Browsing by Title

Journalistiken har ett stort ansvar för hur olika teman presenteras och beskrivs i medier. När det gäller konstruktionen av genus blir det relevant hurdana beskrivningar som görs av könen i medietexter. Den ensidiga rapporteringen av kvinnor i medier är ett välkänt problem inom forskningen (Siivonen, Kjellman & Mannila 2021 s. 1) och därmed finns det skäl att noggrannare undersöka nyhetsteman där kvinnor framträder som nyhetssubjekt. I min kandidatavhandling är syftet att undersöka hur Miss Finland-tävlingen som kan anses vara en kvinnodominerad händelse, gestaltas i medier ur ett genusperspektiv. Materialet som analyseras är tre webbtexter från kvällstidningen Ilta-Sanomat. Texterna analyseras utifrån ett diskursanalytiskt perspektiv. Mina huvudsakliga forskningsfrågor är hurdan diskursen kring tävlingen är, hur segern i tävlingen gestaltas samt huruvida kritiska röster som ifrågasätter tävlingen ingår. Av analysen framgår det att Ilta-Sanomat gestaltar tävlingen som en positivt laddad händelse som förväntas väcka positiva reaktioner. Artiklarna normaliserar utgångspunkten där kvinnor tävlar sinsemellan om vem som är allra vackrast och lämpar sig bäst att bli krönt till Miss Finland. Förutom iakttagelserna om hur tävlingen beskrivs är det också värt att notera att artiklarna dels upprätthåller stereotypier som enligt tidigare forskning förekommer i mediers kvinnorapportering.

Tässä kandidaatintutkielmassa perehdyn sukupuolittuneisiin käytänteisiin liikunnan oppiaineessa Suomessa, erityisesti peruskoulun alaluokilla. Lisäksi esitän, kuinka opettaja voi edistää sukupuolitietoista opetusta liikunnan oppiaineessa. Tarkastelen tematiikkaa kasvatustieteellisestä viitekehyksestä käsin. Aiemmat tutkimukset osoittavat, kuinka sukupuolittuneet valtasuhteet uusiutuvat useasti liikunnan oppiaineessa ja urheilussa ylipäätään (Berg & Lahelma, 2010). Instituutiona koululaitoksen on todettu olevan sukupuolittava ja sukupuolen dikotomista jakoa toisintava (Karvinen, 2010). Tästä syystä koin tärkeäksi tarkastella sukupuolitietoisen opetuksen merkitystä sukupuolittuneiden käytänteiden haastajana ja kyseenalaistajana juuri liikunnan oppiaineessa. Toteutin tutkielman kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistona hyödynsin sekä kansainvälistä että paikallista tutkimusta, kuitenkin Suomen konteksti tarkastelun kohteena. Hyödyntämäni tutkimukset keskittyvät liikunnan oppiaineen sukupuolittuneisiin käytänteisiin (esim. Berg & Kokkonen, 2020a; Metcalfe, 2018), liikunnan opettajien pystyvyyden kokemuksiin sukupuolen näkökulmasta (esim. Berg & Lahelma, 2010), sukupuolitietoiseen opetukseen (esim. Rands, 2009; Jääskeläinen ym., 2015) sekä sukupuolivähemmistöjen kokemaan syrjintään koululiikunnassa (esim. Berg & Kokkonen, 2020a; Lehtonen, 2003). Tulokset osoittivat, kuinka sukupuolittuneet käytänteet heijastuvat edelleen osaksi peruskoulun ala-asteen liikuntakasvatusta. Fyysisessä tilassa sukupuolittuneet käytänteet ilmenevät erillisiä tilallisia ratkaisuja tarkasteltaessa. Puolestaan psykososiaalisessa tilassa esimerkiksi tuntisisällöt, odotukset ja puhuttelu poikkeavat toisistaan tyttö- ja poikaoppilaiden kohdalla. Sukupuolitietoinen opetus kykenee haastamaan näitä toiminta- ja ajatusmalleja sekä raivaamaan tilaa entistä yhdenvertaisemmalle kasvatukselle.

The aim of this integrative literature review was to clarify how international nursing studies have described nurses’ vocational choices and motivational factors related to it. This thesis examined nursing as an occupation and its requirements from the point of view of John L. Holland´s and Donald E. Super´s career choice theories. Deci’s and Ryan´s self-determination theory and Eccles´and Wigfield´s expectancy-value theory were applied to describe the motivation to become a nurse. The data of this study consisted of international nursing studies collected by using electronic reference databases. The inclusion and exclusion criteria and the search terms describing the nursing career choice and motivation were defined for the search. The final data included thirteen research articles examining nurses´ career choices and intrinsic and extrinsic motivation. The data was analysed using deductive and inductive content analysis. The results suggest that nursing profession requires versatile professional skills, autonomy, sense of responsibility and sociability. The most important motivators for becoming a nurse were the social nature of the work and the desire to take care of another person. Nurses also felt the need to become a part of a professional community from which they received support for their work. The most important extrinsic motivators were good employment and career opportunities and interesting work. Motivation-reducing factors were the business of the work, low income and low position in the organisation. For these reasons, nurses wanted to seek further education in order to get better and more flexible job opportunities. The study provides information of nurse´s career choice and the motivational factors behind it. Being familiar with the demands of nursing and the motivation factors behind career choices helps to recruit suitable people for nursing positions, and it is also important for the development of nurses´ work, so that the interest in this work is sustained as long as possible.

Tavoitteet. Tutkielmani tavoitteena oli analysoida päiväkodin ruokailutilanteissa esiintyviä vuorovaikutus-rakenteita ja vuorovaikutuksen rakentumista. Näitä rakenteita ja vuorovaikutuksen kokonaisuutta tarkastelin keskustelunanalyysin keinoin. Tutkielmani painopiste oli vuorottelujäsennyksessä eli siinä, kuka puhuu, miten pitkään ja miten puheenvuorot vaihtuvat. Tutkimuksen avulla pyrin selvittämään, miten vuorovaikutukseen osallistuvat yhdessä koordinoivat keskustelua eteenpäin. Vuorottelujäsennyksen lähestymiskulman avulla tarkastelen ruokailutilanteessa rakentuvaa vuorovaikutusta suhteessa ruokailutilanteen perusfunktioon eli syömiseen. Keskityn tarkastelemaan erityisesti lasten vuorovaikutusta – sitä, miten lapset kommunikoivat ruokailun aikana. Myös aikuisen toiminta ja sen vaikutus vuorovaikutusrakenteeseen huomioidaan analyysissä. Tutkimuskysymykset ovat: Millainen vuorovaikutusrakenne ja vuorottelujäsennys päiväkodin ruokailutilanteissa on? Miten ruokailutilanteen perusfunktio eli syöminen mahdollisesti vaikuttaa vuorovaikutukseen? Tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä ovat keskustelunanalyysiin perustuvat teoriat, joita hyödynnän aineistosta löytyvien ilmiöiden tarkastelussa. Tutkielmani taustalla on sosiaalisen konstruktionismin mukainen näkemys todellisuuden, tiedon ja käsitteiden rakentumisesta sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Menetelmät. Tutkielmani oli luonteeltaan laadullinen keskustelunanalyysi. Tutkimusaineisto koostui kahden ruokailutilanteen videotallenteesta. Videoaineisto oli kerätty Helsingin yliopiston Myötätunnon rakentuminen varhaiskasvatuksen arjessa –tutkimushankkeessa. Tutkimuksen analyysi oli induktiivista ja se rakentui yksittäisistä havainnoista laajemman kokonaiskuvan muodostamiseksi. Molemmissa ruokailutilanteissa oli neljä lasta ja 1 - 2 aikuista. Lapset olivat 1 - 3 -vuotiaita. Analyysissä tarkasteltiin yhdessä ruokapöydässä rakentuvaa vuorovaikutusta koko ruokailutilanteen ajan. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimukseni perusteella päiväkodin ruokailutilanteissa vuorovaikutus rakentuu pääosin yhteisesti: Vuorovaikutus koski kaikkia tilanteeseen osallistujia eikä keskustelu jakautunut esimerkiksi kahteen erilliseen dialogiin ruokailutilanteessa olevien lasten ja aikuisten välillä. Vuorovaikutuksessa jaettu kehollinen läsnäolo vaihteli Goffmanin (1964) luoman jaon mukaisesti kokoontumisen ja kohtaamisen välillä. Kokoontumisen hetkissä suoritettiin ruokailutilanteen perusfunktiota eli syömistä. Kohtaamisia tapahtui yhteisessä kerronnallisessa puheessa, muistelussa sekä lasten välisissä kehollisissa nyökyttelyhetkissä. Vuorovaikutuksessa yhdistyivät kielelliset ja keholliset toiminnot viestimisen keinona. Vuorovaikutusta jäsensivät ruokailutilanteen perusfunktioon liittyvät kysymys - vastaus ja pyyntö - suostuminen -vierusparit. Vuorot olivat ruokailutilanteissa keskimäärin 3 - 4 sanaa. Lasten aloittamia ja jatkamia sanallisia yli kolmen vuoron pituisia keskusteluja ei muodostunut. Aikuisen ohjaava, johdatteleva rooli korostui ja aikuisen kommunikointi vaikutti paljon vuorovaikutusrakenteeseen. Lapset kuitenkin osallistuivat keskusteluun tuottamalla keskustelunavauksia ja reagoimalla muiden vuoroihin. Vuorovaikutuksessa näyttäytyi vuorottelujäsentelyyn kuuluvia piirteitä eli vuorovaikutuksessa vuorossa oleva vaihteli, useimmiten yksi henkilö puhui, vuorojen järjestys ja pituus ei ollut kiinteä sekä keskustelussa noudatettiin vuorottelun periaatetta.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisena varhaiskasvatuksen opettajille kuuluva opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun, arviointi- ja kehittämistehtäviin tarkoitettu työaika eli SAK-työaika näyttäytyy varhaiskasvatuksen opettajien käsityksissä. Samalla tutkittiin opettajien kokemuksia SAK-työajan toteutumiseen vaikuttavista tekijöistä ja käytännöistä varhais-kasvatuksen toimintakulttuureissa. SAK-työajan ohjeistukset ovat muuttuneet 2018 vastaa-maan varhaiskasvatuksen uudistuneita yhteiskunnallisia ohjaavia ja velvoittavia asiakirjoja. Varhaiskasvatuksen pedagogiikan suunnittelu ja opettajan pedagoginen vastuu ovat entisestään korostuneet. Samalla tutkimuksellinen kiinnostus varhaiskasvatuksen opettajien suunnittelua ja työnkuvaa kohtaan on heräämässä, joten aihe on hyvin ajankohtainen. Tutkimuksen teoreettisessa taustassa aikaisempien tutkimusten lisäksi perehdytään uudistuneeseen varhaiskasvatuslakiin (L 540/2018), Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (VA-SU, 2018) sekä kuntatyönantajien (KVTES 2018-2019) ohjeistuksiin. Tutkimuksessa tarkastellaan, minkälaisia pedagogisen vastuun, suunnittelun, arvioinnin sekä kehittämisen vaati-muksia eri asiakirjat ja lait asettavat koko varhaiskasvatuksen henkilöstölle, ja miten nämä vaatimukset ohjaavat varhaiskasvatuksen opettajien SAK-työaikaa? Varhaiskasvatuksen kontekstissa kuvataan SAK-työaikaan liittyviä käsitteitä: suunnittelu, arviointi sekä kehittäminen. Lisäksi tarkastellaan näkökulmia jaetusta pedagogisesta johtajuudesta sekä opettajajohtajuudesta, jotka liittyvät työyhteisöjen toimintakulttuuriin ja vastuisiin. Tutkimuksessa sovelletaan erityisesti Fonsénin tutkimuksen position mukaisesti laajenevien pedagogisen johtajuuden vastuualueiden -ajatusmallia sekä pedagogisen johtajuuden menetelmiä. Laadullisen tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella kunnallisessa varhaiskasvatuksessa. 20 varhaiskasvatuksen opettajaa vastasi kyselylomakkeen avoimiin kysymyksiin keväällä 2020. Tutkimuksen aineisto analysoitiin käyttäen abduktiivista eli teoria-ohjaavaa tutkimustapaa soveltaen fenomenografista lähestymistapaa. Varhaiskasvatuksen työyhteisöissä erottui kolme hyvin erilaista toimintatapaa lähestyä SAK-työaikaa ja sen ohjeistuksia: Säännöllisesti, tarvittaessa sekä välinpitämättömästi. Tuloksia SAK-työajan toteutumiseen vaikuttavista tekijöistä on tarkasteltava ottamalla huomioon SAK-työajan mahdollisuuksiin, ja toteutumiseen vaikuttavat makro- ja mikrotason vastuualueet ja eri toimijoiden roolit. Tuloksien mukaan organisaatiohallinnon, yksiköiden johtajien, työyhteisön, kasvattajatiimien sekä varhaiskasvatuksen opettajien itsensä vastuunotto ja näkökulmat vaikuttavat merkittävästi SAK-työajan toteutumisessa.

Conspiracy beliefs are widespread and they can have severe negative consequences both to the individual and to the society, such as the increase of negative health-related choices and prejudice. Previous studies have shown that in addition to various motives conspiracy beliefs are driven by different individual and societal psychological factors, such as implicit thinking and low sosioeconomic status. Much of the research has focused on what conspiracy beliefs are, what consequences they may have and what psychological factors may increase the risk for conspiracy beliefs. However, how to prevent and change conspiracy beliefs is less well known. The aim of this literature review was to discover how conspiracy beliefs can be prevented and changed. The studies for this literature review were searched from Google Scholar using the search terms "conspiracy beliefs meta analysis", "conspiracy beliefs review", "conspiracy theories review", "changing conspiracy beliefs", "conspiracy beliefs attitude change", "anti- conspiracy beliefs" and "reducing conspiracy beliefs", and from the reference lists of the articles found. According to this literature review, conspiracy beliefs could be prevented by providing individuals with information against conspiracy theories before information in favour of conspiracy theories, by priming individuals to think analytically or socially desirably, and by reducing individuals' experience of ostracism by strengthening their self-esteem. Rationalisation, ridiculing and influencing social norms were found to be effective ways of changing conspiracy beliefs after exposure to conspiracy theories. This literature review is one of the first ones to review information regarding the prevention and change of conspiracy beliefs. In future studies it would be essential to explore more extensively the psychological factors influencing conspiracy beliefs and the causal relationships between them in order to better target interventions and to prevent and change conspiracy beliefs and their negative consequences.