Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Breilin, Ria (2022)
    Tavoitteet. Kelan kuntoutuksessa terapeutteja velvoitetaan käyttämään kansainvälistä GAS-menetelmää tavoitteiden asettamiseen ja kehityksen mittaamiseen osana. Menetelmän soveltaminen logopediseen viitekehykseen on kuitenkin koettu haastavaksi puheterapeuttien keskuudessa. Eniten haasteita koettiin tavoitteiden laatimisessa ja muutoksen kuvaajan eli indikaattorin valitsemisessa. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää aiemman tutkimustiedon avulla, millaisia viestintään liittyviä GAS-tavoitteita puheterapeuttisessa kuntoutuksessa asetetaan, millaisia GAS-menetelmän indikaattoreita käytetään eri viestinnän kuntoutuksen tavoitteiden asettamisessa ja miten viestinnän muutoksen mittaaminen onnistuu GAS-menetelmän avulla. Tämän katsauksen tulosten perusteella voidaan tarkastella ja lisätä puheterapeuttisen tavoitteenasettelun tietämystä GAS-menetelmän soveltamisessa puhetta tukevan ja korvaavan viestinnän osa-alueella. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Aineisto haettiinScopus-, OvidMedline- ja PsycInfo-tietokannoista tammikuussa 2022. Hakulauseke koostui termeistä, jotka liittyivät puhetta tukevaan ja korvaavaan viestintään, viestinnän häiriöihin ja GAS-menetelmään. Aineistoon valikoitui lopulta kuusi alkuperäistutkimusta mukaanotto- ja poissulkukriteerien mukaisesti. Tutkimuksia analysoitiin suhteessa tutkimuskysymyksiin. Aineiston esittely ja päälöydökset tutkimuskysymyksittäin avattiin tulososiossa. Tulokset ja johtopäätökset. Katsaukseen valikoituneissa artikkeleissa tutkittavia oli yhteensä 35, ja he olivat tutkimuksien aikaan 0–18-vuotiaita. Tutkittavien kuntoutusta arvioitiin asettamalla viestintään liittyviä tavoitteita, joita oli yhteensä 73. Tavoitteiden määrä tutkittavaa kohden oli keskimäärin neljä, mutta ne vaihtelivat yhden ja yhdeksän välillä. Tavoitteet liittyivät puhetta tukevaan ja korvaavaan viestintään erilaisissa kielenkäyttötehtävissä, toisen kanssa vuorovaikutustilanteessa ja kouluun liittyvissä tehtävissä sekä apuvälineiden teknisessä oppimisessa ja säännöllisessä käytössä. Kaikissa tutkimuksissa muutos saatiin mitattua. Suurin osa tutkittavista saavutti vähintään puolet tavoitteistaan odotetulla tai suuremmalla kuin odotetulla muutoksella. Suurin osa indikaattoreista liittyi erilaisiin määriin ja avusteisesti viestivän tuen tarpeeseen. Näiden lisäksi oli muita yksittäisiä indikaattoreita. Aineiston tutkimukset vahvistavat sitä, että GAS-menetelmän käyttö menetelmäohjeiden mukaan on vaativaa tavoitteiden laatimisessa ja indikaattorin asettamisessa ja että sen käyttö on kirjavaa myös tutkimuksessa. Katsauksen avulla saatiin hyödyllistä tietoa GAS-tavoitteiden asettamisesta ja muutoksen mitattavuudesta
  • Savolainen, Emma (2017)
    Puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja, eli AAC-keinoja käyttävän lapsen vuorovaikutus on erilaista kuin tavanomaisesti kehittyneiden lasten, ja usein siihen liittyy haasteita. Kuitenkin lasten välistä vuorovaikutusta pidetään tärkeänä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että AAC-keinoja käyttävien lasten vuorovaikutusta ikätovereiden kanssa on mahdollista lisätä monin erilaisin keinoin. Tässä kirjallisuuskatsauksessa selvitetään, millaisin menetelmin AAC-keinoja käyttävän lapsen ikätoverivuorovaikutusta voi tukea niin, että vuorovaikutus ikätovereiden kanssa lisääntyy. Lisäksi tarkastellaan sitä, millaisia muutoksia ikätoverivuorovaikutuksessa näiden interventioiden seurauksena tapahtuu. Tutkimuksen toteutustapa on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tutkimusaineisto kerättiin neljästä eri tietokannasta ja lopulliseen aineistoon valikoitui 12 artikkelia. Artikkeleissa käsiteltävät tutkimukset ovat laadullisia tapaus- tai monitapaustutkimuksia. Yksittäisissä tutkimuksissa tutkittavien lukumäärät olivat pieniä (1-5 AAC-keinoja käyttävää lasta). Yhteenlaskettuna aineiston otoskoko oli 31 puhevammaista, AAC-keinoja käyttävää lasta. Tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella vuorovaikutusta AAC-keinoja käyttävän lapsen ja hänen ikätovereidensa välillä oli mahdollista lisätä monin erilaisin, yhteisöllisen kuntoutuksen keinoin. Ikätoverivuorovaikutuksessa tapahtuvia muutoksia oli tutkimusaineistossa mitattu useimmiten kommunikointivuorojen määrällisenä lisääntymisenä lasten välillä, jota havaittiin kaikissa sitä tarkastelevissa tutkimuksissa. Aineiston perusteella vaikuttaa siltä, että jo huomion kiinnittäminen vuorovaikutukseen ja AAC-keinoja käyttävän lapsen osallistumiseen yhteisössään sekä lasten rohkaiseminen ja ohjaaminen yhteiseen vuorovaikutukseen vaikuttaa vuorovaikutusta lisäävästi AAC-keinoja käyttävän lapsen ja hänen ikätovereidensa välillä. Mikään yksittäinen keino tai interventio ei nouse esille selvästi toista parempana tai tehokkaampana. Aineisto korostaa kuitenkin vahvasti yhteisöllistä kuntoutusta.
  • Parkkonen, Matilda (2024)
    Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella kasvattajien asenteita ja ajatuksia seksuaalikasvatuksesta varhaiskasvatuksessa. Lisäksi tavoitteena oli haastaa kasvattajat pohtimaan omia asenteita peilaten niitä omaan työhönsä varhaiskasvatuksessa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kasvattajien asenteet seksuaalikasvatuksesta vaihtelevat, mutta kokevat aiheen kuitenkin tärkeäksi. Aihe on tärkeä ja ajankohtainen. Halusin tehdä tutkimuksen aiheesta, joka herättää ajatuksia, mielipiteitä sekä haastaa kasvattajia pohtimaan omia asenteitaan seksuaalikasvatusta kohtaan. Menetelmät. Tutkimuksen menetelmä oli laadullinen tutkimus. Laadullisen tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä oli lomakekysely, joka toteutettiin kyselytutkimuksena e-lomakkeella. Lomakkeessa oli seitsemän avointa kysymystä, joista viimeinen oli vapaavalintainen. Tutkimus oli suunnattu varhaiskasvatuksessa työskenteleville kasvattajille. Kyselytutkimukseen vastasi 11 kasvattajaa, joista suurin osa oli varhaiskasvatuksen opettajia. Tutkimusaineistoa analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin periaattein. Aineiston analysoinnissa hyödynsin asiayhteyksien luokittelua ja teemoittelua. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimus on osoittanut, että kasvattajien asenteet ja ajatukset seksuaalikasvatuksesta varhaiskasvatuksessa olivat positiivisia. Kasvattajat olivat pohtineet kysymyksiä monipuolisesti, mikä näkyi vastausten laadussa. Kasvattajat kokivat aiheen tärkeäksi ja suurin osa luontevaksi. Vessasana-termi herätti kasvattajissa mielipiteitä ja ajatuksia termin käytön ongelmallisuudesta. Seksuaalikasvatuksen luontevuus varhaiskasvatuksessa oli osalle kasvattajista haastavaa, kun taas suurin osa kasvattajista kertoi sen olevan hyvinkin luontevaa. Kasvattajat toivoivat koulutusta ja materiaalia seksuaalikasvatuksesta lisää. Koulutusta on hyvin vähän saatavilla ja se voi vaikuttaa seksuaalikasvatuksen puutteeseen varhaiskasvatuksessa. Vastauksista huomasi, että aihe on arka, tabu ja se herättää erilaisia mielipiteitä. Kehonosien ja kehon toimintojen oikeat nimet tulisi opettaa lapsille heti alkuun, jotta tulevaisuudessa vältyttäisiin häpeästä omaa kehoa kohtaan.
  • Karhuvaara, Lotta (2016)
    The effect of dress on identity is widely acknowledged in the study of dress. Ethnic dress has also been considered to influence the ethnic identity of an individual. In previous studies ethnic dress has been regarded as a way to both stand out from the majority and to enhance the cohesion inside an ethnic group. The aim of my study is to explain how ethnic dress affects the ethnic identity of a Romany- and a Sami female. I aim to point out which life events are significant in growing to the culture of one´s ethnic dress. In addition to the influence of one's own ethnic community, I am interested in the role that society plays in making up an ethnic identity. The experiences of ethnic dress and the life stories of informants are at the center of my study. I gathered the data with life course interviews that were conducted in Spring 2012. I interviewed a Sami born in 1984 and a Romany born in 1975, which are both Finnish citizens. The correlation between ethnic identity and ethnic dress was discussed from different aspects, as a lifelong process. Those main aspects were the informants´ attitudes towards ethnic dress in different phases of life, the influence of family and ethnic community in growing into the culture of ethnic dress, communicating through ethnic dress and the majority of society’s attitude towards their ethnic dress. I also used these aspects as themes when analyzing the data and compared the results with each other. Both interviewees experienced that ethnic dress affected their ethnic identity. Their dresses communicated mostly to their own ethnic group, and they did not consider standing out from other people of society as a main motive to use ethnic dress. In both cases family and relatives were in a key position in learning the customs and manners of ethnic dress. In both of these ethnic groups dress culture is dynamic as it is affected by personal taste and fashion. The experience of ethnic identity and attitude towards ethnic dress varies widely amongst every individual. However, ethnic dress is a visible symbol of ethnicity with which differentiation between group members and non-group members is practiced.
  • Penttilä, Marja (2023)
    Tavoitteet. Tässä kirjallisuuskatsauksessa tavoitteena on rakentaa kuvaa Suomessa pääasi-assa 1940-luvulla vallinneesta pula-ajasta. Tarkoituksena on myös selvittää, millaista sään-nöstelyä harjoitettiin, kun haluttiin turvata elatus koko kansalle sekä millaisia vaikutuksia pu-la-ajalla ja säännöstelyllä oli kansalaisten arkeen. Perehdyn tässä kirjallisuuskatsauksessa erikseen myös tekstiilien säännöstelyyn sekä tekstiileihin liittyviin korvikemateriaaleihin. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauk-seen etsittiin aineistoa Google Scholarista, Googlesta ja E-Thesiksen tietokannasta hakusa-noilla pula-aika, säännöstely, korvikemateriaalit, pula-ajan tekstiilit ja musta pörssi. Lopulli-seen tarkasteluun valikoitui yksi säännöstelyn lieveilmiöitä analysoiva maisterintutkielma, kaksi artikkelia, joista toinen käsittelee sota-ajan taloudellista tilannetta ja toinen naisten so-danaikaista asemaa sekä työpanosta. Näiden lisäksi aineistoon valikoitui neljä pula-aikaa yleisesti käsittelevää teosta. Tulokset ja johtopäätökset. Pula-aika ja siitä aiheutunut säännöstely vaikutti voimakkaasti sen ajan kansalaisten elämää. Puutetta oli ruuan lisäksi monista muista asioista, ja ihmiset joutuivat käyttämään kekseliäisyyttä selvitäkseen arjesta. Pula-aika ja säännöstely pakottivat ihmisiä omatoimisuuteen. Myös tekstiilit ja jalkineet joutuivat säännöstelyn alaisiksi. Niitä ei usein saanut edes ostokortin sallimaa määrää. Kaikki mahdollinen kotoa löytyvä ylimääräinen kangas hyödynnettiin vaatetuksessa. Tekstiilien korvikemateriaaleina käytettiin paperia, kan-kaita jatkettiin muun muassa hiuksilla ja eläinten karvoilla. Jalkineisiin tehtiin puupohjat ja päälliset valmistettiin paperista. Talvikengiksi valmistettiin paksusta kankaasta tallukoita. Kansalaiset olivat kekseliäitä ja omavaraisia, mikä auttoi heitä selviämään pula-ajasta.
  • Elgström, Milla (2021)
    Tavoitteet. Ruokahävikki on ajankohtainen ongelma, johon kaivataan ratkaisuja monella eri yhteiskunnan osa-alueella. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia kuluttajien ruokahävikkiä koskevaa julkista keskustelua ja selvittää, minkälaisia asenteita, tunteita ja ruokahävikkiin liittyviä toimintatapoja verkossa julkaistavissa Ylen artikkeleissa on. Aiempi tutkimustieto on osoittanut, että kuluttajien asenteilla ja toiminnalla on suora yhteys toisiinsa, eli suhtautuminen ruokahävikkiin yksilö- ja yhteisötasolla vaikuttaa siihen, paljonko ruokahävikkiä tuotetaan. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin Ylen verkkosivuston uutisjulkaisujen pohjalta. Tutkimusaineistona oli kuusitoista artikkelia ja aineistoa analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Aineiston pohjalta luotiin sekä ruokahävikkiä vähentävien toimintatapojen että asen-teita ja tunteita havainnollistava tyypittely. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa havaittiin, että ruokahävikin vähentämiseen liittyviä tapoja artikkeleissa voitiin jakaa kolmeen osa-alueeseen: kotona, kaupassa ja sosiaalisissa ympäristöissä tapahtuviin toimintatapoihin. Artikkeleissa kuluttajat ja asiantuntijat jakoivat neuvoja ja ohjeita ruokahävikin vähentämiseen. Kuluttajille suunnatut neuvot olivat luonteeltaan arkisia, konkreettisia ja käytännönläheisiä. Kuluttajille suositeltiin esimerkiksi ruuan pakastamista, ruuan aistinvaraista tutkimista ja ’’punalaputettujen’’ tuotteiden ostamista. Tunteita ja asenteita artikkeleissa voitiin tutkimuksen aineiston perusteella jaotella negatiivisiin ja positiivisiin. Ruokahävikkiartikkeleihin oli haastateltu lähinnä positiivisen asenteen omaavia henkilöitä, minkä vuoksi negatiivisia asenteita ja tunteita oli vain vähän. Positiivinen uutisointi vähensi aiemman tutkimustiedon mukaan ruokahävikkiä, mikä selittää tutkimuksessa havainnoituja tuloksia.
  • Jalomäki, Satu (2017)
    This study examines the online learning and teaching materials of the craft from the point of view of the consumer education. The Nordic Council of Ministers published a strategy for consumer education in 2010. The strategy contain proposals of the objectives and content of the consumer education and it is based on the values of sustainable development. Consumer education is a multidisciplinary entity that aims at learning consumer competences. In today’s information society, the most important consumer competence is the ability to choose, evaluate and apply information from different sources. According to the strategy for consumer education the contents of the two integrative themes (sustainable consumption and media and technological literacy) and a one field (management and participation at home) of the strategy should be part of the craft education. The study analyzes which of these contents has already been taken into account and whether some aspect has been ignored. The online learning and teaching materials of the craft have been previously studied from the standpoint of sustainable development, but not purely from the point of view of consumer education. The material of this study was the learning and teaching materials of the consumer information pages (kuluttajatieto) of the Punomo.fi-website. Some of the material was left outside of the analysis, for example, due to duplication or because of merely photos and links. The final size of the material was 60 material pages. The analysis was done with theory-based content analysis. The theory and the analysis units consisted of the contents of the integrative themes and the selected field (management and participation at home) of the strategy for consumer education. Each individual material was analyzed separately with these contents. In addition to this the material was distributed to instructions, tasks and information. The material was also divided into either soft, hard or multi-materials according to the perspective. Three themes of sustainable consumption (resources reduction, recycling, and reuse of materials) were the most prominent themes in the material. These themes were became apparent in recycled materials instructions. Textile cleaning and care was also a prominent theme. Future thinking, systemic thinking and lifecycle thinking are somewhat handled in the material mainly in information pages and tasks. The cultural awareness theme was discussed somewhat in instructions and texts related to multiculturalism and local craftsmanship. In contrast, media and technology literacy skills did not appear much in the material.
  • Laajala, Tiina (2019)
    Psychological scientist have been interested to evolve methods to collect valid and reliable data. In some cases people don´t understand themselves either the reasons for their specific behaviour or answer. Pupils have been said to be the window to a person's soul and data collected from them have been used in psychological study since 1960s. This Bachelor's thesis introduces the kinds of psychological phenomenons that have been discovered to be reflected by pupillary responses. Google Scholar database was used in this thesis and search words were: pupillometry, pupil response, pupil dilation, pupillary light reflex, emotion, arousal, attention, resource allocation, cognition, information processing, fluid intelligence, perception consolidation, autism, schizophrenia, putting. In total, pupil size was affected by physiological state, cognitive effort, perception consolidation, attentional resource allocation and processing emotionally arousing stimulus. Pupillometry is widely used across different disciplines that involve cognitive science. It suits particularly well in certain research questions, such as implicit processing and questions that involve processes not easily amenable to verbal report or simple behavioural responses or those liable to be affected by social desirability.
  • Holappa, Sirpa (2020)
    The aim of this bachelor`s thesis is to clarify the use and maintenance of a wood fire oven. Through these tasks the centre role of the wood fire oven in everyday life of the home was to be described. The idea of this thesis came from the researcher`s own experience of a wood fire oven without a manual. Two students of home economics science participated in this research. The students wrote an essay. The topic of the essay was a wood fire oven. No questions were presented to the students. The only wish from the researcher to the students was to find out experiences and memories of a wood fire oven. The material was analysed by the means of qualitative analysis method. In this study the centre are the wood fire oven and the everyday life of a household. The know-how and tacit knowledge is important to pass from generation to another. The idea has been to have the whole family together by the wood fire oven. This is perhaps the most concrete way to learn by doing.
  • Jarrett, Minka (2017)
    Alzheimer’s disease is often characterised by impaired awareness of one’s cognitive decline or other symptoms. It has been shown to be associated with psychiatric symptoms such as depression, apahty and restlessness. Impaired awareness is also associated with cognitive decline, disturbance in activities of daily living and caregiver burden. However, results remain somewhat conflicting as impaired awareness is indeed a multifaceted issue. Much is known about it, though the extent of research considering the association with impaired awareness and treatment outcomes in Alzheimer’s disease yet remains modest.
  • Kauppinen, Aino (2020)
    Elokuvia on tutkittu jo pitkään. Puvustuksen tehtävä on olla osana elokuvan kokonaisuutta ja rakentaa sitä osaltaan. Puvustuksen ja etenkin elokuvapuvustuksen tutkimuskenttä on hyvin laaja, eikä ajan ilmenemistä ole tutkittu yhtä paljon kuin esimerkiksi hahmojen persoonallisuuksia. Tulevaisuuden tarkastelu elokuvissa vaikuttaa monien katsojien omiin tulevaisuudennäkymiin ja siksi tulisikin pohtia, mitä pienetkin yksityiskohdat kertovat tulevaisuudesta. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitä The Fifth Element -tieteiselokuvan puvustus kertoo elokuvan tulevaisuuskuvasta ja siten laajentaa puvustuksen näkökulmasta fiktiivisten elokuvien tulevaisuuskuvien tutkimusta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja siinä hyödynnettiin semioottista analyysia. Tutkimuksen aineisto koostui The Fifth Element -elokuvan puvustuksesta painottuen kolmen eri hahmon, Vito Corneliuksen, Zorgin ja Ruby Rhodin, asukokonaisuuksiin. Aineistoa analysoitiin erittelemällä asukokonaisuuksien osat ja niistä syntyneitä merkityksiä tulevaisuuskontekstissa. Lopuksi asukokonaisuuksista nousseita merkityksiä verrattiin toisiinsa. Aineistosta havaittiin etenkin materiaalivalintoihin, yhteiskunnalliseen asemaan sekä perinteiden ylläpitämiseen liittyviä piirteitä tulevaisuuden maailmassa. Elokuvan tulevaisuudessa eläinperäisten materiaalien käyttö ei ollut tavanomaista, vaikka samoihin ulkoisiin piirteisiin pyrittiinkin. Uusia vaatemateriaaleja oli myös havaittavissa. Eri ammattiryhmät pyrkivät pukeutumisellaan erottautumaan ja luomaan omia ryhmiä ulkoisten piirteiden avulla. Myös varakkuuden näkyminen asukokonaisuuksissa oli havaittavissa eli ulkomuodolla pyrittiin ilmaisemaan varallisuutta ja asemaa elokuvan tulevaisuudessa. Tulevaisuus rakentui kuitenkin monilta osin perinteiden varaan ja ne olivat vahva osa tulevaisuutta. Useat asukokonaisuuksien osat viestivätkin 1990-luvulle ja 2000-luvulle tyypillisiä piirteitä. Elokuvan tekohetki vaikuttaa kuitenkin elokuvan visuaaliseen ilmeeseen, joten oli täysin luonnollista, että valtaosa yksityiskohdista voitiin kytkeä tekohetkelle tyypilliseen ajatteluun.