Browsing by Title

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia Ritva-Liisa Pohjalaisen suunnittelemia Finnairin lentohenkilöstön virkapukuja. Tutkimuksessa tarkastellaan, mitä virkapukujen ominaisuuksilta vaaditaan ja miten Finnairin lentohenkilöstön virkapuvut heijastavat suomalaista designperintöä. Aiempaa tieteellistä tutkimusta Finnairin lentohenkilöstön asuista ei ole juurikaan tehty, mutta kansainvälisissä tutkimuksissa on tutkittu lentohenkilöstön asuja muun muassa niiden ominaisuuksiin, ulkonäköön ja käyttäjän kokemuksiin liittyen. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa käsiteltiin laadullisesti, jotta tutkimuksen aiheesta saatiin muodostettua laaja kokonaiskuva. Ainestoa kirjallisuuskatsausta varten kerättiin sekä suomen- että englanninkielisillä hakusanoilla mm. Finnan, Helkan ja Heldan tietokannoista sekä Finnairin kotisivuilta. Lopulliseen aineistoon valittiin tarkasteltaviksi kolme kansainvälistä artikkelia ja tutkimusta, yksi kotimainen väitöskirja ja kaksi haastattelua. Näistä julkaisuista etsittiin tietoa lentohenkilöstön virkapuvuista, niiden ominaisuuksista ja ulkonäköön vaikuttavista tekijöistä. Aineistosta etsittiin tietoa myös suomalaiseen designperintöön liittyen. Kirjallisuuskatsauksen perusteella oleellisimpia vaadittavia ominaisuuksia lentohenkilöstön virkapuvuille ovat funktionaalisuus, joustavuus, rentous ja helppohoitoisuus. Aineiston haastattelujen perusteella näitä samoja ominaisuuksia vaaditaan myös Finnairin lentohenkilöstön virkapuvuilta, joiden suunnittelussa Ritva-Liisa Pohjalainen panosti lisäksi erityisesti ergonomiaan ja turvallisuuteen. Tutkimissani julkaisuissa korostui etenkin kotimaan kulttuurin ja luonnon merkitys lentoyhtiöiden visuaalisissa konteksteissa, kuten lentohenkilöstön virkapukujen esteettisissä ominaispiirteissä. Tämänkaltaiset yksilölliset tunnuspiirteet toimivat ennen kaikkea keinona erottautua muista lentoyhtiöistä. Suomalaisen luonnon ja kulttuurin merkitys liittyy vahvasti myös suomalaiseen designperintöön, joka puolestaan ilmenee tietynlaisina väreinä, muotoina ja ominaisuuksina (mm. funktionaalisuus ja selkeät, puhtaat linjat sekä pohjoismainen väripaletti), jotka heijastuvat myös Ritva-Liisa Pohjalaisen suunnittelemissa Finnairin lentohenkilöstön virkapuvuissa.

The aim of this thesis is to survey the experiences of Helsinki University students’ web- based musical studies. The goal is to find out if the web-based concept works in music studies, that traditionally are directed by a teacher, who gives feedback, personalized assignments and corrects student performance. On the other hand instruments have been learned to play by copying and independent studies. Though, even then, meeting with other artists that play the same instrument have been an important and inspiring factor. In recent years there has been a lot of web-based study and teaching material alongside traditional music education. For example, through YouTube many educational videos for specific skills are available for all. Alongside YouTube and other similar web-sites entire music education learning environments are starting to emerge. I have examined a Finnish web-based music school, Rockway. The goal has been to survey what sort of experiences students had involving the teaching material, user friendliness and quality of teaching. When compared to traditional contact teaching the largest difference has been the lack of direct feedback. Is it possible to assess ones own performance, for exam- ple has a song been played right, or how are students finger position or playing mistakes noticed and corrected? The second subject of study has been to find out how Rockway web-learning environment works as part of other studies or as a sole form of independent musical studies. Methods. Seven behavioral science students participated in the pilot survey. They participated by filling an e-survey that I had created. I have presented the pilot surveys results quantitatively with frequency charts, which the open answer descriptions reinforce. Results and conclusions. The students where relatively satisfied with the web-learning service. They felt that Rockway page was easy to use and that they improved in their instrumental mastery and were given tools to assess their own musical skills. However a portion of students emphasized that web-based studying can never fully replace contact teaching.

Pyrin kandintyössäni löytämään polkuja maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten erityisluokkasijoitusten yliedustuksen juurille kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla. Yliedustusta on Suomessa tutkittu kovin vähän, vaikka se on silmin havaittavissa. Tasa-arvoa uhkuvaan koulueetokseemme mahtuu ainoastaan erityisluokkien “lapsen edun” näkökulma, vaikka segregaation ongelmat ovat varsinkin maailmalla laajalti tunnustetut. Katsaukseni aineistossa yhdistävänä tekijänä oli kasvatustieteellinen ote sekä eksplisiittinen rodun – tai rodullistamisen käsitteen käyttö teoria- ja/tai tulkintakehyksenä. Etsin aineistostani viitteitä rodullistamisen prosessin yhteydestä kyvyttömyyden (dis/ability) tuottamiseen. Ableismi oli mielestäni tähän oiva teoreettinen viitekehys. Ableistisissa prosesseissa toisen ihmisen (miksei eläimenkin?) olemista; taitoja, tietoja ja toimintaa arvioidaan suhteessa kuviteltuun kaikkivoipaan ja kyvykkääseen (“able”) ideaali yksilöön tai - yhteisöön (Campbell, 2019), joka Suomalaisessa kontekstissa ja aineistossani määrittyy “suomalaisuudeksi” (Juva, 2019). Prosessissa tuottuu diskursiivisesti ideaalin tavoittamattomille erilaisia “kyvyttömyyksiä” merkiksi ulkopuolisuudesta. Samassa prosessissa kuva ideaalista piirtyy näkyväksi; vasten esimerkkiä, mitä se ei ole. Rodullistamisen ja ableismin teoreettiset yhteydet ovat ilmeiset. Myös analyysini perusteella aineistossani esiintyvillä rodullistamisen prosesseilla tuotettiin sen kohteille vino pino kyvyttömyyksiä nimenomaan suhteessa kuviteltuun “suomalaisuuden” ideaaliin. Pidänkin katsaukseni päätuloksena myös aineistossani tulkittavissa olevan rodullistamisen ja ableismin prosessien selkeää yhteyttä ja sen tarjoamaa mahdollisuutta tutkia myös rodullisuutta nimenomaan kykyjä ja ennen kaikkea kyvyttömyyksiä tuottavana mekanismina.

Tiivistelmä - Referat - Abstract Tässä tutkimuksessa tarkastelen mikroaggressio-käsitteen avulla sitä, kuinka rodullistamisen prosessit ilmenevät suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, millaisia rodullistettuihin kohdennettuja mikroaggressioita (racial microaggressions) perheet kohtaavat varhaiskasvatuksen asiakkaina, kuinka he niihin reagoivat sekä mikä auttaa heitä selviytymään kokemuksistaan. Mikroaggressiot ovat toistuvia, jopa päivittäisiä sanoja, katseita ja tekoja, jotka ovat niin kyseenalaistamattomasti integroituneet arjen vuorovaikutustilanteisiin, että välillä niiden rasistisuutta on vaikea havaita (Sue, Capodilupo, Torino, Bucceri, Holder, Nadal & Esquilin, 2007b, s. 273). Tyypillistä mikroaggressioille on, ettei valtaväestöön kuuluva useinkaan tiedosta, millainen merkitys hänen asenteellaan ja ennakkoluuloillaan voi olla. Tarkoituksena ei välttämättä ole loukata, mutta merkitystä on sillä, miten se vaikuttaa heihin, jotka joutuvat mikroaggressioiden kohteeksi. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että rasismia esiintyy tyypillisesti kodin ulkopuolella, myös varhaiskasvatuksessa. Suomen ulkopuolelle ulottuvat juuret tuottavat yksilöille monenlaisia erilaisuuden kokemuksia verrattuna ikätovereihin. Ihmiset saattavat tiedostamattaankin uusintaa ajattelutapoja ja toimintamalleja, joilla tuotetaan rasismia. Tästä syystä mikroaggressioiden tietoiseksi tekeminen on siis myös tärkeä osa sitä prosessia, jonka avulla rasismitietoisuutta voitaisiin lisätä Suomessa. Tutkimus on laadullinen ja se toteutettiin teemahaastatteluna, johon osallistuneet henkilöt (5) kerättiin lumipallo-otannan avulla. Tutkimukseen osallistui vanhempia, joiden lapsi kuuluu näkyvään vähemmistöön, ei-valkoisiin ja on tai oli ollut lähivuosina varhaiskasvatuksessa Suomessa. Tutkimus osoitti, että varhaiskasvatuksen asiakkaat kokevat rodullistettuihin kohdennettuja mikroaggressioita usealla tavalla. Suomalaisuus ja valkoisuus ajatellaan usein synonyymeiksi. Mikroaggressioita kokevat reagoivat kokemuksiinsa vaihtelevasti, jotkut aggressiivisesti puolustautuen, jotkut passiivisesti tyytyen kohtaloonsa. Kaikkia haastateltavia yhdisti kuitenkin huoli siitä, kuinka omat lapset selviävät tulevaisuudessa väistämättömiltä mikroaggressiokokemuksilta ja tunne siitä, että ovat itse jollain tavalla vastuussa tiedon lisäämisestä.

The aim of this study was to research connection of role play between gender and age as well as its share of free playtime in Helsinki city kindergartens daily life. We were also interested to see if the developmental phases that different theories of play define are true, and how temperament differences effect roleplays’ share from free play. In theoretical part of this study we got to know common theories of play and types of play. We concentrated especially on role play and significance of interaction abilities in role play, as well as significance of play and child’s involvement for child’s growth and development. This study is based on the quantitative data collected by Jyrki Reunamo. We analysed the data with quantitative methods such as comparison, grouping and explanation of correlation coefficients. This study shows that a large part of free play is role play; only object play is more popular. We thought this was mainly because environmental factors such as smallness of interiors and sparsity of quiet places in kindergartens. Statistically significant result was that the girls engage in role play more often than boys. We thought that this was also mainly because environmental factors: interiors, rules and role models in kindergarten guide boys and girls into different play styles. Less surprising was that 5-6-years old children play more role play than younger children. Children that parents and teachers define as socially skilful and committed participate in role play the most, whereas children that parents and teachers define as isolated and adaptable participate in role play the least. Also, the children that are defined as dominant don’t play role play more than on average. Role play requires advanced linguistic and social skills, such as negotiation and conversation skills and the ability to make compromises and follow rules that are made together.

The purpose of this study was to find out how two different kindergartens with physical based activity are structured around physical activity. According to studies children aren’t physically active enough nowadays and according to recommendations children should be physically active three hours a day. That is why I thought it would be interesting to see how kindergartens with physical based activity fulfil the recommendations. From the purpose of the study I formulated these research questions: How does the physical based activity differ in two different kindergartens? How does physical activity based operations work in practice? What do the children think about physical activity based operations? The study was completed as a qualitative study, with both interviews and observations. I collected my material in two kindergartens where I did group interviews with children and interviews with staff and participating observations. The results show that the children have the possibilities to be physically active both indoors and outdoors and relate positively to the activities.