Browsing by Title

The present review describes the multidimensional connection between REM sleep and emotional processing as a possible mechanism for explaining depression. Previous studies have found abnormalities in the amount and structure of REM sleep in depressed patients and those who have a high risk for depression. Indeed, REM sleep deprivation has been found to have rapid mood-enhancing effects. Recent behavioral research has explored the effect of REM sleep on emotional memory consolidation and emotional reactivity, as well as the impact of emotional experience on the amount and quality of REM sleep. Two theories accounting for this connection have been suggested. The first proposes that REM sleep consolidates emotional memories, but the associated affective tone is de-potentiated. According to the second model, the emotional change associated with emotional memory is reinforced as a result of REM sleep. The data was collected in December 2018 from the PsychInfo and PubMed databases. A total of nine experimental behavioral studies met the selection criteria and were selected for the review. Seven of these studied the effect of REM sleep on emotional processing while two focused on the effect of an emotional stimulus on REM sleep. The studies reviewed provided support for the emotional memory consolidating effect of REM sleep. However, conflicting results also emerged: in some studies, REM sleep did not have any clear impact on emotional memory. According to the studies using psychophysiological measures, the emotional reactivity associated with memories increased. These results are in line with the model proposing that REM sleep consolidates the emotional charge of the negative emotional memory or at least reduces its attenuation over time. Emotional stimuli had no effect on sleep during the following night. In light of these results, it seems that changes in sleep structure are not immediate. Thus, the connection between REM sleep and emotional processes is not yet clear, and further research is required to understand the role of REM sleep behind mood disorders.

Kanditatavhandlingens syfte är att undersöka vilka regler om konsultation av urfolken som binder den finska staten i beslutsfattandet och huruvida dessa regler möjliggör en verklig möjlighet till påverkan för samerna. Trots att samernas rättigheter ofta har beskrivits som en hög prioritet i Finland har man nämligen på nationell nivå fått ta emot en hel del kritik både för sin lagstiftning som berör konsultationsskyldigheten men även för hur den tillämpas i praktiken. Kandidatuppsatsen tar därför avstamp i den här kritiken för att undersöka hur konsultationer bör gå till enligt existerande rättsnormer samt hur Finlands implementering av dessa påverkar samernas reella möjligheter till inflytande. För detta ändamål används en kombination av den rättsdogmatiska och rättssociologiska metoden för att inte endast ge en bild av den gällande rätten utan även den kontext inom vilket rätten appliceras. På internationell nivå återfinns flera rättskällor som är av betydelse med tanke på Finlands internationella förpliktelser. I det här arbetet sker analysen utgående från de bestämmelser om konsultation som återfinns i FN:s deklaration om ursprungsfolkens rättigheter (UNDRIP), Konventionen och ursprungsfolk och stamfolk (ILO nr. 169) samt FN:s konvention om medborgerliga och politiska rättigheter (MP-konventionen). Vid granskning av dessa blir det däremot tydligt att det inte finns endast en entydig definition på vad konsultation av urfolken innebär och hur detta bör ta sig uttryck i praktiken. Ifråga om den nationella lagstiftningen utgör 9 § i sametingslagen den huvudsakliga rättskällan för konsultationer. Lagen föreskriver om myndigheternas förhandlingsplikt med samernas representativa organ Sametinget och begränsar sig till samernas hembygdsområde Sápmi. Vid sidan av relevant lagstiftning som berör konsultationsplikten, inkluderas även rättspraxis som berör urfolkens rätt till kultur, och en analys av den betydelse som konsultationer ges vid bedömningen av huruvida en kränkning av urfolkens rättigheter har ägt rum. Kandidatuppsatsen visar att förhandlingsplikten i 9 § i sametingslagen i sin nuvarande form är otydlig och att implementeringen av den ofta sker på ett bristfälligt sätt, vilket har en klart negativ inverkan på Sametingets möjligheter till verkligt inflytande i beslutsfattandet.

Populära teman inom populärmusiken har länge varit, och fortfarande är, sex och kärlek. Musikvideor är en väsentlig del av dagens populärmusik och debatt har förts kring de uppfattade negativa, stereotypiska bilderna av sexualitet som musikvideor kan presentera samt möjligheterna till icke-konformativa, progressiva representationer inom dem. Målet med avhandlingen är att studera hur sexualitet representeras inom populärmusikens musikvideor med fokus på objektifiering och självsexualisering. Viktiga frågor avhandlingen behandlar är hur sexualisering samt objektifiering tar plats inom musikvideor, hur dessa representationer skiljer sig åt på basen av kön, etnicitet och sexuell läggning samt under vilka villkor sexualisering innebär objektifiering. Avhandlingen behandlar också möjligheterna till aktörskap i valet att delta i samt presentera sig själv som ett subjekt inom musikvideornas sexuella innehåll.

Tavoitteet. Puheen dyspraksia on neurologinen lapsuuden puheen häiriö, jonka kolme pääpiir-rettä ovat puheliikkeiden epäjohdonmukaisuus, äännesiirtymien sekä äänteiden vääristymät ja epänormaali prosodia. Australiassa kehitetty ReST kuntoutusmenetelmä pureutuu puheen dys-praksian pääpiirteisiin käyttäen pohjanaan motorisen oppimisen teorioita. Aiemmat tutkimukset ovat antaneet positiivisia tuloksia ReST kuntoutusmenetelmän vaikuttavuudesta puheen dys-praksian kuntoutuksessa. ReST kuntoutusmenetelmän keskiössä on intensiivinen kuntoutusjak-so, sekä suuret epäsanojen toistomäärät. Kotona tapahtuvan eli kotikuntoutuksen avulla inten-siivisyys voidaan saavuttaa osallistuttamalla vanhempi mukaan kuntoutuksen toteuttamiseen. Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia ReST kuntoutusmenetelmän vaikuttavuutta puheen dyspraksiassa selvittämällä, miten ReST kuntoutusmenetelmä vaikuttaa puheen dyspraksiaan sekä mikä on kotikuntoutuksena toteutetun ReST kuntoutusmenetelmän vaikuttavuus. Menetelmät. Tutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tutkielman aineistohaussa käytettiin Medline sekä Psycinfo -tietokantoja ja aineistohaku suoritettiin tam-mikuun 2023 aikana. Hakulausekkeeksi muodostui (”childhood apraxia of speech” OR ”deve-lopmental apraxia of speech” OR ”developmental verbal dyspraxia”) AND (”ReST” OR ”Ra-pid syllable transition” OR ”TEMPO”). Tulosten tarkastelujen ja rajaamisen jälkeen tutkimusai-neistoksi valikoitui neljä artikkelia sekä maksumuurin takana ollut yksi artikkeli, jota pyydettiin tutkijalta itseltään. Artikkelit oli julkaistu vuosina 2015–2021. Tulokset ja johtopäätökset. Puheterapeutin toteuttama lähikuntoutus paransi tutkittavien tulok-sia kaikissa mitatuissa osa-alueissa tilastollisesti merkitsevästi verrattuna lähtötasoon nähden. Myös kotikuntoutuksena puheterapeutin toteuttama verkkovälitteinen etäkuntoutus oli vaikut-tavaa, joskin tavoitetut tulokset eivät kaikilla tutkittavista pysynyt kuntoutusjakson jälkeisissä mittauksissa. Sen sijaan vanhemman toteuttama kotikuntoutus paransi osalla tutkittavien tulok-sia lähtötasoon nähden vain tietyllä mitattavista osa-alueista ja yksi tutkittava ei hyötynyt kun-toutuksesta ollenkaan. Tutkielman tulosten perusteella ReST kuntoutusmenetelmän käyttö pu-heen dyspraksian kuntoutuksessa on vaikuttavaa, mutta kuntoutus tulee toteuttaa puhetera-peutin toimesta, ei vanhemman toteuttamana. Tutkimusta on aiheesta kuitenkin vielä vähän ja varsinkin ReST kuntoutusmenetelmän kääntäminen suomen kielelle sopivaksi ja sen vaikutta-vuuden tutkiminen olisi Suomen puheterapeuteille tärkeää.

The purpose on this study was to find out how to prevent children´s social exclusion in kindergarten, how to teach and lead children`s peer interaction and what kind of signs in child behaviour and action indicate a possible risk of social exclusion. Social exclusion is a complex concept and it is thought to be a long- term process where human drifts to the edge of society. For this reason, studying social exclusion for young children has been limited. There is a need for information how to support from the very beginning in order to increase wellbeing and to prevent social exclusion. In their earlier studies Laine and Neitola have found that social exclusion from peer group begins already in the early years. As a research material I used three kindergartens teachers’ interviews. The nature of this study is qualitative, and the method of collective data was semi-structured theme interviews. The material was analysed by content analysis. The result of the research showed that the learning and guiding social and emotional skills as well as children participation and equality in the kindergarten peer group are the best ways to prevent social exclusion. Learning peer interaction skills was seen as an important part of everyday life and it was clearly invested in each group. Peer interaction skills was especially supported in children`s play. Besides learning and expressing emotional skills was considered an important part of the peer interaction. The behaviour and action that indicates the risk of being excluded proved to be extreme behaviour. Especially the result showed that children who behaved aggressively or withdrawingly were in the risk group of exclusion. Weak social and emotional skills seem to be behind for children who are risk of exclusion.

Tavoitteet. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli selvittää rikostaustaisuuden yleisyyttä sekä tehtyjen rikosten erityispiirteitä henkilöillä, joilla on autismikirjon häiriö. Tutkimuksessa selvitettiin, onko henkilöillä, joilla on autismikirjon häiriö, kohonnut riski rikostaustaisuuteen ja millaisia ovat heidän tekemiensä rikosten erityispiirteet. Lisäksi selvitettiin kommunikaatiovaikeuksien ilmenemistä rikostaustaisilla henkilöillä, joilla on autismikirjon häiriö. Aiemmissa tutkimuksissa on saatu ristiriitaista tietoa siitä, onko autismikirjon häirö itsenäinen riskitekijä rikoksiin syyllistymiselle. Menetelmät. Tämä kandidaatintutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Tutkielmassa käytettiin systemaattisen tiedonhaun keinoja ja lopullinen haku tehtiin Ovid Medline ja Scopus-tietokannoista. Aineistohaku suoritettiin helmikuussa 2021. Lopulliseksi aineistoksi valikoitui valintakriteerien perusteella kuusi artikkelia. Lisäksi yksi artikkeli poimittiin manuaalisesti.Tulokset raportoitiin tutkimuskysymyksittäin ja niitä myös pohdittiin suhteessa esi-tettyihin tutkimuskysymyksiin ja aiempaan tutkimukseen. Aineistoa tarkasteltiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Katsauksen tulosten perusteella henkilöillä, joilla on autismikirjon häiriö, ei näyttäisi olevan kohonnutta riskiä rikoksiin. Tulokset olivat ristiriidassa siitä, onko henkilöillä, joilla on autismikirjon häiriö, taipumusta syyllistyä tietyn rikostyypin rikoksiin. Tutkimukseen valikoituneesta aineistosta ei löytynyt toistuvia kommunikatiivisia erityispiirteitä rikostaustaisilla henkilöillä, joilla on autismikirjon häiriö. Yhdestä tutkimuksesta saatiin kuitenkin viitteitä siitä, että asioiden kirjaimellisella ymmärtämisellä sekä pakonomaisilla kiinnostuksenkohteilla saattaisi olla yhteys tehtyjen rikosten motiiveihin.

Tavoitteet. Hyvät sosiaaliset taidot tarjoavat perustan toimivalle vuorovaikutukselle ja mah-dollistavat henkilökohtaisten tavoitteiden toteuttamisen toiset ihmiset samalla huomioiden. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että rikostaustaisten nuorten sosiaaliset taidot eivät ole kehittyneet kulttuurisesti hyväksytylle tasolle. Sosiaalisten taitojen kuntoutukseen on ole-massa useita eri menetelmiä, eikä kentällä ole toistaiseksi käytössä yhtä selkeää linjausta vaikuttavaksi todetusta kuntoutusmuodosta. Vaikuttavamman kuntoutuksen muodostamisek-si on tiedettävä, millaisia tekijöitä vaikuttaa rikollisen käyttäytymisen taustalla. Tämän kandi-daatintutkielman tavoitteena oli selvittää, millaisia rikostaustaisten nuorten sosiaaliset taidot ovat ja millaisia tuloksia on saatu näiden kuntoutuksella. Menetelmät. Kandidaatintutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Aineistohaku suoritettiin maaliskuussa 2021 Scopus-, Ebscohost- ja Web of Science -tietokannoista. Hakulauseke muodostettiin sosiaalisiin taitoihin ja rikostaustaisiin nuoriin viit-taavista termeistä. Artikkelien tuli olla englanninkielisiä ja vertaisarvioituja alkuperäisiä tutki-muksia, jotka vastasivat vähintään yhteen kandidaatintutkielman tutkimuskysymyksistä. Ha-kutuloksesta lopulliseen aineistoon valikoitui valintakriteereiden perusteella neljä artikkelia. Lisäksi aineistoon valikoitiin mukaan yksi artikkeli manuaalisella poiminnalla. Kandidaatintut-kielman lopullinen tutkimusaineisto koostui viidestä artikkelista, joita analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin rikostaustaisten nuor-ten sosiaalisia taitoja ja kuntoutuksen vaikuttavuutta niihin. Rikostaustaisilla nuorilla havaittiin esiintyvän heikkoja sosiaalisia taitoja. Kuntoutus näyttäytyi mahdollisuutena tukea, kehittää ja ylläpitää rikostaustaisten nuorten sosiaalisten taitojen tasoa. Rikostaustaisten nuorten sosi-aalisia taitoja tulisi arvioida ja mahdolliset sosiaalisten taitojen haasteet tulisi ottaa huomioon kuntoutuksessa.