Browsing by discipline "Erityispedagogiikka"

Tavoitteet Kandidaatintutkielmani tarkotus on selvittää kirjallisuuskatsauksen keinoin, miten matematiikka-ahdistusta voisi luokkaolosuhteissa lieventää, eli siihen tepsiviä interventioita. Vaikka vankkumatonta dataa matematiikka-ahdistuksen yleisyydestä ei ole, se on näkyvissä kouluarjessa. Ahdistus voi olla kaikkea pienen epämukavuuden ja täyden fobian välillä, joten se näyttäytyy hyvin yksilöllisillä tavoilla eri tilanteissa. Pohdin mitä tietoa tarvitsisin opettajantyössäni, ja tutkimuskysymyksiksini muotoutuivat: 1. Minkälaisia interventioita matematiikka-ahdistuksen lieventämiseksi on tutkittu? 2. Minkälaiset interventiot ovat matematiikka-ahdistuksen lieventämiseksi tehokkaita? Menetelmät. Toteutin tutkielmani integratiivisena systemaattisena kirjallisuuskatsauksena Kokosin kirjallisuuskatsauksen aineiston Helda, Helka, Eric ja Google Scgolar tietokannosita. Hakusanoinani toimi "matematiikka-ahdistus/math anxiety, työmuisti/working memory ja interventio/intervention. Näillä hakusanoille ja näistä tietokannoista valitsin 5 artikkelia, joista kaksi oli empiiristä tutkimusta, kaksi tieteellisiä artikkelia ja yksi opetusalan oppikirja. Tästä materiaalista etsin vastauksia tutkimuskysymyksiini. Tulokset ja johtopäätökset. Lähtökohtanani oli etsiä nimenomaan interventioihin liittyvää tietoa, mutta valtaosa löytämästäni materiaalista koski joko matematiikka-ahdistuksen olemusta tai ennakoivia toimenpiteitä sen syntymisen ehkäisemiseksi. Materiaalista paljastui, kuinka merkittävä rooli opettajan työllä matematiikka-ahdistuksen lieventämisessä on. Opettaja vaikuttaa ahdistuksen määrään omalla asenteellaan matematiikkaa kohtaan, jonka tuo tunneille mukaan, pedagogisilla ratkaisuillaan ja kyvyllään huomioida oppilaiden yksilöllisiä tarpeita. Erityisopettajalla on erityisen tärkeä rooli matemaattisista oppimisvaikeuksista kärsivien oppilaiden asenteen muotoutumisessa matematiikkaa kohtaan. Asenteeseen kohdistuvaa interventiota puoltaa myös valitsemani empiirinen tutkimus, joka osoitti kasvun ajattelutavan olevan merkittävä osa oppilaan minäpystyvyyden tunteen kehitystä ja uskoa kykyynsä oppia uutta vaikeuksista huolimatta, kunhan jaksaa olla sinnikäs ja tehdä töitä sen eteen.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisilla interventioilla lasten ja nuorten mielenterveyttä on kouluissa pyritty edistämään sekä sitä, mihin mielenterveystaitoihin interventioilla on pyritty vaikuttamaan. Lasten ja nuorten mielenterveydestä on keskusteltu viime aikoina paljon ja se on aiheena hyvin ajankohtainen. Mielenterveystaitojen kehittäminen ja harjoitteleminen ovat yksi tärkeimpiä tapoja saavuttaa mielenterveyden edistämiseen liittyviä tavoitteita. Lapset ja nuoret viettävät suuren osan ajastaan koulussa, minkä vuoksi koulukonteksti mielenterveyden edistämiselle on luonteva. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineisto sisälsi viisi englanninkielistä ja vertaisarvioitua artikkelia vuosilta 2011–2018. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Analyysissä keskityttiin siihen, millaisia interventioita kouluissa on mielenterveyden edistämiseksi tehty ja mihin mielenterveystaitoihin näillä on pyritty vaikuttamaan. Tulokset osoittavat, että kouluissa on tehty eniten universaaleja sekä monitasoisia interventioita mielenterveyden edistämiseksi. Huomattavasti vähemmän on toteutettu selektiivisiä ja indikatiivisia interventioita. Korkean tulotason maissa ollaan siirtymässä kohti monitasoisen intervention mallia. Mielenterveystaitojen kehittämisessä nousi selvästi eniten esiin tunne- ja kaveritaitojen kehittäminen. Näitä pyrittiin tietoisesti harjoittamaan. Jonkin verran nousi esille myös kehon ja mielen viestien kuuntelu lähinnä stressiin liittyen, turvataidot ja selviytyminen sekä itsetuntemus. Vähemmän esille nousi ainutlaatuisuus ja hyvä arki. Sen sijaan arvokkaita asioita elämässä ei noussut lainkaan esille. Mielenterveystaitoja tulisi kaikkia opettaa ja harjoitella tasapuolisesti sekä lisätä opettajien tietotaitoa niihin liittyen.

Oppiminen on kokonaisvaltainen prosessi, johon vaikuttavat kognitiivisten tekijöiden lisäksi emotionaaliset ja sosiaaliset tekijät. Oppimisvaikeudet vaikuttavat oppilaiden psykososiaaliseen kehitykseen. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää yhteyksiä matemaattisten oppimisvaikeuksien, minäpystyvyyden ja minäkäsityksen välillä. Tutkielmassa otettiin myös huomioon mahdollinen sukupuolen vaikutus. Tutkimuksessa kehitetään keinoja tukea oppilaiden minäpystyvyyttä ja minäkäsitystä. Aiemmissa tutkimuksissa on ristiriitaista näkemystä, miten oppimisvaikeudet heikentävästi oppilaiden minäpystyvyyteen ja minäkäsitykseen. Minäpystyvyys voidaan määritellä Banduran (1986) mukaan yksilön kokemukseksi, miten hän suoriutuu jollain elämän osa-alueella. Minäkäsitys taas on ihmisen suhteellisen pysyvä näkemys omasta itsestään. Minäpystyvyys ja minäkäsitys ovat yhteydessä toisiinsa ja molempien muodostumiseen vaikuttaa sosiaalinen vertailu. Tutkielma on systemaattinen kirjallisuuskatsaus, joka koostuu viidestä tutkimusartikkelista. Artikkelit valittiin tarkkojen kriteereiden avulla. Tutkittavat artikkelit ovat englanninkielisiä vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita, jotka ovat julkaistu vuosina 2004-2017. Artikkelien tuloksien perusteella tehtiin kaksi taulukkoa, jossa on eritelty matemaattisten oppimisvaikeuksien, minäpystyvyyden ja minäkäsityksen yhteyksiä ja sukupuolen mahdollista vaikutusta. Toisessa taulukossa on eritelty keinoja tukea minäkäsitystä ja minäpystyvyyttä. Tutkimuksessa saatiin ristiriitaisia tuloksia, millainen minäpystyvyys ja minäkäsitys on oppilailla, joilla on matemaattisia oppimisvaikeuksia. Neljässä viidestä tutkimuksesta matemaattinen oppimisvaikeus vaikutti heikentävästi oppilaan minäpystyvyyteen tai minäkäsitykseen, yhdessä ei löydetty yhteyttä heikentyneeseen minäkäsitykseen. Kahdessa tutkimuksessa sukupuolella ei löydetty olevan vaikutusta oppilaiden taitoihin, minäpystyvyyteen ja minäkäsitykseen, yhdessä tutkimuksessa tytöillä oli heikompi minäpystyvyys ja osaamistaso. Oppilaita voidaan tukea luomalla turvallisia ja kannustavia oppimisympäristöjä, joissa epäonnistuminen on sallittua. Tutkimuksen perusteella oppilaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja oppimisen tukeminen on tärkeää, jotta oppilaiden taidot, minäpystyvyys ja minäkäsitys kehittyisivät.

Different definitions of disability effect the individual and his/her position in society significantly. That is why it is important to study those definitions also in special education.This study used the method of systematic literary review. Six articles were found using systematic review process. The articles were from psychology, education and disability studies journals. Those six articles discussed the definitions of disability and the influence of these definitions on an individual. The results of this literary review suggest that disability is defined medically, as socially created or as socially constructed. Some ethic and legal point of views were also brought out. However, the different ways to define disability were not uniform, naming the same phenomenons differently and emphasizing different aspects of them. Special education defined disability in school context and different definitions lead to either support paradigm or rehabilitation paradigm. All in all, the definitions were considered to lead to a need to heal the individual, change the society or change the attitudes of people.

Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millä tavoin motorisen oppimisen vaikeudet ovat yhteydessä alakouluikäisten lasten koulusuoriutumiseen ja muihin oppimisen haasteisiin. Tarkoituksena oli lisäksi kartoittaa sitä, millaisiin mahdollisiin kognitiivisiin alatekijöihin sekä oppimisen osa-alueisiin vaikeudet kytkeytyvät. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet motorisen oppimisen vaikeuksien yhteyden laaja-alaisesti muihin neurologisiin häiriöihin, erityisesti kielellisiin erityisvaikeuksiin sekä tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöön. Motorisen oppimisen vaikeudet riskitekijänä lapsen kehitykselle on ilmiönä hiljalleen tunnustettu, mutta kokonaisvaltainen ymmärrys niiden vaikutuksesta koulunkäyntiin on edelleen vähäistä. Vaikeudet ovat ilmiönä edelleen alitunnistettuja ja verrattain vähän tutkittuja. Tutkielma toteutettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen keinoin. Tutkimusaineistoksi valikoitui tiukoin rajauskriteerein kahdeksan tutkimusartikkelia, jotka olivat julkaistu englanninkielellä vuosina 2010-2018. Tutkimusten tuloksia analysoitiin ja niistä etsittiin ja eriteltiin erilaisia esiin nousevia motorisiin vaikeuksiin liittyviä oppimisen alatekijöitä, joiden pohjalta muodostettiin synteesiä. Lisäksi tarkasteltiin, minkälaisia kognitiivisten taitojen tekijöitä tutkimustuloksista nousi esiin yhteydessä motorisiin hankaluuksiin. Analyysi ja johtopäätökset muodostettiin näiden pohjalta. Tutkimustulokset osoittavat, että motorisen oppimisen vaikeudet ovat kokonaisvaltaisesti yhteydessä lasten yleiseen koulumenestykseen heikentäen sitä huomattavasti. Esiin nousivat yhteydet matemaattisiin (muistiin perustuvat & proseduraalinen laskeminen) taitoihin sekä lukemisen ja kirjoittamisen taitoihin. Motorisen oppimisen vaikeudet ovat tutkimustulosten perusteella voimakkaasti yhteydessä muistin toiminnan hankaluuksiin ja visuomotorisiin taitoihin. Erityinen yhteys havaittiin visuaalisen havainnoinnin, motoristen taitojen ja matemaattisten taitojen välillä.

The aim of this study was to consider the use of music therapy methods in training social skills of students with special educational needs. The object of the study is music therapy used in school in teaching students with special educational needs. Previous studies have indicated that music therapy can be used to positively affect on an individual’s wellbeing and for example reduce psychopathology in youth and improve the attentiveness and motivation of students. Musical activity has been acknowledged as naturally interactional, and music therapy has been proven a promising means for solving problems related to social skills. This study was implemented as a systematic literature review aiming to search the methods of music therapy used in training different social skills domains and to consider their effectivity. Five international, peer reviewed articles published in English-speaking countries between years 2000 and 2015 were selected for the literature review. The interventions described in the chosen articles had been implemented in a school context with comprehensive school students with special needs. A music therapy professional took part in implementing each intervention. The results of the studies were analyzed and different domains of social skills were searched from them based on the divisions presented in previous literature. Furthermore, the music therapy methods used in the studies and the conclusions of their effectiveness presented in the articles were considered. This study indicates that the use of music therapy methods is linked to social skills and especially to externally observed social behavior. In the studies included, music therapy was linked to increasing social behavior and decreasing conduct problems. Compared to non-musical interventions, no significantly better results were achieved in social skills with music therapy, but there were less negative reactions and a stronger interactional connection between the student and the therapist in music therapy. Several different music therapy methods, in which the role of the student varied from active to receptive, were used in the studies. Individual differences between students must be considered when choosing the methods. In the future, it would be interesting to further investigate the impact of school as a place for implementing a music therapy intervention and the effectiveness of different methods in interventions.

The purpose of this study was to examine the prevalence, forms and consequences of cyberbullying among youth with special needs. Bullying via internet, social networks and cellphones is a rather new and rapidly changing phenomena. Cyberbullying is a serious problem particularly amongst young people, since the social media is more and more popular. According to previous research, cyberbullying is related to stress, anxiety, depressive symptoms, low self-esteem and suicidality. On the other hand, internet and social media are very important ways for young people to find friends and communities, and construct their own identities. Youth with special needs might however be at greater risk of cyberbullying involvement, since previous research has shown that this is the case with youth with special needs and traditional bullying. Current study examines the cyberbullying prevalence among youth with special needs. Another goal of the study is to find out how cyberbullying impacts psychical, emotional and other aspects of well-being. In this study, most common disabilities were intellectual disabilities, autism spectrum disorder, Asperger’s syndrome or ADHD. Current study was executed using the principles of systematic literature review. Research material consisted of five peer-reviewed studies published in 2009-2017. Articles examine young people with special needs and their experiences about traditional bullying and cyberbullying, as well as consequences of bullying. Results show that young people with special needs and disabilities were at greater risk of cyberbullying involvement when compared their non-disabled peers. Cyberbullying was related to lower self-esteem and increased depression, anxiety and other emotional symptoms. Cyberbullying and traditional bullying were strongly related with each other. Social support reduced the negative effects of cyberbullying.

Using grades as a student evaluation method is an established routine, but at the same it’s not questioned often. Taking into account the long time period that we have already been familiarized with the negative effects of grades, this is very interesting. Researching the effects of grades on student motivation is on the focus of this thesis. In addition to motivation, also other effects on student are discussed, as well as the rationality of using grades as an evaluation method. Descriptive literature review was chosen as the research method in this thesis. The research material was searched from web databases and Helsinki University Library. The material was described by presenting the three main studies of this thesis. The results indicated that using grades as an evaluation method lowers student’s motivation and interest towards learning. According to results, that’s not the only way grades affect students since grades also have a negative effect on student’s self-esteem, performance, behavior and attitudes. Grades also increase the likelihood of student focusing mainly on getting good grades which takes the energy and interest out of learning and developing skills and knowledge. According to the results in this thesis, it is justifiable to question the rationality of using grades as an evaluation method.

The purpose of this research is to describe ways to prevent social exclusion at school. This research was executed as a systematic literature review. The model of social exclusion as a process by Jahnukainen (2001) was used as a theoretical framework in this research. This model recognizes school dropout as one of the stages of social exclusion which is why this research focuses on preventing social exclusion by increasing school attachment. Social exclusion is a subject that has been researched widely but there exists no common definition of what social exclusion is. Youngsters have not been researched as much as young adults and usually research concentrates on those who are deeper in the process of social exclusion. The aim of this research was to find scientific publications about how to prevent social exclusion before the process has even begun. The research material included five scientific articles about teenagers’ social exclusion and school dropout. Three of the articles included social exclusion intervention models executed at school grounds. The other two articles handled social exclusion prevention through school attachment. The material was searched from Ebscohost database by using different combinations of the following terms: social exclusion, social inclusion, secondary school, adolescents, prevention, intervention, program, students, teachers, preventing in schools, school dropout, preventing school dropout, school failure. This research showed that the factors that influence school attachment have many connections with preventing social exclusion. Especially school’s atmosphere, school grounds, co-operation between school, home and society, sense of belonging to school, family background and teachers’ attitudes and well-being had an impact on school attachment. Three ways of preventing social exclusion came up from the research material: different teaching practices, supporting teachers and taking the student’s whole life into consideration. Especially teachers were given many different roles in social exclusion prevention. Teachers were seen as objects, instruments and collaborators in social exclusion prevention.

Aims. Systems Intelligence is aimed at improving functions of primarily one’s social systems. It is essential for System Intelligence that person is able to see themselves as part of the system and is able to regulate their own behaviour in different systems. There has been found similarities between System Intelligence and features of a good teacher, since a teacher is required to have various sub-skills of Systems Intelligence, such as the ability to operate over the long term and the ability to reflect on their own thoughts. The aim of this study is to find out how System Intelligent special education students are and is it affected by their age, educational background or their teaching experience. In addition, the aim is to clarify whether the yearlong studies in special education improve their Systems Intelligence. Methods. The research of System Intelligence of special education students was based on Systems Intelligence questionnaire answered by 88 special education students. The Systems Intelligence questionnaire was based on self-assessment. The data analysis was based on factor analysis. Factors described sub-skills of Systems Intelligence and were found in the questionnaire. The effects on Systems Intelligence in yearlong studies in special education were searched by replicate measurement, which was answered by 30 students. The analysis of replicate measurements was based on individual change of points, rather than the changes between the groups. Because of the small sample, it was decided to use the Wilcoxon sign test on analysis. Results and conclusions. Age was found to have a statistically significant effect on System Intelligence of special education students. Educational background or teaching experience were not found to have such an effect. In addition, the studies of special education were found to have positive effects on the Systems Intelligence and the result was statistically significant.