Browsing by Title
Now showing items 5913-5932 of 7170
-
(2018)Skillful thinking can be defined and measured by conceptualizing it as reliable thinking processes that lead to rational action. Rational is action by which we reach our goals maximizing the subjective value we feel for achievement. Rational action can be viewed to be based on true beliefs, epistemic rationality. Modern research concerning skillful thinking has taken place in the framework of dual-process theories. The framework is based on findings that humans are susceptible to rationality preventing biases in reasoning. Although the biases are thought universal, some people have been found to able to avoid them. Researchers have categorized thinking to type 1 and type 2 processes, of which type 2 processing represents reliable type. Type 2 processing is linked to intelligence, but also to skillful thinking distinguishable from it. The frameworks laboratory tasks simulating typical decision-making measure both aspects of type 2 processing. By using self-assessment measures, it is also possible to focus on the qualities of skillful thinking alone. As examples of the measurement types this review focuses on the Cognitive Reflection Test and on the Actively Open-minded Thinking scale. It was found in the review that the usability of the Cognitive Reflection Test can be hindered by prior exposure to the test as well as by the publicity it has received. Regarding the Actively Open-minded Thinking scale, the structure of the measure was found to be questionable. The problems require further research. Reviewing the results of the Cognitive Reflection Test also brought up a problem related to the framework more generally. Newest theories of the framework include concepts such as mindware and logical intuitions, which can be used to explain phenomena, but not that well to predict them. The relation between the concepts and skillful thinking requires further clarification in the future.
-
(2020)Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää freelancerina toimivien esittävän taiteen pukusuunnittelijoiden käsityksiä oman ammattialansa asiantuntijuudesta. Pyrin selvittämään, millaisina taitoina ja toimintatapoina ammatissa tarvittava ja edellytettävä asiantuntijuus ilmenee ja miten freelancerius työn tekemisen muotona vaikuttaa asiantuntijuuteen. Työni tarkoitusta voi luonnehtia kartoittavaksi ja kuvailevaksi. Tutkielmani paikantuu aikuiskasvatustieteeseen ja käyttämäni teoreettinen viitekehys nojaa asiantuntijuustutkimuksen teorioihin. Käytin laadullisessa tutkimuksessani fenomenografista tutkimusotetta, jonka kautta pyrin ymmär-tämään freelancer-pukusuunnittelijoiden käsityksiä oman ammattialansa asiantuntijuudesta. Hankin aineiston haastattelemalla neljää alalla toimivaa freelancer-pukusuunnittelijaa. Analysoin aineiston fenomenografisen analyysin keinoin nostamalla aineistosta tutkimuskysymyksen kannalta keskeiset tulkintayksiköt ja muodostamalla niistä laajemman tason kuvauskategorioita. Pyrin löytämään aineistosta mahdollisimman paljon erilaisia käsityksiä. Tutkimuksessani freelancer-pukusuunnittelijoiden asiantuntijuus ilmeni monin tavoin: keskeisinä toimintatapoina näyttäytyivät luova ongelmanratkaisu sekä halu ja kyky kehittää asiantuntijuutta yhä korkeatasoisemmaksi. Tärkeimmiksi taidoiksi käsitettiin substanssiin liittyvien taitojen ohella sosiaaliset- ja vuorovaikutustaidot. Merkityksellisimmäksi koettiin yhteisöllinen uuden luominen sekä onnistuminen ryhmäprosessissa. Asiantuntijuus ilmeni sekä yksilöllisinä että yhteisöllisinä toimintatapoina. Luovuus kietoutui ajatteluun, toimintaan ja oppimiseen monin tavoin sekä ainutkertaisena ’historiallisena luovuutena’ että arkisempana ’psykologisena luovuutena’. Freelanceriuden merkitys asiantuntijuudessa ja osaamisessa näyttäytyi tarvittavan osaamisen ja taitojen painottumisena ns. työelämätaitoihin sekä käsityksinä siitä, että freelancereiden osaaminen poikkeaa vakituisessa työssä olevien kollegoiden osaamisesta. Freelancer-työhön koettiin liittyvän sekä vapautta että epävarmuutta. Työ koettiin hyvin merkityksellisenä. Ymmärrys freelancer-taitelijan työstä iloineen ja haasteineen sekä siellä tarvittavasta osaamisesta avaa näkymiä myös muuttuvan työelämän ja ’uuden työn’ tarkasteluun.
-
(2016)The objective of this research was to examine attitudes of teachers towards differentation. Especially differentitation of teaching in physical education. The research emphasized the consideration of skillful students and the ways of differentiating them in teaching. The interviewees were divided in two groups, teachers with athletic background and teachers without athletic background. The research examines whether the ways of differentiation varied or not, considering the backghround of the teacher. Six elementary school teachers participated in this research. Three of them had personal athletic background and additional education in sports. The remaining three had did not have any athletic background. The material gathering methods were half structural and was performed either at schools or homes of the interviewees. The research material was transcribed and after this the material was categorized and analyzed utilising different themes. Three themes arose from the material, which were the attitudes of the teachers towards differentitation,, situations where differentitation was considered necessary and the role of a skillful student during the physical education lesson. As a result, the teachers had a positive attitude towards differentitation. The teachers with athletic background held differentitation more important than the teachers without athletic background. Differentitation was considered necessary when a skillful student was not given a task that was challenging enough. The teachers thought that it was important that each student will get tasks that are challenging enough relating to their personal level of performance. Considering the differentitation of the skillful students, the teachers with athletic backgrounds had more ways of differentitation and broader and well justified answers than the teachers without athletic performance. The skillful student was utilized as an assistant teacher or as a demonstrating student. As a conlusion, it can be stated that the athletic background and additional education in sports affects the ways of differentitaion in physical education. The teacher with athletic background differentiates more diversily and is more sensible in finding more challenging tasks for the skillful student during physical education lessons. Very little research has been made towards the upwards differentitation in physical education at elementary school. It is important to research this subject, so that teachers will get more information about the methods they are using and they can self reflect and this way give high quality teaching for the skillful students.
-
(2024)Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää millaisia taiteellisen toimijuuden laatuja varhaiskasvatuksen opettajien työssä, toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa on löydettävissä. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) julkaisi 2019 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden, eli Vasu (2018) laadun toisen osan arvioinnin. Arvioinnista tuli ilmi, että puutteellisesti toteutuva oppimisen alue on “ilmaisun monet muodot”. Tutkimuksessa tuodaan esiin Vasun (2022) perusteiden mukaisen tavoitteiden toteutumisen estäjiä ja mahdollistajia. Vasun (2022) mukainen kuvallisen ilmaisun toteutuksen tapa on muuttunut vuodenaikapainotteisesta suunnittelusta ja malliaskartelusta lapsen taiteellista ilmaisua, luovuutta ja osallisuutta korostavaksi opettamisen ja oppimisen tavaksi, jossa painottuu prosessin omainen työskentely. Tutkimukseen osallistui kaksi pääkaupunkiseudulla työskentelevää varhaiskasvatuksen opettajaa. Aineiston hankintamenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Aineistoa analysoitiin sisällönanalyysille tyypillisellä koodaamisen ja luokittelun tavoilla. Tutkimusaineistoa hankittiin myös valokuvaamalla haastateltujen varhaiskasvatuksen opettajien ryhmissä tehtyjä lasten töitä. Kuvia tarkasteltiin menetelmien, materiaalien ja toimijuuden näkökulmasta. Luokittelun apuna käytettiin Pääjoen (2020) taiteellisen toimijuuden ulottuvuuksia. Tutkimuksessa selvisi, että varhaiskasvatuksen opettajat mahdollistivat työssään taiteellisen toimijuuden näkökulmia, joita olivat luova ilmaisija, leikkivä kokeilija, yhteisötaiteilija ja kulttuurin perillinen. Opettajat ymmärsivät lapsia innostavat ja toimijuuteen kannustavat toiminnan tavat. Tutkimuksessa tuli myös esiin Vasun (2022) perusteiden tavoitteiden mukaisen toiminnan estävänä tekijänä resurssit ja mahdollistavana tiimityö. Lasten tuotosten kuvista oli löydettävissä toimijuutta ja sitä hillitsevää aikuislähtöistä malliaskartelua. Tutkimukseni johtopäätöksiä ovat, että vaikka malliaskartelua ja aikuislähtöistä toimintaa päiväkodeissa yhä toteutetaan, löytyy sieltä myös toivoa ilmaisun ilosta ja toimijuuteen kannustavasta kuvataiteellisesta toiminnasta.
-
(2021)Tunnetaidoilla on suuri merkitys lasten elämään. Toimivien tunnetaitojen avulla esimerkiksi lapsen itsetunto ja kyky huomioida toisia voivat parantua. Tunnetaitoja opitaan jokapäiväisessä arjessa, niin kotona kuin päiväkodissakin. Kaikki päiväkodin työntekijät vaikuttavat omalla käyttäytymisellään ja panoksellaan tunnekasvatuksen toteutumiseen. Taiteen avulla esimerkiksi tunteiden ilmaisu ja tunnistaminen voi olla lapsille helpompaa, kuin pelkkiä sanoja käyttäen. Tutkimustehtävänä on selvittää, kuinka usein kyselyyni vastanneet varhaiskasvatuksen ammattilaiset käyttävät piirtämistä ja maalaamista tunnekasvatuksen tukena työssään päiväkodeissa, millä keinoin he sitä käyttävät ja minkälaisia kokemuksia heillä on sen käytöstä. Tutkimukseni tavoitteena on saada tietoa siitä, millä tavoin kyselyyni vastanneiden, päiväkodeissa työskentelevien henkilöiden ryhmissä käytetään taidetta tunnekasvatuksen tukena ja miten sen käyttö koetaan Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena vuoden 2021 aikana. Aineisto kerättiin netissä jaettavan kyselylomakkeen avulla. Kysely koostui 28:sta suljetuista kysymyksestä, sekä kuudesta avoimesta kysymyksestä. Kyselyyn vastasi yhteensä 15 vastaajaa, joista 12 toimi varhaiskasvatuksen opettajana sekä kolme lastenhoitajana. Kyselyyn vastanneiden varhaiskasvatuksen ammattilaisten ryhmissä oli lapsia nollasta ikävuodesta seitsemään ikävuoteen. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä käyttäen. Tutkimustulosten mukaan vastanneiden varhaiskasvatuksen ammattilaisten ryhmissä piirretään ja maalataan usein, mutta piirtämistä ja maalaamista käytetään tunnekasvatuksen tukena harvemmin. Vastaajien ryhmissä ilmaistaan, tunnistetaan, käsitellään ja säädellään tunteita monin eri tavoin piirtämisen ja maalaamisen avulla. Lähes jokainen kyselyyn vastannut oli kiinnostunut käyttämään piirtämistä ja maalaamista tunnekasvatuksen tukena. Kyselyyn vastanneilla oli paljon positiivisia kokemuksia taiteen käytöstä tunnekasvatuksen tukena. Positiivisten kokemusten lisäksi vastaajat listasivat paljon haasteita, joita piirtämisen ja maalaamisen käyttöön liittyy. Tulosten perusteella taiteen hyödyntäminen varhaiskasvatuksen tunnekasvatuksessa on haastavaa, mutta onnistuessaan avartavaa ja antoisaa.
-
(2018)The juvenile indisposition can be considered as a phenomena that has increased in 21st century. Indisposition, that more and more often tends to affect a certain part of youth, can lead to severe problems and feelings of exclusion. Risk factors and processes behind juvenile indisposition can be considered multilayered and related to social, family and individual issues. Diversity behind many causes of phenomena makes it more difficult to design procedures and interventions that could help preventing juvenile indisposition. Though the beneficial well-being effects of the arts have been widely researched in the past years, do the mechanisms behind these well-being effects still remain less understood. This literature review aims to understand the beneficial effects of the arts in the framework of Ryan and Deci´s self-determination theory. Self-determination theory emphazises the meaning of fulfillment of three psychological needs - competence, autonomy and relatedness- in reaching and achieving the optimal state of well-being. This systematic literature review was based on six international, scientific articles about beneficial effects of participatory arts for at-risk youth. Articles were analyzed using the theoretical framework of self-determination theory and fulfillment of three basic needs as a prediction of increased well-being. Results of this literature review refers to the potential of participatory arts in increasing the well-being of at-risk youth through fulfillment of three basic psychological needs. Considering the effects found in this review, participating in the arts predicts the feelings of competence, autonomy and relatedness in at-risk youth and gives insight to considering the well-being effects of the arts as a result of fulfillment of three basic psychological needs.
-
(2017)The purpose of this study was to examine art pedagogues and their estimations of the actualization of children’s art education action objectives as well as experiences on being part of the multiprofessional team. Art pedagogues started their work as the art educators in Vantaa kindergartens on August 2016. The hiring of new art pedagogues was the continuum to Taikava-project which lasted two years and took place in the city of Vantaa in September 2014. The purpose of Taikava-project was to hire art pedagogues instead of kindergarten assistants to different kindergartens to support children who needed special support towards their growth and learning with art educational methods. The research was qualitative and was based on interviews. The interviewees were randomly chosen four (4) art pedagogues. The interview was a semistructured theme interview where different art educational objectives and multiprofessional teamwork were processed separately. Theory based content analysis was used to analyze the collected data. The guiding theory was based on earlier researches and in advance delivered children’s art education objectives by art pedagogues. These created art educational content areas which were art educational procedures, the growth processes of children and the intrinsic value of art. The guiding theory of professional teamwork was based on team principles, team communication and team work. Art pedagogues evaluated achieving art education objectives settings well during four (4) months study period. Child orientation, individual support, children’s self-regulation, emotional intelligence, bravery and ability to enjoy art were increased and worth mentioning results. Obstacles of not achieving objectives were the lack of time, the big amount of children and the new ways of working. Art pedagogues hoped to get more balance between their planned and spontaneous activity at work in future. Art pedagogues experienced having appreciation in multiprofessional teams where they were involved. Team co-operation and team communication were experienced practical all in all. Nevertheless, occasionally the lack of mental support, colleagues’ uncertainty of the new way of working, problems in interaction and information disconnects were disadvantages of working fluently.
-
(2017)
-
(2021)Globaali työtilahypoteesi on ollut yksi vaikutusvaltaisimmista tietoisuuden empiirisistä teorioista. Sen esitti alkujaan Bernard Baars vuonna 1988 ja sittemmin Dehaene ja Naccache ovat kehittäneet teoriasta hermostollisen version. Teorian mukaan tietoisuuden taustalla on laajalle levittynyt hermostollinen verkko, globaali työtila, ja tietoinen kokemuksemme on se informaatio, joka työtilassa on aivokuoren eri osien saatavilla. Tämän tutkielman tarkoituksena oli esitellä Dehaene ja Naccache teoria tietoisuudesta samalla arvioiden sen vahvuuksia ja heikkouksia. Tutkielmassa käydään läpi keskeisiä empiirisiä tuloksia sekä tietoisuuden hermostollisia korrelaatteja, joihin globaalin työtilahypoteesin tulisi kyetä vastaamaan. Lisäksi esitellään kriteerit, jotka tietoisuudesta esitetyn teorian tulisi sisältää. Tutkielman perusteella globaali neuraalinen työtilahypoteesi esiintyy teoriana, jolla pystytään hyvin selittämään tajunnallisuuteen liitettyjä empiirisiä ilmiöitä ja joka pystyy vastaamaan useimpaan tietoisuuden empiiriseltä teorialta vaadittavaan kriteeriin. Teorian suurin haaste liittyy siihen, ettei se kuitenkaan kykene selittämään miksi työtilan kaltainen arkkitehtuuri saa aikaan tietoisuuden. Haasteena myös on, että teoria saattaa käsitellä vain kapeaa osaa tietoisuuden ilmiöistä. Olisikin tärkeää tutkia teorian yhtymäkohtia alan muiden teorioiden kanssa askeleena kohti tietoisuuden parempaa tieteellistä ymmärrystä.
Now showing items 5913-5932 of 7170