Browsing by discipline "Pedagogiska psykologi"
Now showing items 61-80 of 95
-
(2017)Objectives. In the literature review organizational learning from errors was examinated. The aim of the review was to describe the impact of error management on learning from errors in organizations based on previous studies. The purpose of the literature review was to describe how error management contributes learning from errors in organizations. Errors occur in all organizations, so it is important to understand what kind of error management is developing and promotes learning. While learning and development are a prerequisite for successful organizations, it is crucial to understand how errors are translated into success. Learning from errors is one of the research topics related to organizational learning that has been of interest to researchers for several decades. Earlier studies have shown that learning from errors is challenging but can be influenced in many ways. Methods. The literature review was carried out as an integral literary review. The research material was systematically compiled from four different databases. The material consisted of 13 research articles dealing with learning from errors across different industries in 2007–2017. The study was analyzed by adapting inductive content analysis. Results and conclusions. Error management, which enhanced learning, identified, reported and analyzed errors, developed and put new procedures in test. In addition to these very tangible factors, the management of errors had to take into account the sociocultural factors associated with the organization and the work community that affected learning from errors. Sociocultural factors, especially the organizational culture, significantly affected learning from errors. In order to truly learn from errors, resources are needed, such as time, opportunities for the provision of assistance between employees, and internal structures that help skills learned from errors to be spread. The organization must address to its staff that the learning and the development of operations are valued. Organizational culture, where errors are identified, reported and analyzed, is formed through the exemplary activity and support of the supervisor and colleagues. Organizational culture must be developed deliberately.
-
(2018)This thesis’ purpose was to examine the level on which Finnish people’s societal activity is and which factors have an impact on it. Previous study has shown that Finnish youth are societally passive but there isn’t any similar studies from Finnish adult population. This made me wonder if the societal passivity is a phenomenon only related to young age. My presumption was that societal passivity would not only concern the adolescent but also the Finnish adults. At the same time I wanted to examine which are the factors that impact on societal activity. This thesis was executed as a literary review, in which making of it was used methods of as well descriptive as systematic literary review and qualitative metasynthesis. In the making of this thesis was mainly followed the phases of both integrative and systematic literary review. The synthesis of the thesis I made by carefully reading the material I had chosen and picking up key phrases and words from its texts. These phrases and words were then used in defining the concepts and making the synthesis itself. In the making of it I combined the shattered information of the studyfield and the views of different researchers to get as precise view of the phenomenon I studied as possible. From the material of my thesis turned out that the societal activity of the Finnish adults is at most at a reasonable level, internationally compared even in low level, and that the societal activity in Finland is strongly polarised by the population’s socioeconomic status, particularly the level of education, and age. The thesis may give basis to a follow-up research about the impacts of education on the societal acticity, it’s inheritance and polarisation. Moreover the thesis gives possibilities also to a wider societal research about Finnish society’s values, attitudes, socialisation process and power structures.
-
(2020)Tavoitteet. Identiteetti on ilmiönä monialainen, ja sekä yleisesti identiteetin, että ammatillisen identiteetin määritelmiä on useita, ja identiteettitutkimuksen kentällä esiintyy toisistaan poikkeavia määritelmiä. Opettajan ammatillisen identiteetin tutkimuksissa ei vastaavasti ole ollut selkeää koherenssia. Tutkimuksen tavoitteena on luoda katsaus tutkimuskenttään, miten luokanopettajaopiskelijoiden ammatillista identiteettiä on tutkittu, ja millaisia määritelmiä tutkijat ovat antaneet ammatilliselle identiteetille. Toinen tavoite tutkimuksessa on selvittää, millaisista elementeistä luokanopettajaopiskelijan ammatillinen identiteetti muodostuu. Menetelmät. Tutkimus on tehty systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, ja tutkimuksen aineiston muodostavat seitsemän tieteellistä vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Tulokset ja johtopäätökset. Luokanopettajaopiskelijoiden kehittyvää ammatillista identiteettiä on määritelty melko koherentisti, ja aineiston perusteella tutkijoilla vaikuttaa olevan suhteellisen yhtenevä postmoderniin yhteiskuntaan istuva näkemys identiteetistä. Tosin käsitteiden kirjo nousi aineistosta esiin. Identiteetin elementtejä on esitelty moninaisesti, ja luokanopettajaopiskelijan kehittyvä identiteetti tutkimuksen perusteella on laaja-alainen entiteetti, jossa keskeiseksi nousi juuri jatkuva uudelleenmäärittely ja kehittyminen. Opettajuuden merkittävästä yhteiskunnallisesta ulottuvuudesta huolimatta ei koulun ulkopuolinen konteksti tai opettajan julkisen vallan käyttö ole tullut ilmi aineistossa.
-
(2021)Tavoitteet. Tutkiva ja ilmiölähtöinen oppiminen on menetelmä, jossa oppilaat yhteistyössä asettavat tutkimuskysymyksiä ja -ongelmia, luovat tutkimusteorioita ja rakentavat tietoa. Tässä tutkielmassa tarkastelen, millaista aktiivista oppijuutta ja toimijuutta peruskoulun oppilailla ha-vaitaan tutkivan ja ilmiölähtöisen oppimisprosessin aikana aiempien tutkimusten valossa. Aiempaa tutkimusta aiheesta löytyi vähän. Mutta tutkimuksessa, jota tarkastelin, osoitetaan, et-tä oppilaiden tiedon määrä tutkittavasta ilmiöstä lisääntyy tutkivan ja ilmiölähtöisen oppimis-prosessin aikana verrattuna perinteiseen opettajalähtöiseen opeutukseen. Tulokset saatiin op-pilaiden ennen interventiota ja sen jälkeen tehtyjen, selittein varustettujen piirrosten avulla. Menetelmät. Tutkielmani oli systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Keräsin aineistoni pääasiassa ERIC-tietokannasta ”inquiry-based learning” ja ”elementary school” ja ”skills” hakujen avulla. Aineistoni muodostui viidestä kansainvälisestä ja yhdestä kotimaisesta tieteellisestä artikkelis-ta sekä kotimaisesta väitöskirjasta. Analyysivaiheessa luin huolella kaikki tutkimukset läpi ja kiinnitin erityistä huomiota tutkimuskysymysteni kannalta oleelliseen tietoon eli millaista aktii-vista oppijuutta havaittiin ja miten oppilaiden toimijuus ilmeni. Tämän jälkeen teemoittelin aktii-viseen oppijuuteen liittyvät havaintoni ja pyrin muodostamaan teemoista selkeitä kokonaisuuk-sia. Aktiiviseen oppijuuteen liittyvät teemat ovat: ajatteluun liittyvät taidot, käsitteellinen ymmär-rys, tiedon käsittelyyn ja tuottamiseen liittyvät taidot, oppiaineiden sisällöt, argumentointitaidot, ryhmätyöhön liittyvät taidot ja muut taidot. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielman tulokset osoittivat, että tutkiva ja ilmiölähtöinen oppimi-nen on tehokas prosessi oppilaiden oppimisen kannalta. Ainoastaan yhdessä interventiossa ei havaittu merkitsevää eroa testiryhmän ja kontrolliryhmän välillä. Muiden interventioiden aikana oppilailla tapahtui hyvin monenlaista oppimista, kuten ajatteluun liittyviä taitoja, tiedon käsitte-lyyn ja tuottamiseen liittyviä taitoja sekä argumentointi- ja ryhmätyötaitoja. Toimijuuden näkö-kulmasta tulokset osoittivat, että oppilaiden toimijuus toteutui lähinnä tiedon luomisen näkö-kulmasta.
-
(2020)Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää millä positiivisen pedagogiikan menetelmillä voidaan tukea alakoulun oppilaiden hyvinvointia ja miten nämä kyseiset menetelmät vaikuttavat oppilaiden hyvinvointiin. Hyvinvointia tarkasteltiin tutkimuksessa positiiviseen psykologiaan nojautuvan PERMA-hyvinvointiteorian kautta, josta haettiin yhteyksiä myös kukoistuksen käsitteeseen sekä itseohjautuvuusteoriaan. Aiempien tutkimusten mukaan hyvinvointi koostuu myönteisistä tunteista, sitoutuneisuudesta, myönteisistä ihmissuhteista, merkityksellisyydestä sekä saavuttamisesta. Positiivinen pedagogiikka puolestaan nähdään positiivisesta psykologiasta nousevana pedagogisena suuntauksena, joka korostaa lapsen merkityksellisyyttä, vahvuuksia, myönteistä ja yhteisöllistä toimintakulttuuria sekä lapsen omaa toimijuutta. Tässä tutkimuksessa yksilöitiin erilaisia positiiviseen pedagogiikkaan linkittyviä menetelmiä ja niiden vaikutuksia alakouluikäisten lasten hyvinvointiin. Tutkimusaineisto kerättiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen mukaisesti. Tutkimuksen aineisto kerättiin kahdesta tietokannasta, Helkasta ja ERIC:istä, kun tutkimuksen hakutermit sekä sisäänotto- että poissulkukriteerit oli määritelty tarkasti. Tutkimukseen päätyi laadullisen seulonnan jälkeen 9 julkaisua. Aineisto analysoitiin hyödyntämällä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Hyvinvointia edistävät positiivisen pedagogiikan menetelmät liittyivät myönteisen minäkuvan kehittämiseen, turvallisiin ja myönteisiin ihmissuhteisiin, aitoon ja oikea-aikaiseen palautteen antoon ja kannustukseen sekä lasten toimijuuden lisäämiseen. Erityisen tärkeäksi muodostui luonteenvahvuuksiin tutustuminen ja niiden käyttö, yhteisöllinen ja myönteinen työskentelykulttuuri, rehellinen ja täsmällinen palaute sekä lasten oman elämän omistajuuden edistäminen. Positiivisen pedagogiikan menetelmillä oli vaikutusta oppilaiden hyvinvointiin. Oppilaat kokivat enemmän myönteisiä tunteita, sitoutuneisuutta ja merkityksellisyyttä positiivisen pedagogiikan interventioiden jälkeen kuin ennen interventioita. Lisäksi oppilaiden myönteiset ihmissuhteet vahvistuivat ja he kokivat myös saavuttamisen kokemuksia. Positiivisen pedagogiikan menetelmät lisäsivät erityisesti elämäntyytyväisyyden kokemusta ja oppilaiden itsearvostusta sekä vahvistivat myönteisiä ihmissuhteita niin opettajan ja oppilaan kuin myös oppilaan ja vertaissuhteiden välillä.
-
(2018)Objectives. The aim of the study was to examine the broad field of definition of the concept of reflection. Scientists have understood the concept of reflection differently, and partly because of this, the connection to practice has been left unbalanced. In addition, the reflection's definitions emphasize the ideal of reflection, in its essence, that would take into account the challenges of implementation of reflection and also support reflection promotion in practice. The study examines how the reflection concept is defined in the most recent articles and what dimensions of definitions have been taken into account. In addition, I will point out the edge-emotions theory, which represents a more recent theoretical elaboration. It provides one basic element for conceptualizing the challenges of implementing a reflection. My purpose was to examine how ref-lecture definitions take into account the challenges and conditions that are reflected in the interviews. Methods. My thesis is a literature review. The more detailed the analytical method is the conceptual lysis, which enabled a more detailed review of the concept of reflection. Our study material was fifteen articles published in the last four years. In my research I compared and analyzed the reflection definitions in these articles. My thesis also features features of phenomenographic analysis, as I brought together different viewers of reflection and what kind of similarities and differences were found in the definitions. In addition, I look at the definitions of references to the challenge and prerequisites of reflection by mirroring them in the edge-emotions theory. Results and Conclusions. The results confirm the previously noted fact that reflection is defined in studies in very different ways. The results will reflect the different areas and priorities of the modeling that are reflected in the definitions of the material. Modeling helps to clarify the overall picture of reflection concepts. One important point was that the definitions approach the reflection through the ideal and do not provide any indication of the preconditions and challenges to the realization of the reflection. If reflection is dealt with only without considering its challenge, it may be challenging to support the development of reflection in practice. In this case, the danger may be the separation of theory and practice. Based on the results, further research is needed especially on the preconditions and challenges of implementing the reflection in the light of empirical research. On this basis, the edge-emotions theory could also be further developed.
-
Säätelytoimintojen, minäkuvan, vuorovaikutuksen sekä palautteen vaikutus alakouluoppilaan oppimiseen (2020)Tavoitteet. Tämän tutkielman tavoite oli tutkia kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin pääotsikossa nimettyjen käsitteiden (säätelytoiminnot, minäkuva, vuorovaikutus, palaute) vaikutusta alakouluikäisen oppilaan yksilölliseen oppimisprosessiin. Menetelmät. Tutkimuksen menetelmänä on kuvaileva kirjallisuuskatsaus aineistonaan 10 kirjallista lähdettä. Tulokset ja johtopäätökset. Säätelytoimintojen suhteesta oppimiseen aineistossa todetaan, että oppiminen itsessään on erinäisten ärsykekokemusten käynnistämien hermostollisten prosessien vaihe. Aivojen mukautuvuus on perusedellytys oppimiselle ja kaikelle ihmisen toiminnalle. Lähes kaikessa oppimisessa tarvitaan itsesäätelyä, ja stressijärjestelmä sekä stressinsäätely ovat keskiössä kaikelle tarkkaavuutta vaativalle toiminnalle, kuten oppiminen. Myös minäkuva vaikuttaa oppimiseen. Aineiston mukaan minäkuvan kehittymisen merkittävä herkkyyskausi sijoittuu alakouluikäisiin. Minäkuva toimii yksilön kompassina ja reunaehtojen asettajana. Lisäksi palautteen, vuorovaikutuksen ja ympäristön vaikutus minäkuvaan on merkittävä. Vuorovaikutuksen suhteesta oppimiseen ilmeni, että vuorovaikutuksessa tapahtuvan palautteen vaikutus minäkäsitykseen on suuri. Sensitiivinen vuorovaikutus ja oppilaan kokonaisvaltainen kohtaaminen ovat merkittäviä. Lisäksi dialogisuus sekä yleisemmin kieli ja kielellisyys ovat erittäin merkittäviä. Palautteen osalta aineistosta nousi esiin, että palautteen johdonmukaisuus, välittömyys, oikea-aikaisuus ja muotoilu ovat erittäin merkittäviä oppimiselle. Alakouluikäisen objektisuhde kasvattajiinsa sekä ympäristön vaikutusten sulautuminen osaksi oppilaan olemusta ovat erityisen huomionarvoisia. Attribuutioprosessilla on selkeä merkitys. Nonverbaalin kommunikaation tulkinta on haastavaa alakoululaisille. Emotionaaliset tekijät ovat todella merkittäviä, ja dialogisuudella sekä palautteen reflektoinnilla on suuri merkitys. Etenkin minäkuva, vuorovaikutus ja palaute ovat aineiston perusteella selkeässä yhteydessä toisiinsa.
-
Seksuaalisuuden moninaisuus ja heteronormatiivisuus peruskoulun opetussuunnitelmissa ja käytännöissä (2017)My interest in the subject of this study arose from my own heteronormative school experiences. The aim of the study was to find out, in the light of previous research and curricula published in 1985 and thereafter, how sexual diversity appears as a theme in elementary school. In addition, the aim was to create an understanding of what heteronormativity means and how it manifests in school practices, and to look for the teacher's possibilities to dismantle the predominant heteronormative mindset. This study was conducted as a descriptive literature review and it is set on the field of education theory. Also the feminist studies of gender and sexuality are utilised. The sources of this study are the national core curricula for basic education and Finnish and foreign feminist studies of education theory that discuss gender and sexuality themes in schools. In addition, I will use the information provided by documents on sexuality and sexuality education. My study reveals that the experiences of otherness and externality caused by the heteronormative mindset are maintained at school by subtle practises. These practices include i.a. the naturalization of heterosexuality and the silencing of sexual diversity. Sexuality is strongly linked to the concept of gender. The renewed national core curriculum for basic education 2014 is the first core curriculum to oblige gender sensitive teaching and the appreciation of humane diversity.
-
(2018)The aim of this study was to find out what kind of factors phenomenon-based learning is based on the teacher's experience. In the curriculum (2014) of the basic education, subject areas of teaching have been set up, which include content areas as well as transversal competence. In addition to subject-based instruction, it is necessary to seek out cross-curricular competence. The curriculum obligates the organizer of the education to guarantee at least one multidisciplinary module for each student during the school year. Phenomen-based learning is one pedagogical model for implementing this. Learning theory based on phenomenon-based learning and teacher experience in phenomenon-based studies have been studied in Master's theses (eg. Leppiniemi, 2016, Aho & Jurvelin, 2016), but the different elements that influence the implementation of a phenomenon-based learning process are still unclear. In addition to the theoretical background of phenomenon-based learning, my research is based on Vermunt's (1999) analysis of the interplays between student-regulation and the teacher-regulation. The aim of the study is to provide a picture of how phenomenon-based work supports the teaching of the curriculum's target areas, and what kind of factors the phenomenon-based learning is based on. The study is a qualitative and it was conducted as an empirical interview study. The data was acquired by theme interviews. Four (4) teachers, who have experience in phenomenon-based learning participated in the study. Data-based content analysis was used as the method for the analysis. The results of the research provide conceptual tools to support the work of teachers and to dismantle the current confrontation with the benefits and risks of implementing a phenomenon-based learning set.
-
(2019)Aim. Research has proven that school engagement is important for students’ learning and managing at school. Engagement can be seen as a complex process in music education. It’s important to observe students’ engagement with music education and also music education’s opportunities to enable lifelong engagement in music. In this thesis I will study how engagement in music education has been researched internationally. Methodology. I executed this thesis as a combination of integrated and systematic literary review. Theory chapters has been made as an integrated literary review. Systematic literary review has been made using those theory chapters. For the systematic analysis I collected literature from two scholarly databases. Most important criteria were that articles are about engagement and music education and articles has been released after 2015. I chose five peer reviewed articles from different countries as the literature for my systematic analysis. I studied those articles’ ways to research engagement and how engagement has been defined. I compared those definitions of engagement with my theory chapters’ definitions. Results and conclusion. From the articles there were found five various ways to define engagement. As a conclusion it seems that especially music education which is based on students’ productive activities increases engagement with music education. However in some of the articles engagement weren’t defined thoroughly. Lifelong engagement was measured simply asking does adult participate in musical activities and why are those activities part of person’s life. There were found that lifelong engagement with music can be a result of childhood experiences in music.
-
(2020)Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata, analysoida ja tulkita, miten sosiaali-sia identiteettejä tuotetaan koululuokassa sekä millä tavoin yksilö voi itse murtaa niitä. Tutkimus syntetisoi tutkimusaineistossa esiintyviä sosiaalisen identiteetin teorioita, tarkastellen lisäksi identiteetin murtautumisen kysymystä. Sosiaalinen identiteetti on keskeinen käsite koulukontekstissa, sillä sen vaikutus ulottuu paitsi oppilaiden henkilökohtaiseen elämään, myös akateemiseen oppimiseen. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että oppimisen ohella koulussa syntyy myös toisenlaisia prosesseja, kuten sosiaalisen identifikaation prosesseja sekä erilaisia valtasuhteita, jotka vaikuttavat myös sosiaalisen identiteetin muodostumiseen. Menetelmät. Tutkimus on toteutettu systemaattisena analyysinä, jonka analyysimenetelmänä on immanentti rekonstruktio. Tutkimusaineistona olivat Worthamin (2006) teos Learning Iden-tity – The Joint Emergence of Social Identification and Academic Learning sekä Hollandin, Lachocotten, Skinnerin ja Cainin (1998) teos Identity and Agency in Cultural Worlds. Sosiaa-lisen identiteetin rakentumisen kysymystä tarkasteltiin Worthamin (2006) empiirisen tutki-muksen avulla, jonka hän toteutti havainnoimalla erästä yhdeksännen vuosikurssin koulu-luokkaa Yhdysvalloissa. Hollandin ym. (1998) kehittämän figured worlds -käsitteen avulla tarkasteltiin identiteettien murtamisen kysymystä suhteessa Worthamin (2006) tutkimustu-loksiin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimus osoittaa sosiaalisen identifikaation olevan kompleksinen ilmiö, joka on riippuvainen tietyssä kontekstissa tehdyistä tulkinnoista ja johtopäätöksistä. Figured worlds tarjoaa identi-teetin tarkasteluun erityisen viitekehyksen, jonka avulla voidaan tarkastella epäsuotuisista sosiaalisista identiteeteistä murtautumisen mahdollisuutta. Koululuokassa käytetyillä oppilas-esimerkeillä oli erityinen rooli sosiaalisten identiteettien muodostumisessa ja prosessiin osal-listuivat niin opettajat, kuin luokan oppilaatkin. Opetushenkilökunnan toiminta keskustelun oh-jaajina on keskeinen koululuokassa syntyvien sosiaalisten identiteettien rakentumisessa, minkä vuoksi opettajien tulee olla tietoisia tekemistään tulkinnoista ja johtopäätöksistä joka-päiväisissä opetustilanteissa.
-
(2016)Goals. Social Robotics is a subfield of Robotics, which focuses on robots that interact with humans. In this study I examine the effects of social robots on ch ildren's learning. Primarily I am interested in investigating what kinds of content has been t aught to children using social robots as mediators. The second goal of this study is to criticall y evaluate the current methodological practices of the field of Social Robotics in this s etting. There does not exist any prior systematic reviews regarding this research topic. Methods. A systematic review was chosen as the method of this study, bec ause it enables a systematic approach to studying the content taught by socia l robots as mediators. The research data was composed of seven international publication s related to social robotics and children’s learnings. I analyzed the publications separate ly as well as crossexamining them to find patterns of similarity and differences related to me thodological details. Three of the seven studies were uncontrolled studies and four were contr olled studies. The amount of participants in the studies ranged from 9 to 45 persons. I used narrative discussion as the method of synthesizing the results, which were then presente d under relevant themes. This descriptive and summative method was a suitable choice for this stu dy, because the studies were diverse in methodologies and background theories used. Results and discussion. The results of this study indicated that social robots have bee n used to teach programming and robotics, sciences and languages . Four of the seven studies were related to teaching English language using social rob ots. The studies were methdologically diverse in nature due to differences in the robot s’ physical and behavioral functionality, which brought forth the question of “how gener alizable the results of studies in this field are?”, as well as the lack of universal methodologically s ound practices for the field. A more thorough methodological evaluation revealed weak nesses in small participant sizes and a low amount of detail related to the intervention given in controlled studies.
-
(2019)Goals. This literary review analyses inter-professional interaction using relational agency, relational expertise and common knowledge as the theoretical framework (Edwards, 2010). These three concepts are based on cultural-historical activity theory and examined through three different perspectives and aspects of interaction: subject of activity, object of activity and systems where activity is realised. Edwards combines these three aspects of interaction, focusing solely on the interaction itself and negotiations in it, the main goal being expanding object of activity. The goal of this thesis is to research how relational agency, relational expertise and common knowledge are used and emphasised to explain inter-professional work, how they are relationally positioned during inter-professional interactions and how empirical data of this research is developing relational theory. My research questions are: 1. How are relational agency, relational expertise and common knowledge used and conceptualised when examining inter-professional work? 2. How is the chosen empirical data developing relational theory? Methods. The style of this research is literary review. Qualitative meta-analysis is the chosen method for this thesis including aspects of qualitative meta-synthesis, which enabled theoretical examining and interpreting different definitions. The data for this research comes from eight articles of which I chose four (to allow) for more specific analysis and synthetisation. Results. The Answer for the first research question: The results indicate that relational agency, relational expertise and common knowledge are used and realised through the structure of interaction and core knowledge of subjects. Furthermore valuing the knowledge in relation of the subject’s core expertise, values and object of activity is part of creating shared understanding of the object of activity and possibly expanding it. The way relational agency, relational expertise and common knowledge are positioned in relation to subjects and object of activity affects inter-professional work. The Answer to the second research question: Relational agency, relational expertise and common knowledge are all needed when inter-professional interaction occurs in the framework of hierarchical power structures in a system. The object of activity can be divided into short term and long term objects of activity.
-
(2019)The purpose of this study was to support teachers' ability to take sex and gender into ac-count in teaching and education. This was achieved through a two-part research exercise. The research tasks were to describe, analyze and interpret how the Finnish board of Educa-tion defines sex and gender in it’s publication "Equality work requires skill " and how this defi-nition is set in relation to the philosophical discussion on sex and gender. The main sources of theory for this study is from Mari Mikkola’s (2019) review of feminist perspective on Sex and Gender and from Alex Byrne’s (2018) writings on the social construction of sex, bi-nariness of gender and on the existance of gender identity. The method used in this study was a variation of theory-driven content analysis. Instead of single application of a theory the content was analyzide using a map of definitions construced with the different paradigmas that aim to define sex and gender. The guide ”Equity work re-quires skill” is publicly available to all. The results of this study show that the guide " Equity work requires skill " fails to give a sub-stantial, consistent definition of the concepts sex and gender. It’s argumentation is partly cir-cular, partly consisting of mutually exclusive paradigmas, and even including truth claims of things that are anything but of scientific certainty. Therefore I claim that this work done by the Finnish board of education is more confusing than it’s instructive. Not only does it fail in its purpose, but it actively works against it.
-
(2020)Tavoitteet. Mielipiteitä jakava ilmiöoppiminen on nykyisen peruskoulun opetussuunnitelman vaatimusten myötä ajankohtainen aihe kouluissa. Tämän tutkielman tavoite on yleistajuistaa ilmiöoppimista teemoittelemalla siihen liittyviä piirteitä. Perehdyn tutkimuskysymykseeni ” Millaisia ilmiöoppimisen piirteitä Harry Potter -kirjoista voidaan löytää?”, opinnäytteen analyysissa, jonka tavoitteena on antaa lukijalle työkalu tunnistaa ja sanoittaa ilmiöoppimisen piirteitä las-tenkirjallisuuden kautta. Menetelmät. Kvalitatiivisessa tutkielmassa analyysini perustuu teoreettiseen viitekehykseen, jossa tutkin kolmea ilmiöoppimisen ulottuvuutta 1. oppiainerajojen ylitys 2. oppilaslähtöisyys ja 3. oppilaiden toimijuus. Aineistona toimi J.K Rowlingin Harry Potter kirjasarjan teokset 1, 2 ja 5. Analyysissa vertaan aineistoani teoreettiseen viitekehykseen abduktiivisen sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielman tulokset osoittivat, että Harry Potter -kirjoissa on ilmiöoppimiselle tyypillisiä piirteitä. Erityisesti kirjoissa näkyi aktiivisen toimijuuden malli. Siihen linkittyivät oppilaan kokemusmaailmasta lähtöisin olevat kysymykset, henkilökohtainen motivaatio sekä ongelmanratkaisutaidot. Oppiainerajojen ylittyminen jäi kirjoissa satunnaiseksi. Hahmot ottivat toiminnassaan käyttöön näitä ilmiöoppimiselle tyypillisiä piirteitä. Tulokset toimivat välineenä tunnistaa ilmiöoppimisen piirteitä ympäristöstä ja samaa metodia voidaan soveltaa myös muihin lapsille ja nuorille suunnattuihin sisältöihin. Jatkotutkimuksessa voitai-siin tutkia laajemmin, miten ilmiöoppimisen piirteet näkyvät tämän hetkisessä lasten- ja nuortenkirjallisuudessa.
-
(2020)Achievement goal orientations have a long history that comes from the study of motivation. Goal orientations describe the quality of motivation. Many people could be considered the father of goal orientations, but Nicholls and Dweck are key people in the development of Achievement goal orientations. They have been the first to distinguish between mastery, performance, and avoidance orientations. The development of orientations has continued by later separating performance-approach orientation and performance-avoidance orientation from performance orientations. The latest distinguished orientation is the mastery- extrinsic orientation (Niemivirta, 2004). Mastery-intrinsic oriented people are motivated on their students and they want to learn and internalize what they are learning. Mastery-extrinsic oriented people want to succeed in school, but for them, internalizing what they learn is not the purpose of learning. Performance-oriented people want to do just as well as others. Performance-avoidance-oriented people do not want to show their own incompetence, but they do not want to invest in learning. Avoidance-oriented people want to get the results as easily and with as little effort as possible. Achievement goal orientations have been studied both in connection with other phenomena and theoretically. The quality of motivation has been studied in connection with school-related phenomena, but sports have also been of interest to researchers in Finland and internationally.
-
(2017)Self-esteem has a significant impact on different areas of life. Self-esteem develops mainly in childhood and adolescence. For this reason, it was important to explore the ways in which self-esteem can be affected in childhood and adolescence. The relationship between the use of drama and a child’s / young person’s self-esteem has been researched in the past. Drama is now part of the new core curriculum for basic education which is another reason why it was meaningful to research this topic. The assumption of this literature review was that drama can have an impact on the development of a child’s / young person’s self-esteem. The purpose of the literature review is to give an overview of the studied information available and find out if drama has an impact on the development of a child’s / young person’s self-esteem in childhood and adolescence. The study was carried out with an integral literacy review. Intake and exclusion criterias selected a number of relevant studies about the topic and these studies were then evaluated and then analysed deductively. The research results confirmed the assumption that drama can have an impact on self-esteem. In the studies, drama shaped the identity of the child / young person and increased positive self-image. Through the practice of drama, emotional expression, reflection skills and interaction skills were learned. Drama offers a broad range of lessons to be learnt which can be transferrable to a diverse range of environments. Thus, drama lessons can be seen to increase self-awareness, self-confidence, self-worth and self-reliance within children and young people, in addition, the results have shown that drama can also improve an individual’s motivation to a given task, their drive for success over a task and overall well-being.
-
(2020)Ilmastonmuutos on viime vuosina noussut yhteiskunnalliseksi puheenaiheeksi ja ilmiön vakavuus on tunnistettu. Aihe puhuttaa myös lapsia, ja tarve systemaattisesti toteutetulle ilmastokasvatukselle kouluissa on noussut esiin. Tämän opinnäytteen tavoitteena on selvittää, millaisia opetusmenetelmiä alakoulun ilmastokasvatuksessa on hyödynnetty. Toiseksi kandidaatin tutkielmani pyrkii analysoimaan sitä, miten toimijuuden ja osallisuuden näkökulmat ovat läsnä tutkimusartikkeleista löytyneissä opetusmenetelmissä. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että ilmastokasvatus on usein puutteellista tai kapea-alaista eikä opettajilla ja kasvattajilla ole yhteisymmärrystä siitä, mitkä opetusstrategiat ovat tehokkaimpia ilmastokasvatuksen toteuttamisessa. Tämä kandidaatin tutkielma pyrkii selvittämään, millaisia opetusmenetelmiä alakouluikäisille suunnatussa ilmastokasvatuksessa voi käyttää, ja miten oppilaan toimijuutta ja osallisuutta on edistetty ilmastokasvatuksessa. Opinnäyte toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineistona toimivat tieteelliset vertaisarvioidut artikkelit, joissa on tutkittu alakoulun ilmastokasvatusta. Kaikki artikkelit on julkaistu vuosien 2009-2019 aikana. Tiedonhankinnassa käytettiin yksittäisiä hakusanoja ja hakusanojen yhdistelmiä. Tutkimusartikkeleiden analyysi osoitti, että ilmastokasvatuksessa voidaan hyödyntää hyvin erilaisia opetusmenetelmiä. Sosio-konstruktivistiset opetusmenetelmät nousivat aineistosta esiin ja ne nähtiin yhtenä tehokkaimpana tapana opettaa ilmastonmuutokseen liittyviä tietoja, taitoja ja asenteita. Oppilaiden osallisuus ja toimijuus nousivat esiin osassa tutkituista opetusmenetelmistä, mutta eivät kaikissa. Aineiston pieni koko heikentää tutkimustulosten yleistettävyyttä. Tarvitaan lisää opetusmenetelmiä vertailevia tutkimuksia, jotta voidaan selvittää, mitkä menetelmät sopivat parhaiten ilmastokasvatukseen alakoulussa. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää ilmastokasvatukseen liittyvän oppimateriaalin ja opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa, sekä opetusmenetelmien valinnassa alakoulun ilmastokasvatuksessa.
-
(2018)Aim. During the last decade or so, there has been a lot of discussion about agency as a part of children’s lives in and out of school. Still, the definition of agency remains ambiguous, even contradictory; there is no univocal way to define the phenomenon. One way to conceptualise agency is to view it as an individual’s ability to influence their own life by changing their living conditions and/or behavioural patterns (Rainio, 2010, s. 5). Rainio has even identified dialectical dimensions in agency. The aim of this study is to describe the different ways in which agency has been conceptualised in recent studies conducted in schools. What do these definitions look like from a dialectical point of view? Do the studies align with Rainio’s views or present alternatives? Methodology. Systematic literature review as well as rational reconstruction was utilised as the method of research in this study. Three different databases were used to collect the material. Here, the most important selection criteria were that the study was dealing with agency in school and that it was published after the year 2008. In the end, the data consisted of ten articles. In the analysis, the first research question was answered based on the material. The second question, however, was approached by re-examining the definitions found in the studies in light of Rainio’s theory of dialectics. Results and conclusion. The findings of this study support the preconception that the conceptualisations of agency are diverse. They are also all insufficient to some extent; not one of them managed to take into consideration all of the dimensions of agency. However as many as seven conceptualisations did depict agency as multidimensional phenomenon. It just takes a lot of familiarity with issue and understanding of the dimensions to notice this.
-
(2020)Tiivistelmä - Referat – Abstract Kanditutkielmassani tarkastelen toisella kielellä lukemaan oppimisen haasteita ja interventioita, jolla voidaan tukea toisella kielellä lukemaan oppivien oppilaiden lukemaan oppimista. Tutkimus pyrkii vastaamaan kysymyksiin: Millaiset kielellisen tietoisuuden harjoitukset tehostavat toisella kielellä lukemaan oppimista? Millaisia kielellisen tietoisuuteen liittyviä haasteita toisella kielellä lukemiaan oppijoilla on? Kanditutkielmani tutkimusmenetelmänä on systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Tutkimuksessani tarkastelin viittä kansanvälistä alakoulussa toteutettua interventiotutkimusta. Tulosten syntetisoinnissa käytin teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Analyysirungoksi muodostui kielellisen tietoisuuden teoria ja aineistoa analysoin etsimällä interventioista keinoja tukea kielellisen tietoisuuden osa-alueita. Kirjallisuuskatsauksen tuloksista ilmeni, että kielelliseen tietoisuuteen kohdennetut interventio tyyppiset harjoitukset paransivat toisella kielellä lukemaan oppivien lasten lukemaan oppimisen taitoja. Tutkimukseen valikoituneiden interventioiden oppilailla haasteita esiintyi kaikilla kielellisen tietoisuuden osa-alueilla, eli pragmaattisen-, semanttisen-, syntaktisen-, morfologisen- ja fonologisen tietoisuuden taitoihin liittyen. Haasteet vaikuttivat oppilaiden luku- ja kirjoitustaitoon. Opinnäytetyön tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että monipuolisten kielellisen tietoisuutta tukevia keinojen tuntemus toimii hyvänä pohjana toisella kielellä lukemaan oppivien lasten lukutaidon kehittymisen tukemiseen. Kouluihin tarvitaan lisää kielitietosia opettajia vahvistamaan toisella kielellä lukemaan oppivien lasten lukemaan oppimisen kehitystä ja tarjoamaan tukea oppilaalle koko koulupolun ajan.
Now showing items 61-80 of 95