Browsing by Title

Tutkielman tavoitteena on kuvata kielikylpyohjelmaa opetusmenetelmänä sekä kartoittaa ruotsin kielikylvyn haasteita Suomessa. Kirjallisuuskatsauksena tehdyn työn aineisto koostuu aiheeseen liittyvästä tutkimuskirjallisuudesta. Suomessa ensimmäinen kielikylpyryhmä aloitti toimintansa Vaasassa 1987. Malli pohjautuu 1960-luvun kanadalaiseen kielikylpyohjelmaan, joka levisi eri puolille maailmaa. Kielikylpyohjelma voidaan jakaa joko kielikylpyopetuksen aloittamisiän perusteella varhaiseen, viivästettyyn ja myöhäiseen kielikylpyyn tai kohdekielen opetusmäärän perusteella täydelliseen ja osittaiseen kielikylpyyn. Suomessa toteutetaan yleisimmin varhaista täydellistä kielikylpyä, joka alkaa varhaiskasvatuksessa ja jatkuu yläkoulun loppuun saakka. Menetelmässä kielikylpykieli toimii opetuksen välineenä. Lasten ensikieli tulee opetuksen osaksi peruskoulussa, jossa sen määrä lisääntyy peruskoulun loppua kohden. Menetelmä pyrkii kehittämään oppilaiden toiminnallista kielitaitoa. Suomessa kielikylpyopetusta järjestetään kotimaisilla kielillä. Kielikylpyohjelmasta tehtyjen aikaisempien tutkimusten valossa kielikylpyopetuksen oppimissaavutukset ovat olleet suurelta osin hyviä. Kielikylpyopetuksen järjestäminen on ollut kuitenkin hajanaista ja kouluilla on haasteena kriteerit täyttävien kielikylpyopettajien rekrytointi. Lisäksi kielikylpytutkimus keskittyy suurelta osin lingvistiseen tutkimukseen. Lisäkoulutusta tarvitaan kielikylpyopettajien kielitaidon, pedagogisten taitojen sekä monikielisyyden ymmärtämiseen. Kielikylpytutkijat toivovat myös kielikylvyn valtakunnallisen opetussuunnitelman toteuttamista.

Tavoitteet. Yhteisillä perheaterioilla on merkittävämyönteinen rooli lasten ja nuorten elämässä. Tässä kandidaatin tutkielmassa tarkasteltiin sitä, millainen merkitys television katselulla ja älylaitteiden käytöllä perheaterioiden aikana on lapsille ja nuorille, erityisesti heidän hyvinvointinsa, ruokailutottumustensa ja perheen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Menetelmät. Tämä kandidaatin tutkielma on tehty kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Työ on narratiivinen kuvaus siitä, millaista tutkimusta aiheesta on tehty. Kirjallisuuskatsauksen aineisto koostuu yhdestä laajasta katsausartikkeleja tarkastelevasta metakatsauksesta, sekä tätä täydentävistä itsenäisistä tutkimuksista. Tutkimuskysymykset johtivat aineiston valintaa, mutta lopullinen aineisto hioi tutkimuskysymykset lopulliseen muotoonsa. Metakatsauksen kautta tulleen aineiston lisäksi käyttämäni lähteet ovat Google Scholarin kautta löytyneitä. Tulokset ja johtopäätökset. Television katselu ja älylaitteet ruokailun aikana vaikuttavat perheaterian dynamiikkaan. Ruutujen käyttö ruokailutilanteessa voidaan yhdistää huonompaan ravitsemukseen kasvaneeseen ylipainon riskiin, riskikäyttäytymiseen, syömishäiriöihin sekä mielenterveysongelmiin. Vaikuttaa siltä, että yhteisten perheaterioiden liittyvät myönteiset ilmiöt heikentyvät television katselulla ja älylaitteiden käytöllä ruokapöydässä. Tulokset korostavat tarvetta mahdollisen ruokailun aikaisen television katselun tai älylaitteiden katselun tiedostamiselle ja perheiden välistä vuorovaikutusta edistävien käytäntöjen vahvistamiselle.

Tässä kandidaatin tutkielmassa käsitellään ryhmädynamiikan vaikutuksia peruskoulu oppilaiden kouluhyvinvointiin sekä sitä, miten opettaja voi omalla toiminnallaan edistää toimivan ryhmädynamiikan positiivisia vaikutuksia oppilaiden kouluhyvinvointiin. Tutkielmassa lähestytään aihetta niin oppilaan kuin opettajankin silmin. Teoreettinen tausta nojaa vahvasti Wilfred Bionin ja Bruce Tuckmanin teorioihin ryhmän käyttäytymisestä ja kehityksestä. Lisäksi taustoitetaan tarkemmin koululuokkaa ryhmänä, ryhmädynamiikkaa, kouluhyvinvointia ja sitä, miten ryhmätoimintaa perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan. Ryhmätyötaitoja painotetaan opetussuunnitelmassa paljon ja ryhmää kuuluvuuden tunne on tärkeä osa psyykkistä hyvinvointia. Ryhmä kehittyy pikkuhiljaa ja alun tutustumisvaiheen jälkeen ryhmän jäsenet alkavat löytää oman paikkansa ryhmässä ja ryhmän dynamiikka alkaa muodostumaan. Ryhmän ohjaajan tehtävä on ohjata ryhmää oikeaan suuntaan ja auttaa ristiriitatilanteissa. Tämä tutkielma on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoituksena on tarkastella jo olemassa olevaa tieteellistä tutkimusta aiheesta. Katsaukseen sisältyvien artikkeleiden valintakriteerit kohistuivat koululuokan ryhmädynamiikkaan ja sen vaikutukseen oppilaiden kouluhyvinvointiin ja miten opettaja voi omalla toiminnallaan vaikuttaa oppilaiden ryhmäkäyttäytymiseen. Artikkeleiden tuli käsitellä peruskoulua aikavälillä 2010–2022. Valtaosa aineistosta käsittelee suomalaisia kouluja. Aineistoista on erikseen valittu ne osa-alueet, jotka käsittelevät tähän kirjallisuuskatsaukseen sopivia teemoja. Artikkeleista saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että oppilaat kaipaavat ryhmään kuuluvuuden tunnetta ja haluavat olla osa luokkaa, kukin omalla tavallaan. Opettajan tehtävänä on luoda luokkaan sellainen ilmapiiri, ettei kukaan tuntisi oloaan ulkopuoliseksi ja kaikki voivat työskennellä keskenään ja ottavat muut huomioon. Ilmapiirin tulisi olla sellainen, että kaikki voivat olla omia itsejään ilman, että joutuvat kiusatuksi tai ryhmän ulkopuolisiksi. Opettaja asettaa mallin, miten muita ihmisiä kohdellaan ja miten ryhmässä toimitaan. Oppilaille tulee järjestää tilanteita, joissa he pääsevät harjoittelemaan ryhmässä oloa ja vuorovaikutustaitoja. Tällöin oppilaat osaavat myös toimia ryhmässä silloin, kun opettaja tai aikuinen ei ole paikalla. Ongelmatilanteilta ja ristiriidoilta ei voi välttyä, mutta niiden asiaankuuluva selvittäminen opettajan johdolla antaa oppilaille avaimet niiden omatoimiseen ratkaisemiseen. Toimiva ryhmä luo pohjan turvalliselle oppimisympäristölle, missä oppilaan on hyvä olla, mutta se vaatii opettajalta päivittäistä työstämistä ja huomiota. Turvallisen luokkahengen luominen on oppilaiden ja opettajan välistä yhteistyötä.

Tavoitteet. Muistisairaudet ovat kasvava kansanterveydellinen ongelma. Keskeinen oire muistisairauksissa on kielen ja kommunikaation heikkeneminen, mikä johtaa elämänlaadun heikkenemiseen. Tämän integroivan kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on selvittää millaisia ryhmämuotoisia menetelmiä käytetään muistisairaiden kielellisten- ja kommunikatiivisten kykyjen kohentamiseen, ja mitä niiden vaikuttavuudesta voidaan todeta. Lisäksi katsauksessa tarkastellaan menetelmien vaikutusta elämänlaatuun. Menetelmät. Tutkimuskysymyksiin pyrittiin vastaamaan integroivan kirjallisuuskatsauksen keinoin. Hakusanat hahmottuivat taustateoriaan perehtyessä ja hakulausekkeet neljään eri tietokantaan pyrittiin muotoilemaan mahdollisimman samankaltaisiksi. Aineistoon pyrittiin poimimaan kattavasti eri interventiomenetelmiä käsitteleviä alkuperäistutkimuksia inkluusiokriteerien puitteissa. Aineistoon päätyi seitsemän artikkelia, jotka analysoitiin tutkimuskysymysten valossa. Lisäksi pyrittiin koostamaan tietoa aineiston metodologisesta laadusta. Aineistosta pyrittiin luomaan synteesi, josta voitiin johtaa johtopäätöksiä sekä havaituista tiedollisista aukoista herääviä jatkokysymyksiä Tulokset ja johtopäätökset. Kielellisten kykyjen arviot olivat pääasiassa kognitiivisten testien osia, eikä kaikissa tutkimuksissa raportoitu osatestien tuloksia. Kognitiiviset kyvyt kohenivat viidessä niitä mittaavassa tutkimuksessa. Raportit kielellisten taitojen kohenemisesta koskivat vain joitain kielen osa-alueita, vaihdellen käytettyjen arviointimenetelmien mukaan. Kommunikointikyky parani merkitsevästi kahdessa kolmesta tutkimuksesta ja yhdessä tutkimuksessa nonverbaalisen kommunikaation todettiin kohentuneen. Kahdessa tutkimuksesta todettiin elämänlaadun parantumista, minkä lisäksi yhdessä tutkimuksessa elämänlaatu koheni vasta intervention ja seuranta-arvioinnin välillä. Kolmessa tutkimuksessa muutosta elämänlaadussa ei havaittu. Ryhmäinterventioilla voidaan kohentaa muistisairaiden kognitiivisia taitoja, mutta tarkemmin kielellisten kykyjen osalta ei voida sanoa mitään varmaa. Interventioiden vaikutuksesta kommunikaatiokykyyn saatiin aineistosta positiivisia viitteitä. Aineisto antaa viitteitä siitä, että ryhmämuotoiset menetelmät saattavat kohentaa muistisairaiden ihmisten elämänlaatua.

Objectives: There is vast literature on the association between personality traits and individuals performance. In addition to individual it is important to focus also on groups. By only focusing on individuals the effect of interactive nature of groups is omitted. Overall the factors that might be affected by performance in a way synergistic nature or by tapping into the social dimension of group work are missed when only examining the individuals. The aim of this thesis was to conduct a literature review on the effect of personality traits on group performance. Methods: Based on the literature review the current state of the research was analysed. Based on the articles and perception of the current situation the final conclusions were done. Results and Conclusions: Based on the literature review, conscientiousness was mostly positively related to the performance of groups. The higher the level of conscientiousness of the group, the better they performed. In terms of extraversion the results were not as straight forward as with conscientiousness but indicated a possibility of also having a positive relation to performance. In addition, the literature indicated that the association between extraversion and group performance might be non-linear. For the other three traits, agreeableness, neuroticism and openness to experience, there is no conclusive evidence towards one way or another. To conclude, it is still unclear what the effects of a group’s personality traits are on the overall performance of the group. More research is needed to make more accurate conclusions.

Tiivistelmä - Referat - Abstract Goals.The aim of this study is to examine how pupils descibe group processes and how they experience them in a band project. The purpose of this study was to get knowlegde of group actions and group roles. The theme of this thesis is important because it is possible to execute music education as it is intended in the new curriculum. Learning is happening in interaction with others, and pupils are active with their own learning. The pupils are given possibilities to improve their social skills, learn to express themselves and get musical experiences. The band project also helps to expand the pupils’ musical skills. The previous studies on ensemble and group processes support the importance of this study bacause the results show that the ensamble in music lessons and co-operative learning are increasing motivation and making school more enjoyable. Methodology. The data of this study was collected with a questionnaire, which was answered by 74 pupils from one elementary school in the capital area of Finland. The students were 5th and 6th graders. There were both multiple choice and open questions in the questionnaire. They were related to the experiences that the pupils had from the band project. The questionnaire was originally planned as a self-evaluation form that the pupils were filling after the band project. The survey was conducted during the Spring of 2018 as a Forms- inquiry on the Office 365 platform. The final data consists of the answers of 25 pupils from the 5th grade. The data was mainly analysed by using qualitative phenomenographic data-analysis which allows the study of different perceptions on the phenomenon being researched. The data was analysed using qualitative content analysis. Quantitative analysis was also partly used in this study. Results and conclusions. The pupils descriptions of group processes were related to either the set goal, the actions of the group, or the musical activities. The pupils opinions of their own role in the group were divided into four categories. The role categories were the following: the keeper of good atmosphere, the co-operation influence, the active operator and the opinion expresser. The pupils’ experiences of group operations during the project were related either to other group members or to the task itself. In the encouraging group category the pupils experienced that the positive feedback and encouragement were important. In the association group category the pupils believed that co-operation and negotiation with other group members is important. In the task oriented group category the pupils described the group activities with concrete tasks that helped the group achieve its goals. The band project as a musical method gives the pupils good possibilities to improve their collaboration skills, work with others, and actively participate. Meanwhile it developes the pupils’ musical skills in interaction with each other.

Objectives. The purpose of this literature review was to investigate grouping and its importance in lower primary grade. The literature review focussed in particular on how grouping takes place, what factors affect grouping and what role it has in lower primary grade. The second research topic was to find out whether grouping affects school satisfaction and what impact it has on the classroom as well as on the school climate as a whole. My hypothesis is that grouping is relevant to class dynamics of a class and thus also to school satisfaction. The development of the group has previously been studied and there is literature, and my aim is to find literature on the grouping of elementary school age. This literature review is based on Bruce Tuckman's model of the group's development phases. There are hardly any studies on children's in lower primary grade, so it has also led me to choose the target group just for lower primary grade and to look at the situation more closely. Methods. The research material used was topical literature, limited to lower primary grade children and grouping in large groups. School satisfaction was limited to elementary school age, as lower primary grade schooling has never been studied. The material was collected from various works and studies as well as from current press articles. International literature was also examined. Results and conclusions. The results of the literature review proved to be that the teacher's actions had an impact on the class climate and the cgroup dynamics, and thus also on the school satisfaction. The presence of friends also added to the school's pleasure. In lower primary grade, the role of the teacher proved to be more significant than the higher classes. From this it can be concluded that grouping and presence of a teacher are important for school satisfaction in lower primary grade.