Browsing by Title
Now showing items 5893-5912 of 7174
-
(2017)Purpose. The aim of this systematic literature review was to gather current information about the relationship between burnout and leadership from Burnout Research journal. Furthermore, the goal was to examine and summarize a review of the best practices of burnout prevention presented in the articles. The main concepts were burnout and leadership. Burnout was defined according to Maslach, Schaufeli and Leiter`s (2001) definition and leadership based on Yukl`s (2010) definition. Previous studies on leadership and burnout have shown that authentic and servant leadership play a significant role in the development and prevention of burnout. Approach. The study was carried out by using systematic literature review. The collected data was analyzed by applying theory based content analysis and data-oriented content analysis. The study concentrated only on Burnout Research journal, where the articles were selected based on the keyword leadership. The first search gave 18 articles, which were eliminated by predetermined selection criteria. Thus, the final data was limited to six articles. Results and conclusions. Three main categories were recognised by content analysis. They were: 1) Self-awareness of one`s role as a leader, 2) Training programs and assessment methods and 3) Self-management of employee. The first main category was divided into two subcategories consisting of two leadership styles: 1a) Authentic leadership and 1b) Servant leadership. Using the results of these categories the two research questions were answered. The results showed that authentic and servant leadership were highlighted in the prevention of burnout enhancing wellbeing at work. Both of these leadership styles shared the same element, self-awareness, of one`s own behaviour. Prevented measures in job burnout were: 1) Leadership styles and leader´s self management, 2) Training programs and assessment methods and 3) Employees` self management. The results from the study are in agreement with previous studies. Based on the results special attention should be paid to self-awareness in developing intervention and in the everyday work of organizations. Highlighting and developing authentic and servant leadership should be taken into consideration in more detail and clearly in future research.
-
(2020)Tässä kandidaatin tutkielmassa olen tutkinut tutkimuskirjallisuuden valossa varhaiskasvatuksen pedagogisen johtajuuden erilaisia näkökulmia vuosien 2015-2019 ajalta. Teoreettisessa viitekehyksessä kuvasin pedagogista johtajuutta koulun kontekstiin sijoitetun laajan tarkastelutavan kautta sekä erityisesti tämän tutkielman kannalta oleellisessa varhaiskasvatuksen kontekstissa. Lisäksi tarkastelin teoreettisesti myös jaetun johtajuuden ilmiötä. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että varhaiskasvatuksen pedagogisen johtajuuden avulla on mahdollista ylläpitää varhaiskasvatuksen laatua ja tukea hyvää lapsuutta. Tämän tutkielman tutkimustehtävänä on kuvata varhaiskasvatuksen pedagogisen johtajuuden erilaisia näkökulmia. Tarkastelen, miten varhaiskasvatuksen pedagogisessa johtajuudessa kuvataan johtamisosaamisen ja jaetun johtajuuden merkitystä. Tavoitteenani on selvittää, miten varhaiskasvatuksen pedagogista johtajuutta toteutetaan ja miten pedagogista johtajuutta on mahdollista kehittää. Lisäksi tarkastelen, millaisia mahdollisuuksia pedagoginen johtajuus luo lasten kokonaisvaltaisen oppimisen, varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin ja henkilöstön ammatillisen kehittymisen edistämiseen. Tutkimuskysymykset ovat: mitkä näkökulmat varhaiskasvatuksen pedagogisessa johtajuudessa nousevat merkityksellisinä esille vuosien 2015-2019 aikana julkaistun tutkimuskirjallisuuden perusteella?, miten varhaiskasvatuksen pedagogisessa johtajuudessa kuvataan johtamisosaamisen merkitystä? ja miten varhaiskasvatuksen pedagogisessa johtajuudessa kuvataan jaetun johtajuuden merkitystä? Tämän tutkielman tutkimusmenetelmä oli systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Toteuttamani systemaattinen kirjallisuuskatsaus pohjautui Finkin (2010) kirjallisuuskatsauksen malliin. Tutkimusaineistoni koostui kuudesta tieteellisestä ja kansainvälisestä artikkelista, jotka valikoin systemaattisesti asettamani seulan avulla. Tutkimusaineistoni kaikkien artikkeleiden tuli olla vertaisarvioituja, englanninkielisiä ja julkaistu vuosien 2015-2019 välisenä aikana. Lisäksi artikkeleita tuli olla mahdollista lukea kokonaisena tekstinä. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen aineistosta löydettyjen tulosten mukaan varhaiskasvatuksen pedagogisesta johtajuudesta nousevat näkökulmat jakautuvat neljään osa-alueeseen, jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Nämä varhaiskasvatuksen pedagogisen johtajuuden osa-alueet ovat johtajuuden ulottuvuudet ja tehtävät, jaettu johtajuus, johtamisen haasteet ja johtajuuden kehittäminen sekä johtajuuden merkitys pedagogisen laadun saavuttamisessa. Varhaiskasvatuksen pedagogista johtajuutta on mahdollista kehittää. Lasten oppimista edistää johtajan ja henkilöstön vahva ammatillinen osaaminen, jota kehitetään erityisesti henkilöstöjohtamisen ja johtajan toteuttaman itsensä johtamisen avulla. Jaetun johtajuuden avulla varhaiskasvatuksessa on mahdollista työskennellä kollektiivisesti, mikä edistää varhaiskasvatuksen laatua. Lisäksi jaettu johtajuus edesauttaa varhaiskasvatuksen työyhteisöä työskentelemään monipuolisessa ja muuttuvassa työympäristössä, vastaamaan erilaisiin haasteisiin ja suuntautumaan tulevaan.
-
(2023)Tavoitteet. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli tutkia syväaivostimulaation vaikutusta Parkinson-potilaiden äänenlaatuun sekä syväaivostimulaation erilaisten asetusten ja kohdistuspaikan tuottamia eroja äänenlaadussa. Äänen ja puheen ongelmat ovat Parkinson-potilailla yleisiä, mutta syväaivostimulaation vaikutuksesta näihin on ollut vain vähän tietoa. Kliininen konsensus on ollut, että syväaivostimulaatio huonontaisi potilaiden äänenlaatua, mutta aiheesta tehty tutkimus ei ole täysin tukenut tätä väitettä. Aiempaa tutkimusta syväaivostimulaation stimulaatioasetusten ja stimulaatiopaikan kohdistuksen vaikutuksista on tehty vain vähän. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineistona käytettiin kuutta tieteellistä alkuperäistutkimusta. Aineisto kerättiin Medline ja Scopus tietokannoista tammikuussa 2023 hakulausekkeella ”Deep brain stimulation” AND ” Parkinson*” AND “voice”. Kaikki tutkimukset olivat vertaisarvioituja, saatavilla avoimesti verkossa tai Helsingin yliopiston käyttäjätunnuksilla ja niiden julkaisukieli oli englanti. Artikkelit oli julkaistu viimeisen viiden vuoden aikana vuosien 2018 ja 2022 välillä. Aineisto läpikäytiin systemaattisesti. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen perusteella syväaivostimulaatiolla ei juurikaan ollut vaikutusta Parkinson potilaiden äänenlaatuun. Suurimmalla osalla mittareista ei saatu tilastollisesti merkitseviä tuloksia ja ne tulokset, joissa tilastollista merkitsevyyttä saatiin esiin, olivat ristiriitaisia osan viitatessa äänenlaadun paranemiseen ja osan huononemiseen. Tulokset olivat saman suuntaisia myös stimulaation asetuksia ja stimulaation tarkkaa paikkaa tarkastelleissa tutkimuksissa. Tutkielmassa saatiin kuitenkin viitteitä siitä, että sähkövirran kokonaismäärän arvoilla eli TEED-arvoilla olisi yhteys äänenlaatuun. Pienemmällä sähkövirran kokonaismäärällä voitaisiin saada äänen kannalta parempia lopputulemia. Jatkotutkimusta tarvittaisiin myös siitä, millaista puheterapiaa syväaivostimulaatiota saaneille potilaille olisi syytä antaa.
-
(2017)Objectives. Previous research and tests of reading achievement have shown that literacy among children and adolescents has weakened and leisure time reading has decreased especially among boys. Girls have outscored boys on tests of reading achievement and boys read less than their female peers. There has been a public concern about boys when it comes to reading. The main objective of this study was to find out what kind of research has been done about boys and their reading. This study searched for reasons and solutions for why boys are reluctant readers. The aim was also to find out if there is reason to be concerned about the situation of boys. Methodology. This study was executed as a descriptive literature review. Previous research was divided into topics and central results were summarized and analyzed. The research material was focused on the years 2000–2016. Results and conclusions. Previous research shows several reasons for why boys are unwilling to read and offers various suggestions for motivating boys to read. The attitudes, example and behavior of parents and educators have a significant influence. In addition, finding interesting reading material is in a key position. As they age, boys seem to read less and their attitude towards reading appears to turn more negative. Homes and schools have an important task of boosting and maintaining boys’ eagerness to read. Nevertheless, there shouldn’t be a need to worry yet, because according to previous research even the most reluctant reader can be brought to enjoy reading – it all starts with interest and motivation.
-
(2016)Using tablets in education has increased in recent years and in Finland the city of Vantaa acquired tablets to every comprehensive school at the end of the year 2014. Tablets’ benefits and challenges have been researched in previous studies. In this research I examine how tablets have changed teaching from class teachers’ perspective. I also examine how the teachers use tablets in education. My data was collected in March 2016 by interviewing three class teachers. The interviews were semi-structured interviews. In the content analysis the data was categorized into three themes. The study revealed that tablets have become a new teaching method in the class. According to the interviewees tablets are used in environmental and natural knowledge, mathematics and literacy. The most typical ways of working with tablets include searching information, using different learning platforms and playing learning games. The interviewees also use tablets for teaching coding. The interviewees use less tablets in art, English, religion and music. They also do not use tablets for writing. The interviews also revealed that the use of tablets is fraught with practical problems, such as connection to the internet and the use of licenses. The interviewees use the tablets for practicing the present topic, as an additional task and as a reward.
-
(2018)
-
(2020)Yhtä lailla kun aikuisten tehtävänä on opettaa lapsille esimerkiksi kirjaimia tai numeroita, olisi tunteiden nimiä ja tunteiden säätelyä harjoiteltava. Lastenkirjallisuus voi olla tässä yhtenä apuvälineenä, etenkin kun ne ovat tavoiteltavia materiaaleja varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja koulumaailmassa. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lastenkirjojen kertomukset, kuvitus sekä kirjoissa esiintyvät hahmot mahdollistavat lapselle turvallisen paikan pohtia, kokea ja oppia erilaisia tunteita. On tarpeellista tutkia, miten eri tunteita kuvataan lastenkirjoissa, jotta ne tukevat lasten tunnetaitojen myönteistä kehittymistä. Kuitenkin tunteiden tarkastelu lastenkirjoista on melko uusi näkökulma kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. Ympyräiset-lastenkirjat ovat erinomainen tutkimuksen kohde tunteiden tutkimusta varten, koska kyseisiä kirjoja markkinoidaan tunnetaitoja vahvistavina ja pedagogista näkökulmaa huomioivina. Tämän laadullisen tutkimuksen aineisto koostui neljästä Ympyräiset-lastenkirjasta, joista analysoitiin valikoituja näyteaukeamia. Tarkoituksena on selvittää, millaisena tunteet kuvataan näyteaukeamien teksteissä ja kirjan hahmojen eleissä ja ilmeissä, ja miten nämä seikat voidaan huomioida tunnekasvatuksessa. Näyteaukeamien tekstiä analysoitiin sisällönanalyysillä ja kuvituksessa esiintyviä hahmoja visuaalisella sisällönanalyysillä. Tunteet ilmenevät eleissä, ilmeissä ja kehossa, ja ne vaikuttavat olotilaan ja toimintaan. Hahmojen ilmeet vastasivat aukeamalla käsiteltävissä olevaa tunnetta ja niiden myötä lapsi pystyy harjoittelemaan tunteiden tunnistamista, nimeämistä ja ilmaisua. Tulokset osoittivat, että toisen ihmisen apu tunteiden sanoittamisessa on tarpeen. Tunnekasvatukseen liittyviä piirteitä esiintyi monipuolisesti. Kuitenkin ristiriitoja kaikkien tunteiden sallimisessa ilmeni, joten voi todeta, että lastenkirjojen sisältöön on suositeltavaa tutustua huolella. Lisätutkimus lastenkirjoista tunteiden ja tunnetaitojen näkökulmasta on perusteltua ja tarpeellista.
-
(2019)In this candidate´s dissertation I examined the finnish liberal, non-formal adult education in the context of artistic and cultural activities and their effects on social capital and well-being. Liberal adult education sector provides non-formal, non-degree-oriented adult education in Finland. The effects of non-formal adult education are mainly studied in qualitative methods by searching experiences of the attendants. There is a lot of research available on the subject, and the results have been the encouraging: liberal adult education has benefits linked to increasing social capital. Attending in education expands the circle of friends and active citizenship. Professor Jyri Manninen and Sara Luukantele have produced several reports based on qualitative material on the impact of liberal adult education on participant's life. The health effects of participation in arts and cultural activities has been studied lot in Finland and internationally. In several studies, arts and cultural activities have been shown to be linked in longevity and well-being. Markku T. Hyyppä has studied the effects of cultural interactions and well-being and longevity in Finland. By studying Swedish speaking minority and Finnish speaking majority and their attendance in community participation and singing in a choir, Hyyppä has been able to show that social participation and social capital associates with self-rated good health. Social capital is one of the forms of human resources. Originally refined by Pierre Bourdieu, it is described to be a type of capital resource, that is built in networks and other social interaction. The concept of social capital was developed alongside human capital and physical resources to explain economic growth. Retirement is a big turning point in human life. It effects all aspects of life and can cause challenges when, for example, the range of life and social networks shrink. An aging body and new kinds of health issues may also set challenges. Some research has been done concerning artistic and cultural participation to meet the challenges of retirement and the physical ageing process.The results have been positive, artistic or cultural interaction seems to be connected with wellbeing, it can for exampe help to reaffirm older age identity. Liberal adult education sector is the only large scale provider of education based on the principle of lifelong learning for the elderly. The ongoing change in the age structure of finnish population and the longer and healthier life will increase the demand for courses for the elderly also in the arts and cultural subjects.
-
(2021)Tavoitteet. Taiteen ja käsityön suhde yhtäläisyyksineen ja eroineen on puhuttanut molempien alojen tutkijoita, asiantuntijoita ja harrastajia jo teollistumisesta lähtien. Luovuuden, itseilmaisun ja taiteellisuuden merkitys käsityölle on noussut esiin monissa käsityön eri osa-alueita ja suuntauksia kartoittavissa tai määrittelevissä tutkimuksissa. Vaikka alalla on tehty ansioitunutta kontekstualisointia (ks. esim. Ihatsu, 2002; Kröger, 2003), on taidekäsityön teoria vielä hajanaista, eikä yksiselitteisiä käsitteitä ole syntynyt. Oppiaineena käsityö on kokenut 2000-luvulla merkittäviä rakenteellisia ja kulttuurisia muutoksia, jotka osaltaan korostavat taidekäsityön merkitystä käsityöoppiaineelle. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa ja analysoida taidekäsityön opetusta osana käsityöoppiainetta, sekä sen 2000-luvulla läpikäymää muutosta. Menetelmät. Tutkimuksen aineistoksi valikoitui tietokantahakutulosten pohjalta kvalitatiiviseen tarkasteluun neljä käsityötieteellistä tekstiä, jotka käsittelevät taidekäsityötä osana käsityöoppiainetta 2000-luvun Suomessa. Vuosien 2005 ja 2018 välillä julkaistut tekstit mahdollistivat taidekäsityön tarkastelun osana käsityöoppiaineessa 2000-luvulla tapahtunutta muutosta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin narratiivista kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, jolla toteutettiin yleiskatsaus taidekäsityöstä osana käsityöoppiainetta. Tulokset ja johtopäätökset. Aineistossa korostui taiteen ja käsityön, sekä taidekäsityön ja perinteisen käsityön yhteistyön merkitys. Luovuuden ja itseilmaisun sisällyttäminen käsityöhön nähtiin erityisen tärkeinä itsereflektion ja ympäröivän maailman suhteen kehittymiselle. Taidekäsityön hyödyntäminen oli tärkeää kokonaiselle taidekäsitykselle perustuvalle opetukselle. Taidekäsityö osana käsityöoppiainetta sekä hyödynsi että kehitti holistista käsityöprosessia, jossa yhdistyvät erilaiset taitamisen ja tietämisen muodot. Taiteidenvälistä integrointia tulee hyödyntää siten, että oppiaineiden uniikit piirteet eivät unohdu. Taiteellinen ilmaisu ei toteudu, jos käsityötaitojen opetteleminen jätetään oppiaineen ulkopuolelle. Taidekäsityö tukee käsityön merkitystä ja oppiaineesta saatavia hyötyjä, ja siksi oppiainetta tulee kehittää tasapuolisesti sen eri osa-alueista huolehtien.
-
(2022)Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälaista taidekasvatus oli 1940- ja 1950-luvuilla. Varhaiskasvatuksen historiantutkimus on vähäistä ja mitä kauemmas siirrytään varhaiskasvatuksen alkuun, on materiaalia sekä tutkimusta vähemmän. Teoreettisena viitekehyksenä toimii Fröbeliläinen pedagogiikka ja sitä kautta askartelu sekä laulu- ja musiikkihetket, lastentarhatoiminta 1940- ja 1950-luvuilla sekä muisti ja muistelu ja muistitietotutkimus. Teoreettisen viitekehyksen aikalaiskuvauksen rakensin 1940-luvulla ja 1950-luvulla julkaistujen Lastentarha-lehtien avulla, jotka antoivat viitettä siitä, millaiset ohjeet suuntasivat toimintaa. Viitekehyksen kokonaisuuden muodostamista tukivat myös kirjat ja artikkelit, jotka käsittelivät Suomen varhaiskasvatuksen historiaa. Muistia lähestyin Tulvingin mallin mukaan, jossa käsiteltiin muistelun kannalta oleellista episodista muistia. Muistelun lähtökohtien ymmärtäminen tukivat ymmärrystä siitä, miten muistitietoaineistoa tulisi käsitellä. Tutkimuksessa henkilöt muistelevat omia lastentarhakokemuksiaan 1940- ja 1950-luvuilta. Aineistona käytin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS), perinteen ja nykykulttuurin arkiston muistitietoaineistoa, joka oli valmiiksi kerättyä. Lopullinen aineistoni koostui kolmentoista henkilön kertomuksesta. Analysoinnin toteutin teorialähtöisenä sisällönanalyysina. Muistelijoiden kertomuksista analysoin, sitä minkälaista taidekasvatus oli 1940- ja 1950-luvuilla lapsuuden muisteluissa. Materiaalin jaoin kolmeen eri luokkaan niukkuuden, runsauden ja tunteiden näkyvyyden mukaan. Tulokset toivat esiin pula-ajan sekä köyhyyden, jonka takia askartelumahdollisuuksia oli heikommin. Askarteluissa ja kädentaidoissa näkyi Fröbeliläisen toiminnan kanssa yhtenäisiä toimintamuotoja. Yksittäisiä materiaaleja sekä tapoja muisteltiin kertomuksissa. Nykypäivänä perinteisinä pidettyjä lauluja ja laululeikkejä leikittiin 1900-luvun puolenvälin lastentarhoissa. Laulusali mainittiin useamman kerran ja se herätti erilaisia tunteita muistelijoissa. Uskonnolliset ja isänmaalliset laulut mainittiin parin muistelijan kertomuksissa. Tulosten perusteella nähdään, että taidekasvatus niin materiaaleiltaan kuin toiminnoiltaan, sisältää nykypäivän toiminnan kanssa yhtenäisiä piirteitä. Lastentarhan toimintaa myös pyrittiin ylläpitämään sotavuosina sekä sen jälkeisenä pula-aikana.
-
(2023)Tiivistelmä - Referat – Abstract Tässä kandidaatintutkielmassa on tutkittu kuvataidekasvatusta osana lasten hyvinvointia varhaiskasvatuksen kontekstissa. Tutkielmassa myös avataan varhaiskasvatuksen opettajien näkemystä ja kokemuksia kuvataidekasvatuksesta varhaiskasvatuksessa. Lähdeaineistona on käytetty suomalaista varhaiskasvatusta ohjaavia valtakunnallisia asiakirjoja sekä tieteellistä kirjallisuutta. Tutkielman aineisto on kerätty kyselylomakkeella, johon opettajat ovat vastanneet kirjallisesti ja nimettömänä. Otanta on kahdeksan vastausta. Analyysimenetelmänä on käytetty laadullista sisällönanalyysiä. Tutkimuskysymyksiä on ollut kaksi ja ne ovat seuraavat; 1.Miten kuvataidekasvatus varhaiskasvatuksen opettajien mielestä vahvistaa varhaiskasvatuksessa lapsen hyvinvointia? 2.Millainen on varhaiskasvatuksen opettajien oma suhde kuvataidekasvatukseen? Tässä kandidaatintutkielmassa kuvataidekasvatus opettajien kokemuksen mukaan nähdään vuorovaikutuksellisena tunnekasvatuksena, joka tähtää lapsen esteettiseen kokemukseen ja lapsen kykyyn havainnoida ympäristöään. Taidekasvatuksen toteuttaminen on riippuvainen opettajan omasta suhteesta taidekasvatukseen ja millä tavoin opettaja toteuttaa taidekasvatusta varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen tulokset osoittivat varhaiskasvatuksen opettajien laajan tietoisuuden taidekasvatuksen vaikutuksesta lapseen ja heidän halunsa toteuttaa rikasta ja vaihtelevaa taidekasvatusta. Avainsanat - Nyckelord Kuvataidekasvatus, taidekasvatus, varhaiskasvatus, lapsen hyvinvointi
-
(2018)Aims: The topic of this research is related to marginalization and preventing of young people through art education. The aim of this study is to map out related research through a literature review. This research was conducted using a systematic literature review and research problems were: 1) What kind of research results have been found from the role of art education in preventing marginalization? 2) What forms of art have been used in Finland to prevent marginalization by art education? Methods: The method of research is a systematic literature review. Literature and research have been carried out with search terms marginalization, young people's art education, prevention of marginalization, art education to support marginalization. Data collections include: Helka, Helda, Melinda, Google Scholar and Google. The materials were limited to 2010-2018, limited to research, dissertations, scientific articles, master's theses and research reports on art education projects on marginalization. Based on the database search, 6 research reports were selected for research. Results and conclusion: All of the research results were mainly positive in artwork operations to prevent marginalization. In the light of the studies, workshops empowered and increased the feeling of self-fitness among young people. Young people's social competence increased and group work skills increased. As a negative result, the disadvantageous behavior of adults in the craftsman's work seemed to be undermined by the importance of art projects, without neglecting the use of young people
Now showing items 5893-5912 of 7174