Browsing by Title
Now showing items 4989-5008 of 7170
-
(2022)Psyykkisellä traumalla voi olla sekä suora että välitön vaikutus yksilön hyvinvointiin. Psyykki-nen trauma syntyy erilaisista tekijöistä, mutta yleisimpiä aiheuttajia ovat läheisen kuolema, raiskaus, sota, väkivallan uhriksi joutuminen tai vanhempien avioero. Traumaattiset tapahtu-mat vaikuttavat yksilön keskushermostoon sekä psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin, kogni-tiiviseen kehitykseen ja käyttäytymiseen monella eri tavalla. Moni ei kuitenkaan ole tietoinen siitä, että traumalla on tällaisia merkittäviä negatiivisia vaikutuksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Suomessa 100 000 ihmistä kokee vuoden aikana jonkin traumaattisen ko-kemuksen. On siis tärkeää alkaa tunnistamaan psyykkisestä traumasta johtuvia vaikutuksia, jotta voidaan tulevaisuudessa antaa heille heidän tarvitsemansa tuki koulunkäynnissä. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on koota integroiva kirjallisuuskatsaus aiemmin tehdyistä tutkimuksista siitä, millaisia erilaisia psyykkisiä traumoja voi esiintyä ja millä eri tavoin ne voi-vat vaikuttaa yksilön koulunkäyntiin. Tutkielmani tutkimuskysymyksiä ovat 1) Mitkä tekijät voi-vat aiheuttaa psykologisen trauman ja 2) Millä tavalla psykologinen trauma vaikuttaa yksilön koulunkäyntiin? Toteutin tutkielmani integroivana kirjallisuuskatsauksena, joka koostui yhdeksästä tieteellises-tä Google Scholar -tietokannasta haetusta tutkimusartikkelista. Tutkimusartikkelit olivat kaikki englanninkielisiä ja ne sijoittuivat vuosille 2001—2017. Aineiston analyysissä käytin aineisto-lähtöistä sisällönanalyysiä, joka eteni aineiston yleisluontoisesta läpikäymisestä aina yksityis-kohtaiseen tiedon jäsentämiseen alleviivausten ja tiedon vertailun avulla. Psyykkisen trauman aiheuttajia löytyi osittain samanlaisia ja osittain erilaisia, mutta monessa tutkimuksessa tuli esille erityisesti väkivalta, laiminlyönti tai läheisen menettäminen. Koulun-käyntiin psyykkiset traumat vaikuttivat hyvin laajasti, mutta negatiivinen vaikutus oli esimerkik-si arvosanoihin, koulupoissaoloihin, keskittymiseen sekä lukutaitoon. Aiheesta tarvittaisiin enemmän pitkittäistutkimuksia, jotta voitaisiin arvioida psyykkisen trauman pidempiaikaisia vaikutuksia. Ehdottoman tärkeää olisi myös tutkia sitä, miten koulun henkilökunta voi tukea oppilasta/opiskelijaa niin, että hän saisi täyden hyödyn opiskelusta.
-
(2021)Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella urheilupsykologista tutkimusta psyykkisten taitojen harjoittelusta. Tarkastelun kohteena oli urheilusuorituksen kannalta tärkeimmät psyykkiset taidot ja niiden hyödyllisyys. Lisäksi katsaus tarkasteli asioita, jotka laadukkaassa henkisessä valmennuksessa tulee huomioida. Aiemman tutkimuksen mukaan psyykkisten taitojen tarkoituksenmukaisella käytöllä on yhteys huippusuoritukseen sekä hyvinvoinnin lisääntymiseen monipuolisesti eri lajeissa. Tutkimuskysymykset asetettiin seuraavasti: ”Mitkä psyykkiset taidot ovat suorituksen kannalta tärkeimpiä urheilussa ja miten niitä harjoitellaan?” sekä ” Mitä hyötyä on psyykkisten taitojen harjoittelusta ja mitä asioita tulee huomioida laadukkaassa psyykkisten taitojen valmennuksessa?” Tämä tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineiston haku kohdistui urheilutieteisiin ja urheilupsykologiaan erikoistuneisiin journaaleihin. Tutkielman aineistoksi valikoitui yhdeksän vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Valitut artikkelit olivat otsikkotasolla ja sisällöllisesti yhteydessä tutkimusongelmaan. Aineistoon sisällytettiin aineistonvalintaa ohjanneet kriteerit täyttäneitä julkaisuja. Valitut artikkelit oli julkaistu alan kärkijournaaleissa tai vuoden 2014 jälkeen. Mielikuvaharjoittelu, itsepuhe, tavoitteenasettelu sekä vireystilan säätely olivat urheilusuorituksen kannalta tärkeimmät psyykkiset taidot. Käsitteiden käyttö oli aineistossa paikoin epäjohdonmukaista. Psyykkisten taitojen harjoittelu kehitti urheilusuoritusta ja se oli monipuolisesti hyödyllistä. Kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjautuva valmennus, joka huolehtii tehtäväsuuntautuneesta motivaatioilmastosta näyttää olevan laadukkain tapa harjoituttaa psyykkisiä taitoja. Ajatusten uudelleenjärjestäminen suorituksen kannalta optimaalisella tavalla näytti olevan psyykkisten taitojen tärkein tehtävä. Urheilijan ikä ja tämän suhtautuminen psyykkisten taitojen harjoitteluun tulee myös huomioida valmennusta suunniteltaessa.
-
(2020)Det är vanligt att soldater drabbas av posttraumatiskt stressyndrom (PTSD). Soldater är ofta utsatta för händelser som kan vara traumatiserande och därför har soldater en större benägenhet än civilbefolkningen att utveckla PTSD. Tidigare forskning har skilt granskat om socialt stöd påverkar utvecklingen av PTSD och om socialt stöd har en rehabiliterande inverkan. Forskningen är splittrad då man tidigare separat studerat socialt stöd före traumat, socialt stöd under traumat och socialt stöd efter traumat. Denna litteraturgenomgång ger en helhetsbild av det hela. Mitt syfte med litteraturgenomgången är att öka förståelsen för det sociala stödets roll då det kommer till förebyggande samt rehabilitering av PTSD orsakad av krigföring. I denna litteraturgenomgång kommer det sociala stödets inverkan före under och efter traumat att granskas. Jag har för avsikt att studera på vilket sätt det sociala stödet förebygger och rehabiliterar personer med PTSD. Resultaten visar att socialt stöd fungerar olika före, under och efter traumat. Socialt stöd före traumat är inte i sig självt förebyggande men bygger upp en resiliens hos personen som sedan i sin tur skyddar mot PTSD. Under traumat fungerar socialt stöd som en buffert mot PTSD. Här spelar det en roll hur den person som ger stödet reagerar då soldaten öppnar sig. Efter traumat kan socialt stöd delas upp i förebyggande samt rehabiliterande stöd. I förebyggande syfte har socialt stöd en inverkan, det är av stor vikt vem det är som ger det sociala stödet. I rehabiliterande syfte fungerar inte socialt stöd ensamt men socialt stöd kan få veteraner som annars inte skulle söka sig till terapi att söka sig till terapi och sedan hålla sig kvar i terapin. PTSD har en eroderande effekt på det sociala stödet vilket är något som är viktigt att beakta då man funderar över insatser som kunde riktas till familjen. De slutsatser som kan dras av detta är att socialt stöd är viktigt. Speciellt i sin roll som en buffert men även i sin samverkan med terapi. Det bör alltså läggas mer resurser på forskning samt strukturer som bygger på socialt stöd.
-
(2019)Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli tuottaa integroiva kirjallisuuskatsaus afaattisen puheen itsekorjausten ja itsemonitoroinnin yhteydestä afasiasta toipumiseen. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että puheen itsekorjausyrityksiä ja itsemonitoroinnin haasteita esiintyy afaattisilla puhujilla terveitä verrokkeja enemmän. Afaattinen puhe katkeaa useammin itsekorjausyrityksiin ja on sujumattomampaa kuin ei-afaattinen puhe. Lisäksi afaattisten puhujien välillä on eroja itsekorjaus- ja itsemonitorointitaidoissa. Toistaiseksi ei tiettävästi ole tehty katsausta siitä, ennustaako itsekorjaus- tai itsemonitorointitaito ja sen kehittyminen afasian oirekuvan lieventymistä tai oppimista. Tässä tutkielmassa vastataan kysymykseen siitä, ovatko puheen itsekorjaukset ja itsemonitorointi yhteydessä afasiasta toipumiseen. Toipuminen määritellään tässä tutkielmassa sisältämään sekä spontaanin toipumisen että kuntoutuksella aikaansaadut hyödyt ja lisäksi oppimisen. Tämän tutkielman tutkimusmenetelmä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Tutkielman systemaattinen tiedonhaku kohdistettiin kolmeen tietokantaan. Aineistoon sisällytetyt tutkimusartikkelit valikoituivat Pubmed- ja Scopus-tietokannoista hakulausekkeella (aphasi*) AND (self-correct* OR self-monitor*). Poissulkukriteerien kautta lopulliseen aineistoon valikoitui viisi tutkimusartikkelia, jotka käsittelivät itsekorjausten ja/tai itsemonitoroinnin yhteyttä toipumiseen tai oppimiseen afasiassa. Aineistoon sisältyvät tutkimukset olivat ilmestyneet USA:ssa tai Iso-Britanniassa aikavälillä 1958-2016 ja ne oli toteutettu toisistaan poikkeavilla tutkimusmenetelmillä, mistä johtuen koehenkilöiden ja interventioiden välillä oli huomattavaa vaihtelua. Analysoidun aineiston perusteella voidaan todeta, että puheen itsekorjauksilla ja itsemonitoroinnilla on korrelatiivinen yhteys afasiasta toipumiseen kielellisten taitojen kehittymisen kautta. Aineistossa löydettiin kausaalinen yhteys ainoastaan spontaanien nimeämisen itsekorjausten ja oppimisen väliltä. Itsekorjausten ja itsemonitoroinnin yhteydestä toipumiseen ja oppimiseen tarvittaisiin kuitenkin lisää kokeellista tutkimusta. Tulosten antaman näytön perusteella afaattisen henkilön itsekorjaus- ja itsemonitorointitaitoja voitaisiin käyttää kliinisessä työssä kielellisten taitojen arvioinnin ja ennusteen luomisen pohjana. Erityisesti afaattisen henkilön alkutilanteen itsekorjausyrityksiä voitaisiin käyttää kielellisen kehityksen ennustajana ja itsekorjattuja sanoja kuntoutuksen pohjana.
-
(2016)In this thesis I review the research literature about possible connections between the perception of speech prosody and music. First I present some studies regarding the perception of speech prosody and second, about music perception in general. In the first sections I focus mainly on relatively early perceptive processing, connections between perception and the motor system, and perception of emotions in speech and music. Speech prosody as a term refers to the music-like features of speech, such as pitch, loudness and tempo. The prosodic features of language can have emotional as well as linguistic content. This is why in prosody literature the phenomenon is often divided into linguistic prosody and affective or emotional prosody. Because of emotional prosody, it is possible to recognize different emotions from speech signal. Linguistic prosody refers to the role of speech prosody in speech segmentation and clause categorization. In the brain, prosodic features are processed ventrally in the right auditory cortex and frontal cortex. The motor system also contributes to the perception and production of prosody, especially in emotional prosody. Like prosody, music has melodic and rhythmic features that are in part processed separately in the brain. Both pitch and rhythm are processed first in the right auditory cortex. The motor system is also involved in the perception of rhythm and emotion. Consequently, the perception of music and prosody seems to overlap in some parts of the brain. Evidence for overlapping processes can also be seen in transfer effects from music to prosody perception, which seems to improve with musical training. Also problems in music perception in amusia or schizophrenia appear to be related to deficits in perception of prosody. There seems to be several connections between prosody and music perception, possibly related to similar processing of melodic and temporal features. The connection between language and music has traditionally been attributed to similar syntactic structures, but prosody could also be a convincing option. However, more research on this topic is needed.
-
(2019)Tavoitteet. Puheen prosodisten piirteiden havaitsemisen aivomekanismit unohdetaan usein pu-heen havaitsemisen yleisistä malleista, vaikka puheen voimakkuuteen, aikaan tai ajoitukseen sekä sävelkorkeuteen liittyvät piirteet ovat tärkeitä puheen rakenteiden ja jopa tunteiden ilmai-semisen suhteen. Yhtenä kanditutkielmani tavoitteena oli kuvailla kirjallisuuskatsauksen kei-noin puheen prosodisten piirteiden havaitsemisen aivomekanismeja ja selvittää miten prosodian havaitsemisen aivomekanismit ilmenevät suhteessa puheen havaitsemiseen. Menetelmät. Kanditutkielmani tutkimusmenetelmä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Aineisto kirjallisuuskatsaukseen muodostettiin käyttämällä kahta tietokantaa, jotka olivat Ovid Medline ja Scopus. Hakusanoiksi valikoituivat englanninkieliset termit prosody perception (prosodian ha-vaitseminen), speech perception (puheen havaitseminen), prosody (prosodia), pitch (sävelkor-keus), length of sound (äänen pituus), sound pressure (äänen paino), acoustic duration (akusti-nen kesto), acoustic intensity (akustinen intensiteetti), brain mechanism (aivomekanismi) sekä magnetic resonance imaging (magneettiresonanssikuvaus). Lopullinen aineisto koostui kuudesta tutkimusartikkelista. Tulokset ja johtopäätökset. Tämän kirjallisuuskatsauksen tuloksissa puheen prosodisia piirteitä käsiteltiin yleisimmin ohimolohkon alueilla painottuen aivojen oikeanpuoleiselle aivopuoliskol-le. Ohimolohkon alueiden jälkeen yleisimmin puheen prosodiaa käsiteltiin aivojen otsalohkon alueilla. Otsalohkojen aktivaatio painottui ohimolohkojen ohella aivojen oikeanpuoleiselle aivo-puoliskolle. Kirjallisuuskatsauksen perusteella myös päälakilohkon motoriset alueet aktivoitui-vat puheen prosodian käsittelyn yhteydessä. Muita puheen prosodian käsittelyssä aktivoituneita aivoalueita olivat muun muassa talamus, basaaligangliot eli tyvitumakkeet sekä pikkuaivot. Pu-heen prosodian havaitseminen ei esiintynyt pelkästään aluekohtaisena aktivaationa, sillä proso-dian yhteydessä aktivoituneiden alueiden välillä tapahtui myös tiedonsiirtoa eri käsittelyreittien kautta. Johtopäätöksenä tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan todeta, että puheen prosodiaa käsitellään yleisimmin oikeanpuoleisen aivopuoliskon ohimo- ja otsalohkon alueilla sekä päälakilohkon alueilla kuitenkin niin, että aivoalueet ovat yhteydessä toisiinsa aktiivisesti.
-
(2019)Aims. Sustainable development has been one of the most discussed topics over the past decades. Changes towards sustainable way of life are demanded increasingly more as the state of environment deteriorates. Sustainable development has also received a central status in curricula and in contents of subjects as home economics. Textbooks are still often important tools in studying. The aim of this study is to find out what kind of discourses are used in textbooks of home economics in speech considering sustainable development and are there features of educationally acceptable teaching or indoctrination in these discourses. Research questions are: 1) What kind of discourses are used in textbooks of home economics in speech considering sustainable development? 2) What kind of features of educationally acceptable teaching or indoctrination can be recognized in these discourses? The study also participates in discussion of importance of critical thinking and reading and how exercise of power and influencing are present in Finnish textbooks. Methods. This study was carried out analyzing two textbooks of home economics aimed to 7–9-grades in primary school. The study material was analyzed using critical discourse analysis. Results and conclusions. Ten discourses used in textbooks were found: neutral passive, appealing to knowledge/argument, adjectives describing consumer's attitude, evaluating some products as better, appealing to personal and common responsibility, orders, requests, appeals and advices, questions considering consuming, benefits of making sustainable choices, defining sustainable development and goals considering sustainable development in home economics and appealing to feelings. Eight out of ten of discourses contained features of educationally acceptable teaching and seven out of ten features of indoctrination. In most discourses both features were mixed. It seems that there is indoctrination in texts of textbooks to some extent. On the other hand what is interpreted in this study as indoctrination can in other research frames be interpreted for example as using rhetorical methods or other kind of influencing. Thus it's important to carefully ponder if it's possible to claim that it is just indoctrination that is present. Exercise of power and influencing seem to be present in textbooks, despite which concepts considering influencing are used. As conclusion teacher must acknowledge and bring out attempted influencing in textbooks, broaden attitudinal views of books, present reasoning for arguments in books and help pupils develop their critical thinking. Then again can be stated that sustainable development is a political and ethical subject and universally accepted principle. Can sustainable development in general be taught in completely neutral way or be detached from ideologies behind it?
-
(2021)Tavoitteet. Moniammatillinen yhteistyö on tärkeä osa puheterapeutin työtä. Vaikka kommunikaatio-ohjaaja ja tulkki ovat puheterapeutille hyvin erilaiset yhteistyötahot, tähtää yhteistyö heidän kanssaan asiakkaan kommunikaation onnistumiseen. Aiempaa tutkimusta puheterapeutin, kommunikaatio-ohjaajan ja tulkin yhteistyöstä on vähän, mutta se korostavaa sujuvan yhteistyön merkitystä. Tutkimuksen tavoitteena on eritellä puheterapeutin, kommunikaatio-ohjaajan ja tulkin moniammatilliseen yhteistyöhön vaikuttavia edistäviä ja estäviä tekijöitä sekä työnkuvien rajapintoja, joissa voi esiintyä päällekkäisyyksiä. Tutkimus luo pohjaa puheterapeutin ja kommunikaatio-ohjaajan sekä puheterapeutin ja tulkin yhteistyön kehittämiselle. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin integroivan kirjallisuuskatsauksen keinoin. Systemaattinen haku suoritettiin helmikuussa 2021 Scopus, Ovid Medline ja Pubmed -tietokannoista. Hakulauseke muodostettiin yhdistämällä puheterapia ja puhetta tukeva ja korvaava kommunikaatio sekä puheterapia ja tulkkaus roolijakoon tai moniammatilliseen yhteistyöhön. Lopulliseen aineistoon otettiin mukaan englanninkieliset alkuperäistutkimukset, jotka olivat saatavilla ilman erillistä maksua ja jotka vastasivat tutkimuskysymyksiin. Näin valikoidut artikkelit analysoitiin tutkimuskysymyksistä luotujen teemojen avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Puheterapeutin ja kommunikaatio-ohjaajan sekä puheterapeutin ja tulkin yhteistyöhön vaikuttavat tekijät olivat samankaltaisia tutkimusten kesken ja jakautuivat neljään eri osa-alueeseen. Osa-alueet olivat kokemus ja tieto, käytettävissä oleva aika, roolijako sekä yhteistyötaidot ja kommunikaatio. Työnkuvien rajapintoja ei tutkimusaineistossa eritelty, mutta yhteistyötahojen ammattien ja roolien tunteminen olivat yhteistyötä edistäviä tekijöitä. Tietoisuutta tässä tutkimuksessa käsitellyistä ammattiryhmistä ja yhteistyöhön liittyvistä tekijöistä tulee lisätä jo koulutusohjelmissa. Puheterapeutin ja kommunikaatio-ohjaajan välisen yhteistyön tueksi tulisi luoda kansallinen malli tai suositus, jotta yhteistyö toteutuisi tasavertaisesti alueesta riippumatta. Puheterapeutin ja tulkin välistä yhteistyötä edistää kolmivaiheinen toimintatapa, jossa tulkki ja puheterapeutti keskustelevat ennen ja jälkeen varsinaisen tulkkaustilan-teen. Tutkimusta puheterapeutin, kommunikaatio-ohjaajan ja tulkin yhteistyöstä tarvitaan lisää, jotta moniammatillisen yhteistyön käytänteitä voidaan kehittää.
-
(2022)Tavoitteet. Aiempi tutkimus osoittaa puheterapeuteilla olevan rooli osana palliatiivisia hoitotyöryhmiä. Ttutkimuksen mukaan puheterapeuttien työnkuvaan kuuluu nielemistoimintojen ja kommunikaatiokyvyn tukeminen. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli selvittää puheterapeuttien kokemuksia roolista ja työskentelystä osana moniammatillisia palliatiivisia hoitotyöryhmiä ja kartoittaa työnkuvaan liittyviä mahdollisia haasteita. Tavoitteena oli myös tarkastella, ovatko puheterapeuttien kokemukset yhteneviä suhteessa toisiinsa ja aiempaan kirjallisuuteen. Menetelmät. Kandidaatintutkielmassa käytettiin menetelmänä integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaku suoritettiin Scopus-, Ovid MedLine- ja PsycInfo-tietokannoissa helmikuussa 2022. Hakulausekkeeksi muodostui (palliativ* OR “end-of-life care” OR “hospice care”) AND (logopedic* OR slp OR “speech-language patholog*” OR “speech-language therap*”). Katsaukseen sisältyi viisi alkuperäistutkimusta, joista yksi valittiin mukaan käsinpoiminnalla. Tutkimusaineisto analysoitiin systemaattisesti muistiinpanoja ja taulukoita tehden. Tulokset ja johtopäätökset. Puheterapeuttien kokemukset työnkuvastaan olivat melko yhteneviä sekä analysoitujen tutkimusten että aiemman kirjallisuuden välillä. Puheterapeutit kokivat roolinsa tärkeänä, mutta osin sivuutettuna. Työnkuvaan liitetyt haasteet olivat myös yhteneviä aineiston sisällä, haasteet koskivat etenkin eri resurssien ja yhtenevien toimintalinjausten vähäisyyttä, koulutuksen puutetta ja roolin laajuuden ja sisällön epäselvyyttä. Katsauksen perusteella voidaan muodostaa johtopäätös, että puheterapeutit itse kokevat roolinsa palliatiivisessa hoitotyöryhmässä merkittävänä. Lisää tutkimusta kaivataan, jotta puheterapeuttien asiantuntijuutta osana palliatiivista hoitoa voitaisiin hyödyntää vielä tehokkaammin ja esiin nousseita haasteita voitaisiin ratkaista.
-
(2024)Puhetta tukevat ja korvaavat viestinnän keinot (AAC) ovat mahdollistaneet usealle puhevammaiselle keinon itseilmaisuun ja tasavertaisempaan osallisuuteen yhteiskunnassa. Vaikka moni puhevammainen läheisineen on ottanut nämä keinot osaksi arkeaan, ovat tutkimukset osoittaneet monen luopuvan näiden käytöstä. Luopumisen taustalta on tunnistettu tekijöitä, jotka rajoittavat näiden keinojen käyttöä, onnistuneen käyttöönoton taustalta taas edistäviä tekijöitä. Aiemmissa katsauksissa on keskitytty puhevammaisten, heidän läheistensä sekä eri ammattiryhmien kokemuksiin, mutta puheterapeuttien näkemyksiä aiheesta ei vielä ole koostettu. Heidän asiantuntemuksensa voisi tuoda aiheesta arvokasta lisätietoa. Tämän tutkielman tarkoituksena onkin kartoittaa ja koota puheterapeuttien näkemyksiä puhetta tukevien ja korvaavien viestinnän keinojen käyttöä rajoittavista ja edistävistä tekijöistä. Tutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tutkimusartikkelit katsaukseen haettiin joulukuussa 2023 Scopus- ja PubMed-tietokannoista ja hakulausekkeissa käytettiin tutkimuskysymysten kannalta olennaisia termejä. Katsauksen lopullinen aineisto koostui kuudesta artikkelista, jotka täyttivät aineistolle asetetut kriteerit ja vastasivat tutkimuskysymyksiin. Artikkelit oli julkaistu vuosina 2006–2023 ja käsittelevät yhteensä 694 puheterapeutin näkemyksiä aiheesta. Aineiston tarkemman analyysin myötä koostettiin tutkimuskysymysten kannalta oleellisimmat tiedot yhteen ja artikkelien keskiset tiedot taulukoitiin. Puheterapeuttien näkemykset rajoittavista ja edistävistä tekijöistä olivat pitkälti samansuuntaisia aiemman tutkimustiedon kanssa. Negatiiviset asenteet ja uskomukset, tuen puute sekä haasteet itse puhetta tukeviin ja korvaaviin viestinnän keinoihin liittyen rajoittivat näiden käyttöä. Edistävät tekijät puheterapeutit näkivät puolestaan rajoittaville tekijöille käänteisinä. Puheterapeutit kokivat voivansa osaltaan edistää puhetta tukevien ja korvaavien viestinnän keinojen käyttöä, mikäli heillä oli tähän aikaa ja resursseja. Tämän katsauksen tulokset viittaavatkin siihen, että puheterapiaresursseja lisäämällä voitaisiin vähentää rajoittavia tekijöitä ja samalla edistää puhetta tukevien ja korvaavien viestinnän keinojen käyttöä. Koska aihetta ei vielä ole tutkittu Suomessa, olisi tulevaisuudessa perusteltua selvittää näyttäytyvätkö rajoittavat ja edistävät tekijät samanlaisina Suomen kontekstissa.
-
(2023)Tavoitteet. Puheterapeutin työnkuva laajenee tulevaisuudessa yksilön kuntoutuksesta kohti yhteisön ohjausta. Puheterapeutin tulisi huomioida kuntoutettavan yksilön lisäksi yksilön vuo-rovaikutusympäristö ja ohjata lähi-ihmisiä. Puheterapeuttisen kuntoutuksen ratkaisukehän mallissa yksilön lähipiiristä muodostetaan puheterapeutille liittolaispohja tukemaan yksilön ta-voitteiden toteutumista. Ratkaisukehän mallia ei ole kuitenkaan juuri tutkittu, eikä ole tutkittu, miten malli asettuu yhteisöllisen kuntoutuksen viitekehykseen. Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella yhteisöllisen kuntoutuksen ja liittolaisuuden määritelmiä, verrata niitä ratkaisu-kehän malliin ja liittolaispohjaan, ja näin selvittää voidaanko ratkaisukehä mieltää osaksi yh-teisöllisen kuntoutuksen viitekehystä. Menetelmät. Kandidaatintutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Aineistohaku suoritettiin huhtikuussa 2023, Scopus ja ProQuest -tietokannoista. Hakulause-ke koottiin yhteisölliseen kuntoutukseen, liittolaisuuteen ja puheterapiaan viittaavista termeis-tä. Artikkelien tuli olla tuoreita (2020-2023), englanninkielisiä ja vertaisarvioituja alkuperäisiä tutkimuksia, jotka vastasivat tutkimuskysymyksiin ja olivat saatavissa Helsingin yliopiston tunnuksilla. Hakutuloksesta lopulliseen aineistoon valikoitui viisi artikkelia valintakriteerien pe-rusteella ja yksi artikkeli poimittiin manuaalisesti. Lopullinen aineisto analysoitiin laadullisen si-sällönanalyysin ja temaattisen analyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Kirjallisuuskatsauksen perusteella yhteisöllisen kuntoutuksen ja liittolaisuuden määritelmät ovat monitulkintaisia ja sidoksissa toteutettuun tutkimusasetelmaan ja valittuun tutkimusmenetelmään. Puheterapeutin liittolaiset olivat heterogeeninen joukko ja yhteistyön käytänteissä oli variaatiota. Tulokset ratkaisukehän ja määritelmien vertailun osal-ta olivat ristiriistaisia: aineiston tutkimuksissa oli sekä yhdistäviä että erottavia tekijöitä suh-teessa ratkaisukehän malliin, muttei johdonmukaisesti samoja tekijöitä kaikissa tutkimuksis-sa. Yhteisöllisen kuntoutuksen lavean viitekehyksen ja liittolaisuuden heterogeenisen joukon perusteella ratkaisukehän malli asettuu osaksi kyseistä viitekehystä, omana sarkanaan. Jat-kossa teemaa voisi tutkia liittolaisuuden vaikuttavuuden ja tarpeellisuuden näkökulmasta tai vertailla yhteistoiminnallista työskentelyä ohjattuun liittolaisuuteen.
-
(2017)Finland is driving a policy for educational inclusion. Special schools are closing down and local schools are ought to provide the support needed. That said, a lot of special need persons and Alternative and Augmentative Communication (AAC) users are still attending special schools. From the educational inclusion’s point of view that is not a great situation because educational inclusion is a human right – everyone can and should benefit from inclusive education. We are slowly progressing with the idea that one school could provide everyone’s educational needs. That transition requires schools to chance their way of thinking and working. Parents, teachers, speech-language pathologists and several other groups of stakeholders play important roles in building successful inclusion for students who use AAC. The objective of this study is to synthesize the key literature related to different stakeholders and inclusion of AAC users by answering the following research question: “What are the critical success factors of educational inclusion of an AAC user according to different stakeholders?” In order to synthesize the existing academic discussion, this study made a systematic literature review. Six relevant articles were picked and analyzed. A common theme in all six papers was that they provided thoughts of stakeholders related to inclusion of children who either used or required AAC method. The results of this study indicate that the stakeholders quite unanimously picked effective team communication and collaboration as the most important facilitator of successful inclusion. Curriculum modifications was also seen as an important factor but teachers felt that they needed more education related to it. Furthermore, the stakeholders thought that the school should provide more time for teachers to provide the needed support for AAC users who attend a new school.
-
(2022)Tavoitteet. Kelan kuntoutuksessa terapeutteja velvoitetaan käyttämään kansainvälistä GAS-menetelmää tavoitteiden asettamiseen ja kehityksen mittaamiseen osana. Menetelmän soveltaminen logopediseen viitekehykseen on kuitenkin koettu haastavaksi puheterapeuttien keskuudessa. Eniten haasteita koettiin tavoitteiden laatimisessa ja muutoksen kuvaajan eli indikaattorin valitsemisessa. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää aiemman tutkimustiedon avulla, millaisia viestintään liittyviä GAS-tavoitteita puheterapeuttisessa kuntoutuksessa asetetaan, millaisia GAS-menetelmän indikaattoreita käytetään eri viestinnän kuntoutuksen tavoitteiden asettamisessa ja miten viestinnän muutoksen mittaaminen onnistuu GAS-menetelmän avulla. Tämän katsauksen tulosten perusteella voidaan tarkastella ja lisätä puheterapeuttisen tavoitteenasettelun tietämystä GAS-menetelmän soveltamisessa puhetta tukevan ja korvaavan viestinnän osa-alueella. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Aineisto haettiinScopus-, OvidMedline- ja PsycInfo-tietokannoista tammikuussa 2022. Hakulauseke koostui termeistä, jotka liittyivät puhetta tukevaan ja korvaavaan viestintään, viestinnän häiriöihin ja GAS-menetelmään. Aineistoon valikoitui lopulta kuusi alkuperäistutkimusta mukaanotto- ja poissulkukriteerien mukaisesti. Tutkimuksia analysoitiin suhteessa tutkimuskysymyksiin. Aineiston esittely ja päälöydökset tutkimuskysymyksittäin avattiin tulososiossa. Tulokset ja johtopäätökset. Katsaukseen valikoituneissa artikkeleissa tutkittavia oli yhteensä 35, ja he olivat tutkimuksien aikaan 0–18-vuotiaita. Tutkittavien kuntoutusta arvioitiin asettamalla viestintään liittyviä tavoitteita, joita oli yhteensä 73. Tavoitteiden määrä tutkittavaa kohden oli keskimäärin neljä, mutta ne vaihtelivat yhden ja yhdeksän välillä. Tavoitteet liittyivät puhetta tukevaan ja korvaavaan viestintään erilaisissa kielenkäyttötehtävissä, toisen kanssa vuorovaikutustilanteessa ja kouluun liittyvissä tehtävissä sekä apuvälineiden teknisessä oppimisessa ja säännöllisessä käytössä. Kaikissa tutkimuksissa muutos saatiin mitattua. Suurin osa tutkittavista saavutti vähintään puolet tavoitteistaan odotetulla tai suuremmalla kuin odotetulla muutoksella. Suurin osa indikaattoreista liittyi erilaisiin määriin ja avusteisesti viestivän tuen tarpeeseen. Näiden lisäksi oli muita yksittäisiä indikaattoreita. Aineiston tutkimukset vahvistavat sitä, että GAS-menetelmän käyttö menetelmäohjeiden mukaan on vaativaa tavoitteiden laatimisessa ja indikaattorin asettamisessa ja että sen käyttö on kirjavaa myös tutkimuksessa. Katsauksen avulla saatiin hyödyllistä tietoa GAS-tavoitteiden asettamisesta ja muutoksen mitattavuudesta
-
(2017)Puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja, eli AAC-keinoja käyttävän lapsen vuorovaikutus on erilaista kuin tavanomaisesti kehittyneiden lasten, ja usein siihen liittyy haasteita. Kuitenkin lasten välistä vuorovaikutusta pidetään tärkeänä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että AAC-keinoja käyttävien lasten vuorovaikutusta ikätovereiden kanssa on mahdollista lisätä monin erilaisin keinoin. Tässä kirjallisuuskatsauksessa selvitetään, millaisin menetelmin AAC-keinoja käyttävän lapsen ikätoverivuorovaikutusta voi tukea niin, että vuorovaikutus ikätovereiden kanssa lisääntyy. Lisäksi tarkastellaan sitä, millaisia muutoksia ikätoverivuorovaikutuksessa näiden interventioiden seurauksena tapahtuu. Tutkimuksen toteutustapa on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tutkimusaineisto kerättiin neljästä eri tietokannasta ja lopulliseen aineistoon valikoitui 12 artikkelia. Artikkeleissa käsiteltävät tutkimukset ovat laadullisia tapaus- tai monitapaustutkimuksia. Yksittäisissä tutkimuksissa tutkittavien lukumäärät olivat pieniä (1-5 AAC-keinoja käyttävää lasta). Yhteenlaskettuna aineiston otoskoko oli 31 puhevammaista, AAC-keinoja käyttävää lasta. Tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella vuorovaikutusta AAC-keinoja käyttävän lapsen ja hänen ikätovereidensa välillä oli mahdollista lisätä monin erilaisin, yhteisöllisen kuntoutuksen keinoin. Ikätoverivuorovaikutuksessa tapahtuvia muutoksia oli tutkimusaineistossa mitattu useimmiten kommunikointivuorojen määrällisenä lisääntymisenä lasten välillä, jota havaittiin kaikissa sitä tarkastelevissa tutkimuksissa. Aineiston perusteella vaikuttaa siltä, että jo huomion kiinnittäminen vuorovaikutukseen ja AAC-keinoja käyttävän lapsen osallistumiseen yhteisössään sekä lasten rohkaiseminen ja ohjaaminen yhteiseen vuorovaikutukseen vaikuttaa vuorovaikutusta lisäävästi AAC-keinoja käyttävän lapsen ja hänen ikätovereidensa välillä. Mikään yksittäinen keino tai interventio ei nouse esille selvästi toista parempana tai tehokkaampana. Aineisto korostaa kuitenkin vahvasti yhteisöllistä kuntoutusta.
-
(2024)Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella kasvattajien asenteita ja ajatuksia seksuaalikasvatuksesta varhaiskasvatuksessa. Lisäksi tavoitteena oli haastaa kasvattajat pohtimaan omia asenteita peilaten niitä omaan työhönsä varhaiskasvatuksessa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kasvattajien asenteet seksuaalikasvatuksesta vaihtelevat, mutta kokevat aiheen kuitenkin tärkeäksi. Aihe on tärkeä ja ajankohtainen. Halusin tehdä tutkimuksen aiheesta, joka herättää ajatuksia, mielipiteitä sekä haastaa kasvattajia pohtimaan omia asenteitaan seksuaalikasvatusta kohtaan. Menetelmät. Tutkimuksen menetelmä oli laadullinen tutkimus. Laadullisen tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä oli lomakekysely, joka toteutettiin kyselytutkimuksena e-lomakkeella. Lomakkeessa oli seitsemän avointa kysymystä, joista viimeinen oli vapaavalintainen. Tutkimus oli suunnattu varhaiskasvatuksessa työskenteleville kasvattajille. Kyselytutkimukseen vastasi 11 kasvattajaa, joista suurin osa oli varhaiskasvatuksen opettajia. Tutkimusaineistoa analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin periaattein. Aineiston analysoinnissa hyödynsin asiayhteyksien luokittelua ja teemoittelua. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimus on osoittanut, että kasvattajien asenteet ja ajatukset seksuaalikasvatuksesta varhaiskasvatuksessa olivat positiivisia. Kasvattajat olivat pohtineet kysymyksiä monipuolisesti, mikä näkyi vastausten laadussa. Kasvattajat kokivat aiheen tärkeäksi ja suurin osa luontevaksi. Vessasana-termi herätti kasvattajissa mielipiteitä ja ajatuksia termin käytön ongelmallisuudesta. Seksuaalikasvatuksen luontevuus varhaiskasvatuksessa oli osalle kasvattajista haastavaa, kun taas suurin osa kasvattajista kertoi sen olevan hyvinkin luontevaa. Kasvattajat toivoivat koulutusta ja materiaalia seksuaalikasvatuksesta lisää. Koulutusta on hyvin vähän saatavilla ja se voi vaikuttaa seksuaalikasvatuksen puutteeseen varhaiskasvatuksessa. Vastauksista huomasi, että aihe on arka, tabu ja se herättää erilaisia mielipiteitä. Kehonosien ja kehon toimintojen oikeat nimet tulisi opettaa lapsille heti alkuun, jotta tulevaisuudessa vältyttäisiin häpeästä omaa kehoa kohtaan.
Now showing items 4989-5008 of 7170