Browsing by Title

Objectives. During the last decades and curriculums the teaching of history in elementary school has changed. Student´s ability to use historical knowledge has become more and more important. This has also influenced on the schoolbooks. The purpose of this study is to analyze the information schoolbooks from different decades give from Crusades, events that are far away from student’s everyday life. The main focus is to analyze the historical reasons and means of historical empathy given in these schoolbooks. Methods. The schoolbooks chosen to this study were Muinaisuudesta nykyaikaan (1970), Historia 6 (1993) and Aikamatka maailman historiaan (2004). The schoolbooks were chosen from different decades, because the interest was also on the change of their content. The chapters about the Crusades were analyzed on what and how they told about historical reasons behind the Crusades and how they enabled historical empathy. This study was theory bound qualitative study. Gained information was analyzed using content analysis and discourse analysis. It was also attached to the wider theory of historical consciousness. Results and conclusions. The reasons given to the Crusades varied on the schoolbooks. The oldest schoolbook gave the least amount of reasons and the reasons given were general. The discourses found on the schoolbooks were the discourse of church, the discourse of appearance and the discourse of identification and emotions. These results reflect the change in the teaching of history and its curriculum.

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia Ritva-Liisa Pohjalaisen suunnittelemia Finnairin lentohenkilöstön virkapukuja. Tutkimuksessa tarkastellaan, mitä virkapukujen ominaisuuksilta vaaditaan ja miten Finnairin lentohenkilöstön virkapuvut heijastavat suomalaista designperintöä. Aiempaa tieteellistä tutkimusta Finnairin lentohenkilöstön asuista ei ole juurikaan tehty, mutta kansainvälisissä tutkimuksissa on tutkittu lentohenkilöstön asuja muun muassa niiden ominaisuuksiin, ulkonäköön ja käyttäjän kokemuksiin liittyen. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa käsiteltiin laadullisesti, jotta tutkimuksen aiheesta saatiin muodostettua laaja kokonaiskuva. Ainestoa kirjallisuuskatsausta varten kerättiin sekä suomen- että englanninkielisillä hakusanoilla mm. Finnan, Helkan ja Heldan tietokannoista sekä Finnairin kotisivuilta. Lopulliseen aineistoon valittiin tarkasteltaviksi kolme kansainvälistä artikkelia ja tutkimusta, yksi kotimainen väitöskirja ja kaksi haastattelua. Näistä julkaisuista etsittiin tietoa lentohenkilöstön virkapuvuista, niiden ominaisuuksista ja ulkonäköön vaikuttavista tekijöistä. Aineistosta etsittiin tietoa myös suomalaiseen designperintöön liittyen. Kirjallisuuskatsauksen perusteella oleellisimpia vaadittavia ominaisuuksia lentohenkilöstön virkapuvuille ovat funktionaalisuus, joustavuus, rentous ja helppohoitoisuus. Aineiston haastattelujen perusteella näitä samoja ominaisuuksia vaaditaan myös Finnairin lentohenkilöstön virkapuvuilta, joiden suunnittelussa Ritva-Liisa Pohjalainen panosti lisäksi erityisesti ergonomiaan ja turvallisuuteen. Tutkimissani julkaisuissa korostui etenkin kotimaan kulttuurin ja luonnon merkitys lentoyhtiöiden visuaalisissa konteksteissa, kuten lentohenkilöstön virkapukujen esteettisissä ominaispiirteissä. Tämänkaltaiset yksilölliset tunnuspiirteet toimivat ennen kaikkea keinona erottautua muista lentoyhtiöistä. Suomalaisen luonnon ja kulttuurin merkitys liittyy vahvasti myös suomalaiseen designperintöön, joka puolestaan ilmenee tietynlaisina väreinä, muotoina ja ominaisuuksina (mm. funktionaalisuus ja selkeät, puhtaat linjat sekä pohjoismainen väripaletti), jotka heijastuvat myös Ritva-Liisa Pohjalaisen suunnittelemissa Finnairin lentohenkilöstön virkapuvuissa.

The aim of this thesis is to survey the experiences of Helsinki University students’ web- based musical studies. The goal is to find out if the web-based concept works in music studies, that traditionally are directed by a teacher, who gives feedback, personalized assignments and corrects student performance. On the other hand instruments have been learned to play by copying and independent studies. Though, even then, meeting with other artists that play the same instrument have been an important and inspiring factor. In recent years there has been a lot of web-based study and teaching material alongside traditional music education. For example, through YouTube many educational videos for specific skills are available for all. Alongside YouTube and other similar web-sites entire music education learning environments are starting to emerge. I have examined a Finnish web-based music school, Rockway. The goal has been to survey what sort of experiences students had involving the teaching material, user friendliness and quality of teaching. When compared to traditional contact teaching the largest difference has been the lack of direct feedback. Is it possible to assess ones own performance, for exam- ple has a song been played right, or how are students finger position or playing mistakes noticed and corrected? The second subject of study has been to find out how Rockway web-learning environment works as part of other studies or as a sole form of independent musical studies. Methods. Seven behavioral science students participated in the pilot survey. They participated by filling an e-survey that I had created. I have presented the pilot surveys results quantitatively with frequency charts, which the open answer descriptions reinforce. Results and conclusions. The students where relatively satisfied with the web-learning service. They felt that Rockway page was easy to use and that they improved in their instrumental mastery and were given tools to assess their own musical skills. However a portion of students emphasized that web-based studying can never fully replace contact teaching.

Pyrin kandintyössäni löytämään polkuja maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten erityisluokkasijoitusten yliedustuksen juurille kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla. Yliedustusta on Suomessa tutkittu kovin vähän, vaikka se on silmin havaittavissa. Tasa-arvoa uhkuvaan koulueetokseemme mahtuu ainoastaan erityisluokkien “lapsen edun” näkökulma, vaikka segregaation ongelmat ovat varsinkin maailmalla laajalti tunnustetut. Katsaukseni aineistossa yhdistävänä tekijänä oli kasvatustieteellinen ote sekä eksplisiittinen rodun – tai rodullistamisen käsitteen käyttö teoria- ja/tai tulkintakehyksenä. Etsin aineistostani viitteitä rodullistamisen prosessin yhteydestä kyvyttömyyden (dis/ability) tuottamiseen. Ableismi oli mielestäni tähän oiva teoreettinen viitekehys. Ableistisissa prosesseissa toisen ihmisen (miksei eläimenkin?) olemista; taitoja, tietoja ja toimintaa arvioidaan suhteessa kuviteltuun kaikkivoipaan ja kyvykkääseen (“able”) ideaali yksilöön tai - yhteisöön (Campbell, 2019), joka Suomalaisessa kontekstissa ja aineistossani määrittyy “suomalaisuudeksi” (Juva, 2019). Prosessissa tuottuu diskursiivisesti ideaalin tavoittamattomille erilaisia “kyvyttömyyksiä” merkiksi ulkopuolisuudesta. Samassa prosessissa kuva ideaalista piirtyy näkyväksi; vasten esimerkkiä, mitä se ei ole. Rodullistamisen ja ableismin teoreettiset yhteydet ovat ilmeiset. Myös analyysini perusteella aineistossani esiintyvillä rodullistamisen prosesseilla tuotettiin sen kohteille vino pino kyvyttömyyksiä nimenomaan suhteessa kuviteltuun “suomalaisuuden” ideaaliin. Pidänkin katsaukseni päätuloksena myös aineistossani tulkittavissa olevan rodullistamisen ja ableismin prosessien selkeää yhteyttä ja sen tarjoamaa mahdollisuutta tutkia myös rodullisuutta nimenomaan kykyjä ja ennen kaikkea kyvyttömyyksiä tuottavana mekanismina.

Tiivistelmä - Referat - Abstract Tässä tutkimuksessa tarkastelen mikroaggressio-käsitteen avulla sitä, kuinka rodullistamisen prosessit ilmenevät suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, millaisia rodullistettuihin kohdennettuja mikroaggressioita (racial microaggressions) perheet kohtaavat varhaiskasvatuksen asiakkaina, kuinka he niihin reagoivat sekä mikä auttaa heitä selviytymään kokemuksistaan. Mikroaggressiot ovat toistuvia, jopa päivittäisiä sanoja, katseita ja tekoja, jotka ovat niin kyseenalaistamattomasti integroituneet arjen vuorovaikutustilanteisiin, että välillä niiden rasistisuutta on vaikea havaita (Sue, Capodilupo, Torino, Bucceri, Holder, Nadal & Esquilin, 2007b, s. 273). Tyypillistä mikroaggressioille on, ettei valtaväestöön kuuluva useinkaan tiedosta, millainen merkitys hänen asenteellaan ja ennakkoluuloillaan voi olla. Tarkoituksena ei välttämättä ole loukata, mutta merkitystä on sillä, miten se vaikuttaa heihin, jotka joutuvat mikroaggressioiden kohteeksi. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että rasismia esiintyy tyypillisesti kodin ulkopuolella, myös varhaiskasvatuksessa. Suomen ulkopuolelle ulottuvat juuret tuottavat yksilöille monenlaisia erilaisuuden kokemuksia verrattuna ikätovereihin. Ihmiset saattavat tiedostamattaankin uusintaa ajattelutapoja ja toimintamalleja, joilla tuotetaan rasismia. Tästä syystä mikroaggressioiden tietoiseksi tekeminen on siis myös tärkeä osa sitä prosessia, jonka avulla rasismitietoisuutta voitaisiin lisätä Suomessa. Tutkimus on laadullinen ja se toteutettiin teemahaastatteluna, johon osallistuneet henkilöt (5) kerättiin lumipallo-otannan avulla. Tutkimukseen osallistui vanhempia, joiden lapsi kuuluu näkyvään vähemmistöön, ei-valkoisiin ja on tai oli ollut lähivuosina varhaiskasvatuksessa Suomessa. Tutkimus osoitti, että varhaiskasvatuksen asiakkaat kokevat rodullistettuihin kohdennettuja mikroaggressioita usealla tavalla. Suomalaisuus ja valkoisuus ajatellaan usein synonyymeiksi. Mikroaggressioita kokevat reagoivat kokemuksiinsa vaihtelevasti, jotkut aggressiivisesti puolustautuen, jotkut passiivisesti tyytyen kohtaloonsa. Kaikkia haastateltavia yhdisti kuitenkin huoli siitä, kuinka omat lapset selviävät tulevaisuudessa väistämättömiltä mikroaggressiokokemuksilta ja tunne siitä, että ovat itse jollain tavalla vastuussa tiedon lisäämisestä.