Browsing by study line "Craft, design and technology Teacher"
Now showing items 61-63 of 63
-
(2021)Tiivistelmä - Referat – Abstract Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia vertailemalla, minkälaisia muutoksia äitiyspakkauksen tuotteissa on tapahtunut vuoden 1977 ja vuoden 2017 äitiyspakkauksissa. Toisena tutkimuskysymyksenä on yhteiskunnalliset muutokset ja niiden yhteys lastenvaatteiden muuttumiseen. Tässä tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita erityisesti äitiyspakkauksen vaatteiden muuttumisesta, värien, kuosien ja materiaalien näkökulmasta, sekä mitkä yhteiskunnalliset muutokset ovat vaikuttaneet näihin muutoksiin. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin vertailututkimuksena. Tutkimalla näin kahta tai useampaa kohdetta keskenään, voidaan havaita niiden yhtäläisyydet ja eroavaisuudet. Tutkimuksen aineistona käytettiin kahta eri äitiyspakkausta, vuodelta 1977 ja vuodelta 2017. Nämä valikoituivat kohteeksi, sillä ne olivat kokonaisuudessaan saatavilla Helsingin yliopistomuseosta. Kohteita tutkittiin fyysisesti museolla kuvaamalla kaikki tuotteet ja tekemällä muistiinpanoja. Tutkimusta jatkettiin kuvien ja ylös otettujen tietojen perusteella kotona. Äitiyspakkauksien sisältämiä tuotteita vertailtiin yhdeksän eri kategorian avulla. Toisena tutkimuskohteena oli yhteiskunnan muuttumisen vaikutus lasten- ja vauvanvaatteiden muutokseen. Tätä tutkin etsimällä aiheesta tietoa esimerkiksi E-Thesiksestä, Theseuksesta, Heldasta, sekä Helkasta. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa todettiin, että äitiyspakkaus on muuttunut vuoden 1977 ja vuoden 2017 pakkauksien välillä jonkin verran. Vaatteet ovat muuttuneet kaksiosaisiksi, erilaisia kerrospukeutumiseen liittyviä vaatteita kuten haalareita on tullut lisää sekä hygieniatarvikkeita on lisätty. Kela tutkii perheiden tyytyväisyyttä nykyään säännöllisillä kyselyillä. Ennen painotettiin kotimaisten yritysten suosimista, nyt painotetaan halpaa hintaa. Vastuullisuuteen päin ollaan menossa, sillä osa vuoden 2017 pakkauksen vaatteista on luomupuuvillaisia. Äitiyspakkaus on muuttunut yhteiskunnan rinnalla. 1970-luvulla myös äidit menivät töihin. 2000-luvulla perheet pienenivät ja lapsia hankitaan yhä vanhemmalla iällä, joten lapsiin on alettu käyttämään enemmän rahaa. 2000-luvulla on myös herätty kuluttamisyhteiskunnan varjopuoliin ja alettu huomioimaan vastuullisuutta myös lastenvaateostoksissa. Tämän johdosta äitiyspakkauksen tuotteiden vastuullisuuteen kiinnitetään enemmän huomiota.
-
(2023)Tavoitteet. Tässä tutkielmassa analysoin artikkeleiden pohjalta teknisen työn ja tekstiilityön yhdistämisen haittoja ja hyötyjä valinnaisainevalintojen näkökulmasta. Aiempaa tutkimusta on tehty oppilaiden, opettajien ja opettajaopiskelijoiden mielipiteistä ja motivaatiosta. Halusin selvittää, millä argumenteilla tekstiilityön ja teknisen työn yhdistämistä voidaan puolustaa, jos valinnaisainevalinnat ovat lähes puolittuneet uudistuksen jälkeen. Menetelmät. Tutkielma on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tutkimusaineisto on kerätty google scholar –nettisivulta tietyillä hakukriteereillä. Kerättyyn aineistoon on suoritettu sisällönana-lyysi, jossa artikkeleiden tietoa on tiivistetty ja vertailtu keskenään. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielmassa nousi esille käsityön yhdistämistä puoltavan tutki-muksen painottuvan teemoihin, jotka koskivat tasa-arvoa, monimateriaalisuutta ja parempia suunnittelumahdollisuuksia. Lisäksi käsityön kiinnostuksen laskusta ei niinkään syytetty opetussuunnitelman rakenteellisia muutoksia, vaan monimateriaalisuuden väärää toteutusta kouluissa. Käsityön yhdistämistä arvosteltiin puhtaasti luvuilla. Käsityön vähentyneet valin-naisainevalinnat antavat jo itsessään syyn sille, että yhdistetty oppiaine ei kiinnosta oppilaita yhtä paljon, kuin tekstiilityö ja tekninen työ erillään. Lisäksi yhdistämistä arvosteltiin vähen-tyneillä tunneilla ja opetussisällöillä, oppilaiden kiinnostuksella käsitöihin. Huolta aiheutti myös teknisen työn asemalla suomalaisissa yrityksissä ja yhteiskunnassa ja käsityö oppi-aineen tulevaisuus.
-
(2023)Monimateriaalinen käsityö ja yhteisopetus ovat viime vuosina yleistyneet suomalaisissa peruskouluissa merkittävästi. Monimateriaalisessa käsityön oppiaineessa oppilaat tekevät käsitöitä niin teknisen työn kuin tekstiilityön parissa ja usein myös kahden eri luokkatilan välillä. Koska monimateriaalisuus asettaa erilaisia haasteita ja mahdollisuuksia käsityöoppiaineelle, apua oppituntien suunnitteluun ja toteutukseen voi löytyä yhteisopetuksen avulla. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata, analysoida ja tulkita yhteisopetuksen toteutumista monimateriaalisessa käsityön oppiaineessa. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaista yhteisopetus monimateriaalisessa käsityönopetuksessa käsityötä opettavien opettajien mielestä on sekä miten he ovat sen kokeneet. Tutkimus on laadullisena tutkimuksena toteutettu kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuusaineisto muodostui kolmesta monimateriaalisen käsityön yhteisopetusta käsittelevästä tutkimuksesta sekä kahdesta monimateriaalisen käsityön yhteisopetusta käsittelevästä pro gradu -tutkielmasta. Tutkimusaineistosta poimittiin kirjallisia ilmaisuja aineiston olennaisimmista ja eniten tutkimuskysymyksiin vastaavista tai niihin liittyvistä informaatioista, ja se analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tutkimuksen tulosten mukaan monimateriaalisen käsityön yhteisopetus toimii parhaiten opettajien hallitessa selkeät ja yhteiset toimintamallit ja työnjaon ollessa tasainen jokaista opettajaa kohden. Monimateriaalisen käsityön yhteisopetuksen eduiksi koettiin käsityöoppiaineen monimateriaalisuuden vahvistuminen sekä yhteistyön positiiviset vaikutukset niin oppilaissa kuin opettajissakin. Haasteena monimateriaalisen käsityön yhteisopetuksessa korostui suunnitteluajan vähäisyys.
Now showing items 61-63 of 63