Browsing by Title

Social and emotional learning (SEL) has been the zeitgeist in education for the last 20 years. Part of this trend researchers have developed numerous measuring instruments for assessing the social and emotional learning. Previous research has shown that the theory of social and emotional learning is rather elusive and lacks an established definition. The majority of SEL measuring instruments are also short-lived and developed with American populations. The aim of this study is to explore the present state of SEL measuring instruments, since the previous compendiums are already ten years old. This study was conducted as a systematic literature review. 101 unique measuring instruments related to social and emotional learning were identified during the data collection phase. The measuring instruments were systematically indexed for future reference for the first time. In addition, 12 self-report measures were further analysed and compared against the SEL framework of the Collaborative for Academic, Social, and Emotional Learning (CASEL). The majority of SEL measuring instruments still originate from North America. Compared to the previous reviews, the amount of measures assessing both social and emotional skills has increased. Apart from the psychometric differences, the analysed 12 measuring instruments emphasise different competence areas of social and emotional learning. The hegemony of CASEL can be seen as one of the underlying reasons for the increase of recent SEL measuring instruments. Since the competence areas of the CASEL framework are so extensive, all analysed 12 measures with their differing underlying theories slid effortlessly into the framework. The 101 indexed measuring instruments of social and emotional learning provide a robust springboard for follow up research.

Goals. The goal of this Bachelor’s Thesis was to examine how often households living in Helsinki are cooking food and is there a connection between frequency of cooking and the size of the household or the financial resources of the household. My Thesis is related to a survey carried out by Helsingin Sanomat in fall 2016. Thesis examines how often households cook food and what kind of households are cooking the most. In addition, this Thesis examines is there a connection between the frequency of cooking and the number of children living in the household or between monthly incomes of the household. The subject is topical because it hasn’t been much examined before and it provides information about the Finnish eating habits. According to some previous examination about the frequency of cooking Finns cook quite often. Factors that may be connected to the frequency of cooking have hardly been previously examined. Methods. My Thesis was executed as a quantitative research. The data of my Thesis was secondary, as it was originally collected by a survey carried out by Helsingin Sanomat in fall 2016. There were 13 381 respondents and 4 147 of the respondents were from Helsinki. The respondents were either readers of the Helsingin Sanomat online magazine or people who visited the website. Hence data can not be considered as statistically significant take, it is more like a comprehensive sample. The data was analyzed with SPSS Statistics 24 utilizing descriptive statistical analysis methods such as frequencies and percentages. The connections between variables were analyzed with crosstabulation, Khi square -test and Fisher’s exact -test. Intensity of the connections were analyzed with Cramérs V -coefificient. Results and conclusions. According to the results of my Thesis, households living in Helsinki cooked food at home few times a week or daily. Familys with children and two parents cooked the most. Between the frequency of cooking and the number of children a statistically significant, but rather weak, connection was found. The results provided indications that households with more children cooked more often. Between the frequency of cooking and the financial resources a statistically significant, but weak, connection was found. However, the results provided indications that households with higher incomes cooked slightly more often. Although results are not generalizable in Finland, they provide information about Finnish eating habits in Helsinki. The results of this Thesis offer reckoned ideas for further scientific research from this subject.

Tavoitteet. Ruokaostoksien hankkiminen on viikoittain toistuva välttämätön kotityö, joka vie arjessa aikaa ja rahaa. Ruoan verkkokaupat ovat tuoneet mahdollisuuden hankkia fyysisen päivittäistavarakaupan sijaan ruokaostokset verkkokaupasta. Kirjallisuuskatsauksen on tarkoitus syventää ymmärrystä kotitalouksien kulutuskäyttäytymisestä ruokaostoksilla. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät saavat kuluttajan ostamaan ruokaostokset verkkokaupasta. Tässä kirjallisuuskatsauksessa kartoitetaan kuluttajien motiiveja asioida ruokaostokset verkkokaupassa. Motiiveja kartoittamalla pyritään ymmärtämään paremmin, mitkä tekijät ovat kuluttajille tärkeitä arjen ruokaostoksien hankinnassa ja mitä hyötyjä kuluttajat tavoittelevat. Menetelmät. Tämä laadullinen tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauksen aineistoksi valikoitui 13 tutkimusta, joihin lukeutuu tutkimuksia yhteensä seitsemästä eri maasta. Tarkastellut tutkimukset ovat vuosilta 2016–2021. Tutkimuksen analyysiä tehtiin sisällön erittelyn ja teemoittelun kautta. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa havaittiin, että kuluttajia motivoi verkossa asioimiseen tavoite säästää aikaa, vaivaa ja rahaa. Kuluttajia motivoi verkkokaupan käyttöön myös laaja ja laadukas tuotevalikoima sekä satunnaiset tilannetekijät. Kuluttajat kokivat verkkokaupassa asioinnin tuovan myös muita hyötyjä. Tutkimuksen tuloksina havaittiin, että vaikka verkkokaupan käyttö on vielä kokonaisuudessaan vähäistä, samaan aikaan verkkokaupan olemassaolo on joillekin kuluttajille jopa välttämättömyys. Nämä tulokset ovat merkittäviä, sillä kuluttajat ovat kokeneet säästävänsä kotitalouden kallisarvoisia resursseja.

Tavoitteet. Varhaiskasvatuksessa työskentelevien on tärkeää tiedostaa, millainen vaikutus ruokailutilanteilla on lapsen pitkän aikavälin ruokasuhteeseen, ja millä tavoin ruokasuhteen muodostumista tulee tukea. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia tavoitteita varhaiskasvatuksen ruokailutilanteille asetetaan virallisessa ruokailusuosituksessa. Tutkimuskysymyksiä muodostui lopulta yksi: millaisia tavoitteita varhaiskasvatuksen ruokailutilanteille asetetaan Terveyttä ja iloa ruoasta - varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksessa? Menetelmät. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena tarkastelemalla Terveyttä ja iloa ruoasta – varhaiskasvatuksen ruokailusuositus -asiakirjaa. Aineisto rajattiin juuri tähän asiakirjaan siksi, että se on ainoa erillinen varhaiskasvatusta koskeva ruokailusuositus. Aineisto analysoitiin koodaamalla ja käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Ensin aineistosta etsittiin kaikki ruokailutilanteelle asetetut tavoitteet, jonka jälkeen ne teemoiteltiin sen mukaan, ketä tai mitä tavoite koskee. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tuloksena selvisi, että ruokailutilanteissa osoitetaan tavoitteita kolmelle eri kategorialle. Nämä kategoriat ovat aikuisen toiminta, lapsen kehittyvät taidot ja ruokailuympäristö. Tavoitteita oli jokaisessa kategoriassa useita, suurimman kategorian ollessa aikuisen toiminnalle asetetut tavoitteet. Tuloksista voidaankin päätellä, että aikuisen rooli ruokailutilanteen rakentajana ja lapsen ruokasuhteen tukijana on suuri.

The purpose of this research is to explain what are the eating habits of celebrities and what kind of image they convey to reader. This research tries to find out what kind of picture of dietary habits is being transmitted to the readers, as information disseminated in the media has an impact on consumer behaviour, including nutrition. The research material used nine celebrities interviews from magazine. The interviewees were women, aged 21–36-years old. The interviews were published in 2015. The study was conducted by qualitative research methods. The data were analyzed with the principles of content analysis and theming model. According to the results, public figures emphasized, in their eating habits, the diet, healthiness, versatility and regularity of eating. Based on the results of the research, the interplay of the interviews on the eating habits of public figures is healthy and balanced and the eating habits are understood as a whole. Also the results highlighted that the most important thing is to eat in the right way and not to stress about the Meals. Without an accurate diet and energy supply and energy consumption, you can still eat healthy and feel good.

Lapsen varhaiset kokemukset vaikuttavat hänen ruokatottumuksiinsa myöhemmässä elämässä (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2019, s.13). Tämän takia ruokakasvatus aloitetaan jo päiväkodissa. Päiväkoti-ikäisiä lapsia kasvattaessa tulee huomioida lapsen tapa oppia uutta. Lapsi oppii esimerkiksi leikin, taiteen ja tutkimisen kautta (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018, s.21–22; Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, s.16). Lastenkirjallisuus, siitä syntyvät keskustelut ja toiminta ovat tapoja toteuttaa ruokakasvatusta. Se miten ruokaa kuvataan lastenkirjallisuudessa, on kontekstisidonnaista, sillä kyseisen ajan ja paikan ruoka- ja tapakulttuuri vaikuttavat sen hetken lastenkirjallisuuteen (Lappalainen 2006, s.131). Myös ruokaan ja syömiseen liittyvän kasvatuksen tavoitteet ovat vaihdelleet eri vuosikymmeninä. Tämän päivän suomalaisessa kontekstissa ruokakasvatuksen tärkeimmät tavoitteet ovat myönteisen ruokasuhteen edistäminen sekä monipuolisten ja terveellisten ruokatottumusten tukeminen (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2018, s.29). Tässä tutkimuksessa määrittelin ruokakasvatuksen osa-alueet, ja analysoin, miten ne esiintyvät valitsemissani lastenkirjoissa ja miten eri vuosikymmenten lastenkirjoissa kuvataan ruokakasvatusta. Tutkimustehtäväni on selvittää, millaista käsitystä ruoasta ja syömisestä valitsemani lastenkirjat välittävät. Tutkimuksen aineistoksi valitsin Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2018), Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2014) sekä lastenkirjat Minäpä tiedän minne ruoka menee (Maynard 1998), Veeran keittiöpuuhat (Havukainen & Toivonen 2002) ja Beppe ja mausteyllätys (Hytönen & Mallius 2019). Nämä lastenkirjat ovat päiväkoti-ikäisille suunnattuja kuvakirjoja, jotka liittyvät ruokakasvatukseen, ruokaan ja syömiseen. Analysoin opetussuunnitelmat sisällönanalyysillä, ja muodostin tämän pohjalta ruokakasvatuksen osa-alueet. Luokittelin kolmen valitsemani lastenkirjan ruokaan ja syömiseen liittyvät sisällöt näiden ruokakasvatuksen osa-alueiden pohjalta. Käytin lastenkirjojen analyysiin sisällönanalyysiä sekä sisällönerittelyä. Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavien asiakirjojen pohjalta muodostin 3 pääluokkaa ja niiden alle 11 ruokakasvatuksen osa-aluetta. Pääluokat olivat Terveysosaaminen, Miellyttävä ruokahetki sekä Ruoan kautta ja ruoasta oppiminen. Ruoan kautta ja ruoasta oppiminen -pääluokkaan kuului muun muassa Ruokaan liittyvä osaaminen ja ruokasanasto, Monikulttuurinen ruoka- ja tapakulttuuri sekä Ruoka katsomuskasvatuksen välineenä -osa-alueet. Ruokaan liittyvä osaaminen ja ruokasanasto -osa-alue oli nostettu eniten esiin valitsemissani kolmessa lastenkirjassa, kun taas monikulttuurista ruoka- ja tapakulttuuria tai ruokaa katsomuskasvatuksen välineenä ei käsitelty lainkaan näissä kolmessa kirjassa. Terveysosaamisen pääluokkaan kuuluva Hygienia-osa-alue esiintyi vain 2000-luvun lastenkirjassa. Pohdin, että 2020-luvun lastenkirjallisuudessa hygienia voi korostua johtuen vuonna 2019 alkaneesta Koronapandemiasta. Voi myös olla, että hygieniaan liittyen lastenkirjoihin tulee uusia sisältöjä, kuten kasvomaskin ja käsidesin käyttöä. Käytännön tasolla tutkimuksestani mieleeni nousee ajatus, että varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kasvattajien tulisi huomioida päiväkodissa ruokakasvatukseen käytettävien lastenkirjojen julkaisuajankohta ja ruokakasvatuksen osa-alueiden esiintyminen näissä kirjoissa. Kirjavalinnoissa tulee huomioida, että 1990-luvun ja 2000-luvun ravitsemuskasvatuksen tavoitteet ovat olleet suppeammat kuin 2010-luvun ruokakasvatuksen tavoitteet.

Lasten ja nuorten ruoanvalmistustaitojen heikkenemisestä on viime aikoina herännyt kasvava huoli. Näiden taitojen oppimista voidaan tukea ruokakasvatuksen avulla, jonka tavoitteena on esimerkiksi väestön terveyden edistäminen sekä ruoanvalmistustaitojen ja ravitsemustaitojen opettaminen. Yksi tapa toteuttaa ruokakasvatusta on lapsen osallistaminen ruoanvalmistukseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on aiemman tutkimuksen pohjalta kuvata, millä tavoin leikki-ikäisen osallistaminen ruoanvalmistukseen voi tukea lapsen ruoanvalmistustaitojen kehittymistä. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisin menetelmin, kuvailevana ja narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksessa pyrittiin vastaamaan seuraavaan tutkimuskysymykseen kokoamalla yhteen aikaisempaa tutkimusta aiheesta: Millä tavoin leikki-ikäisen osallistaminen ruoanvalmistukseen voi tukea lapsen ruoanvalmistustaitojen kehittymistä? Aikaisempi tutkimus rajattiin siten, että tutkimuksen tuloksissa huomioitiin vain ruokakasvatukseen ja ruoanvalmistukseen osallistamiseen liittyvät tutkimukset, joissa oli kohderyhmänä leikki-ikäiset lapset tai annetuista tiedoista oli mahdollista päätellä tutkimuksen koskevan leikki-ikäisiä lapsia. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että leikki-ikäisen osallistaminen ruoanvalmistukseen voi tukea laajasti lapsen ruoanvalmistustaitojen kehittymistä. Keskeisimmät tulokset jakautuivat kolmeen osa-alueeseen: havainnoinnin ja aistinvaraisen tarkastelun kehittymiseen, ruoanvalmistuksen perustaitojen kehittymiseen sekä ruokatietoisuuden kehittymiseen. Vanhempien kokemia, lasten ruoanvalmistuksen osallistamiseen liittyviä haasteita, olivat ajan puute, huoli lasten turvallisuudesta sekä lasten aiheuttama stressi tai häirintä ruoanvalmistuksen aikana esimerkiksi sotkemalla. Lasten ruoanvalmistustaitojen kehittymisen kannalta olisi tärkeää, että osallistaminen osana ruokakasvatusta tulisi laajemmin vanhempien tietoisuuteen. Osallistamisen kautta lapset voivat oppia ruoanvalmistustaitoja, joiden osaaminen edistää lasten terveyttä ja luo perustan arjesta selviytymiselle sekä arjen hallinnalle myöhemmässä iässä.

According to FAO edible insects would be a solution to feed the growing amount of people in the world. Insects have been collected traditionally from the natural environments. In Finland insects have become a commercial food ingredient since 2017. House cricket is one example of insect species reared. Insects are considered as an ethical option to substitute meat as a protein source. This research evaluates ethical aspects of wild harvested and farmed insects, and how the ethical aspects may differ. The research was reported as a narrative review. Publications used in this study consisted of 16 research articles, reports and books that were chosen according to specific keywords. All sources of the study were published between years 2001–2018. Ethical aspects of edible insects were evaluated by nature conservation, human rights and animal welfare. Positive aspects were found at greenhouse gas production and land use compared with livestock. It´s also ecological to use biowaste on feeding insects. Insects produce less food waste than livestock. Negative aspects were energy consumption at insect farming, and disadvantages to natural habitats at wild harvesting. There were some inequalities between developing and developed countries at insect business. Positive issues were livelihood opportunities that both insect farming and wild harvesting offers for poor members of the societies. It´s not clear if invertebrates suffer or not. Therefore animal welfare aspect was difficult to evaluate. There are different ethical aspects depending on the origin of edible insects. Generally eating insects is more ethical than eating other livestock animals, but some unethical aspects are also found at insect harvesting. It´s important to know multiple dimensions concerning nature, humans and animals so that disadvantages can be reduced in the future.

Goals. The goal of the study was to investigate Finnish adults' experiences on using information and communication technology (ICT) to help with housework. This study focuses on everyday life's technologization, and the value and meaning of housework. The aim of the study is also to redefine the technology associated to households and its effects on consumers. As the amount and sophistication of technology available to consumers has evolved greatly in the past few years, the study tries to explain how and why households use technological artefacts in the aid of housework. Methods. The study was executed in the summer of 2017 as a e-questionnaire. The questionnaire was answered by 25 people ranging between 22-55 years of which 14 were men and 11 women. Questionnaire consisted of open-ended and multiple choice questions. The answers to the closed questions were tabulated and the answers to the open-ended questions were processed using content analysis. Results and conclusions. The most used applications of information and communication technology were social media, search engines and applications on smart devices. The response to ICT in the aid of housework was generally positive. The most aid was seen to be needed on time consuming, intermittent and skilfully challenging housework, such as cooking and home improvement projects. The most used application of ICT was information gathering through search engines. The most used applications of ICT do not directly correlate with the most used applications used to help housework. The greatest challenges in using ICT were reliability and the difficulty of use.