Browsing by Title
Now showing items 5853-5872 of 7170
-
(2016)The purpose of this study is to find out what kind of targets for the design set on the basis of the national core curriculum 2014 with regard to craft education. In addition, the study evaluates the craft teacher views on the design goals in craft education. The new national core curriculum 2014 related research about design has not been previously published. The research questions were limited to two questions that are answered best to the phenomenon under scrutiny. The purpose of this study was to find out what kinds of goals set for the design and crafts criteria with regard to the national core curriculum in 2014 as well as how to craft teacher feels the targets set for the design. The research data was used national core curriculum 2014 and interview material. The research was interviewed one textile craft teacher. It was theme interview. The data were analyzed by inductive analysis. The national core curriculum 2014 and craft teacher interview analysis results were similarities. Design as part of the holistic craft was considered important to both primary. Culture and own experience of the world and the use of information and communication technology were found to be an integral part of the design process. National core curriculum 2014 highlighted the creative expression and self-esteem development. This result did not show the interview data analysis. Creativity and self-esteem development do not exist on the basis of this research in targets for the design in practical craft education as they are set in national core curriculum 2014. The results of the study cannot be generalized, but the results can be used in future planning studies.
-
(2020)Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää suunterveyden opetusta ja sen tilaa alakouluissa kansainvälisesti, tarkemmin opettajien valmiuksia opettaa suunterveyttä, suunterveyskasvatuksen haasteita koulussa sekä onko koulussa tapahtuvalla suun terveyskasvatuksella vaikutusta oppilaiden tietoihin ja taitoihin. Lisäksi selvitettiin, miten suun terveyskasvatuksen asemaa kouluissa voisi parantaa. Tutkimus toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin mukaan 15 tutkimusartikkelia, joista etsittiin vastauksia tutkimuskysymyksiin. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin induktiivista sisällönanalyysiä. Aineistot pelkistettiin, jonka jälkeen muodostettiin kategorioita, jotka kuvaavat tutkimuksen keskeisimmät tutkimustulokset. Tutkimustulokset osoittivat, että opettajilla oli positiivinen asenne suunterveyteen ja sen opettamiseen. Lähes kaikissa tutkimuksissa suurin osa opettajista opetti suunterveyteen liittyviä asioita oppitunneillaan. Kuitenkin opettajien tiedoissa oli parantamisen varaa, sillä kahden yleisimmän suusairauden, karieksen ja ientulehduksen, etiologiset tekijät tunnettiin heikosti. Opettajilta puuttui myös tiedot vakavien hammastapaturmien asianmukaisesta hoidosta. Koulussa tapahtuvan suun terveyskasvatuksen suurimmiksi haasteiksi nousivat ajan ja resurssien puute, suunterveys -käsitteen puuttuminen opetussuunnitelmasta, puute suunterveyden koulutuksesta sekä kouluhallinnon tuen ja yhteistyön puute. Suun terveyskasvatuksen aseman parantamiseksi toivottiin opettajille suunterveyden koulutusta sekä suunterveyden sisällyttämistä opetussuunnitelmaan. Suun terveyttä koskeva terveyskasvatus kouluissa paransi useassa aineistossa lasten suunterveyttä koskevia tietoja sekä suun terveyskäyttäytymistä. Toisaalta kahdensuuntaisia tuloksia saatiin hampaiden harjauksesta, lankauksesta sekä ruokavaliosta; osassa tutkimuksissa nämä paranivat, osassa taas eivät. Ienterveyteen tai kariekseen koulussa tapahtuvalla suun terveyskasvatuksella ei havaittu olevan vaikutusta. Tulosten perusteella tulisi kiinnittää huomiota suun terveyskasvatuksen aseman parantamiseen alakouluissa. Ratkaisuiksi tähän tuloksista nousivat suunterveyden sisällyttäminen opetussuunnitelmaan sekä opettajien kouluttaminen suunterveyteen liittyviin asioihin.
-
(2020)Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suuren ikäeron merkitystä sisarussuhteessa. Lisäksi tarkasteltiin sisarussuhteen suuren ikäeron merkitystä pikkusisaruksen perheen ulkopuolisissa ystävyyssuhteissa. Aiemmat vähäiset tutkimukset aiheesta osoittavat leikkimisen ja konfliktitilanteiden vähenemisen sisarusten välisen ikäeron kasvaessa sekä isosisarusten toimimisen roolimalleina ja opastajina pikkusisaruksille. Tutkielmassa selvitetään, miten suuri ikäero sisarussuhteessa näyttäytyy pikkusisaruksen lapsuudessa, aikuisuudessa sekä ystävyyssuhteissa. Tutkielma toteutettiin laadullisena empiirisenä tutkimuksena. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Haastatteluun valittiin seitsemän 16–25-vuotiasta nuorta aikuista, joilla oli ikäeroa isosisaruksiin 6-12 vuotta. Aineiston analyysissa käytettiin sisällönanalyysia, jotta löydettiin merkityksellisimmät ja mielenkiintoisimmat havainnot aineistosta. Aineiston käsittelyyn käytettiin teemoittelua, jolloin mielenkiintoiset havainnot jaettiin seuraaviin aihealueisiin: lapsuus ja sisarussuhde, aikuisuus ja sisarussuhde sekä ystävyyssuhteet. Samankaltaiset havainnot värikoodattiin samalla värillä. Suurella ikäerolla sisarussuhteessa on merkitystä pikkusisaruksen lapsuudessa. Isosisaruksella oli erilainen elämäntilanne, ajatusmaailma ja mielenkiinnon kohteet kuin pikkusisaruksella. Pikkusisarusta saatettiin kohdella vähättelevästi eikä häntä välttämättä aina ymmärretty pikkusisaruksen toivomalla tavalla. Aikuisuudessa sisarukset olivat yleensä läheisempiä. Ikäeron ei koettu vaikuttavan samalla tavalla sisarussuhteeseen kuin lapsuudessa, vaikka sisaruksilla oli edelleen erilaiset elämäntilanteet. Sisarussuhteen ikäerolla ei ole aikuisuudessa niin suurta merkitystä kuin lapsuudessa. Lisäksi tutkimukseen osallistuneet haastateltavat eivät ajatelleet suuren ikäeron vaikuttavan perheen ulkopuolisiin ystävyyssuhteisiin. Ainoastaan koettiin, että sisarussuhteiden avulla on opittu positiivisia asioita, kuten tietynlaista käyttäytymistä sekä asioiden jakamista, mistä on ollut hyötyä ystävyyssuhteissa. Ikäeron merkitys pikkusisaruksen ystävyyssuhteisiin on todella vähäistä.
-
(2019)The subject of this thesis is the burnout of an early childhood education teacher within induction phase. The purpose of the study was to describe how did the burnout proceed and to find out what factors contributed to the burnout. The study also sought to determine the significance of the induction phase in the careers of an early childhood education teacher. The study describes the factors behind burnout in the context of the kindergarten operating environment, the job description of the early childhood education teacher, and other personal factors. Previous studies have shown that the induction phase is very important for attachment to a new profession and the development of a positive professional identity. Previous studies have shown that burnout develops over time and gradually, due to excessive work demands and pressures that can be amplified by personal characteristics. The study is a qualitative case study. The empirical data of the study consisted of an interview with one teacher in early childhood education in Helsinki. Thematic interviews were used as the interview method and the material was analyzed by means of theory-guided content analysis. The study concludes that many factors contributed to the burnout. In the context of the kindergarten operating environment, the factors behind burnout were unclear job descriptions and lack of human resources. In the context of the job description of an early childhood education teacher, the underlying cause of burnout was the difficulty in fulfilling the work role and the work assignments which did not include to the work role. In the context of other personal factors, the lack of support for the induction phase, and demanding personality contributed to the background of burnout. The findings of the study reinforce previous research on the challenges of induction during the early years of work and emphasize the importance of diverse forms of support for induction as a preventive factor for burnout.
-
(2016)In this research im interested about metropolis and the mental life it creates. I am trying to find out if there are any differences in mentalites between people who have lived their whole life in Helsinki and those who have just moved to Helsinki. I am also interested about the differences between men and women. In his book metropolis and the mental life Georg Simmel creates a theory where he claims that the city produces conditions of behavioural unfathomable to those in the city, and has created 4 mentaltypes These types are called intellectuality, blase attitude, reservenation and individua-lity. Along with these types I am also interested about Pierre Bourdieu’s cultural capital- theory, whitch I am examining by the book called Suomalainen maku. My research querys are Is there any differences between mentalitets depending if a person has lived his/hers whole life or most of his/hers life in Helsinki, moved to Helsinki years ago or mo-ved to Helsinki less than two (2) years ago. The data in this study was gathered through qantitative e-form. Querys where took from Antti Takalo’s master’s thesis. 252 People responded to this survey, and the data was analyzed by using SPSS- program. One way Anova- test did not found any sigfinicant differences differences between genders, but found one significant difference between residental groups and reservenation (Sig. 0,034). I feel fellowship to my neighborhood’s people- query got 2,281 (Mo 2, N32) mean from people who have lived less than two years in Helsinki, and 3,117 (Mo 3, N153) mean from people who have lived most of their lives in Helsinki. The mean difference was 0,836. However group who have moved to Helsinki several years ago got the highest mean 3,119 (Mo 4, N67). There-fore it is logical to say that there are no significant differences between the years spent Helsin-ki. This research did not found any significant differences between the groups, and cannot genera-lisate the one found significante. Zerohypothesis remains valid.
-
(2021)Tavoitteet. Aiemmassa tutkimuksessa on esitetty näkökantoja monikulttuurisuuskasvatuksen puutteellisuudesta rasismin haastajana, ja toisaalta monikulttuurisuuskasvatus ymmärretään toisinaan antirasistiseksi kasvatukseksi. Tutkimuskirjallisuutta antirasismista suomalaisesta kontekstista on niukasti. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia sitä, millaista ymmärrystä rasismista monikulttuurisuuskasvatus ja antirasistisen pedagogiikka rakentavat. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia sitä, millaisin keinoin rasismia yritetään opettajankoulutuksessa purkaa monikulttuurisuuskasvatuksen avulla, ja mitä antirasistinen pedagogiikka on. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto haettiin kolmesta tietokannasta yhdistämällä hakusanoja opettaja, opettajankoulutus, rasismi ja syrjintä, ja sanojen englanninkielisiä vastineita teacher, teacher education, racism ja discrimination avulla. Sen lisäksi hakuja tehtiin sanojen whiteness ja colour blindness avulla. Tuloksia rajattiin Suomessa tuotettuun ajankohtaiseen vertaisarvioituun kirjallisuuteen suomalaisen koulutuksen kontekstin huomioimiseksi. Aineistossa käsitellään rasismia, antirasistista kasvatusta, monikulttuurisuuskasvatusta ja interkulttuurista kasvatusta opettajankoulutuksen ja koulun kontekstissa. Punaisena lankana on teoriasta nouseva rasismin ymmärtäminen laajana ilmiönä, joka rakentuu myös diskursiivissa käytännöissä. Tulokset ja johtopäätökset. Aineiston tutkimusten perusteella monikulttuurisuuskasvatus ei välttämättä onnistu rasismin tunnistamisessa, eikä rasismia ja siihen liittyviä kysymyksiä välttämättä käsitellä lainkaan. Monikulttuurisuuskasvatus, jonka tavoitteena on suvaitsevaisuuden lisääminen ei aina auta tunnistamaan ja haastamaan rasismin eri muotoja. Monikulttuurisuuskasvatuksen vaarana on valta-asemien ylläpitäminen ja uudelleen tuottaminen. Toisaalta antirasistiset kouluissakin esiintyvät kampanjat saattavat ruokkia kapeaa käsitystä rasismista.
-
(2022)Klimatförändringen är ett abstrakt koncept som inte går att fotografera, alltså har de bilder som representerar klimatförändringen vuxit fram i takt med ökad politisering och polarisering av miljöjournalistiken. Klimatförändringen visualiseras mest typiskt i dag av bilder på isbjörnar och andra djur, smältande is och glaciärer, extrema väderförhållanden, jordglobar och politiker. Tidigare forskning visar att avsaknaden av mänskliga berättelser i bilder minskar på anknytning till ämnet och på engagemang. Tidningen The Guardian är en av de få medierna som har valt att hålla sig till riktlinjer om hur de visualiserar klimatförändringen så att visualiseringen överensstämmer med deras mål. Svenska Yle har inga riktlinjer för hur de visualiserar klimatförändringen. Jag har därför analyserat 103 bilder som publicerats i artiklar som handlar om klimatförändringen, klimatbilder, av Svenska Yle och kategoriserat bilderna med metoden bildanalys och innehållsanalys samt gestaltningsteori som teoretisk ram för att svara på vad klimatbilder på Svenska Yle föreställer. Genom analysen har jag kommit fram till att de största kategorierna är politiker och experter samt natur, och de minsta kategorierna är orsaker och lösningar. En avsaknad av människor syns tydligt i materialet. Människor förekommer främst i kategorierna politiker och experter, samt demonstration. Bilderna i kategorin politiker, experter framför inte mänskliga berättelser utan är oftast stela och iscensatta. Bilder på demonstrationer väcker likaså, enligt tidigare forskning, främst negativa känslor hos den som iakttar bilden. Politiker, experter och demonstranter är enligt resultaten onekligen klimatförändringens ansikte utåt, men de här bilderna väcker inte enligt tidigare forskning engagemang i klimatförändringen hos iakttagaren. Bilder på natur väcker inte heller engagemang. Nästan inga människor framkommer i kategorin konsekvenser och de minsta kategorierna orsaker och lösningar. Människans roll i klimatförändringen uteblir och istället gestaltas naturen som bland annat den utsatta. Jag har diskuterat resultaten ur ett gestaltningsteoretiskt perspektiv, speglat resultaten mot tidigare forskning och kommit fram till att bilderna i materialet i stora drag inte väcker engagemang och anknytning till klimatförändringen.
-
(2018)The purpose of this thesis was to find out how swedish immersion pedagogy has affected in adult peoples lifes, what thoughts and experiences people have about immersion pedagogy. The theoretical frame is about the history of immersion education, what is immersion pedagogy both in kindergarten and school, possible learning difficulties because of immersion education and bilingualism and how language affects in how people see other cultures. After that thesis examines the results of the study and analyze the results. The study was made with a survey. 92 people with swedish immersion background answered to the survey. The result shows that a part of the informants experiences that immersion has had negative affects in different learning skills in school. The informants experienced that their immersion background has helped them to learn other languages. A big part of te informants experienced that immersion has opened their eyes to other cultures and developed an open mind to people from other cultures. The informants also had a positive approach to immersion education and most of the informants would choose immersion kindergarten and school to their own children. A big part of the informants thought that they are bilingual because of their background in immersion education.
-
(2020)Nyutkommen forskning från Finland visar att ledarskapsfrågor ofta finns med som orsak till att lärare lämnar branschen. Forskning pekar också på att begreppet pedagogiskt ledarskap uppfattas mångfacetterat och utmanade att beskriva. Samtidigt lyfter styrdokumenten upp pedagogiskt ledarskap som en av nycklarna till en kvalitativ småbarnspedagogik och därför i längden som något som berör ledarskapsfrågor i stort. Syftet med den här undersökningen är att dels undersöka hurdan syn på pedagogiskt ledarskap som framträder bland lärare inom småbarnspedagogik, dels undersöka lärares egen syn på sig själva som pedagogiska ledare och dels upplevelser kring utbildningens stöd i rollen som pedagogisk ledare. Forskningsuppgiften är att belysa de här tre områdena utifrån lärarnas egna perspektiv och att spegla det som framträder med tidigare forskning som gjorts på området. Synen på pedagogiskt ledarskap som framträdde bland lärarna i undersökningen handlade om helhetsbild, gemensamt ansvar, barnets bästa och barnet i centrum. Lärarnas upplevelser handlade om behov av erfarenhet, tidsbrist och utmaningar i att som arbetsteam utvärdera och analysera den egna verksamheten. I synen på utbildningens stöd framträdde behov av mer konkret ledarskapsutbildning och fortsatt praktiserande. Slutsatser som framträder ur det insamlade materialet handlar om behov av mer sammansvetsade arbetsteam över utbildningsgränserna, samproducerat pedagogiskt ledarskap, stärkt och tydliggjort teamledarskap, direkt ledarskapsutbildning i studieskedet och arbetshandledning för arbetsteamen. I undersökningen deltog fyra lärare inom småbarnspedagogik. Den teoretiska förankringen byggdes på inhemsk forskning och litteratur på området. Undersökningen gjordes som en kvalitativ intervjustudie. Som datainsamlingsmetod användes semistrukturerade intervjuer. Det insamlade materialet analyserades efter en tematisk innehållsanalys.
Now showing items 5853-5872 of 7170