Browsing by Title
Now showing items 5973-5992 of 7170
-
(2022)Tavoitteet. Tämän narratiivisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on kuvailla miten matematiikan tarinallisen pedagogiikan hyötyjä kuvaillaan eri lähteissä. Matematiikan tarinallisella opetusmenetelmällä viitataan tässä tutkielmassa fiktioon perustuviin satuihin, joissa juoneen on upotettu opetettava matematiikan aihealue. Tutkimuksen tarkoituksena on koota tutkimustuloksia sekä esittää miksi tarinallinen pedagogiikka olisi myös perusteltua osana matematiikan opetusta. Katsauksessa lähdetään etsimään vastauksia siihen miten tarinallinen pedagogiikka on yhteydessä oppimiseen ja kielelliseen kehitykseen. Lisäksi katsauksessa tarkastellaan sitä miten tarinallinen pedagogiikka on yhteydessä oppimisasenteisiin ja emotionaaliseen kehitykseen, sekä miten tarinallinen pedagogiikka on yhteydessä sosiaaliseen ja vuorovaikutukselliseen kehitykseen. Menetelmät. Tutkimuksessa etsitään vastauksia tutkimuskysymyksiin narratiivisen kirjallisuuskatsauksen keinoin. Tutkimusaineisto koostui tutkimusartikkeleista sekä kirjoista. Aineiston pohjalta kategorisoin tuloksia ja raportoin tulokset esiintyneiden teemojen mukaisesti. Tulokset ja johtopäätökset. Tarinallinen opetusmenetelmä tekee matematiikan opiskelusta merkityksellisen ja elämyksellisen oppimistapahtuman, jonka seurauksena opittava aihe saattaa jäädä jopa vuosikymmeniksi pitkäkestoiseenmuistiin (Schiro 2004; Kinossalo 2020; Zazkis & Liljedahl, 2009). Matematiikan tarinallisen opetusmenetelmällä voitaisiin mahdollisesti vaikuttaa matematiikka-asenteisiin, opiskelumotivaation sekä menetelmän myötä saatettaisiin saada myös konkreettista osaamisen kasvua (Furner, 2018; Hong, 1996; Hassinger-Das, 2015). Tarinallisella matematiikalla voitaisiin lisätä matemaattisen ajattelun kielentämistä ja kasvatusalan ammattilaiset ja huoltajat voisivat saada parempaa ymmärrystä lapsen osaamisesta (Schiro, 2004). Tarinoille tyypilliset toistot, kuvitus ja kielelliset keinot voisivat mahdollisesti auttaa kaikkia oppilaita innostumaan matematiikasta sekä oppimaan matematiikan lisäksi kieltä, ryhmätyöskentelytaitoja, tunnetaitoja sekä luovuutta.
-
(2021)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tuoda esille, kuinka sijoittamalla varhaiskasvatus ja perusopetus samaan rakennukseen luodaan hyvät mahdollisuudet yhteisöllisen oppimisen toteuttamiselle varhaiskasvatusikäisten lasten ja perusopetusikäisten oppilaiden välillä. Yhdessä toimiminen on motivoivaa ja vuorovaikutuksessa eri ikäiset ja taitotasoltaan erilaiset lapset ja nuoret voivat oppia toinen toisiltaan tietoja ja taitoja monipuolisesti. Lisäksi kehittämällä yhteisöllisen oppimisen pedagogiikkaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen välille luodaan uudenlaisia yhteisöllisiä oppimisympäristöjä, joissa siirtymät varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen välillä saattavat sujua helpommin. Aiempia tutkimuksia yhteisöllisestä oppimisesta rakennuksessa, jossa varhaiskasvatus ja perusopetus toimivat, ei tätä tutkimusta tehdessä ole tullut vastaan. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa yhteisöllistä oppimista ja miten se toteutuu niiden välillä. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös, millaisia määritelmiä haastateltavat opettajat, päiväkodin johtaja ja koulun apulaisrehtori antoivat yhteisölliselle oppimiselle ja millaisia hyötyjä ja haittoja he katsoivat tällä olevan sekä lapsille ja nuorille että itselleen. Lisäksi tutkittiin, minkälaisia asioita haastateltavat nimeävät yhteisöllisen oppimisen toteuttamisen esteiksi ja mahdollistaviksi tekijöiksi. Tämä tutkimus oli laadullinen tapaustutkimus. Tutkimuksen kohteena oli yksikkö, jossa varhaiskasvatus, alakoulu ja yläkoulu toimivat samassa rakennuksessa. Aineiston keruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua. Haastateltavia oli neljä henkilöä perusopetuksen puolelta: apulaisrehtori, yläkoulun aineenopettaja, alakoulun luokanopettaja ja laaja-alainen erityisopettaja. Varhaiskasvatuksesta haastateltiin päiväkodin johtajaa ja kahta henkilöstön jäsentä, joista toinen työskenteli esiopetuksessa varhaiskasvatuksen opettajana ja toinen integroidussa ryhmässä varhaiskasvatuksen erityisopettajana. Aineisto muodostui äänitteistä, joita oli yhteensä seitsemän tuntia. Tutkimusaineisto analysoitiin narratiivisen analyysin menetelmin. Tämän tutkimuksen perusteella yhteisöllinen oppiminen määriteltiin varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa yhdessä tekemiseksi ja oppimiseksi, jossa jaetaan omaa osaamista ja tehdään yhdessä oivalluksia. Yhteisöllisellä oppimisella katsottiin olevan ainoastaan hyötyjä sekä lapsille ja nuorille että henkilöstölle. Sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa yhteisöllisen oppimisen toteuttaminen koettiin luontevana tapana toimia. Kuitenkin palvelualojen välistä yhteisöllistä oppimista kuvattiin niukasti. Joidenkin näkemysten mukaan esi- ja alkuopetuksen toiminnallisesta yhteistyöstä syntyi yhteisöllistä oppimista. Yhteisöllistä oppimista estävistä ja mahdollistavista tekijöistä syntyivät tarinat: Meillä on kiire, Rakenteet mahdollistavat ja estävät, Kuka on aktiivinen, kuka ei, Tilat, joissa kohtaamme, Emme kuulu samaan yhteisöön, Lapset ikä- ja taitotasoryhmissä. Sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa koettiin työmäärän olevan suuri ja moni koki yhteisöllisen oppimisen toteuttamisen palvelualojen välillä ylimääräiseksi työksi, jota ei enää haluttu. Palvelualojen sisällä yhteisöllistä oppimista mahdollistavat rakenteet toimivat erinomaisesti, mutta palvelualojen välille niitä oli luotu ainoastaan tukemaan esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä. Tässä rakennuksessa varhaiskasvatus ja perusopetus oli sijoitettu selkeästi erilleen toisistaan ja tiloja, joissa palvelualojen henkilöstö sekä lapset ja nuoret olisivat voineet kohdata, oli hyvin vähän. Tiloissa, joissa kohtaamisia olisi saattanut syntyä, rajoittivat henkilöstön tekemät ratkaisut. Eri palvelualojen välistä yhteisöllistä oppimista rajoitti vahvasti se, että rakennuksessa ei ollut syntynyt sellaista yhteisöä, johon sekä varhaiskasvatuksen lapset ja henkilöstö että perusopetuksen oppilaat ja henkilöstö olisivat kuuluneet. Rajoittava tekijä oli myös se, että useissa näkemyksissä esitettiin oppimisen tapahtuvan saman ikäisten tai lähes saman ikäisten ja taitotasoltaan samanlaisten oppijoiden parissa.
-
(2022)Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on luoda yleiskatsaus ihmisen luontosuhteeseen ja oppilaiden luontosuhteiden kehittymisen tukemiseen alakoulussa. Ihmiskunnan nykyinen luontosuhde on ympäristön kannalta kestämätön, ja sitä tulee muokata perustavanlaatuisesti kestävämpään suuntaan. Kasvatus ja koulu ovat avainasemassa tällä hetkellä lapsuuttaan elävien ja uusien sukupolvien luontosuhteiden tukemisessa, sillä pohja yksilön luontosuhteelle rakentuu jo lapsuudessa. Koululaitoksen rooli lasten luontosuhteiden kehittymisessä on merkittävä etenkin, kun perheiden mahdollisuudet tukea lasten luontosuhteiden kehittymistä ovat vaihtelevia. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmin toteutetussa tutkielmassa vastataan tutkimuskysymyksiin luontosuhteen tärkeydestä tutkimusten mukaan, luontosuhteen kehittymiseen vaikuttavista merkittävistä elämänkokemuksista sekä koulun roolista oppilaan luontosuhteen tukemisessa. Koulun roolia käsittelevässä tulosluvun alaluvussa keskitytään tarkastelemaan alakouluikäisen oppilaan luontosuhteen tukemista koulun ja luokanopettajan toimesta. Kirjallisuuskatsauksen aineisto kerättiin Google Scholarin ja Helka-tietokannan avulla sekä kandiseminaarin Moodle-alustalle jaettujen linkkien kautta. Aineiston hankinnassa käytettiin hakusanoja luontosuhde, lapset + luontosuhde, relationship with nature ja significant life experiences (SLE). Tutkimuksen tulokset osoittivat, että luontosuhteen kehittyminen on tärkeää yhtäältä ilmastonmuutoksen ja ekologisen kriisin hillitsemisen, toisaalta ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Kun ihmiselle kehittyy vahva suhde luontoon, haluaa hän tutkimustiedon mukaan todennäköisemmin myös toimia luontoa suojelevilla tavoilla sekä viettää luonnossa enemmän aikaa, jolloin hän saa kokea enemmän luonnon hyvinvointivaikutuksia. Lapsen kiinnostuksen ympäristöä kohtaan voivat herättää erilaiset merkittävät elämänkokemukset, joista keskeisimpiä aineiston mukaan ovat esimerkiksi ajanvietto luonnossa lapsuuden aikana sekä luontoon liittyvät kokemukset lähipiirin kanssa. Koulun ja luokanopettajan tuki ovat merkittäviä oppilaan luontosuhteen kehittymisessä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2014) ohjaa koulua ja opettajaa tukemaan oppilaiden luontosuhteita.
-
(2020)Tarkkaamattomuus ja keskittymisen vaikeudet ovat yleisiä. Ne ovat yksi tavallisimmista oppimista ja koulunkäyntiä vaikeuttavista tekijöistä. Niin oppimisen ja koulunkäynnin sujuvuuden kuin lapsen hyvinvoinnin ja elämänkulun kannalta on tärkeää, että niitä pyritään tukemaan. Opettajan asiantuntijuus on avainasemassa tukitoimien suunnittelussa ja toteutuksessa, ja laadukas perusopetus on ensimmäinen keino vastata oppilaan tuen tarpeeseen. Se tarjoaa myös hyvän perustan, jolle yksilölliset vahvemmat tukitoimet on mahdollista rakentaa. Tutkielmassa selvitetään, miten tarkkaavuutta ja keskittymistä on mahdollista tukea koululuokassa sekä miten keskittymistä tukevia taitoja voidaan koulussa harjoitella. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistona käytettiin sekä englanninkielisiä että suomenkielisiä tieteellisiä julkaisuja. Aineisto rajattiin harkinnanvaraisesti rakentaen laaja kuva tutkittavasta aiheesta. Toimintaympäristöä koskevat tukimenetelmät koululuokassa voidaan jakaa proaktiivisiin eli ennaltaehkäiseviin menetelmiin ja reaktiivisiin eli oppilaan toiminnasta seuraaviin menetelmiin. Selkeyttämällä ja strukturoimalla oppimisympäristöä ja opetusta voidaan ennaltaehkäistä vaikeuksia ja vähentää esimerkiksi tarkkaavuuden häiriön oireilua. Reaktiivisista menetelmistä välitön ja selkeä, positiiviseen keskittyvä palaute on tehokas keino tukea oppilaan toimintaa. Toimintaympäristöä koskevien menetelmien lisäksi keskittymistä tukevien taitojen, kuten itsesäätelyn, toiminnanohjauksen ja ongelmanratkaisun taitojen, harjoittelu osaltaan tukee lapsen kykyä keskittyä ja toimia tavoitteiden mukaisesti. Koululuokassa toteutettavat tukitoimet ovat opettajan asiantuntijuuden varassa. Onkin tärkeää pohtia, tarjoaako luokanopettajan koulutus riittävät valmiudet tarkkaavuuden ja keskittymisen tukemiseen.
-
(2019)Afasia on kielellis-kognitiivinen häiriö, jonka huomattavimpia oireita ovat häiriöt kielessä ja sen käytössä. Afasiaan liittyy usein myös ei-kielellisiä kognitiivisia häiriöitä, kuten tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen ongelmia. Tarkkaavaisuuden häiriöt ovat yhteydessä afasian saaneiden ihmisten kielellisiin oireisiin. Afasian saaneilla ihmisillä on huomattu kielen eri osa-aluilla esiintyvän yksilöllistä vaihtelua (IIV), mutta tarkkaavaisuuden IIV:a on tutkittu vain vähän. Tämän tutkielman tarkoituksena on kerätä yhteen tutkimuksia tarkkaavaisuuden IIV:sta ja sen yhteydestä afasian saaneiden ihmisten kielelliseen suoriutumiseen. Koska tarkkaavaisuudella ja kielellä on osoitettu olevan yhteys, on tärkeää tutkia kuinka tarkkaavaisuuden IIV voi vaikuttaa kielelliseen suoriutumiseen afasian saaneilla ihmisillä. Tarkkaavaisuudella on tärkeä rooli niin arkielämässä pärjäämisessä kuin puheterapiassa. Tarkkaavaisuuden IIV:n ymmärtäminen voi antaa lisätietoa afasian arviointiin, kuntoutuksen kohdentamiseen sekä kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointiin. Tämän kandidaatintutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta, joka kuvaa tutkittavaa ilmiöitä monipuolisesti. Se syntetisoi aiempaa tutkimustietoa ja mahdollisti aiheen tarkastelun kriittisin silmin. Kirjallisuuskatsauksen aineisto haettiin useista eri tietokannoista. Aineisto muodostui neljästä tutkimuksesta, joiden valintakriteereinä olivat se, että tutkimus on suomen- tai englanninkielinen, vertaisarvioitu ja siinä on kokeellinen tutkimusasetelma. Tulokset osoittivat, että afasian saaneilla ihmisillä on enemmän tarkkaavaisuuden IIV:a kuin verrokeilla erityisesti silloin, kun tehtävän ja tilanteen vaatimukset tarkkaavaisuudelle kasvavat. Tulokset osoittivat kolme tekijää, jotka vaikuttivat IIV:n lisääntymiseen: auditiivinen prosessointi, auditiivisen ja visuaalisen modaliteetin integraatio ja kielellinen prosessointi. Tarkkaavaisuuden IIV:lla ja kielellisellä suoriutumisella oli yhteys, mutta tämän aineiston perusteella ei voida täysin erotella toisistaan kielellisen prosessoinnin ja modaliteettien integraation vaikutuksia. Tutkielman aineiston suppeuden vuoksi tuloksiin on suhtauduttava varauksella. Lisätutkimusta tarvitaan erityisesti tarkkaavaisuuden päivittäisestä IIV:sta, sekä modaliteetin integraation ja kielellisen prosessoinnin vaikutuksista erikseen.
-
(2019)Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö eli ADHD (Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder) on kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaiset tekijät vaikuttavat tyttöjen ADHD:n tunnistamiseen ja miksi tyttöjen ADHD jää useammin tunnistamatta ja hoitamatta kuin poikien. Aiheena tyttöjen ADHD on ajankohtainen, sillä hoitamaton ADHD voi haitata opintojen ja työllistymisen lisäksi myös sosiaalisia suhteita. ADHD:n on myös todettu olevan yhteydessä masennukseen, syrjäytymiseen ja lisäävän riskiä päihteiden käytölle. Varhainen tunnistaminen ja tukitoimien oikea kohdentaminen vähentää terveysriskejä ja parantaa elämänlaatua. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineistoksi valikoitui tarkoin rajauskriteerein neljätoista vertaisarvioitua artikkelia, joiden tutkimukset on toteutettu kahdeksassa eri maassa vuosina 2004–2019. Aineistoon hyväksyttiin metodisilta lähtökohdiltaan toisistaan eroavia tutkimuksia. Tutkimuksessa keskityttiin tarkastelemaan, millaisilla tekijöillä artikkeleissa pyritään selittämään tyttöjen ADHD-oireiden tunnistamisen vaikeutta. Lisäksi tarkasteltiin, millaiset menetelmät on havaittu toimiviksi tyttöjen ADHD-oireita tutkittaessa. Katsauksessa tiivistettiin ja koottiin yhteen tutkimustehtävän kannalta keskeisimpiä kansainvälisiä tutkimustuloksia tyttöjen ADHD-oireiden tunnistamiseen liittyvistä haasteista. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että tyttöjen ADHD:n tunnistamisen vaikeutta kuvataan hyvin heterogeenisillä selitysmalleilla. Aiemman tutkimuksen perusteella tytöt ovat olleet aliedustettuina ADHD-tutkimuksissa, mikä on nostanut esiin huolen nykyisen tutkimustiedon sovellettavuudesta tyttöjen ADHD-oireita mitattaessa. Oireiden tunnistamisen hankaluutta on perusteltu diagnostisen raja-arvon mukaan tarkasteltuna oireiden liian myöhäisellä alkamisiällä, oireiden liittämisellä muihin häiriöihin sekä liitännäishäiriöiden puuttumisella. Lisäksi ADHD-tyttöjen on arveltu sopeuttavan käytöstään ADHD-poikia enemmän, jolloin oireet saattavat ilmetä ADHD:lle epätyypillisenä pidetyllä tavalla. Tutkittaessa tyttöjen ADHD-oireita eri tutkimusmenetelmien yhdisteleminen ja monipuolisuus näyttivät takaavan luotettavimmat tulokset. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että tyttöjen aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriötä ymmärretään edelleen liian vähän, mikä kertoo ajankohtaisesta tarpeesta lisätutkimukselle varhaisen tunnistamisen mahdollistamiseksi.
-
(2019)The aim of the thesis was to find out what gender aware teaching in elementary school is and how it promotes gender equality. This literary review reports the history of the gender equality discourse in educational policies.
-
(2019)The aim of the dissertation is to provide an understanding of multicultural education, of the multicultural school and teachers’ cultural competences. Previous studies suggest that multicultural education promotes learning and social justice in schools. Teacher professional development by the acquiring of cultural competences lessens chances of exhaustion. The competences, such as empathy, knowledge and self-awareness to name a few, aid in taking on the challenges of cultural plurality. In lack of competence there is an underlined risk that the teacher might unknowingly use teaching methods or materials that are discriminating. The objective of multicultural education is to develop schools into safe, participatory and just institutions for growth. The dissertation is a literature review based on the knowledge and theory of the forefather of multicultural education, Mr. James A. Banks. In addition it addresses the work of Finnish researchers.
-
(2023)Tavoitteet. Suomessa liikunnan ympärillä syrjintää on tutkittu lähinnä vapaa-ajan harrastuk sien kontekstissa. Syrjintäaiheiset tutkimukset varhaiskasvatuksessa ovat koskeneet ennen kaikkea kiusaamista. Liikuntakasvatuksen saralla tutkijoita on innoittanut fyysiseen aktiivi suuteen perehtyminen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on syventää ymmärrystä syrjinnästä ilmiönä varhaiskasvatuksen liikuntakasvatuksen kontekstissa tasa-arvon näkökulmasta. Tarkoitus on selvittää minkälaisia normeja varhaiskasvatusta ohjaavat liikuntakasvatuksen asiakirjat sisältävät ja millainen on se todellisuus, jota normeilla pyritään ylläpitämään. Menetelmät. Tämän tutkimuksen menetelmänä käytin kirjallisuuskatsausta, joka on erotelta vissa kahteen orientaatioon, joita ovat narratiivinen ja integroiva katsaus. Tässä tutkiel massa tekniikaksi valikoitui narratiivinen katsaus, jonka avulla pyrittiin saamaan laaja kuva aiheesta. Tutkimusaineiston valintaa ohjasi vahvasti tutkimuskysymykset ja aineisto muo dostuu viidestä suomalaista varhaiskasvatusta ohjaavasta liikuntakasvatuksen asiakirjasta. Tutkimuksessa normeja asiakirjoista paikannettiin kriittisen diskurssianalyysin avulla. Kriitti sessä diskurssianalyysissä pyritään ensin tunnistamaan diskurssi, jonka jälkeen pyrittiin analysoimaan, millaista todellisuutta diskurssin avulla ylläpidetään. Tulokset ja johtopäätökset. Varhaiskasvatusta ohjaavien liikuntakasvatuksen asiakirjojen ohjeistukset olivat yhtenäisiä tyttöjen ja poikien osalta, joten varhaiskasvatuksen pihoilla pe lattavat jalkapallopelit kuuluvat ohjeistusten mukaan kaikille. Todellisuus, jota varhaiskasva tuksen liikuntakasvatuksen normeilla pyritään ylläpitämään, on kuitenkin ristiriidassa lasten kautta vapaa-ajan urheilusta tulevien tapojen, uskomusten ja arvojen kanssa. Lapset saatta vat siirtää pihalla pelattaviin jalkapallopeleihin urheilusta tutut normit, jolloin syrjinnän ilmiö on todellinen varhaiskasvatuksen arjessa. Kaikilla tulee kuitenkin olla mahdollisuus osallis tua peleihin. Tulosten avulla voidaan kehittää toimintatapoja syrjinnän ehkäisemiseksi ja tunnistaa syrjintätilanteita, jolloin niihin voidaan puuttua.
-
(2018)In this Bachelor’s thesis, my aim was to analyze different meanings of Equality within the context of two different national core curriculums. The concept of Equality has had a major effect both in the history of Finnish comprehensive school and in basic- educational politics. It has also received various contents in different eras, which has been risen from the social needs of the time. Previous research has shown that when it is a clear explicit within the debate of educational politics, equality has become an indefinite and partly a conflicting concept. To meet the required needs of a qualitative thesis both Koulutuskomitean mietintöä opetussuunnitelman perusteiksi vuodelta 1971 –book and Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet –documentary from 2014 was used as sources. The research was implemented as a discourse analysis. The reason this method was chosen was that by means of it can be seen how a language has a constructive and profitable nature. Discourse analysis as an analyzing method provided a possibility to differentiate and recognize the different meanings of equality and to compare it both with the parallel and competing discourses. As an outcome of the thesis, five different discourses were built, some of which was identical and some of which was partly different and rival. Both documents emphasized the sense of community and participation in contributing equality. Also, through both documents can be seen the different era of time, as well as bringing up the special needs of their own time’s special group compared with the other students. The biggest differences appeared while underlining the discourse of equity. The documents from year 2014 highlight stronger the characteristics and ability of an individual person, while the years 1971 documents highlighted more the personality in the field of art and hobbies. In the 2014 documents the student’s agency were built more stronger and its role as specialty identifier was emphasized.
-
(2016)The Aim of this BA thesis/study is to explore professional volunteer management in campaigning organizations. I examine what kind of tasks and work areas does volunteer management include in a campaign organization. I also survey the challenges that the volunteer managers are meeting on their work. In the theoretical part I begin by presenting the current phenomenons of volunteer work in the society. Based on the literature, I describe some current changes in the nature of volunteer work: it seems that volunteering has become more episodic and driven by individualistic motives during the last decades. In the second part of the literature view I dive into the topics of volunteer management. It seems that professional volunteer management is a growing post, there are more paid volunteer managers working for organizations than before. The earlier research in volunteer management is emphasizing good practices. Although the literature points out too, that the good management practices are varying, based on the nature and aim of the work of the organization. At the end of the theory part, I’m presenting one theoretical model to examine different styles of volunteer management in different kinds of organizations. The research material consists of four interviews of the volunteers managers in four large campaigning organizations in Finland. The interviews have been conducted as thematic interviews. My method is content analysis, in which I use a content-grounded classification. In the light of my research, the duties of volunteer managers are multiple in campaign organizations. I have named the key tasks as communication with volunteers, training of the volunteers and planning of the upcoming work, campaign work, participation on the organization’s office practices and ”additional tasks”, like duties that are not part of the job description. The volunteer managers found time management as one of the main challenges in their work. The second major challenge is related to the commitment of volunteers: how to find and keep committed and self- contained volunteers in the organization. The key finding of the study is, that there is a contradict between the ideal of self-contained volunteers and the controlled management style of the organizations. Based on the earlier research, tightly controlled management methods might not attract independent volunteers. Solution for the challenge could be maintaining different styles of management and various volunteering tasks, and opportunities within one organization.
-
(2020)Tavoitteet. Mielipiteitä jakava ilmiöoppiminen on nykyisen peruskoulun opetussuunnitelman vaatimusten myötä ajankohtainen aihe kouluissa. Tämän tutkielman tavoite on yleistajuistaa ilmiöoppimista teemoittelemalla siihen liittyviä piirteitä. Perehdyn tutkimuskysymykseeni ” Millaisia ilmiöoppimisen piirteitä Harry Potter -kirjoista voidaan löytää?”, opinnäytteen analyysissa, jonka tavoitteena on antaa lukijalle työkalu tunnistaa ja sanoittaa ilmiöoppimisen piirteitä las-tenkirjallisuuden kautta. Menetelmät. Kvalitatiivisessa tutkielmassa analyysini perustuu teoreettiseen viitekehykseen, jossa tutkin kolmea ilmiöoppimisen ulottuvuutta 1. oppiainerajojen ylitys 2. oppilaslähtöisyys ja 3. oppilaiden toimijuus. Aineistona toimi J.K Rowlingin Harry Potter kirjasarjan teokset 1, 2 ja 5. Analyysissa vertaan aineistoani teoreettiseen viitekehykseen abduktiivisen sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielman tulokset osoittivat, että Harry Potter -kirjoissa on ilmiöoppimiselle tyypillisiä piirteitä. Erityisesti kirjoissa näkyi aktiivisen toimijuuden malli. Siihen linkittyivät oppilaan kokemusmaailmasta lähtöisin olevat kysymykset, henkilökohtainen motivaatio sekä ongelmanratkaisutaidot. Oppiainerajojen ylittyminen jäi kirjoissa satunnaiseksi. Hahmot ottivat toiminnassaan käyttöön näitä ilmiöoppimiselle tyypillisiä piirteitä. Tulokset toimivat välineenä tunnistaa ilmiöoppimisen piirteitä ympäristöstä ja samaa metodia voidaan soveltaa myös muihin lapsille ja nuorille suunnattuihin sisältöihin. Jatkotutkimuksessa voitai-siin tutkia laajemmin, miten ilmiöoppimisen piirteet näkyvät tämän hetkisessä lasten- ja nuortenkirjallisuudessa.
-
(2021)Tavoitteet. Seligmanin (2011) mukaan hyvinvointia tukeva kasvatus ehkäisee lasten mielenterveysongelmia sekä lisää onnellisuutta. Tässä tutkimuksessa teemana on positiivinen pedagogiikka, jota hyödyntämällä voidaan vaikuttaa yksilön hyvinvointiin myönteisesti (Leskisenoja, 2017). Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä ajatuksia vastavalmistuneilla ja alalla pitkään olleilla varhaiskasvatuksen opettajilla on positiivisesta pedagogiikasta ja miten vastavalmistuneet ja alalla pitkään olleet varhaiskasvatuksen opet-tajat hyödyntävät positiivista pedagogiikkaa. Lisäksi tämän tutkimuksen tavoitteena on tuoda esiin mahdolliset erot ammattilaissukupolvien ajatuksissa ja toimintatavoissa, sillä varhaiskasvatuksen ammatillisuus on sidoksissa aikaan ja paikkaan (Karila, 2019). Menetelmät. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena ja aineisto on analysoitu teoriasidonnaisella sisällönanalyysillä. Tutkimus tehtiin e-lomakekyselynä ja siihen osallistui kymmenen varhaiskasvatuksen opettajaa, joista viisi on vastavalmistunutta ja viisi alalla yli 20-vuotta olleita. Tulokset ja johtopäätökset. Tulosten mukaan varhaiskasvatuksen opettajat ajattelivat positiivisesta pedagogiikasta pääsääntöisesti myönteisesti ja kokivat suuntauksen tarpeellisena. Havaittavissa oli kuitenkin myös epäilyksiä. Positiivista pedagogiikkaa hyödynnettiin varhaiskasvatuksen arjessa vahvuuskasvatuksen ja myönteisen vuorovaikutuksen avulla. Ammattilaissukupolvien vastauksissa oli havaittavissa paljon samankaltaisuutta, mutta myös eroja. Alalla pitkään olleiden vastauksista selvisi, että vahvuuskasvatusta toteutetaan innostunein ottein. Heidän joukossaan oli suuntaukseen hyvin perehtyneitä opettajia, jotka olivat käyneet myös lisäkouluttautumassa aiheen parissa. Vastavalmistuneilla oli enemmän itsestään selvä ote myönteiseen kasvatukseen. Vastavalmistuneet kuitenkin toivoivat selvästi useammin, että positiivista pedagogiikka hyödynnettäisiin laajemmin varhaiskasvatuksen arjessa.
-
(2016)The goal of this research was to find out what kind of contents relevant to nature- and environment education there are in Tatu and Patu books. Children’s books have an educational function and they affect the attitudes and feelings of the reader. Thus the contents are conveyed to the reader on several dimensions. The emphasis in early childhood nature- and environment education is on activities in different environments, but emotional and cognitive development are also possible through reading experiences. In the theoretical framework of this research the most important models are Stephen R. Kellert’s classification of nature experiences into direct, indirect and symbolic or vicarious experiences of nature, Joy Palmer’s tree model which Jyrki Reunamo and Liisa Suomela have expanded helps understanding nature- and environment education as a whole and is based on a premise that nature experiences in the early childhood influence the formation of attitudes towards nature and finally KESYP-model developed by Mari Parikka-Nihti and Liisa Suomela it’s name consisting of the finnish words keho, sydän and pää meaning body, heart and head. The model represents the importance of taking into account the holistic nature of a child’s development, including physical, emotional and cognitive development. The analyzed material consisted of twelve Tatu and Patu reading books, published between the years 2003-2014. I was looking for samples that contained both picture and text and which depicted the character’s direct experiences of nature in Finnish environments. I analyzed the informative contents as well as the depicted attitudes and emotions towards nature. Samples meeting the criteria were found in four of the books. The analysis was based on my interpretations and knowledge about nature to emphasize the reader’s perspective. Only few samples got selected but they contained information about different environments and species that were mainly depicted truthfully. The reader can identify to the positive attitudes and emotions which has an affect on the forming attitudes. The material had also content which inspires and directs to activities in natural environments. Tatu and Patu books may be used as part of nature- and environment education.
-
(2019)Physical activity has been found to increase the efficiency of children’s cognitive functions. There is a number of studies on the connection of primary school students’ leisure-time exercise with learning. However, studies on the connection of exercise during the school day with learning have been produced mainly in the recent years. New data has been produced especially on the effects on learning enabling factors, e.g. concentration. Although studies show the connection with learning enabling factors, there is not enough evidence on the causation of these two subjects. The objective of this thesis was to make a literature review on the effects of classroom-based physical activity on concentration. Another objective was to find and discuss the variables of physical activity which affect concentration. This thesis was implemented as a literature review. The data was collected from English research on the effects of classroom-based physical activity on concentration. All the referred studies implemented a physical activity break in the research frame. Physical activity was found to heighten concentration or at least have a maintaining effect. The intensity of physical activity was found to be an affecting factor on concentration. The physical activity should be at least moderate-intensity to have a significant impact on concentration. Physically passive breaks were also found to have a maintaining effect on concentration, but the effects of a physically active break were greater. In addition, the number of breaks and recesses were impacting factors. The effects of classroom-based physical activity on concentration are highlighted when the number of breaks is insufficient. Further research is needed to explain the types of physical activity that produce variation in concentration and its temporal effects.
-
(2016)Data communication devices are being used more in everyday school life, but the same phenomenon does not appear in pre-school. Data communication still seems to have a bad reputation in kindergarten even though new research shows that, when correctly used, it can help a child’s development. The aim of this research was to find out kindergarten teachers’ thoughts about using tablets in linguistic development. The study based on interviews of teachers who have been involved in project Molla of Saimaa Media Center. The purpose of the study was to examine the teacher’s skills, the resources of the kindergarten and the children’s skill differences. The study also aimed to find out what kind of content is available in tablets. Altogether eight people took part in the research. Seven of them had kindergarten teacher degrees. Two of them had trained as special education kindergarten teachers and one of them had a bachelor’s degree in Social Services. One participant was educated as a primary school teacher. The material was collected through questionnaires which were delivered personally to the teachers. The questionnaire consisted of open-ended questions which were divided into themes according to the research problems. The themes of the questionnaire were utilized in the analysis. It was possible to support different areas of linguistic development in a multifaceted way with tablets. The teachers’ ICT skills varied greatly and most of them were not able to provide high quality education. The children’s skills were better than the teachers’. Quality content was available but the teachers felt that it was difficult to find and took a lot of time. The tablets were mainly used for playing but some of the teachers also took advantage of the other features of the tablets. The future of tablets was seen positively but the teachers’ motivation and resources will affect the position of tablets in kindergartens.
Now showing items 5973-5992 of 7170