Browsing by Title

The aim of my study is to find out the methods and forms of activity in which the Finnish National Ballet practices their audience engagement for schools. I also describe the goals and aims of the Finnish National Ballet’s audience engagement. Finally I place the cooperation of The Finnish National Ballet and schools in Yrjö Engeström’s (2004, pp. 107—109) sets of interaction. Traditionally audience engagement has meant different kind of workshops, art projects and open rehearsals (Aunola, 2014, p. 131). Audience engagement has been a way of attracting new audiences and making the art form easier to reach and understand (Hietanen, 2010, p. 4). In a pedagogical point of view the core of audience engagement has been participation (Aunola, 2014, p. 135). The Finnish National Opera, including the Finnish National Ballet is mostly funded by the Ministry of Education and Culture (OKM) and the cities of Helsinki Metropolitan area. These financiers have an impact on the practices and aims of the Finnish National Ballet’s audience engagement. I Interviewed the Finnish National Opera’s Audience Outreach and Social Responsibility Manager Lauri Pokkinen for my study. The interview along with an article Kasvatuksesta yhteistyöhön (Hietanen, 2010) forms the research material of this study. I analyze the material by using theory-based content analysis and classification. The most common ways to practice audience engagement were open rehearsals, projects and workshops. Open rehearsals were the most traditional form of audience engagement. Workshops and projects meant practicing ballet or making a choreography in the guidance of professionals. The most important workshops were Balettienergiaa pojille and So you think you can move. The most fundamental aims of audience engagement seemed to be expanding the audiences, answering to demand, developing the art organization and participating children. Participation was by far the most significant aim of all. The experiences as well as the feedback of the Finnish National Ballet’s audience engagement was mostly positive. Of the sets of interaction by Yrjö Engeström (2004) the best one to describe the cooperation of the Finnish National Ballet and schools was the set of communication (Engeström, 2004, p. 109). The cooperation seemed to be dialogical and reflexive.

Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, miten suomea toisena kielenään puhuva lapsi oppii suomen kieltä varhaiskasvatuksessa kyseisiä menetelmiä käyttämällä. Kielen kehityksestä puhuttaessa se koostuu useista osa-alueista, jotka sisältävät vuorovaikutustaidot, kielen ymmärtämisen ja puheen tuottamisen kyvyt, kielellisen käytön taidon, kielellisen muistin ja sanaston, sekä kielitietoisuuden. Suomea toisena kielenään oppivan kielen kehitys on verrattavissa samaan, mutta sen lisäksi varhaiskasvatuksessa on huomioitava kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus, jota tulee myös ylläpitää ja vahvistaa. Menetelmät. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida Kielivertailu ja Kielinuppu oppimateriaalia. Tutkimuksen pääongelmana oli selvittää varhaiskasvatuksessa suomen kieltä toisena kielenään oppivien lasten kielen oppimista näiden menetelmien kautta. Tutkimus on kvalitatiivinen. Toteutin tutkimuksen oppikirja-analyysina, joka mukailee kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Aineiston analyysimenetelmänä käytin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tulokset ja johtopäätökset. Analyysin perusteella Kielivertailu ja Kielinuppu-menetelmien avulla lapsi oppii suomen kieltä vuorovaikutuksessa toisten kanssa laulujen ja lorujen avulla. Molemmissa on läsnä leikillisyys, joka tutkitusti herättää lapsen mielenkiinnon oppimiseen. Kielivertailu painottuu lorutteluun ja sanoilla leikittelyyn tarjoten tukea etenkin kielen kehityksen alkuvaiheessa, joka harjoittaa oikeiden äänteiden oppimista ja sitä kautta sanojen muodostamista. Kielinuppu tarjoaa lauluillaan sanaston ja lauserakenteiden oppimista. Analyysin perusteella Kielivertailun avulla sanaston oppiminen jää kapeaksi kuitenkin tarjoten valmiudet kielenoppimiseen suomi toisena kielenä lapsille. Tulokset osoittavat, että pelkästään yhtä menetelmää käyttämällä varhaiskasvatuksessa oppiminen jää vajaaksi ja jotta sitä voitaisiin tukea parhaiten olisi se useampia menetelmiä käyttäen harkitusti ja suunnitellusti.

The aim of this study was to describe the kindergarten teachers’ activities and daycare center`s environment impact on a free play to the children that are practising Finnish language. I reflect on the importance of play the child's peer relations and belonging to a group point of view. Previous studies have shown that the inclusion of experience and making friends are important to a child's self-development. Becoming rejected and excluded may begin as early as kindergarten age if the childs environment has accumulated number of risk factors. For example, Nyland (2009), Venninen, Leinonen and Ojala (2010), as well as Turja (2012) have stated that the inclusion experience came from the opportunity to choose the play and the playmate. Five-year-olds are already playing with lots of pretend and role plays. The language skills have a great importance for the various negotiating situations, as well as creating the role and progression of the play. The child that is learning the language, needs adults help to communicate with others. The latest studies have shown that adults have very different ideas about how they can participate in the children's play. In most cases, adult is observing from a distance, but the child that needs support would benefit most about playing with the adults. I collected my data as theme interview. I interviewed personally four kindergarten teachers from Helsinki daycare centers. The results were analysed using a theory based content analysis, because thematic approach was based on the theories and concepts of earlier studies. I systematically registered comments in the table below the main themes. I transcribed only examples for citation, not the whole text. These results highlighted the importance of the social environment and perceptions by the adults and their participation in play. Children need adults help to get into the play, to explain and how to get an equal role in play. The most important thing is to create an open and positive atmosphere where a child dares to also learn the language. Positive peer relationships encouraged to participate in the play, in which the language develops naturally. Play and language development are closely linked. Without the other there is no access to the second to develop the best possible way. The play with the same language speaking children are relevant too to the children’s peer relations, inclusion of experiences and the development of the identity.

Tämän tutkimuksen tarkoitus on kuvata ja tulkita naisten antamia merkityksiä Naisten Valmiusliiton organisoimista NASTA- harjoituksista ja vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta. Harjoituksissa naiset voivat hankki ja ylläpitää valmiuksia arjen turvallisuudessa. Aihe on erittäin ajankohtainen sillä työ osuu hetkeen, jolloin maapallolla vallitsee korona pandemia. Aiemmat tutkimukset toivat uutta tietoa NASTA-harjoitusten vaikuttavuudesta. Tutkimuksessa tehtiin havaintoja toimintakyvyn koetusta parantumisesta ja toimintaan ryhtymisen kynnyksen madaltumista. Johtopäätöksinä oli, että harjoitus oli antanut paljon uutta tietotaitoa, vaikuttanut voimaannuttavasti ja rohkaisevasti osallistujiin sekä antanut oivalluksia. Aiemmassa tutkimuksessa on selvitetty vapaaehtoiseen maanpuolustukseen osallistuvien naisten persoona, mieltymyksiä ja tapoja Tutkimuksen tulosten perusteella todetaan, että markkinointia tehostamalla saadaan naisia enemmän mukaan. Tämä opinnäytetyöni tutkimustehtävä sisältää kaksi tutkimuskysymystä. Ensimmäisessä tutkimustehtävässä kuvataan ja tulkitaan naisten antamia merkityksiä Lokki kutsuu NASTA harjoituksiin osallistumiselle ja toisessa, mitä maanpuolustus merkitsee heille. Tutkimusaineisto kerättiin avoimella kyselylomakkeella ja aineisto käsiteltiin aineistolähtöisesti Tutkimuskohteena olivat Lokki kutsuu 2005 NASTA-harjoituksiin osallistuneet naiset. Tutkimus toteutettiin avoimella kysymyslomakkeella ja vastauksia käsiteltiin sisällön analyysilla. Tutkimus on laadullinen Tässä tutkimuksessa ymmärrystä ja tulkintaa ohjaa fenomenologinen ja hermeneuttinen ote. Tutkimusaineiston tekninen käsittelytapa on sisällön analyysi. Vastanneita oli 196. Naisten osallistumisen arvoina on isänmaallisuus ja maanpuolustuksellinen asenne. Harjoitukset koettiin antavan hyötyä, voimavaroja ja valmiuksia. Olosuhteilla oli merkitystä ja mahdollisuus saada tiedonjanoa tukevaa tietoa ja toimintaa koettiin merkittäväksi. Harjoituksilla oli merkitystä myös tiedonsiirron mahdollistajana.