Browsing by Title

Objective. Listening music while studying is a common habit among students. However, despite the numerous studies conducted, it is still disputed whether and how background music influences learning and concentration. In addition, the results have not been comparable due to variety of theoretical framework and methodological quality in studies. To clarify the variety of paradigms in different studies Ferreri and Verga (2016) have recently proposed a model explaining the effect of music on verbal learning and concentration. Thus, the aim of this thesis is to discuss the effects of background music on learning and concentration and identify factors explaining the results. Method. This thesis is a review of recent studies on the effects of background music on learning and concentration. Since majority of the recent studies have focused on adults only studies with adult participants are considered. Results and conclusions. Background music has no general effect on learning and concentration as compared to no music. More detailed examination of studies reveals that different aspects of mu-sic, the task and personal characteristics can moderate the impact of background music. Individual musical features cannot explain the impact of background music, but the simultaneous variation of its features such as complexity can alternate the influence in learning mechanisms. Some effects might be explained by the type and the difficulty of the task. Comparison of different types and the difficulty of the task reveals that background music has detrimental effect on reading comprehension and in contrast, in simple tasks (i.e. simple math tests) background music might be beneficial for the processing. Individual differences might be explained by the preference for back-ground music and finding the presence of music distracting, indicating that background music might distract the learning of those with lower tendency to listen music. Nevertheless, some results are inconsistent and consequently these single factors might not be helpful to explaining the results. It is possible that these factors might moderate the effects simultaneously. In addition, the impact of learning context should be taken into account in further studies. It is also possible that several mechanism moderate the effects as Ferreri and Verga (2016) propose in their model. The impact of attention, arousal and mood, and emotions and reward must be considered in future studies on the effects of background music.

This bachelor’s thesis is a descriptive review about normality and abnormality in school world. By scientific literature I examinee what kind of structures make the limits between “normal” and “different”. I observe school’s practices and laws as ways that create these limits for pupils. I also observe how inclusion as an ideology was made to solve these problems, and how it has worked. For research questions, I chose to ask: what kind of structures create abnormality and how the problem of abnormality has been tried to solve by inclusion? By the research literature “normality” can be found as an ambition in school world. At the same time, “normality” reflects a picture of an ideal citizen of the era. “Abnormality” is labeled to be something negative and something that cannot attain the targets of the school institute. Putting pupils to an order of preference seems to be very natural to school institute and con- tinuous assessment can be understood as almost de rigueur. Administrations lines maintain the status of abnormality and professional speech is focused on diagnosis. Medical diagnose often defines pupils need and entitlements for specific support in a school. A child who has been assumed as a different one, is often seen from a negative perspective. Integration came into being a solution to a problem of abnormality. It still kept the lines be- tween normal and different one, and was too partial. Finland joined UN’s official inclusion program in 1994. In inclusive school system every child is entitled to go to the nearest school. However, inclusion does not seem to work perfectly in schools. Even though it is based by law, the new practices and ideas haven’t firmly rooted to the school system. Inclusion as a solution is not working so well that it could be seen executing the real equality.

Mål: Syftet med denna studie var att undersöka den eventuella kopplingen mellan tävlingsinriktad idrott och skolframgång. Studier visar att många barn och unga i skolålder idrottar på fritiden, vilket gör att är det viktigt att undersöka hur den fysiska aktiviteten korrelerar med skolframgång. Tidigare studier och teorier har visat att kognitionen stärks av fysisk aktivitet, som i sin tur påverkar positivt på lärande. Jag är däremot intresserad av att undersöka hur idrott på en högre nivå påverkar skolgången. Eftersom tävlingsinriktad idrott är tidskrävande, kan det därför anses ha en negativ påverkan på den akademiska prestationen hos barn och unga i skolåldern. Jag är ytterligare intresserad av att jämföra skolvitsorden hos idrottselever och icke-idrottare. Metoder: Denna studie har gjorts i form av en narrativ litteraturstudie. Utifrån de förutbestämda kriterierna bestod mitt analysmaterial av nio artiklar, varav tre var pro gradu-avhandlingar. Analysen av materialet har jag gjort enligt en tematisk innehållsanalys. Resultat och slutsatser: Den fysiska aktiviteten påverkar positivt på den akademiska prestationen hos 11-15-åringar. Det framkom även att idrottselever presterar bättre i skolan i förhållande till sina jämnåriga skolkamrater som inte var idrottsligt aktiva. Faktorer som kön, valet av idrottsform och mängden fysisk aktivitet i veckan visade även ha en koppling till skolframgång hos idrottande skolelever. Av dessa faktorer var det könsskillnaderna som mest påverkade studieframgången hos eleverna. Det visade sig att flickor överlag presterar bättre än pojkar och att de idrottande flickorna hade den bästa skolframgången i jämförelse med de icke-idrottande flickorna och bland pojkarna överlag. Resultaten visade även att en exceptionellt hög mängd fysisk aktivitet i veckan inte direkt kan kopplas till studieframgång. Den grundläggande tanken är ändå att fysisk aktivitet har ett positivt samband med skolframgång.

The purpose of this study was to examine the correlations between goal orientations and selfefficacy among Finnish university students. Based on these correlations, students could be encouraged to recognize harmful behavioral patterns and to improve them towards patterns that are more beneficial for learning and self-efficacy. The study focuses on the question “what kind of goal orientations do students have and how these orientations are associated with selfefficacy”. The study is based on the achievement goal theory and more specifically on Markku Niemivirta’s (2002) model in which five goal orientations are distinguished: learning-, achievement-, performance-approach-, performance-avoidance- and avoidance orientation. Several previous studies have been done on the topic, but previous research has been mostly targeted at children and adolescents. In this study, the focus is on adult university students. Earlier studies indicate that learning-, achievement- and performance-approach orientations correlate with strong or rather strong self-efficacy, and performance-avoidance- and avoidance orientations correlate with rather weak or weak self-efficacy. Similar results were expected of this study. The study was carried out as a quantitative research with correlative methods. Data was collected from university students by using a questionnaire and analyzed with SPSS-program. 105 students around Finland took part in the study. Different parameters were used in the description of the division of the goal orientations among respondents and the relations between the key variables were primarily analyzed by using Pearson’s correlation coefficient. The study indicated that learning- and achievement orientations correlate with strong selfefficacy, whereas performance-avoidance- and avoidance orientations correlate with low selfefficacy. Most of the research hypotheses were thus supported by the data, with the exception for the lack of statistically significant correlation between the performance-approach orientation and self-efficacy. The results support prior studies concerning the relations between goal orientations and self-efficacy. On the grounds of the results, a conclusion can be drawn that the increase in the student’s trust in his or her ability to success in a given task increases his or her motivation for learning and vice versa. In consequence, students could be encouraged to recognize their goal orientations and, if needed, to develop their orientations towards more desirable forms.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli luoda katsaus opettajilta löytyviin erilaisiin tavoiteorientaatioihin sekä sellaisiin tekijöihin, joihin kyseiset tavoiteorientaatiot vaikuttavat. Tutkimustarpeet nousivat esille mediassa säännöllisesti esiintyvästä aiheesta – opettajan työn haasteista ja vaatimuksista sekä aiheeseen liittyvän suomenkielisen tutkimuksen puutteesta. Tämä katsaus kokoaa yhteen opettajien tavoiteorientaatioista tehtyä kansainvälistä tutkimusta, jonka avulla pyritään kartoittamaan erilaisten tavoiteorientaatioiden vaikutuksia opettajan arkeen ja työhön. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksen teon vaiheet mukailivat systemaattisen kirjallisuuskatsauksen seitsenportaista mallia. Aineiston keruussa noudatettiin tarkkoja hakukriteereitä, joiden avulla tutkimusaineistoksi seuloutui 15 vertaisarvioitua opettajien tavoiteorientaatioita koskevaa kansainvälistä tutkimusta neljästä Helsingin yliopiston tietokannasta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin, ja aineistosta esiin nousseet tulokset koottiin synteesiksi. Katsaus osoitti, että opettajien tavoiteorientaatioita on tutkittu kansainvälisellä kentällä laajasti. Opettajilta löytyi tulosten mukaan viisi tai kuusi erilaista tavoiteorientaatiota, riippuen siitä jaettiinko suoritusorientaatio lähestymis- ja välttämissuuntauksiin. Ne tekijät, joihin erilaiset tavoiteorientaatiot vaikuttavat, jakautuivat seuraaviin teemoihin: työhyvinvointi, tavoiterakenteet, opettajan toiminta ja pyrkimykset ammatilliseen kehittymiseen. Aineistosta kävi ilmi, että oppimisorientaatiolla on vahvimmat positiiviset vaikutukset kaikkiin edellä mainittuihin teemoihin. Tulosten pohjalta voidaan todeta, että olisi hyödyllistä ja tavoitteellista pyrkiä tukemaan, vahvistamaan ja kehittämään opettajien henkilökohtaista oppimisorientaatiota sekä oppimisorientoitunutta koulu- ja työilmapiiriä.

Monet työntekijät kaipaavat työtä, joka tarjoaa jotain muutakin kuin tavan ansaita palkkaa. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että yli puolet vastanneista arvosti työn merkityksellisyyttä ennemmin kuin sen rahallista arvoa. Lisäksi merkityksellisen työn on todettu johtavan useisiin yksilö- ja organisaatiotason hyötyihin, kuten työtyytyväisyyteen ja hyvinvointiin sekä kohentuneeseen tehokkuuteen. Työn merkityksellisyys on kuitenkin ollut käsitteellisesti sekä menetelmällisesti monimuotoinen ja siksi tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on tutkia, millaisia työn merkityksellisyyttä tukevia tekijöitä aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa esiintyy sekä millä tavoin työn merkityksellisyyteen voidaan organisaatioiden toimesta vaikuttaa. Toteutin tutkielman integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoksi valitsin kymmenen vertaisarvioitua tutkimusartikkelia, jotka ovat sekä määrällisiä että laadullisia. Artikkelit olivat englanninkielisiä yhtä lukuun ottamatta ja ne löytyivät EBSCOhost sekä Google Scholar -tietokannoista. Aineiston analyysimenetelmänä toimi ohjattu sisällönanalyysi, jossa teoria määritti alustavat kategoriat, joiden mukaan koodasin aineistoa eri värein. Ohjatun sisällönanalyysin avulla sain ryhmiteltyä tulokset samankaltaisuuden mukaan ja luotua yhteyksiä erilaisista teoreettisista lähtökohdista olevien tutkimusten välille. Kirjallisuuskatsaukseen valittujen artikkelien perusteella työn merkityksellisyyttä tukevat tekijät voitiin jakaa neljän psykologisen perustarpeen; omaehtoisuuden, kyvykkyyden, yhteisöllisyyden sekä hyväntahtoisuuden alle. Ainoastaan hyväntahtoisuus oli aineiston perusteella suoraan yhteydessä työn merkityksellisyyteen. Muiden perustarpeiden kohdalla ilmeni myös epäsuoria yhteyksiä merkitykselliseen työhön. Aineistosta löytyi jokaista psykologista perustarvetta kuvaavia työn merkityksellisyyttä tukevia käytännön esimerkkejä. Organisaation näkökulmasta työn merkityksellisyyteen voidaan vaikuttaa ottamalla nämä neljä psykologista perustarvetta interventioiden kohteeksi, sillä työn merkityksellisyys itsessään on haasteellinen abstrakti käsite, jota jokainen yksilö rakentaa itse omassa kontekstissaan.

Helikopterivanhemmuus on kasvatuksessa melko uusi ja vähän tutkittu käsite. Toiminta voi näyttäytyä käytännössä esimerkiksi pakonomaisena kiinnostuksena lapsen tekemisiä kohtaan, lapsen toimintaa hallitsevana käytöksenä tai asioiden tekemisenä lapsen puolesta. Aiempien tutkimusten vähäisyydestä huolimatta on havaittu, että helikopterivanhemmuus saattaa olla haitallista toimintaa, jonka seurauksena lapsista kasvaa avuttomia, itsekeskeisiä ja epävarmoja. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on koostaa katsaus helikopterivanhemmuuden vaikutuksista yksilöön ja tämän eri elämän osa-alueisiin aiempien aiheesta tehtyjen tutkimusten perusteella. Tutkimustehtävän pohjalta on muodostettu kaksi tutkimuskysymystä 1) Mitä vaikutuksia helikopterivanhemmuudella on yksilön eri elämän osa-alueisiin? ja 2) Mikä merkitys helikopterivanhemmuudella on yksilön minäpystyvyyteen? Vaikutusten esiintymistä tarkastellaan erityisesti varhaisaikuisuuden aikana, sillä se on monelle yksilölle tärkeä ajanjakso itsenäistymisessä. Tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, joka rakentui kahdeksan vertaisarvioidun tieteellisen tutkimusartikkelin pohjalta. Tutkielman aineisto kerättiin EBSCOhost ja Google Scholar -tietokannoista tarkan rajauksen perusteella. Kaikki aineiston tutkimukset olivat kvantitatiivisia kyselytutkimuksia, joissa havainnointiin helikopterivanhemmuutta ja sen vaikutuksia erilaisin mittarein. Aineiston analyysi rakennettiin muodostamalla aineiston tuloksista osa-alueita, joihin helikopterivanhemmuuden havaitut vaikutukset luokiteltiin. Aineistosta saatujen tulosten perusteella varhaisaikuisuudessa koetun helikopterivanhemmuuden havaittiin vaikuttavan negatiivisesti yksilön terveyteen, elämäntyytyväisyyteen, sosiaalisiin suhteisiin, kouluttautumiseen sekä työelämään. Kaikki tutkimusartikkelit olivat myös yhtä mieltä siitä, että helikopterivanhemmuudella on haitallinen vaikutus yksilön minäpystyvyyteen. Vaikutukset olivat pääasiassa suoria, mutta niitä esiintyi myös epäsuorasti eri muuttujien kautta. Tutkimuksen tulokset vastasivat aiempia havaintoja helikopterivanhemmuudesta, joissa sen on todettu olevan haitallista sekä sen vaikutusten kestävän jopa läpi elämän.

Self-esteem has a significant impact on different areas of life. Self-esteem develops mainly in childhood and adolescence. For this reason, it was important to explore the ways in which self-esteem can be affected in childhood and adolescence. The relationship between the use of drama and a child’s / young person’s self-esteem has been researched in the past. Drama is now part of the new core curriculum for basic education which is another reason why it was meaningful to research this topic. The assumption of this literature review was that drama can have an impact on the development of a child’s / young person’s self-esteem. The purpose of the literature review is to give an overview of the studied information available and find out if drama has an impact on the development of a child’s / young person’s self-esteem in childhood and adolescence. The study was carried out with an integral literacy review. Intake and exclusion criterias selected a number of relevant studies about the topic and these studies were then evaluated and then analysed deductively. The research results confirmed the assumption that drama can have an impact on self-esteem. In the studies, drama shaped the identity of the child / young person and increased positive self-image. Through the practice of drama, emotional expression, reflection skills and interaction skills were learned. Drama offers a broad range of lessons to be learnt which can be transferrable to a diverse range of environments. Thus, drama lessons can be seen to increase self-awareness, self-confidence, self-worth and self-reliance within children and young people, in addition, the results have shown that drama can also improve an individual’s motivation to a given task, their drive for success over a task and overall well-being.