Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by bachelor's degree program "Bachelor's Programme in Education"

Sort by: Order: Results:

  • Gestrin, Ulrika (2023)
    Mål. Under koronapandemin blev det vanligt att använda ansiktsmask för att minska smittspridningen av koronaviruset. Även lärarna använde ansiktsmask dagligen i klassrummen. Som lärarvikarie under denna tid märkte jag snabbt att ansiktsmaskerna enligt mig försämrar både den verbala och den icke-verbala kommunikationen i klassrummet. Jag ville veta vad forskningen hade att säga om detta, och därför uppkom denna litteraturstudie med målet att klargöra hur lärarens användning av ansiktsmask påverkar kommunikationen i klassrummet, närmare bestämt i lågstadiet. Betydelsen av detta är viktig och bör tas i beaktande innan nya maskrekommendationer ges när en ny möjlig pandemi åter är här. Forskningsfrågan lyder: Hur påverkar lärarens användning av ansiktsmask kommunikationen i klassrummet? Metoder. Kandidatavhandlingen har gjorts som en systematisk litteraturstudie. Litteratur och forskning inom det avgränsade området som hittades i datainsamlingsfasen gicks systematiskt och omsorgsfullt igenom. 12 vetenskapliga artiklar som bäst kunde svara på forskningsfrågan valdes ut och ligger till grund för denna litteraturstudie. Artiklarna är internationella och från år 2020-2023. De analyserades i två olika grupper: studier som undersökte hur ansiktsmaskerna påverkar den verbala kommunikationen och studier som undersökte hur ansiktsmaskerna påverkar den icke-verbala kommunikationen. Resultat och slutsatser. Resultaten visade att användningen av ansiktsmask påverkade både den verbala och den icke-verbala kommunikationen negativt, och således också kommunikationen i klassrummet. Ansiktsuppfattningen och avläsningen av känslor försvårades när ansiktsmask bars, men endast för vissa specifika ansiktsuttryck: sorg, rädsla, glädje och avsky. Åldern inverkade, och de yngre barnen presterade sämre än de äldre barnen. Även förmågan att uppfatta tal försvårades när ansiktsmask användes. Effekten berodde på typen av ansiktsmask. Barn påverkades av ansiktsmaskerna mer än vuxna, och speciellt i bakgrundsljud. Mest påverkades barn med hörselnedsättning. Dessa barn gagnades dock av de transparenta maskerna som ger visuella ledtrådar, medan barn med normal hörsel inte verkade kunna dra nytta av dem. Därför rekommenderas kirurgiska masker när man talar med barn med normal hörsel. Lärare som använder ansiktsmask bör vara medvetna om de kommunikationsproblem som ansiktsmaskerna orsakar i klassrummet. För att främja kommunikationen när ansiktsmask bärs, är det viktigt att förstärka ansiktsuttrycken utanför maskområdet, komplettera med kroppsspråk, tala långsamt och tydligt och rikta sig mot den man talar med. Semantiska ledtrådar hjälper även eleverna mycket.
  • Laiho, Hilda (2023)
    Mål. Vi lever i ett ständigt föränderligt arbetsliv, där organisationer genomgår förändringar av olika slag. Forskning visar att organisationsförändringar kan ha en negativ inverkan på anställdas välbefinnande. I studien undersöks vilka faktorer som påverkar personalens välbefinnande i en fusion och hur personalen kunde belastas så lite som möjligt. Syftet med studien är att få mera kunskap om personalens välbefinnande under fusioner och hur det kan påverkas. Detta är relevant för att anställdas välbefinnande påverkar genomförandet av förändringen. Relevanta begrepp som utgör den teoretiska grunden i studien definieras, såsom organisationsförändring och välbefinnande. Metoder. Studien genomfördes som en systematiskt orienterad litteraturstudie och åtta vetenskapliga artiklar som behandlade organisationsförändringar och välbefinnande analyserades. Datainsamlingen gjordes med hjälp av olika databaser. Resultat och slutsatser. Organisationsförändringar påverkade välbefinnandet negativt. Faktorer som påverkar anställdas välbefinnande under en förändring är bland annat planering, motstånd, attityder, upplevelser, förändringsledarskap, upplevt hot och acceptans av förändringen. Det är viktigt att vara medveten om dessa faktorer och förstå vad anställdas känslor och reaktioner beror på, för att kunna belasta personalen så lite som möjligt under en fusion.
  • Potinkara, Maija (2021)
    Yhdenvertaisuus ja vähemmistöjen kokema syrjintä ovat viime vuosina olleet enenevässä määrin yhteiskunnallisen keskustelun kohteena. Euroopan perusoikeusviraston vuonna 2018 toteuttaman tutkimuksen mukaan Suomi on yksi Euroopan unionin rasistisimmista maista. Lisäksi useiden koulumaailmaan sijoittuvien tutkimusten mukaan vähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret kokevat rasistista syrjintää koulussa. Varhaiskasvatus on usein mielletty rasismista vapaana alueena lasten viattomuuteen perustuvien käsitysten vuoksi, mutta tutkimusten mukaan jo pienet lapset omaksuvat ympäristöstään rasistisia ennakkoluuloja ja puhetapoja. Varhaiskasvatuksessa on myös havaittu rasismia niin työyhteisöjen sisällä, kuin suhteessa lapsiin ja heidän vanhempiinsa. Asiaan on herätty kasvatuksen ja koulutuksen kentällä, sillä esimerkiksi Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on järjestänyt henkilöstölleen antirasistisia työpajoja vuosien 2020-2021 aikana. Varhaiskasvatuksen rooli syrjinnän aktiivisessa vastustamisessa lienee siis vahvistumassa. Tämä tutkielma tarkastelee antirasistisen kasvatuksen käsitettä erityisesti suomalaisen varhaiskasvatuksen kontekstissa, sillä käsite on Suomessa vielä uusi, mutta erittäin ajankohtainen. Tutkielma on lähestymistavaltaan teoreettis-käsitteellinen, sillä kyseinen tutkimusstrategia sopii erityisesti kasvatusinstituutioiden ja -käytäntöjen kriittiseen tarkasteluun. Käsitteen pohdinnassa hyödynnetään niin suomalaista tutkimuskirjallisuutta rasismista kuin ulkomaalaisia ja suomalaisia artikkeleita liittyen antirastiseen kasvatukseen. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella sekä antirasistisen kasvatuksen määritelmää, että sen merkitystä peilaten suomalaiseen varhaiskasvatukseen ja yhteiskuntaan. Tutkielmassa tarkastellaan myös monikulttuurisuuskasvatuksen ja antirasistisen kasvatuksen eroavaisuuksia. Antirasismi ideologiana tunnistaa sen, että jokaisella on ennakkoluuloja, ja sen tarkoitus on suhtautua ennakkoluuloihin avoimesti, keskustellen ja kyseenalaistaen. Antirasistisen varhaiskasvatuksen kannalta pohdinnassa keskeiseksi nousi varhaiskasvatuksessa käytetyn materiaalin ja käytäntöjen tarkastelu syrjivien rakenteiden ja puhetapojen sekä rodullistavien stereotypioiden varalta. Keskeiseksi nousi myös yksilö- ja työyhteisötahon reflektointi niin omista ennakkoluuloista kuin yhteisistä toimintatavoista, jos työyhteisössä, lapsiryhmässä tai yhteistyössä perheiden kanssa ilmenee rasistista puhetta tai syrjintää. Lisäksi tutkielmassa pohditaan suomalaisuuden identiteettiä, joka koetaan tutkimusten mukaan suljetuksi ja valkoisuuteen perustuvaksi. Antirasistisen varhaiskasvatuksen kannalta tutkielmassa keskeisenä pidetäänkin tämän identiteettikäsityksen uudelleenrakentamista. Pohdinnassa antirasistisen kasvatuksen toteuttaminen nähdään tärkeänä kaikkien lasten kanssa, sillä varhaiskasvatuksella on merkittävä yhteiskunnallinen rooli syrjinnän ehkäisyssä.
  • Rikberg, Sofia (2023)
    Leken är en viktig del av barnens dag och har en betydelsefull roll för barnens lärande och utveckling. Användningen av lekstationer lär ha sitt ursprung från 1980-talets språkbadsdaghem och är i dagens läge ett vanligt sätt att strukturera den fria leken. Barnen får utifrån ett begränsat urval välja leksaker eller en aktivitet att sysselsätta sig, med tanken att möjliggöra barnens delaktighet. Lekstationer väcker tankar och det finns motstridigheter gällande ifall lekstationer gynnar barnen eller för med sig risker. Syftet med denna studie är att undersöka lekstationernas funktion och betydelse som en del av lek- och lärmiljön. Syftet är också att reda på hur pedagoger uppfattar användningen av lekstationer. Forskningsfrågorna är: Hurdana uppfattningar har småbarnspedagoger gällande lekstationer? Hur används lekstationer i småbarnspedagogiken? Vilka möjligheter och begränsningar finns det i att använda lekstationer som en del av den pedagogiska lärmiljön? I hur stor omfattning används lekstationer inom småbarnspedagogiken? Studien är både kvalitativ och kvantitativ. Semistrukturerad intervju användes som datainsamlingsmetod för att få tag på pedagogernas uppfattningar kring lekstationer och deras användning. Som informanter fungerade tre lärare inom småbarnspedagogik som jobbar med barn i åldern 3-7 år. Intervjuerna bandades in, transkriberades och analyserades. En enkät lades upp på Facebook i stängda grupper för yrkesverksamma inom småbarnspedagogiken, i syfte att skapa statistik över hur omfattande lekstationer används och varför de används. Resultaten visar att pedagogerna är positivt ställda till att använda lekstationer. De anser att det är viktigt att utgå från barns delaktighet och initiativ för att kunna använda lekstationer ”rätt”. Tanken är inte att lekstationerna är planerade och bestämda av de vuxna. Lekstationerna ska utvärderas med jämna mellanrum och nya lekar kan uppstå till på olika sätt, till exempel genom att barnen berättar om sina idéer och intressen. Lekstationer hjälper barn att välja lek, de skapar ett lugn och lockar barnen att variera lekar. Lekstationer anses dock också medföra eventuella risker, bland annat exkludering mellan barnen och förhindrande av barnens fantasi och kreativitet. Resultaten visar även att användningen av lekstationer är ett vanligt sätt att strukturera den fria leken då över 80 procent av de 156 som svarat på enkäten angett sig använda lekstationer i vardagen. Över 70 procent av de 140 som använder lekstationer svarade att de använder lekstationer dagligen.
  • Himmanen, Jatta (2023)
    Syftet med denna studie är lyfta fram de argument som framkommer i samband med konstämnen och skapande inom småbarnspedagogik. Styrdokument, artiklar, aktuell forskning samt rekommendationer granskas för att hitta ledord som kan höja förståelsen för konstämnens vikt. Tidigare forskning har visat att man använder konstämnen till olika syften men glömmer att lära ut själva konstformen. En annan aktuell studie visar att det finns stora brister i utövandet av konstämnen och skapande verksamhet inom småbarnspedagogiken, speciellt för barn under 3. Studien är en kvalitativ integrerad litteraturstudie med en fenomenologisk analysmetod. Jag har använt mig av ett brett material med styrdokument, artiklar, forskning, böcker och rekommendationer. Det är litteratur som passar en integrerad metod och tillåter en bred forskning och flera synvinklar. Resultat i min studie visar att det finns många argument som talar för konstämnen och skapande inom småbarnspedagogiken, jag fann även forskning som visade att kvalitén på småbarnspedagogiken kan höjas med dessa ämnen. Därmed kan konstateras att argumenten lyfter fram fördelar med konstämnen som utvecklar skolfärdigheter, stöder den sociala, känslomässiga och emotionell utveckling. Även hur barn lär sig på olika sätt via konstämnen stöds, då det fungerar som ett pedagogiskt verktyg.
  • Laurila, Pia (2024)
    Elämme digimurroksen aikaa. Digitalisaatio muokkaa kulttuuria, elintapoja, yhteiskunnan rakenteita sekä toimintatapojamme. Digitaidoilla on tärkeä merkitys nyky-yhteiskunnassa, sillä ne vaikuttavat yhteiskunnassa toimimiseen ja osallisuuteen sekä arjen sujuvuuteen. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin digitalisaation merkitystä suomalaisten arjessa tarvittaviin digitaitoihin ja arjen hallintaan. Tutkimuksessa selvitetään mikä merkitys digitaidoilla on suomalaisten arjessa? Digitalisaatio tutkiminen kotitaloustieteen näkökulmasta on luontevaa, sillä kotitaloustiede tutkii arkea suhteessa yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin ja on täten sidoksissa yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Tämän perusteella voidaan todeta, että digitaidot ovat merkittävä osa kotitalouden arjen taitoja. Tutkimus perustui Haverisen arjen hallinta malliin, jonka avulla ymmärretään arjen hallinnan sisältöä ja kehittymistä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Tutkimuksen tutkimusaineisto koostui digitalisaatiota käsittelevistä julkaisuista, tutkimuksista, raporteista ja hankkeista. Kansalaisen digitaitoja määritellään monella eri tavalla kuten taitotasojen sekä yksilöityjen ja tarkkojen digitaitokriteerien avulla. Yhteistä digitaitomääritelmille on se, että laitteiden ja sovellusten käytön ja hallinnan lisäksi tarvitaan digilukutaitoa ja ongelmanratkaisutaitoja, digitaalisten palveluiden käyttötaitoja sekä ymmärrystä digiturvallisuudesta. Digitaitojen vähimmäisvaatimuksena pidetään sellaisia taitoja, joita tarvitaan omassa arjessa selviytymiseen. Suomi on yksi maailman digitaalisesti edistyneimpiä maita ja eritysesti Suomen vahvuus näkyy kansalaisten digitaalisissa taidoissa. Hyvä digiosaaminen ei sulje pois digitalisaation aiheuttamia arjen haasteita. Näitä arjen haasteita ovat kansalaisten huoli omista digitaidoistaan ja niiden riittävyydestä tulevaisuudessa. Turvallisuuteen liittyvät asiat herättävät huolta samoin digituen saatavuus ja pelko epätasa-arvon lisääntymisestä yhteiskunnassa johtuen kansaisten digitaitojen eroista.
  • Korhonen, Mirka (2022)
    Tavoitteet. Tutkielman tavoitteena on selvittää arjen hallinnan ja taitojen roolia nuorten syrjäytymisessä ja sen ehkäisyssä sekä tarkastella arjen hallinnan ja taitojen oppimista ja kehittymistä syrjäytymisen vastaisessa työssä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet nuorten syrjäytymisen olevan pysyvä ongelma, jonka ratkaisuun tulisi kehittää uusia toimintatapoja nykyisten palveluiden ollessa riittämättömiä. Koronapandemian seurauksena on noussut esiin kysymys nuorten arjen hallinnan, rakentumisen ja taitojen roolista arjen hyvinvoinnin tukena pandemian laskiessa nuorten koettua hyvinvointia ja lisätessä syrjäytymistä. Tässä tutkielmassa nuorten syrjäytymistä ja sen ehkäisyä lähestytään arjen hallinnan ja taitojen sekä rytmien näkökulmasta. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin narratiivisena yleiskatsauksena. Narratiivisessa yleiskatsauksessa pyritään perehtymään tutkittavaan ilmiöön monipuolisen kirjallisen aineiston avulla ja luomaan tästä kokonaiskuva. Aineiston haussa käytettiin Google- ja Google Scholar - hakukoneita, joiden avulla löydettiin seitsemän julkaisua varsinaiseen kirjallisuuskatsaukseen. Tästä aineistosta viisi julkaisua oli hankeraportteja ja kaksi julkaisua tieteellisiä artikkeleja. Aineiston analyysin viitekehyksenä käytettiin laadullista sisällönanalyysiä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimus osoittaa, että arjen hallinnan ja taitojen tukeminen koettiin tärkeäksi osaksi syrjäytymisen ehkäisyä. Arkeen kohdistuvien tukikeinojen avulla voitiin parantaa nuorten hyvinvointia ja tukea heidän siirtymäänsä takaisin koulutuksen ja työelämän pariin. Koska syrjäytymisvaarassa olevilla nuorilla oli todettu olevan vakavia puutteita elämänhallinnassa, tuli nämä ratkaista, jotta syrjäytymiskierteeseen pystyttiin vaikuttamaan. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten arjen rakentumista, hallintaa ja taitoja sekä näiden roolia syrjäytymisessä ja sen ehkäisyssä tulisikin tutkia tarkemmin. Näin voitaisiin mahdollistaa arjen hallinnan ja taitojen oppimista ja kehittymistä tukevien pysyvien toimintamallien kehittyminen nuorten syrjäytymistä ehkäisevien palveluiden joukkoon.
  • Eiranto, Satu (2023)
    Suomalaisten talousosaamisen on tutkittu olevan korkealla tasolla, mutta silti pikkulapsiperheiden köyhyys on kasvussa ja maksuhäiriömerkintä löytyy 10 %:lta suomalaisista. Köyhyyden kasvusta huolimatta pikkulapsiperheiden on raportoitu voivan hyvin. Hyvinvointia on mitattu monin eri tavoin, joista Raijaksen arjen hyvinvoinnin malli kuvaa hyvinvointia toteutuvan arjen kautta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella talouden hallinnan vaikutuksia perheen arjen hyvinvointiin Raijaksen arjen hyvinvoinnin mallin osa-alueiden kautta. Arjen hyvinvoinnin mallin osa-alueita ovat taloudellinen suunnittelu, asuminen, ruokailu, hoiva ja vapaa-aika. Tämä tutkimus on narratiivisesti toteutettu kirjallisuuskatsaus, jossa talouden hallinnan vaikutuksia arjen hyvinvointiin kuvattiin laajasti aikaisemman tutkimuksen ja muun kirjallisuuden avulla. Tutkimuksessa talouden hallinnan huomattiin kytkeytyvän jokaiseen arjen hyvinvoinnin osa-alueeseen (taloudellinen suunnittelu, asuminen, ruokailu, hoiva ja vapaa-aika). Talouden hallinta vaikutti arjen hyvinvointiin sen eri osa-alueiden kautta vaihtelevilla tavoilla. Taloudellinen suunnittelu osana talouden hallintaa, nähtiin olevan yhteydessä arjen hyvinvointiin heikon toimeentulon, resurssien tasaisen jakautumisen ja kuluttamisen eri merkitysten kautta. Talouden ennakoitavuus vaikutti olevan taloudellisen suunnittelun tulos, vaikkei taloudellisten resurssien riittävyys yksinään taannut arjen hyvinvointia. Asumiseen talouden hallinta yhdistyi asumiskustannusten, asumismuodon ja asumisviihtyvyyden kautta. Talouden hallinta oli yhteydessä ruokailuun perustarpeiden täyttymisten haasteiden kautta, kun taas hoivaan talouden hallinta vaikutti hoitomuodon valinnanvapauden ja siihen liittyvien resurssien riittävyyden näkökulmasta. Vapaa-aikaan talouden hallinta vaikutti sosiaalisen toiminnan rajoituksina ja osallisuuden haasteina. Taloudellisten resurssien riittävyys luo perheille toimintamahdollisuuksia ja vapautta valita niin asumiseen, ruokailuun, hoitomuotoon kuin vapaa-aikaankin liittyvissä kysymyksissä.
  • Spiring, Tinja (2023)
    Tavoitteet: Varhaisilla matemaattisilla taidoilla on suora yhteys lasten tulevaan matikkaosaamiseen. Useat matemaattiset taidot kehittyvät jo ennen kouluikää, joten näiden taitojen tukeminen varhaiskasvatuksen arjessa on tärkeää. Aiemmissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että sosiaalinen vuorovaikutus lasten kanssa edistää heidän matemaattisia taitojaan. Lisäksi on tutkittu, että huomion kiinnittäminen matemaattisiin piirteisiin arjessa kehittää lasten matemaattista ajattelua ja on tärkeä osa matemaattisten taitojen tukemisessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata varhaiskasvatuksen henkilöstön kokemuksia 1—3-vuotiaiden lasten varhaisten matemaattisten taitojen tukemisen osalta. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia käsityksiä sekä keinoja henkilöstöllä oli näiden taitojen tukemiseen. Menetelmät: Aineisto kerättiin sähköisen kyselylomakkeen avulla. Kyselyyn vastasi 16 henkilöä, joilla oli kokemusta 1—3-vuotiaiden lasten varhaiskasvatusryhmässä toimimisesta. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmää käyttäen, jossa teoria ohjasi aineistosta löytyvien käsitteiden luomista. Tulokset ja johtopäätökset: Jokainen kyselyyn vastannut piti varhaisten matemaattisten taitojen tukemista tärkeänä, ja näitä taitoja tuettiinkin vastaajien mukaan lukuisin erilaisin keinoin. Vuorovaikutteinen toiminta lasten kanssa matikkapuheen avustuksella siivitti varhaiskasvatuksen arjen kulkua. Konkreettisina keinoina matemaattisia taitoja tuettiin muun muassa vertailemalla erinäisiä asioita sekä kiinnittämällä huomiota arjen matemaattisiin piirteisiin. Lisäksi vastaajat kertoivat yhdistävänsä matemaattisia piirteitä peleihin sekä leikkeihin. Varhaisten matemaattisten taitojen tukemista pidettiin vastaajien mukaan tärkeänä muun muassa siksi, että niillä pyrittiin havaitsemaan mahdolliset tuen tarpeet. Niiden nähtiin myös luovan pohjaa tulevalle matemaattiselle osaamiselle.
  • Knaapila, Niina (2022)
    Tiivistelmä - Referat - Abstract Alle kolmivuotiaiden lasten matemaattisia taitoja on tutkittu vähän. Kuitenkin jo tässä vaiheessa lapsilla on matematiikkaan liittyviä taitoja, joita voidaan havainnoida. Varhaiskasvatussuunnitelmia tarkastelemalla on mahdollista selvittää, millaisia taitoja henkilökunta havainnoi tässä ikäryhmässä. Varhaiskasvatussuunnitelma on sitova asiakirja ja se tehdään jokaiselle lapselle yksilöllisesti. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä matematiikkaan liittyviä aiheita voidaan löytää alle kolmivuotiaiden lasten varhaiskasvatussuunnitelmista. Samalla selvitettiin, mitkä ovat keskeiset aiheet, joita havainnoidaan ja kuinka havainnot liittyvät matematiikkaan. Tutkimus oli laadullinen tapaustutkimus. Aineisto kerättiin joulukuussa 2021 kolmesta eri päiväkodista Uudenmaan alueelta. Tutkimusta varten luettiin 23 varhaiskasvatussuunnitelmaa, joista poimittiin matematiikkaan eri osa-alueisiin liittyvät kirjaukset. Kerätty aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin ja kvantifioinnin avulla. Taustateoriana toimi Parviaisen (2019) kokonaisvaltainen malli, jossa matematiikka nähdään matemaattisen ajattelun kolmen osa- alueen kautta. Nämä osa- alueet ovat: numeeriset taidot, avaruudellisen ajattelun aidot ja matemaattisen päättelyn ja ajattelun taidot. Tutkimusaineistosta tunnistettiin yhdeksän matematiikkaan liittyvää alaluokkaa, jotka olivat liitettävissä Parviaisen mallin mukaisiin yläluokkiin. Aineiston pohjalta voidaan todeta, että kaikista varhaiskasvatussuunnitelmista löytyi matematiikkaan liittyviä kirjauksia. Aineistossa kirjauksia ei kuitenkaan tehty suoraan matematiikkaan liittyen, vaikka aiheet olivat liitettävissä matemaattisen ajattelun eri osa-alueisiin. Matematiikan eri osa- alueisiin liittyviä aiheita ei aina tunnisteta matematiikkaan liittyviksi. Tämän vuoksi henkilökunnan tietoisuutta matematiikkaan kuuluvista osa-alueista tulisi tukea. Tuki voitaisiin antaa varhaiskasvatussuunnitelman ohjeistuksen yhteydessä tai tuottamalla henkilökunnalle selkeä ohjeistus matematiikkaan liittyvistä taidoista ja niiden yhteydestä muutoinkin havainnoitaviin taitoihin lapsen kehityksessä.
  • Marin, Melina (2023)
    Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet kotitöiden jakautuvan heteronormatiivisissa parisuhteissa niin määrällisesti, ajallisesti kuin kotityötyypillisesti yhä sukupuolen mukaisesti. Tasa-arvoisten asenteiden näkyminen työmarkkinoilla, koulutuksessa ja politiikassa herätti kysymyksen siitä, miksi kotityöt jakaantuvat yhä epätasaisesti heteronormatiivisten pariskuntien välillä. Kotitöiden epätasa-arvoisen jakaantumisen on todettu olevan etenkin naisten hyvinvointiin negatiivisesti vaikuttava tekijä. Tutkimuksen tavoitteena on koota yhteen aiempien tutkimuksien tuloksia sukupuolten välisestä kotityön jakaantumisesta sekä kuvata millaiset tekijät ja ilmiöt voivat vaikuttaa kotitöiden jakaantumiseen. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksessa pyrittiin vastamaan asetettuihin tutkimuskysymyksiin aiemmista tutkimuksista luodun synteesin avulla. Aineiston hankinta toteutettiin ilman tiukkoja rajoituksia ja aiheeseen sopivien hakusanojen avulla. Kandidaatintutkielman suppeuden takia tutkielmassa tarkasteltiin vain samassa kotitaloudessa asuvia aikuisia heteropareja. Tässä tutkimuksessa selvisi, että naiset tekevät yhä noin 60 prosenttia kotitöistä ja miehet noin 40 prosenttia. Ajallisesti miesten ja naisten kotitöihin käyttämä ero oli 37 minuuttia. Naisille yleisimpiä kotitöitä olivat ruoanlaitto sekä siivoaminen ja miehille erilaiset piha- ja huoltotyöt. Kotitöiden jakautumiseen vaikuttavia tekijöitä tunnistettiin useita. Esimerkiksi ansiotulot, koulutus, elämänvaiheen muutokset, kuten ruuhkavuodet, perhevapaat sekä poliittiset päämäärät selittivät työnjaon jakaantumista ja sen epätasaisuutta. Tasainen työnjako oli todennäköisempää, mikäli ammatillisten asemien ja ansiotulojen välillä ei ollut suuria eroja. Kotitöiden epätasainen jakaantuminen on monien tekijöiden summa ja siksi yksilö- tai yhteiskunnallisella tasolla jakaantumiseen voi olla vaikea puuttua.
  • Juvonen, Olivia (2024)
    Tavoitteet. Perheiden yhteisten aterioiden merkitystä ruokakasvatuksen ja ruokasuhteen kehittymisen kannalta ei usein tulla edes ajatelleeksi. Yhteiset arkiateriat ovat monissa perheissä rutiininomainen ja tavallinen osa arkea. Lapsiperheiden arjessa rutiineilla on tärkeä rooli luomassa turvallisuuden tunnetta, ja tukemalla lasten kasvua ja kehitystä. Aiempien tutkimusten tulokset ovat yhteneväisiä siitä, että perheiden yhteisillä aterioilla on vaikutusta lasten ruokailutottumuksiin ja tässä tutkielmassa haluttiin tarkastella näitä vaikutuksia tarkemmin. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää aiempien tutkimusten pohjalta, millaisia vaikutuksia perheiden yhteisillä arkiaterioilla on lasten ruokailutottumuksiin ja niiden muodostumiseen. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kuvailevalle kirjallisuuskatsaukselle tyypillisesti aikaisempien tutkimusten tuloksia tiivistettiin yhteen kriittisesti tarkastellen. Aineistoa valittiin rajaamalla tarkastelunäkökulmaksi lasten ruokailutottumukset. Lisäksi päätettiin käyttää vain tutkimuksia ja artikkeleita, jotka on julkaistu 2000-luvulla. Aineistoksi valittiin aikaisempia tutkimuksia, joissa on tutkittu perheen yhteisten arkiaterioiden vaikutusta 6–12 –vuotiaiden lasten ruokailutottumuksiin. Näistä aikaisempien tutkimusten tuloksista muodostettiin synteesi ja vastattiin asetettuun tutkimuskysymykseen. Tulokset ja johtopäätökset. Aiemmat tutkimukset osoittavat yhtenevästi perheen yhteisen arkiaterian vaikuttavan merkittävällä tavalla lasten ruokailutottumuksiin ravitsemuksellisesta näkökulmasta. Vanhempien toimintatavat ruokailutilanteissa, ruokatottumukset ja asenteet vaikuttivat lasten ruokailuun ja ruokasuhteeseen mallintamisen kautta. Vanhemmat vaikuttivat omien valintojensa kautta siihen, millaista ruokaa lapsille tarjotaan ja täten siihen, millaisiksi heidän ruokailutottumuksensa muodostuvat. Säännöllisesti syötävä arkiateria loi perheiden arkeen selkeän rutiinin ja tätä kautta loi pohjaa lasten säännöllisen ateriarytmin muodostumiselle.
  • Kurkola, Jan-Kristian (2022)
    Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten arkea kuvattiin ja kuinka se rakentui kotitalousoppikirjoissa vuosien 1990-2020 välisenä aikana. Tutkimuksessa kiinnitettiin huomiota niihin rakenteisiin, säännönmukaisuuksiin ja konkreettisiin painotuksiin, joilla arkeen liittyviä sisältöjä oli kirjojen sivuilla esitetty. Kohteena olivat sekä tekstit että kuvat. Lisäksi seurattiin ajan kuluessa ilmenneitä muutoksia. Kotitalousoppikirjoja ei ole aiemmin tutkittu arjen näkökulmasta käsin. Tutkimus voikin arjen havaintoja esiin nostaessaan myös lisätä ymmärrystä kotitaloudesta oppiaineena yleensäkin. Tutkielman aineistona toimi 20 kotitalousoppikirjaa. Tutkimusmenetelmänä käytetty sisällönanalyysi oli laadullinen, kuvaava ja sisältöä ymmärtämään pyrkivä. Teoreettisen viitekehyksen muodostivat oppikirjatutkimus ja arjen teoria. Tarkasteltujen oppikirjojen arki on tietoon perustuva rutiineista koostuva taitolaji. Rutiineja toteutetaan yksilöinä ja yhdessä kotona perheen kanssa päivittäin, viikoittain sekä harvemmin. Säännöllinen arki luo turvallisuuden ja kotoisuuden tunnetta. Hyvää oloa arkeen kirjoissa tuovat terveellisen ruokavalion lisäksi harrastukset, ystävät, perhe ja juhlat – kaikenlainen sosiaalinen tekeminen ja yhdessä oleminen. Arjessa opastetaan toimimaan ekologisesti kestävästi ja harkintaan perustuvaa suunnitelmallisuutta noudattaen. Teemoja painotetaan talouteen, ravitsemukseen, puhtauteen ja siisteyteen liittyvissä asioissa. Moninaisuutta kunnioitetaan. Tehtyjen havaintojen mukaan yhteiskunnalliset ja ideologiset muutokset heijastuvat oppikirjojen sisältöihin. Muutoksia ovat aiheuttaneet kiihtyvä teknologinen kehitys, digitalisaatio, globalisaatio ja yhteiskunnan muuttuminen yhtenäiskulttuuria edustaneesta hyvinvointiyhteiskunnasta monikulttuuriseksi kilpailuyhteiskunnaksi. Valinnanvara arjessa on lisääntynyt räjähdysmäisesti, ja sen seurauksena ympäristöongelmat ovat kasvaneet. Kotitalousoppikirjojen arki huomioi elinympäristön muutoksia ja samalla edustaa pysyvyyttä niiden keskellä.
  • Lähteenmäki, Iida (2022)
    Tutkielman tarkoituksena on tutkia vuonna 2020 keväällä alkaneen koronapandemian vuoksi asetettujen rajoitusten vaikutuksia työssäkäyvien suomalaisten aikuisten arkirutiineihin. Tutkielman teoreettinen viitekehys sisältää monipuolista käsittelyä arjen eri toiminnoista ja sen muodostumisesta sekä koronapandemiasta ja sen vaikutuksista suomalaisten arkeen. Arjen rutiineilla tarkoitetaan arkipäivinä tapahtuvia toistuvia toimintoja. Aiemmat tutkimukset aiheesta ovat osoittaneet koronakriisin vaikuttaneen arkielämän toimintoihin. Tutkimuskysymys on ”Miten koronapandemian aikaiset rajoitukset vaikuttavat suomalaisten työssä käyvien aikuisten arjen rutiineihin?”. Tutkimuksen tekeminen on ajankohtaista koronapandemian vaikutusten kentällä liittyen arkeen. Aiheen tutkiminen on vielä suhteellisen uutta. Tutkielman on toteutettu laadullisin menetelmin. Aineisto kerättiin strukturoidulla verkkokyselyllä. Kysely julkaistiin sosiaalisen median kanavissa (Facebook ja Instagram). Merkittävin osa kyselyyn vastanneista asuivat Uudellamaalla, jossa normaalia arkea rajoittavia rajoituksia oli eniten. Vastauksia lomakkeeseen tuli yhteensä 23, joista valideja vastauksia oli yhteensä 18. Kysely oli auki viikon ajan. Aineisto analysoitiin laadullisella teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Vastaukset jaoteltiin kahteen pääluokkaan, jonka avulla pystyttiin tekemään johtopäätöksiä saaduista vastauksista. Tutkimustuloksista saatiin selville, millaisia vaikutuksia koronaviruspandemian aikaisilla rajoituksilla oli kokopäivätyössä käyvien arkeen ja sen toimintoihin. Suurin osa vastaajista koki rajoitusten muuttaneen arkeaan ja vaikuttaneen negatiivisesti elämänlaatuunsa. Sosiaalinen kanssakäynti väheni ja osalla työskentely siirtyi työpaikalta kotiin. Osalla vastaajista ei ollut mahdollisuutta tehdä töitään kotoa käsin. Kotonaoloaika lisääntyi kaikilla vastaajilla. Monet joutuivat luopumaan harrastuksistaan kokonaan. Osa vastaajista kuitenkin koki rajoitusten takia enemmän kotiin siirtyneen arjen mielekkääksi, koska aikaa perheen kesken oli enemmän. Jatkotutkimukselle on vielä tarvetta aihetta tutkiessa, kuten sukupuoliroolien vaikutuksista.
  • Keinänen, Eveliina (2022)
    Tutkielmassa tarkastellaan 1–3-vuotiaiden lasten äitien kerrontaa yhteisistä arkiaterioista. Ilmiötä on aiemmin tutkittu yläkouluikäisten nuorten keskuudesta, sekä heidän vanhempiensa näkökulmasta ja tutkimukset osoittavat perheaterioiden tärkeyden nuorten kohdalla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2019 laatimat ruokasuositukset lapsiperheille korostavat yhteisten perheaterioiden merkitystä myös perheissä, joissa on pieniä lapsia. Tutkielmassa pyritään ymmärtämään pienten lasten vanhempien kertomuksia yhteisistä arkiaterioista. Tässä tutkielmassa teemaa tarkastellaan äitien näkökulmasta ja siitä mitä he tuovat kerronnassaan esille yhteisestä perheateriasta. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla (n=4), jotka toteutettiin yksilöhaastatteluina. Puolet haastatteluista toteutui kasvokkain ja puolet videoyhteyden välityksellä. Aiemman tutkimuksen perusteella informanteiksi valittiin ydinperheiden äitejä. Haastateltavat saivat ennakkomateriaaliksi kansainväliset ruokasuositukset, jotka sisältävät myös lapsiperheiden ruokasuositukset. Aineisto on analysoitu abduktiivisen sisällönanalyysin keinoin. Äidit kuvasivat päivittäin tapahtuvan yhdessä syömisen tärkeäksi. Arjen muuttuvat aikataulut ja kiire koettiin negatiivisiksi tekijöiksi yhteisten arkiaterioiden järjestämisessä. Negatiivisia tunteita ruokailutilanteisiin liittyen herättivät myös lasten sotkeminen ruokapöydässä, syömättä jättäminen ja pöydästä poistuminen ennen lupaa. Vanhemmat tarjosivat lapsilleen terveellisiä ruokailutottumuksia ja äidit kokivat lasten syömisen olevan mielekkäämpää, kun kaikki perheenjäsenet söivät samaa ruokaa samaan aikaan. Äitien omien ruokailutottumusten huomattiin vaikuttavan myös lasten ruokailutottumusten kehitykseen. Äidit toivoivat arkiaterioilta rauhallista yhdessä kokoontumisen hetkeä, jossa jokainen voi keskustella päivän tapahtumista. Perheen yhteiset ruokailuhetket ovat tärkeä osa perheen arkea ja lapset ottavat mallia vanhemmiltaan ruokailutilanteissa. Äidit ovat tietoisia terveyttä edistävästä ruokavaliosta, mutta perheen aikuiset kaipaavat lisää tietoa ja tukea pienten lasten kanssa yhdessä syömisestä.
  • Lindberg, Emilia (2021)
    Syftet med denna studie är att kartlägga hurdan forskning som gjorts om sexualundervisning och vad den säger om barns och ungas kunskap i ämnet. Studien har ett explorativt syfte. Frågeställningarna handlar del om vad forskningen säger om barn och ungas kunskap om pubertet och sexualhälsa och dels om vad som påverkar barns och ungas möjlighet till information i ämnet. Studien genomfördes som en systematisk litteraturstudie. Analysen utgick från åtta forskningsartiklar som valdes genom sökningar i databaser. Sökandet avgränsades med tydliga inklusions- och exklusionskriterier. Resultatet på denna studie visar på att barn och unga inte får ändamålsenlig kunskap om sexualitet och puberteten tillräckligt tidigt. Många föräldrar har en positiv attityd till att deras barn ska lära sig om sexualitet och puberteten och de flesta ansåg även att det är på föräldrarnas ansvar att lära sina barn om ämnet. Trots detta så var det få som hade diskuterat med sina egna barn. Det framkom även att lärare ofta känner sig obekväma att diskutera sexualitet i klassen, främst för att de kände att de inte hade tillräckligt med utbildning och kunskap. Barn och unga kände allmänt att de har den kunskap de behöver om ämnet, trots att undersökningarna visade att kunskapsnivån var bristfällig. Bland tonåringar var det vanligt att sexualundervisningen ansågs tråkig då den ofta fokuserar på att minimera risker, som oönskade graviditeter och könssjukdomar. Undervisningen tenderar alltså endast i liten utsträckning ta fasta på det tonåringarna ansåg vara relevanta i sin vardag, som frågor kring förhållanden och lustfylldhet.
  • Köhler, Jussi (2023)
    Mål. Syftet med denna avhandling är att klargöra vilka möjligheter AR teknologin har idag för att underlätta lärarens arbete i klassen beträffande språkinlärning. Den ser även på möjligheterna att förbättra på elevernas motivation och den vägen främja på deras språkinlärning. Dagens skola arbetar allt oftare med elever vars modersmål inte är den samma som skolspråket. Resurserna i form av ytterligare lärare ökar inte i samma takt som behoven och syftet med denna avhandling är att se ifall AR kan vara en resurs för läraren och skolan att prestera mera. Infallsvinkeln är läraren och den specifika eleven som är i behov av stöd, inte hela klassen där AR skulle ersätta existerande rutiner. Den skall fungera som en resurs för enskilda eleven i specialfall där läraren inte har möjlighet att erbjuda tillräckligt med personligt stöd. Hittills har AR och VR teknologier använts mest inom dator- och mobilspel och målet är att hitta ett svar ifall de har en brukbarhet inom pedagogiken. Den existerande mjukvaran är därmed inte nödvändigtvis tillräckligt flexibel för att läraren smidigt kan skapa lektionsmaterial som stöder den enskilda eleven i behov av ytterligare stöd. Metoder. Denna studie är litteraturöversikt i form av en kvalitativ innehållsanalys med tematisk textanalys. Målet är att få en överblick över existerande forskning inom språkinlärning och AR med en praktisk infallsvinkel vad beträffar lärarens roll i skapandet av lektionsmaterial. 7 olika forskningsresultat analyserades och tolkades för att skapa en helhetsbild över möjligheterna idag för den moderna grundskoleläraren. Resultat. Motivationsgynnande faktorn med övningar i AR-miljö går inte att neka. Själva effekten av AR och inlärningshastighet blir obevisad då resultaten bestrider varandra. För läraren är verktygen ännu oflexibla och de kräver tekniska specialkunskaper. Mjukvaran som används före själva lektionen är även långsamma att bearbeta och skapa lektionsmaterial i.
  • Nyberg, Annika (2021)
    Tavoitteet. Lähestyn pedagogista johtajuutta arvojohtajuuden näkökulmasta. Pedagogisen johtajuuden perustana on varhaiskasvatusta velvoittavat arvot, jotka kumpuavat Lasten oikeuksien sopimuksesta ja varhaiskasvatuslaista sekä nivoutuvat varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018) kautta arvojohtajuuteen. Pedagogisen johtajuuden avulla arvot sitoutetaan organisaatioiden henkilöstön yhteiseksi tavoitteeksi, jolla edistetään lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia, oppimista ja kehittymistä. Pedagogisen johtajuuden tutkimus on varhaiskasvatusalalla vielä hyvin tuoretta (Hujala ym., 2017, s. 15) ja vasta varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 määritteli selkeästi pedagogisen johtajuuden osaksi varhaiskasvatuksen johtajan työnkuvaa. Tutkielmani tavoitteena oli saada laaja-alainen käsitys arvojohtajuudesta pedagogisen johtajuuden osana suomalaisessa varhaiskasvatuskontekstissa. Lähdin kartoittamaan tutkielmani aihetta esittämällä aineistolleni tutkimuskysymyksen: Millaisena arvojohtajuus näyttäytyy pedagogisen johtajuuden tutkimuksissa? Menetelmät. Tutkielmani oli luonteeltaan kuvaileva eli narratiivinen kirjallisuuskatsaus. Tutkimusaineistoni koostui kahdeksasta pro gradu -tutkielmasta, joita lähestyin induktiivisen sisällönanalyysin keinoin. Hyödynsin aineiston analyysissä tutkielmista esiin noussutta Fonsénin (2014) väitöskirjassaan esittämää määritelmää, jonka mukaan pedagoginen johtajuus rakentuu viiden osatekijän varaan: arvo, kontekstuaalisuus, organisaatiokulttuuri, johtamisosaaminen sekä substanssinhallinta. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimusaineistossani arvojohtajuus näyttäytyi laaja-alaisena ja ilmeni arvokeskusteluna sekä arvojen tärkeyden ymmärtämisenä. Aineisto antaa syvällistä tietoa siitä, millaisena arvojohtajuus näyttäytyy pedagogisen johtajuuden tutkielmissa. Kaikista aineistoni tutkielmista löytyi viittauksia arvoihin ja Fonsénin (2014) esittämään määritelmään pedagogisesta johtajuudesta. Tutkimukseni tulokset vahvistavat Parrilan ja Fonsénin (2016, s.28) esittämää ajatusta, että arvot määrittävät pedagogisen johtajuuden tavoitteet ja läpäisevät pedagogisen johtajuuden eri osatekijät.
  • Huovinen, Veera (2024)
    Asiantuntijakulttuuri on laajentunut, ja sen myötä perinteisten tieteellisten asiantuntijoiden rinnalle on noussut uusia toimijoita. Tämä ilmiö herätti mielenkiintoni, ja halusin tutkia tarkemmin, mitä asiantuntijuus tarkoittaa ja millaista osaamista asiantuntijan rooli edellyttää tällä hetkellä. Kandidaatin tutkielmani tarkoituksena on koostaa tietoa asiantuntijuutta tarkastelleista tutkimuksista integroivan kirjallisuuskatsauksen keinoin. Aikaisemmissa tutkimuksissa asiantuntijuus määriteltiin yksilön erityisosaamisena ja lahjakkuutena, jota vahvistetaan akateemisella koulutuksella ja työkokemuksella. Teoreettisessa taustassa kuvailen kolmea erilaista asiantuntijuutta sekä niiden kehittymistä. Koska asiantuntijuuden käsite on laaja, olen rajannut näkökulman koskemaan työelämään kytkeytyvää asiantuntijuutta. Tarkastelen kandidaatin tutkielmassani asiantuntijuus käsitettä ja tekijöitä, jotka vaikuttavat asiantuntijuuden kehittymiseen työpaikalla. Tutkimus tehtävänä on muodostaa monipuolinen kokonaiskuva asiantuntijuudesta työympäristössä. Tutkimuskysymykseni ovat 1) Millä eri tavoin asiantuntijuus voidaan määritellä? ja 2) Millaisista palasista asiantuntijuus rakentuu työympäristössä? Toteutin tutkielman integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoni muodostuu 11.vertaisarvioidusta tieteellisestä artikkelista, jotka ovat sekä määrällisiä että laadullisia. Artikkelit ovat englannin kielisiä, ja ne kerättiin EBSCOhost-tietokannasta. Analyysi toteutettiin aineistolähtöisenä sisällön analyysinä, käytännössä yliviivaamalla ja ryhmittelemällä aineistoa tutkimuskysymyksien ohjaamana. Analysoinnin myötä tutkielman tulokset muodostuivat suhteessa tutkimuskysymyksiin. Tutkimus tulosten perusteella, asiantuntijuus koostuu monista erilaisista tekijöistä, kuten tietämyksestä, taidoista ja kokemuksesta sekä se vaihtelee eri ammateissa, rooleissa ja ympäristöissä. Asiantuntijaksi kehittyminen voi olla seurausta esimerkiksi tietoisesta kehityksestä tai kokemuksen kautta hankitusta oppimisesta. Kehitystä aloittelijasta asiantuntijaksi kuvattiin prosessina, joka kehittyy ajan myötä koulutuksen, pitkäaikaisen kokemuksen, tukevan oppimisympäristön ja henkilökohtaisen motivaation kautta.
  • Halkosalmi, Ella (2022)
    Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää ja kuvailla, millaista maksutonta työpajatoimintaa Ateneum on järjestänyt päiväkotiryhmille vuosina 2002–2021. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen varhaiskasvatuksen laatua koskevan selvityksen (Repo ym., 2019) mukaan kuvataidekasvatusta ei järjestetä riittävästi varhaiskasvatuksessa. Kuvataiteellisen toiminnan tulisi kuitenkin varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (OPH, 2018) mukaan olla osa varhaiskasvatuksen arkea ja museot mainitaan yhtenä varhaiskasvatuksen oppimista rikastuttavana ympäristönä. Ateneum on tarjonnut lapsille opastuksia ja työpajatoimintaa jo vuosikymmenien ajan, ja tämä tutkimus pyrkii valottamaan sitä, millaista kuvataiteellista työpajatoimintaa Ateneum on 2000-luvun aikana voinut tarjota päiväkotiryhmille. Menetelmät. Tutkimus oli laadullinen tapaustutkimus ja aineiston analyysi tehtiin teorialähtöisenä sisällönanalyysina, jossa analyysirunkona sovellettiin Kettusen (2004) työpajatoimintaa kuvaavien ilmausten kategorisointia. Tutkimuksen aineistona toimivat Ateneumin päiväkotiryhmille suunnatun työpajatoiminnan kuvaustekstit. Vuosien 2002–2008 tekstit löytyivät Kansallisgallerian KAS-tiedotuslehdistä, ja vuosien 2009–2021 vastaavat tekstit saatiin Ateneumin museolehtori Erica Othmanin välittäminä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa selvisi, että Ateneumin päiväkotiryhmille järjestämälle toiminnalle ominaista oli lapsilähtöisyys, joka ilmeni tarinallisuuden ja oman käsillä tekemisen korostumisessa. Työpajojen kuvauksissa tarjottiin mahdollisuus tutkia ja ihmetellä museon näyttelyitä, sekä pohtia yhdessä ihmisyyteen, ympäristöön, menneisyyteen ja nykyisyyteen liittyviä kysymyksiä. Työpajatoiminta tarjosi monipuolisen toimintapaketin, jossa lapsilla on mahdollista tutustua museoon, sen näyttelyihin, sekä omaan taiteelliseen työskentelyyn.