Browsing by Title
Now showing items 5160-5179 of 7170
-
(2018)The purpose on this study was to find out how to prevent children´s social exclusion in kindergarten, how to teach and lead children`s peer interaction and what kind of signs in child behaviour and action indicate a possible risk of social exclusion. Social exclusion is a complex concept and it is thought to be a long- term process where human drifts to the edge of society. For this reason, studying social exclusion for young children has been limited. There is a need for information how to support from the very beginning in order to increase wellbeing and to prevent social exclusion. In their earlier studies Laine and Neitola have found that social exclusion from peer group begins already in the early years. As a research material I used three kindergartens teachers’ interviews. The nature of this study is qualitative, and the method of collective data was semi-structured theme interviews. The material was analysed by content analysis. The result of the research showed that the learning and guiding social and emotional skills as well as children participation and equality in the kindergarten peer group are the best ways to prevent social exclusion. Learning peer interaction skills was seen as an important part of everyday life and it was clearly invested in each group. Peer interaction skills was especially supported in children`s play. Besides learning and expressing emotional skills was considered an important part of the peer interaction. The behaviour and action that indicates the risk of being excluded proved to be extreme behaviour. Especially the result showed that children who behaved aggressively or withdrawingly were in the risk group of exclusion. Weak social and emotional skills seem to be behind for children who are risk of exclusion.
-
(2021)Tavoitteet. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli selvittää rikostaustaisuuden yleisyyttä sekä tehtyjen rikosten erityispiirteitä henkilöillä, joilla on autismikirjon häiriö. Tutkimuksessa selvitettiin, onko henkilöillä, joilla on autismikirjon häiriö, kohonnut riski rikostaustaisuuteen ja millaisia ovat heidän tekemiensä rikosten erityispiirteet. Lisäksi selvitettiin kommunikaatiovaikeuksien ilmenemistä rikostaustaisilla henkilöillä, joilla on autismikirjon häiriö. Aiemmissa tutkimuksissa on saatu ristiriitaista tietoa siitä, onko autismikirjon häirö itsenäinen riskitekijä rikoksiin syyllistymiselle. Menetelmät. Tämä kandidaatintutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Tutkielmassa käytettiin systemaattisen tiedonhaun keinoja ja lopullinen haku tehtiin Ovid Medline ja Scopus-tietokannoista. Aineistohaku suoritettiin helmikuussa 2021. Lopulliseksi aineistoksi valikoitui valintakriteerien perusteella kuusi artikkelia. Lisäksi yksi artikkeli poimittiin manuaalisesti.Tulokset raportoitiin tutkimuskysymyksittäin ja niitä myös pohdittiin suhteessa esi-tettyihin tutkimuskysymyksiin ja aiempaan tutkimukseen. Aineistoa tarkasteltiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Katsauksen tulosten perusteella henkilöillä, joilla on autismikirjon häiriö, ei näyttäisi olevan kohonnutta riskiä rikoksiin. Tulokset olivat ristiriidassa siitä, onko henkilöillä, joilla on autismikirjon häiriö, taipumusta syyllistyä tietyn rikostyypin rikoksiin. Tutkimukseen valikoituneesta aineistosta ei löytynyt toistuvia kommunikatiivisia erityispiirteitä rikostaustaisilla henkilöillä, joilla on autismikirjon häiriö. Yhdestä tutkimuksesta saatiin kuitenkin viitteitä siitä, että asioiden kirjaimellisella ymmärtämisellä sekä pakonomaisilla kiinnostuksenkohteilla saattaisi olla yhteys tehtyjen rikosten motiiveihin.
-
(2018)Tavoitteet. Rikostaustaisten nuorten puheen, kielen ja kommunikaation vaikeuksista on olemassa vähän tutkimustietoa logopedian alalta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia puheen, kielen ja kommunikaation vaikeuksia rikostaustaisilla nuorilla ilmenee. Tutkimuksessa tarkastellaan myös näiden ongelmien esiintyvyyttä verrattuna niihin nuoriin, joilla ei ole rikostaustaa. Kolmantena tutkimuskysymyksenä pohditaan, minkälaisia interventiomenetelmiä näihin vaikeuksiin on kehitetty. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä on integroiva kirjallisuuskatsaus. Hakulausekkeeksi muodostui: (”young offender” OR ”juvenile delinquency” OR “youth justice”) AND (speech OR language OR communication) AND (intervention OR treatment OR therapy). Aineistohaku toteutettiin 19.2.2018 kolmessa eri tietokannassa. Aineiston mukaanottokriteereitä olivat artikkelin englanninkielisyys ja se, että artikkeli on kokonaan saatavilla. Haku kohdistettiin vertaisarvioituihin julkaisuihin ja rajattiin julkaisuvuoden perusteella vuosiin 2008–2018. Tulokset ja johtopäätökset. Aineiston perusteella voidaan todeta, että rikostaustaisilla nuorilla esiintyy enemmän puheen, kielen ja kommunikaation vaikeuksia kuin nuorilla, joilla ei ole rikostaustaa. Vaikeuksien ilmentymisen osalta kävi ilmi, että rikostaustaiset nuoret ovat tyytymättömiä omiin kommunikointi- ja lukutaitoihinsa. He myös kokivat taitojen heikkouden vaikuttavan negatiivisesti sekä vuorovaikutustilanteisiin että itsetuntoon. Lisäksi löydettiin näyttöä siitä, että kielelliset vaikeudet olivat yhteydessä suurempaan itsensä vahingoittamisen ja päihteiden väärinkäytön riskiin. Rikostaustaisten nuorten puheen, kielen ja kommunikaation vaikeuksiin kehitettyjen interventiomenetelmien osalta tämän kirjallisuuskatsauksen tulokset ovat lupaavia, mutta tutkimustulosten määrä on vähäinen. Jotta saadaan aikaan kokonaisvaltainen muutos, joka kohentaa puheen, kielen ja kommunikaation vaikeuksista kärsivien rikostaustaisten henkilöiden asemaa ja mahdollisuuksia kokonaisvaltaisesti, tarvitaan puheterapiapalvelujen laajaa integroimista järjestelmään sekä lisää tutkimusta aiheesta.
-
(2021)Tavoitteet. Hyvät sosiaaliset taidot tarjoavat perustan toimivalle vuorovaikutukselle ja mah-dollistavat henkilökohtaisten tavoitteiden toteuttamisen toiset ihmiset samalla huomioiden. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että rikostaustaisten nuorten sosiaaliset taidot eivät ole kehittyneet kulttuurisesti hyväksytylle tasolle. Sosiaalisten taitojen kuntoutukseen on ole-massa useita eri menetelmiä, eikä kentällä ole toistaiseksi käytössä yhtä selkeää linjausta vaikuttavaksi todetusta kuntoutusmuodosta. Vaikuttavamman kuntoutuksen muodostamisek-si on tiedettävä, millaisia tekijöitä vaikuttaa rikollisen käyttäytymisen taustalla. Tämän kandi-daatintutkielman tavoitteena oli selvittää, millaisia rikostaustaisten nuorten sosiaaliset taidot ovat ja millaisia tuloksia on saatu näiden kuntoutuksella. Menetelmät. Kandidaatintutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Aineistohaku suoritettiin maaliskuussa 2021 Scopus-, Ebscohost- ja Web of Science -tietokannoista. Hakulauseke muodostettiin sosiaalisiin taitoihin ja rikostaustaisiin nuoriin viit-taavista termeistä. Artikkelien tuli olla englanninkielisiä ja vertaisarvioituja alkuperäisiä tutki-muksia, jotka vastasivat vähintään yhteen kandidaatintutkielman tutkimuskysymyksistä. Ha-kutuloksesta lopulliseen aineistoon valikoitui valintakriteereiden perusteella neljä artikkelia. Lisäksi aineistoon valikoitiin mukaan yksi artikkeli manuaalisella poiminnalla. Kandidaatintut-kielman lopullinen tutkimusaineisto koostui viidestä artikkelista, joita analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin rikostaustaisten nuor-ten sosiaalisia taitoja ja kuntoutuksen vaikuttavuutta niihin. Rikostaustaisilla nuorilla havaittiin esiintyvän heikkoja sosiaalisia taitoja. Kuntoutus näyttäytyi mahdollisuutena tukea, kehittää ja ylläpitää rikostaustaisten nuorten sosiaalisten taitojen tasoa. Rikostaustaisten nuorten sosi-aalisia taitoja tulisi arvioida ja mahdolliset sosiaalisten taitojen haasteet tulisi ottaa huomioon kuntoutuksessa.
-
(2020)Syftet med denna kandidatavhandling är att undersöka hur valframgången av det politiska partiet Rörelse nu i det finska riksdagsvalet 2019 påverkats av partiets politiska möjlighetsstruktur. Partiet lyckades vinna ett mandat och blev följaktligen det första nya riksdagspartiet som inträtt genom riksdagsval sedan år 1999. Detta är överraskande, eftersom partiet deltog i valet som ett oregistrerat parti, vilket jag visar att har försvårat partiets förutsättningar för att ställa upp kandidater. Jag använder mig av en teoretisk referensram som bottnar i begreppet politisk möjlighetsstruktur för att visa hur tidigare forskning i nya partier förklarat valframgång av nya partier. I analysen av den politiska möjlighetsstrukturen fokuserar jag särskilt på faktorer med anknytning till valsystemet. Jag använder mig av data om riksdagsvalsresultatet från Justitieministeriets informations- och resultatstjänst. Utifrån denna data uträknar jag Pedersens nettoväljarrörlighet och den effektiva rösttröskeln. Jag analyserar sedan nettoväljarrörlighetens, de effektiva rösttrösklarnas, distriktmagnitudernas och kandidatuppställningens inverkan på partiets vallistors valframgång på valkretsnivå. Resultaten antyder att Rörelse nus politiska möjlighetsstruktur kännetecknats av en höjd kostnad av att ställa upp i val och en försvårad kandidatuppställning. Min forskningsdesign lyckas inte påvisa eller motbevisa statistiska samband mellan valframgång och faktorerna väljarrörlighet, effektiv rösttröskel och distriktsmagnitud.
-
(2023)Problematisk skolfrånvaro är ett mångfacetterat problem som kan leda till långvariga konsekvenser. Därmed är det viktigt att hitta lämpliga strategier för att på bästa sätt kunna stödja närvaron. För att lyckas med det måste vi känna till riskfaktorerna. Syftet med denna avhandling var att identifiera riskfaktorer som kan leda till problematisk skolfrånvaro. Utifrån syftet formades följande forskningsfråga: Vilka riskfaktorer beskrivs i forskningslitteraturen om skolfrånvaro? Studien utfördes som en systematisk litteraturstudie där sju vetenskapliga artiklar och en utredning av svenska staten analyserades. Alla de valda materialen behandlade riskfaktorer till problematisk skolfrånvaro. Resultaten tydde på att problematisk skolfrånvaro orsakades av flera faktorer. De vanligaste orsakerna till att eleven inte var närvarande berodde på psykiska besvär, som till exempel depression och ångest. Andra vanliga orsaker till frånvaron var föräldrarnas psykiska ohälsa och att eleven inte fick tillräckligt med stöd i skolan.
Now showing items 5160-5179 of 7170