tavalla. Moni ei kuitenkaan ole tietoinen siitä, että traumalla on tällaisia merkittäviä negatiivisia vaikutuksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Suomessa 100 000 ihmistä kokee vuoden aikana jonkin traumaattisen ko-kemuksen. On siis tärkeää alkaa tunnistamaan psyykkisestä traumasta johtuvia vaikutuksia, jotta voidaan tulevaisuudessa antaa heille heidän tarvitsemansa tuki koulunkäynnissä. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on koota integroiva kirjallisuuskatsaus aiemmin tehdyistä tutkimuksista siitä, millaisia erilaisia psyykkisiä traumoja voi esiintyä ja millä eri tavoin ne voi-vat vaikuttaa yksilön koulunkäyntiin. Tutkielmani tutkimuskysymyksiä ovat 1) Mitkä tekijät voi-vat aiheuttaa psykologisen trauman ja 2) Millä tavalla psykologinen trauma vaikuttaa yksilön koulunkäyntiin? Toteutin tutkielmani integroivana kirjallisuuskatsauksena, joka koostui yhdeksästä tieteellises-tä Google Scholar -tietokannasta haetusta tutkimusartikkelista. Tutkimusartikkelit olivat kaikki englanninkielisiä ja ne sijoittuivat vuosille 2001—2017. Aineiston analyysissä käytin aineisto-lähtöistä sisällönanalyysiä, joka eteni aineiston yleisluontoisesta läpikäymisestä aina yksityis-kohtaiseen tiedon jäsentämiseen alleviivausten ja tiedon vertailun avulla. Psyykkisen trauman aiheuttajia löytyi osittain samanlaisia ja osittain erilaisia, mutta monessa tutkimuksessa tuli esille erityisesti väkivalta, laiminlyönti tai läheisen menettäminen. Koulun-käyntiin psyykkiset traumat vaikuttivat hyvin laajasti, mutta negatiivinen vaikutus oli esimerkik-si arvosanoihin, koulupoissaoloihin, keskittymiseen sekä lukutaitoon. Aiheesta tarvittaisiin enemmän pitkittäistutkimuksia, jotta voitaisiin arvioida psyykkisen trauman pidempiaikaisia vaikutuksia. Ehdottoman tärkeää olisi myös tutkia sitä, miten koulun henkilökunta voi tukea oppilasta/opiskelijaa niin, että hän saisi täyden hyödyn opiskelusta.

Det är vanligt att soldater drabbas av posttraumatiskt stressyndrom (PTSD). Soldater är ofta utsatta för händelser som kan vara traumatiserande och därför har soldater en större benägenhet än civilbefolkningen att utveckla PTSD. Tidigare forskning har skilt granskat om socialt stöd påverkar utvecklingen av PTSD och om socialt stöd har en rehabiliterande inverkan. Forskningen är splittrad då man tidigare separat studerat socialt stöd före traumat, socialt stöd under traumat och socialt stöd efter traumat. Denna litteraturgenomgång ger en helhetsbild av det hela. Mitt syfte med litteraturgenomgången är att öka förståelsen för det sociala stödets roll då det kommer till förebyggande samt rehabilitering av PTSD orsakad av krigföring. I denna litteraturgenomgång kommer det sociala stödets inverkan före under och efter traumat att granskas. Jag har för avsikt att studera på vilket sätt det sociala stödet förebygger och rehabiliterar personer med PTSD. Resultaten visar att socialt stöd fungerar olika före, under och efter traumat. Socialt stöd före traumat är inte i sig självt förebyggande men bygger upp en resiliens hos personen som sedan i sin tur skyddar mot PTSD. Under traumat fungerar socialt stöd som en buffert mot PTSD. Här spelar det en roll hur den person som ger stödet reagerar då soldaten öppnar sig. Efter traumat kan socialt stöd delas upp i förebyggande samt rehabiliterande stöd. I förebyggande syfte har socialt stöd en inverkan, det är av stor vikt vem det är som ger det sociala stödet. I rehabiliterande syfte fungerar inte socialt stöd ensamt men socialt stöd kan få veteraner som annars inte skulle söka sig till terapi att söka sig till terapi och sedan hålla sig kvar i terapin. PTSD har en eroderande effekt på det sociala stödet vilket är något som är viktigt att beakta då man funderar över insatser som kunde riktas till familjen. De slutsatser som kan dras av detta är att socialt stöd är viktigt. Speciellt i sin roll som en buffert men även i sin samverkan med terapi. Det bör alltså läggas mer resurser på forskning samt strukturer som bygger på socialt stöd.

In this thesis I review the research literature about possible connections between the perception of speech prosody and music. First I present some studies regarding the perception of speech prosody and second, about music perception in general. In the first sections I focus mainly on relatively early perceptive processing, connections between perception and the motor system, and perception of emotions in speech and music. Speech prosody as a term refers to the music-like features of speech, such as pitch, loudness and tempo. The prosodic features of language can have emotional as well as linguistic content. This is why in prosody literature the phenomenon is often divided into linguistic prosody and affective or emotional prosody. Because of emotional prosody, it is possible to recognize different emotions from speech signal. Linguistic prosody refers to the role of speech prosody in speech segmentation and clause categorization. In the brain, prosodic features are processed ventrally in the right auditory cortex and frontal cortex. The motor system also contributes to the perception and production of prosody, especially in emotional prosody. Like prosody, music has melodic and rhythmic features that are in part processed separately in the brain. Both pitch and rhythm are processed first in the right auditory cortex. The motor system is also involved in the perception of rhythm and emotion. Consequently, the perception of music and prosody seems to overlap in some parts of the brain. Evidence for overlapping processes can also be seen in transfer effects from music to prosody perception, which seems to improve with musical training. Also problems in music perception in amusia or schizophrenia appear to be related to deficits in perception of prosody. There seems to be several connections between prosody and music perception, possibly related to similar processing of melodic and temporal features. The connection between language and music has traditionally been attributed to similar syntactic structures, but prosody could also be a convincing option. However, more research on this topic is needed.

Aims. Sustainable development has been one of the most discussed topics over the past decades. Changes towards sustainable way of life are demanded increasingly more as the state of environment deteriorates. Sustainable development has also received a central status in curricula and in contents of subjects as home economics. Textbooks are still often important tools in studying. The aim of this study is to find out what kind of discourses are used in textbooks of home economics in speech considering sustainable development and are there features of educationally acceptable teaching or indoctrination in these discourses. Research questions are: 1) What kind of discourses are used in textbooks of home economics in speech considering sustainable development? 2) What kind of features of educationally acceptable teaching or indoctrination can be recognized in these discourses? The study also participates in discussion of importance of critical thinking and reading and how exercise of power and influencing are present in Finnish textbooks. Methods. This study was carried out analyzing two textbooks of home economics aimed to 7–9-grades in primary school. The study material was analyzed using critical discourse analysis. Results and conclusions. Ten discourses used in textbooks were found: neutral passive, appealing to knowledge/argument, adjectives describing consumer's attitude, evaluating some products as better, appealing to personal and common responsibility, orders, requests, appeals and advices, questions considering consuming, benefits of making sustainable choices, defining sustainable development and goals considering sustainable development in home economics and appealing to feelings. Eight out of ten of discourses contained features of educationally acceptable teaching and seven out of ten features of indoctrination. In most discourses both features were mixed. It seems that there is indoctrination in texts of textbooks to some extent. On the other hand what is interpreted in this study as indoctrination can in other research frames be interpreted for example as using rhetorical methods or other kind of influencing. Thus it's important to carefully ponder if it's possible to claim that it is just indoctrination that is present. Exercise of power and influencing seem to be present in textbooks, despite which concepts considering influencing are used. As conclusion teacher must acknowledge and bring out attempted influencing in textbooks, broaden attitudinal views of books, present reasoning for arguments in books and help pupils develop their critical thinking. Then again can be stated that sustainable development is a political and ethical subject and universally accepted principle. Can sustainable development in general be taught in completely neutral way or be detached from ideologies behind it?

Tavoitteet. Aiempi tutkimus osoittaa puheterapeuteilla olevan rooli osana palliatiivisia hoitotyöryhmiä. Ttutkimuksen mukaan puheterapeuttien työnkuvaan kuuluu nielemistoimintojen ja kommunikaatiokyvyn tukeminen. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli selvittää puheterapeuttien kokemuksia roolista ja työskentelystä osana moniammatillisia palliatiivisia hoitotyöryhmiä ja kartoittaa työnkuvaan liittyviä mahdollisia haasteita. Tavoitteena oli myös tarkastella, ovatko puheterapeuttien kokemukset yhteneviä suhteessa toisiinsa ja aiempaan kirjallisuuteen. Menetelmät. Kandidaatintutkielmassa käytettiin menetelmänä integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaku suoritettiin Scopus-, Ovid MedLine- ja PsycInfo-tietokannoissa helmikuussa 2022. Hakulausekkeeksi muodostui (palliativ* OR “end-of-life care” OR “hospice care”) AND (logopedic* OR slp OR “speech-language patholog*” OR “speech-language therap*”). Katsaukseen sisältyi viisi alkuperäistutkimusta, joista yksi valittiin mukaan käsinpoiminnalla. Tutkimusaineisto analysoitiin systemaattisesti muistiinpanoja ja taulukoita tehden. Tulokset ja johtopäätökset. Puheterapeuttien kokemukset työnkuvastaan olivat melko yhteneviä sekä analysoitujen tutkimusten että aiemman kirjallisuuden välillä. Puheterapeutit kokivat roolinsa tärkeänä, mutta osin sivuutettuna. Työnkuvaan liitetyt haasteet olivat myös yhteneviä aineiston sisällä, haasteet koskivat etenkin eri resurssien ja yhtenevien toimintalinjausten vähäisyyttä, koulutuksen puutetta ja roolin laajuuden ja sisällön epäselvyyttä. Katsauksen perusteella voidaan muodostaa johtopäätös, että puheterapeutit itse kokevat roolinsa palliatiivisessa hoitotyöryhmässä merkittävänä. Lisää tutkimusta kaivataan, jotta puheterapeuttien asiantuntijuutta osana palliatiivista hoitoa voitaisiin hyödyntää vielä tehokkaammin ja esiin nousseita haasteita voitaisiin ratkaista.

Tavoitteet. Puheterapeutin työnkuva laajenee tulevaisuudessa yksilön kuntoutuksesta kohti yhteisön ohjausta. Puheterapeutin tulisi huomioida kuntoutettavan yksilön lisäksi yksilön vuo-rovaikutusympäristö ja ohjata lähi-ihmisiä. Puheterapeuttisen kuntoutuksen ratkaisukehän mallissa yksilön lähipiiristä muodostetaan puheterapeutille liittolaispohja tukemaan yksilön ta-voitteiden toteutumista. Ratkaisukehän mallia ei ole kuitenkaan juuri tutkittu, eikä ole tutkittu, miten malli asettuu yhteisöllisen kuntoutuksen viitekehykseen. Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella yhteisöllisen kuntoutuksen ja liittolaisuuden määritelmiä, verrata niitä ratkaisu-kehän malliin ja liittolaispohjaan, ja näin selvittää voidaanko ratkaisukehä mieltää osaksi yh-teisöllisen kuntoutuksen viitekehystä. Menetelmät. Kandidaatintutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Aineistohaku suoritettiin huhtikuussa 2023, Scopus ja ProQuest -tietokannoista. Hakulause-ke koottiin yhteisölliseen kuntoutukseen, liittolaisuuteen ja puheterapiaan viittaavista termeis-tä. Artikkelien tuli olla tuoreita (2020-2023), englanninkielisiä ja vertaisarvioituja alkuperäisiä tutkimuksia, jotka vastasivat tutkimuskysymyksiin ja olivat saatavissa Helsingin yliopiston tunnuksilla. Hakutuloksesta lopulliseen aineistoon valikoitui viisi artikkelia valintakriteerien pe-rusteella ja yksi artikkeli poimittiin manuaalisesti. Lopullinen aineisto analysoitiin laadullisen si-sällönanalyysin ja temaattisen analyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Kirjallisuuskatsauksen perusteella yhteisöllisen kuntoutuksen ja liittolaisuuden määritelmät ovat monitulkintaisia ja sidoksissa toteutettuun tutkimusasetelmaan ja valittuun tutkimusmenetelmään. Puheterapeutin liittolaiset olivat heterogeeninen joukko ja yhteistyön käytänteissä oli variaatiota. Tulokset ratkaisukehän ja määritelmien vertailun osal-ta olivat ristiriistaisia: aineiston tutkimuksissa oli sekä yhdistäviä että erottavia tekijöitä suh-teessa ratkaisukehän malliin, muttei johdonmukaisesti samoja tekijöitä kaikissa tutkimuksis-sa. Yhteisöllisen kuntoutuksen lavean viitekehyksen ja liittolaisuuden heterogeenisen joukon perusteella ratkaisukehän malli asettuu osaksi kyseistä viitekehystä, omana sarkanaan. Jat-kossa teemaa voisi tutkia liittolaisuuden vaikuttavuuden ja tarpeellisuuden näkökulmasta tai vertailla yhteistoiminnallista työskentelyä ohjattuun liittolaisuuteen.

Finland is driving a policy for educational inclusion. Special schools are closing down and local schools are ought to provide the support needed. That said, a lot of special need persons and Alternative and Augmentative Communication (AAC) users are still attending special schools. From the educational inclusion’s point of view that is not a great situation because educational inclusion is a human right – everyone can and should benefit from inclusive education. We are slowly progressing with the idea that one school could provide everyone’s educational needs. That transition requires schools to chance their way of thinking and working. Parents, teachers, speech-language pathologists and several other groups of stakeholders play important roles in building successful inclusion for students who use AAC. The objective of this study is to synthesize the key literature related to different stakeholders and inclusion of AAC users by answering the following research question: “What are the critical success factors of educational inclusion of an AAC user according to different stakeholders?” In order to synthesize the existing academic discussion, this study made a systematic literature review. Six relevant articles were picked and analyzed. A common theme in all six papers was that they provided thoughts of stakeholders related to inclusion of children who either used or required AAC method. The results of this study indicate that the stakeholders quite unanimously picked effective team communication and collaboration as the most important facilitator of successful inclusion. Curriculum modifications was also seen as an important factor but teachers felt that they needed more education related to it. Furthermore, the stakeholders thought that the school should provide more time for teachers to provide the needed support for AAC users who attend a new school.