Browsing by study line "General and Adult Education"
Now showing items 61-80 of 178
-
(2021)Tutkielman tehtävänä oli selvittää, minkälaiseksi erään vakuutusyhtiön lähiesihenkilöt ovat kokeneet etäjohtamisen ja minkälaisia kokemuksia heillä on siitä. Tarkoituksena oli tarkastella lähiesihenkilöiden kokemuksia etäjohtamisesta ja löytyykö heidän kokemuksistaan haasteita esihenkilötyön saralla. Tutkimuskysymykset ovat: Minkälaisia kokemuksia lähiesihenkilöillä on etäjohtamisesta? Minkälaisia haasteita lisääntyneen etäjohtamisen myötä on ilmennyt? Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto koostuu kolmen eräässä vakuutusyhtiössä työskentelevän lähiesihenkilön haastattelusta. Informantteja haastateltiin yksilöhaastatteluina lokakuun 2021 aikana ja haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisesti fenomenologista menetelmää mukaillen ja teemoittelua hyödyntäen. Tutkielmassa kävi ilmi, että informanttien mukaan etäjohtamisen myötä on ilmennyt erinäisiä haasteita. Päähavaintona tutkielmassa oli se, kuinka suurin osa kokemuksista ja koetuista haasteista liittyi suoraan tai välillisesti viestintään. Kokemukset läsnäolon osoittamisesta teknologian välityksellä ja yksilön vastuun korostumisesta entisestään olivat keskeisiä haastatteluista esiin nousseita seikkoja. Koska tutkielman haastatteluaineisto koostuu vain kolmen informantin haastatteluista, eivät tutkielman tulokset ole yleistettävissä. Tarkoituksena olikin tarkastella lähiesihenkilöiden kokemuksia juuri tässä kyseisessä kontekstissa.
-
(2023)Tässä kandidaatintutkielmassa tutkitaan, millaisilla diskursseilla Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen toimintaa rakennetaan uutisartikkeleissa. Suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän uusin muutos, hyvinvointialueuudistus astui voimaan 1.1.2023. Tämä muuttaa paljon sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä ja on tärkeä tutkimusaihe. Uudistus onkin ollut paljon uutisoitu aihe kuluneen vuoden aikana. Tutkimukseni pohjaa sosiaaliseen konstruktionismin teoreettiseen viitekehykseen ja oletukseen, siitä että kielellä on aktiivinen rooli todellisuuden muokkaajana sekä rakentajana. Aiempi tutkimus suomalaisesta sosiaali- ja terveysjärjestelmästä osoittaa, että suomalaista julkista terveydenhuoltoa on pyritty lukuisin erilaisin uudistuksin parantamaan. Suuren yhteiskunnallisen järjestelmän muutoksen ohessa medialla on selkeä rooli keskustelun tuottamisessa ja todellisuuden tuottajana. Tutkimuksessani tarkastelen tulkitsevan diskurssianalyysin kautta sitä, miten median uutisartikkelien tuottamat diskurssit rakentavat ja luovat todellisuutta Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen toiminnasta. Aineistoni koostui niin Helsingin Sanomien, Ylen kuin Länsiväylän uutisartikkeleista, joissa kerrottiin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueesta ja sen toiminnasta. Tutkimustulokseni osoittivat kolme diskurssia. Hallitun siirtymän diskurssi, joka keskittyy kuvaamaan hyvinvointialueen pyrkimyksiä hallita ja johdattaa sote-palveluiden siirtymää kunnilta alueelle. Se vahvistaa viestiä sujuvasta siirtymästä, vaikka samalla ilmenee myös epävarmuutta ja riskejä. Media asiakkaan äänenä diskurssi puolestaan korostaa median roolia kriittisten kysymysten esittäjänä ja asiakaskeskeisen näkökulman tuojana. Media tuo esiin pitkäaikaiset haasteet ja odotukset sote-palvelujen suhteen, samalla tarjoten mahdollisuuden johdolle ja asiantuntijoille vastata. Viimeinen diskurssi onnistumisen tahtotila välittää uskoa parempaan tulevaisuuteen ja korostaa hyvinvointialueen halua kehittää ja katsoa eteenpäin. Se kuvastaa toiminnan alkumetreillä olevaa vaihetta ja toiveita onnistumisista. Muutoksen hetkellä, varsinaisen tutkimustiedon ja datan puuttuessa media määrittelee pitkälti sitä, miten hyvinvointialueista puhutaan ja millaista keskustelua sen ympärillä käydään.
-
(2021)Purpose. The purpose of the dissertation is to gain an understanding from the teachers' perspective of how the gifted students in Finnish schools are treated. The dissertation examines what teachers' perceptions are about giftedness and gifted students, as well as what teachers think about the teaching of the gifted and what differentiation methods they use. As a theoretical frame of reference, three different theories of aptitude have been used. These are Gardner's multi-ple intelligence theory, Sternberg's threefold intelligence theory and Mönk's and Ypenburg's model for triadic interdependence. In addition to these, Dweck's the-ory of mindset is used. Special talent in the Finnish school is also discussed. Method. The study was conducted as a narrative literature study. Eight Finnish researches were included, all of which were original scientific articles. The re-search was both qualitative and quantitative. The material was retrieved from the databases Google scholar, Helka and Divaportal. Results and conclusions. The results of the study showed that the teachers were interested in the gifted and their teaching, but that knowledge of the subject was lacking. Most of the teachers used different differentiation methods in their teaching, but several of the methods were not evidence-based and ineffective. In addition to this, only some of the teachers described that they planned their teaching taking into account the needs of the gifted. The results indicate that about half of the teachers can offer effective ways to teach this group.
-
(2024)Mål. Syftet för denna avhandling är att undersöka hur läsandet av skönlitteratur påverkar vuxna. Den undersöker om läsandet hjälper individen att känna välbefinnande och bidra till empatiförmåga. Det är problematiskt att vuxna som borde fungera som läsande förebilder för barn- och unga läser allt mindre. Att ägna sig åt läsande är mera än en färdighet som man lär sig för att bemästra praktiska utmaningar som är kopplade till olika texter vi möter i vardagsli-vet. Den ger också möjlighet till avslappning och rekreation. Den teoretiska bakgrunden ba-serar sig på att förklara för denna avhandling relevanta begrepp. Dessa är välbefinnande, empati och litteracitet. Dessutom ges också bakgrund till forskning i läsande. Utöver dessa definieras övriga begrepp som är relevanta i sammanhanget. Med stöd i den teoretiska bak-grunden undersöker denna studie hur skönlitteratur påverkar vuxna som läser. Metoder. Avhandlingens metod är en integrerad beskrivande litteraturstudie som innebär att systematiskt söka fram och kritiskt granska och därefter sammanställa litteratur av det valda ämnet. Den systematiska litteraturstudien ska fokusera på aktuell forskning inom det valda området och syfta till att hitta underlag för diskussion och slutsats. Resultat och slutsatser. Genom denna studie bekräftas att läsande är mera än en mekanisk färdighet för att klara av att hantera olika texter som vi möter dagligen. Förkovran i speciellt skönlitteratur kan med sina fiktiva världar erbjuda oss eskapism, avslappning och rekreation. Studien bekräftar också att läsande av skönlitteratur utvecklar empatiförmåga och minskar fördomar.
-
(2022)Suomessa sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyvät aiheet ovat olleet pinnalla jo jonkin aikaa. Tarvitsemme kuitenkin edelleen muutoksia sukupuolten tasa-arvon toteutumiseksi myös työ-elämän puolella. Naiset kohtaavat urapoluillaan useita hidasteita ja esteitä yrittäessään nousta ylimpiin johtotehtäviin. Suurten yritysten huippujohdosta löytyy vain kourallinen naisia, vaikka suomalaisten naisten koulutustaso on erittäin korkea. Tämän tutkielman ensimmäinen tavoite on hahmottaa niitä tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa estävästi tai hidastavasti suomalaisten pörs-siyhtiöiden naisten pyrkimyksiin nousta ylimpiin johtotehtäviin. Tutkielman toisena tavoitteena on löytää konkreettisia ratkaisuja siihen, kuinka naisten pääsyä ylimpiin johtotehtäviin voitaisiin edistää. Tutkimuskysymykset ovat: 1. Minkälaisiin esteisiin ja hidasteisiin suomalaisten pörssiyhtiöiden naiset voivat törmätä pyrkiessään ylimpiin johtotehtäviin? 2. Millä keinoilla naisten pääsyä ylimpiin johtotehtäviin voitaisiin edistää? Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuusaineisto koostuu tie-teellisistä artikkeleista, selvityksistä ja katsauksista. Aineistoja on yhteensä kolmetoista. Tut-kielman analyysissa on käytetty sisällönanalyysia. Tulokset on luokiteltu aineistoista ilmennei-den käsitteiden ja teemojen avulla selkeäksi kokonaisuudeksi. Aineistoista voitiin löytää useita estäviä ja hidastavia tekijöitä naisten pyrkiessä ylimpiin johto-tehtäviin. Lasikaton ja lasilabyrintin lisäksi naisten urakehitystä hidastaviksi tekijöiksi voitiin hahmottaa segregaatio, eriarvoistavat rekrytointiprosessit, mies- ja naisverkostot, stereotypi-at, muut eriarvoistavat organisatoriset tekijät sekä perhevelvollisuudet. Edistävästi naisten urakehitykseen vaikuttivat tasa-arvoon tähtäävät muutokset organisaatioissa ja rekrytointi-käytänteissä. Myös yksilölliset muutokset esimerkiksi asenteissa ja toisaalta perhevelvolli-suuksien tasapuolisempi jakaminen vaikuttivat naisten urakehitykseen positiivisesti.
-
Lasten arki mainonnan välineenä : Vaikuttajien lasten työskentely blogien kaupallisissa julkaisuissa (2024)Tässä tutkimuksessa tarkastelen lasten työskentelyä perhevaikuttajien kaupallisissa blogijulkaisuissa. Perhevaikuttajat toteuttavat kaupallista sharentingia eli he jakavat lapsiinsa liittyvää sisältöä korvausta vastaan. Tämä tapahtuu esimerkiksi, kun vanhempi julkaisee kuvia ja kertoo lapsistaan, jotka käyttävät mainostettuja tuotteita tai palveluja. Tässä tutkimuksessa nojaankin aikaisemman kirjallisuuden näkemykseen siitä, että vaikuttajavanhempien vaikuttajatyöhön osallistuvat lapset voidaan nähdä nuorina työntekijöinä. Aikaisemman tutkimuksen perusteella lasten osallistuminen vaikuttajatyöhön on aikuisen kontrolloimaa ja liittyy vanhemman oman henkilöbrändin rakentamiseen. Vaikuttajatyön keskeisiä elementtejä ovat yksityisen tekeminen julkiseksi ja intiimiyden välittäminen seuraajille esimerkiksi siten, että sisältöön tuodaan arkisia elementtejä. Vaikuttajien sisällöissä mainontaa voidaan perustella lapsesta huolehtimisella ja lasten työskentelyä ei välttämättä nähdä työnä vaan tavallisena arkena. Informaation jakaminen lapsista kuitenkin vaarantaa lapsen oikeutta yksityisyyteen ja vaikuttajatyön näkeminen tavallisena arkena hämärtää työnteon rajoja. Tässä tutkimuksessa tarkastelenkin sosiaalisessa mediassa ilmeneviä lasten työnteon tapoja. Toteutin laadullisen tutkimuksen analysoimalla kymmentä perhevaikuttajien kaupallista blogitekstiä, joissa esiintyi vaikuttajien lapsia. Hain aineiston blogitekstit blogit.fi listalta ja Googlen hakukoneen avulla. Kaikki aineiston tekstit olivat vuodelta 2023. Analysoin aineiston käyttäen narratiivista analyysiä. Valitsin kyseisen analyysitavan, koska blogitekstien luonne on itsessään tarinallinen ja narratiivisen analyysin keinoin oli mahdollista hahmottaa lasten työskentelyn tapoja blogiteksteissä. Lasten työskentely blogiteksteissä näyttäytyi enimmäkseen arkisena olemisena ja toimintana. Vanhemmat kertoivat lasten elämästä, arjesta ja toiminnasta ja kuvailivat sitä usein omasta näkökulmastaan ja mainoksen tavoitteisiin sopivilla tavoilla. Lapset erottuivat teksteissä kasvatuksen kohteina, itsenäisinä toimijoina ja toisaalta myös osana vanhempaa ja perhettä. Lapset siis näyttivät elävän arkeaan ja siitä oli tehty kaupallisten blogitekstien sisältöä.
-
(2023)Mål. Syftet med avhandlingen är att ta reda på ledarskapets roll när arbetsplatsmobbning förekommer. Detta görs för att få en djupare förståelse för hur ledarskapet kan påverka arbetsplatsens välmående. Avhandlingen undersöker även ledarskapsstilars inverkan på arbetsplatsmobbning och vilka konsekvenser arbetsplatsmobbning medför. För att uppnå syftet med avhandlingen används dessa två forskningsfrågor: Forskningsfråga 1: Vad har ledarskapet för inverkan på arbetsplatsmobbning? Forskningsfråga 2: Vilka konsekvenser medför arbetsplatsmobbning? Teoridelen baserar sig på relevanta begrepp för avhandlingen. Dessa begrepp definieras för att ge en djupare förståelse för temat. Begreppen är arbetsplatsmobbning, ledarskap, psykisk hälsa, konflikt, bristfällig konflikthantering, ledarskapsstilar, hantering av arbetsplatsmobbning och arbetsplatsmobbningens följder. Metoder. Denna avhandling var en systematiskt orienterad litteraturstudie. Syfte var att systematiskt söka, kritiskt granska och sammanställa litteratur inom fältet ledarskap och arbetsplatsmobbning. Målet var att komma fram till en slutsats på basis av tidigare empiriska studier. Det analyserade materialet bestod av 11 vetenskapliga artiklar, vilka valts utgående från systematiska sökningar i olika forskningsdatabaser. Resultat och slutsatser. Resultatet för avhandlingen visar att ledarskapet har en stor inverkan och roll när det gäller arbetsplatsmobbning. Olika ledarskapsstilar har även en inverkan på arbetsplatsmobbning och arbetsplatsmobbning medför diverse konsekvenser. Dessa konsekvenser påverkar individen, men också hela arbetsplatsen. Uppskattning av humor kan även ha en inverkan på huruvida personer upplever att de blir utsatta för mobbning.
-
(2024)The purpose of this thesis is to investigate the impact of leadership on employee motivation in the workplace and how leaders can support employee motivation in remote work. The theoretical part is based on definitions of key concepts and theories. The key concepts are leadership, communication and motivation, while the theories are self-determination theory, Maslow's hierarchy of needs and Herzberg's two-factor theory. In addition, workplace motivation and the impact of remote work on motivation are discussed. Workplace motivation is defined with the help of expectancy theory, goal-setting theory and equity theory. In the analysis, leadership and its impact on employee motivation are discussed based on these theoretical frameworks. This study was conducted in the form of a systematically oriented literature review. The purpose of the study was to create a broad overview of the theme of the thesis, which also includes a critical review. The analyzed material consisted of eight scientific articles selected through systematic searches in research databases. The results show that there are several leadership characteristics that have a positive impact on employee motivation, but also some leadership characteristics that have a negative impact on employee motivation. In addition, leaders in telework need specific competencies. It is important that leaders are able to support employees' autonomy, competence and relatedness in remote work. The conclusion that can be drawn from the results of the study is that there is a significant relationship between leadership and employee motivation.
-
Ledarskap och krishantering vid finländska universitet under covid-19-pandemin – en litteraturstudie (2024)Mål. Syftet med avhandlingen är att utgående från aktuell befintlig forskning kartlägga hur ledarskapet upp- levts och hur krishanteringen sett ut vid finländska universitet under covid-19-pandemin. Detta undersöks för att skapa en djupare förståelse för hur utbildningsanordnare hanterat pandemin och dess följder. Förekom- mande mönster eller strategier kopplade till forskningsfrågorna försöker definieras i avhandlingen. Teoride- len av avhandlingen presenterar centrala begrepp. De centrala begreppen definieras utgående från olika cen- trala källor. De centrala begreppen i denna avhandling är framför allt krishantering och ledarskap. För att få en bredare förståelse av temat, definieras även kris, adaptivt ledarskap, situationsanpassat ledarskap och trans- formativt ledarskap. Metoder. Studien utfördes i form av en systematiskt orienterad litteraturöversikt. Avsikten med studien var att skapa en helhetsuppfattning av krishantering och ledarskap i den givna kontexten. Materialet, utifrån vil- ken analysen gjorts, består av åtta artiklar som är relevanta för forskningsfrågorna. Resultat och slutsatser. Resultaten visar att ledarskapet upplevts olika beroende på vems upplevelser och vilket finländskt universitet som undersökts. Slutsatsen antyder att en god krishantering kunde bidra till ett gott ledarskap. Adaptivt ledarskap och anpassningsbarhet ansågs vara en väsentlig del av gott ledarskap under krissituationen. Klar kommunikation och snabbt beslutsfattande ansågs även vara viktiga faktorer för både gott ledarskap och god krishantering.
-
(2023)Mål. Syftet med avhandlingen är att undersöka vilka egenskaper som krävs hos ledaren för att hantera krissituationer och vilken roll ledarskapet har spelat för de anställdas välmående under coronapandemin. Detta för att utveckla en djupare uppfattning om ledarskap under kriser. Teoridelen baserar sig på definitioner av centrala begrepp, vilka i detta fall är kris, Covid-19, krishantering inom organisationer, psykisk hälsa och ledarskap. Utöver dessa diskuteras välmående på arbetsplatsen, ledarskap under kriser och ledaregenskaper i krissituationer. I samband med välbefinnande på arbetsplatsen behandlas även psykosociala riskfaktorer och stress på arbetsplatsen samt JDR- modellen. I analysen behandlas ledarskap under coronapandemin utifrån dessa teoretiska ramverk. Metoder. Denna studie utfördes i form av en systematiskt orienterad litteraturöversikt. Avsikten med studien var att skapa en bred helhetsuppfattning om avhandlingens tema, som också innefattar en kritisk granskning. Det analyserade materialet bestod av åtta vetenskapliga artiklar, som utvalts genom systematiska sökningar i forskningsdatabaser. Resultat och slutsatser. Resultaten i studien visade att det finns diverse ledaregenskaper som krävs för att hantera krissituationer. Resultaten indikerade även att ledarskapet generellt har spelat en viktig och betydelsefull roll för de anställdas välmående under coronapandemin. Ytterligare visade studiens resultat att majoriteten av undersökningarna visar på att ledarskapet har varit bristfälligt under krisen. Slutsatsen som kan dras utifrån studiens resultat är att det förekommer ett signifikant samband mellan ledarskap och välmående.
-
(2022)Mål. Forskningsobjektet för detta examinationsarbete är ledning av pedagogiska processer i företag. Dagens snabbt föränderliga arbetsmarknad sätter krav för kontinuerligt lärande i organisationer samt kunskapshantering, den här undersökningen strävar att bidra till forskningen inom dessa utmaningar. Denna undersökning utgår från tidigare forskning inom pedagogik i företagsverksamhet, mera specifikt undersöker studierna ledarskapets roll i pedagogiska processerna i företags kontext. Genom att undersöka tidigare studier har undersökningen som mål att hitta konkreta förslag för hur pedagogiska processer kan ledas på ett framgångsrikt sätt. Metoder. Arbetet genomförs som en beskrivande litteraturstudie på åtta forskningar inom temana ledarskap, kunnande, lärande och resultatskapande. Forskningarna som analyserats för detta arbete är kvantitativa, och har genomförts på olika geografiska områden under de senaste tio åren. Forskningarna är akademiska och de har valts genom specifika sökord från diverse journaler och Google Scholar. Kvaliteten av källorna har analyserats systematiskt med tanke på år, plats och tema. Forskningarna har först grundligt analyserats och sedan har dess resultat jämförts för att hämta fram svar på forskningsfrågan i detta arbete. Resultat och slutsatser. Resultaten visar att pedagogiska processer kan ledas på ett framgångsrikt sätt i företag då ledarna är kompetenta inom sin uppgift. Det visade sig att en förståelse för pedagogik är till nytta i värdeskapande. Det visar sig också att företag vilkas ledarskap använder kunskap som ett verktyg inom sin praxis är ofta framgångsrika på marknaden. Som ett tredje resultat kommer den här undersökningen fram till att transformativt ledarskap har visat sig korrelera positivt med att skap värde ur pedagogiska processer. Som slutsats kommer det här arbetet fram med att ledning av pedagogiska processer bör vara systematiskt, planerat och reflekterande till sin natur.
-
(2024)Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ja kuvailla koronapandemian aikaisen etäopiskelun vaikutuksia korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyteen analysoimalla aiheesta tehtyä tutkimusta. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaiset erilaiset tekijät vaikuttavat tähän ilmiöön. Aiempien tutkimusten ja raporttien mukaan etäopiskelu on vaikuttanut negatiivisesti korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyteen. Erityisesti ahdistus, stressi ja yksinäisyys ovat olleet vahvasti esillä. Aihetta on kuitenkin tutkittu erityisesti yksittäisten korkeakoulujen näkökulmasta, joten aiheesta on tärkeää luoda kokoavaa tutkimusta, jotta voidaan ymmärtää etäopiskelun vaikutuksia kokonaisvaltaisemmin. Tutkimuskysymyksiksi muodostui siis: 1. Millaisia vaikutuksia etäopiskelulla on ollut korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyteen koronapandemian aikana? 2. Millaiset tekijät selittävät korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyden heikkenemistä pandemian aikana? Tutkimus toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena, joka kuuluu kuvailevien kirjallisuuskatsausten ryhmään. Se antoi menetelmänä mahdollisuuden luoda olemassa olevasta tiedosta uutta tietoa mahdollisimman monipuolisesti. Integratiivinen kirjallisuuskatsaus mahdollistaa muun muassa kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten tulosten analysoinnin samanaikaisesti. Aineiston hakuun käytettiin EBSCO-tietokantaa, ja hakuprosessin myötä aineistoksi valikoitui kuusi englanninkielistä tutkimusta. Aineistoa analysoitiin temaattisen sisällönanalyysin avulla, eli aineiston tuloksista muodostettiin prosessinomaisesti kaksi yläteemaa ja kuusi alateemaa. Tutkimusaineiston perusteella voidaan todeta korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyden heikentyneen etäopiskelun aikana. Erityisesti masennus, ahdistus ja stressi lisääntyivät. Ilmiölle löydettiin kuusi selittävää tekijää, eli alateemaa: vaikeudet etäopiskelun kanssa, liikkumisrajoitteet ja sosiaalinen eristäytyminen, ikä ja etninen tausta, naiseus ja seksuaalivähemmistöt, liikunta ja fyysinen terveys sekä taloudellinen tilanne ja koulumenestys. Tulokset mahdollistavat korkeakouluopiskelijoiden henkisen hyvinvoinnin ymmärtämistä paremmin, jotta sitä voidaan edistää mahdollisimman tehokkaasti. Tulokset sijoittuvat kuitenkin pandemian aikaan, jolloin mielenterveyteen on vaikuttanut moni muu asia kuin puhtaasti etäopiskelu, minkä vuoksi olisi tärkeä tutkia myös etäopiskelua pandemiasta irrallisena ilmiönä.
-
(2023)Tässä kandidaatintutkielmassa tutkin lukiolaisten uupumista koskevia diskursseja vuoden 2023 uutisoinnissa. Lukiolaisten uupumuksesta käytävä yhteiskunnallinen keskustelu on ollut viime vuosina sävyltään huolestunutta. Huolestunut keskustelu voidaan nähdä kumpuavan sekä yhteiskunnallisesta tilanteesta, kuin myös itsehallintaa ihannoivasta yhteiskunnasta. Uutismedioilla on tärkeä osansa tässä keskustelussa, sillä ne nostavat esiin erilaisia näkökulmia ja keskusteluja aiheen tiimoilta, ja luovat siten yleiskuvaa uupumuksesta. Teoreettinen viitekehykseni perustuu terapeuttisen vallan käsitteelle, joka tarkoittaa yhteiskunnallisen vallankäytön muotoa, joka kytkeytyy erilaisista terapiamuodoista sekä psykologiatieteistä kumpuaviin sanoihin, arvoihin ja toimintatapoihin. Käsittelen tutkimuskysymyksissäni, millaista uupumusta median diskurssit lukiolaisten osalta tuottavat sekä sitä, millaisen yleiskuvan tämä luo uupumuksesta. Tutkimusmenetelmänä käytin diskurssianalyysiä. Diskurssianalyysi lähtee oletuksesta, että kieli tuottaa sekä muokkaa sosiaalista todellisuutta. Diskurssilla tarkoitan tässä tutkielmassa suhteellisen johdonmukaisia merkityssysteemien kokonaisuuksia, jotka sekä tuottavat että ovat osana sosiaalista todellisuutta. Aineistona käytin Yleltä ja Helsingin Sanomista hakemiani yhteensä kahdeksaa uutisartikkelia vuodelta 2023, jotka käsittelivät lukiolaisten uupumusta tai jaksamista. Tuloksieni mukaan lukiolaisten uupumuksesta uutisoinnista löytyi neljä erilaista diskurssia: lukion raskas työmäärä, jatkuvat uudistukset, yksilöpsykologiset sekä yhteiskunnalliset syyt. Yleiskuva, joka uupumuksesta syntyi, oli moninainen, mutta erityisesti aineistossa painottui yksilöpsykologinen näkemys, joka korosti yksilöiden vastuuta ja lukiolaisten haavoittuvuutta ryhmänä. Tämä johti päätelmään siitä, että yhteiskunnallista ja rakenteellista aspektia uupumukseen häivytetään, vaikka uupumus on määritelmältäänkin moninainen prosessi, jossa yksilöpsykologiset tekijät korostuvat vain yhtenä tekijänä.
-
(2021)Tiivistelmä Johdanto: Luovuuden yleismääritelmän mukaan luovuuden kriteerit ovat toimivuus ja uudenlaisuus. Luovuuden mittaamiseen on neurotieteessä käytetty etenkin eriytyvää ajattelua eli divergoivaa ajattelua mittaavaa vaihtoehtoisten käyttötapojen testiä (AUT). Aivoissa on laajoja hermoverkkoja, jotka kattavat esimerkiksi otsalohkon, päälakilohkon, takaraivolohkon ja ohimolohkon alueita. Oletusverkko (DN) liittyy itsetuotettuun ajatteluun mielen sisällä. Frontoparietaalinen ohjausverkko (FPN) vaikuttaa toiminnanohjaukseen. Olennaisen tunnistava verkko (SN) puolestaan vaikuttaa sekä DN ja FPCN-verkkoihin ja tunnistaa esimerkiksi tunteellisesti merkittäviä asioita. DN ja FPCN -verkkojen korrelaatiota ja antikorrelaatiota on tutkittu. Tässä katsauksessa: Narratiivisen kirjallisuuskatsauksen menetelmällä tutkittiin, millaista hermoverkkotoimintaa tapahtuu luovuuden, erityisesti ideoiden tuottamisen, aikana, sekä mitä aivojen alueita hermoverkkoihin liittyy. Luovuuden prosessit vaikuttavat olevan tavoitteen ohjaamaa, sillä frontoparietaalinen ohjausverkko (FPCN) osallistuu yhteistyössä oletusverkon ja olennaisen tunnistavan verkon kanssa luovuuden prosessien tuottamiseen. Frontoparietaalinen ohjausverkko toiminnallisesti kytkeytynyt oletusverkkoon siten, että FPCN-verkon kummatkin osaverkot FPCNa ja FPCNb toimivat eri tavoin suhteessa oletusverkkoon. Ideoiden tuottamiseen tarvitaan oletusverkkoa ja puolestaan ideoiden yhdistäminen toimivalla tavalla edellyttää frontoparietaalista ohjausverkkoa. Pohdinta: Luovuuden aikana useampi laaja hermoverkko ja niiden osaverkot toimivat yhteistyössä. Tutkielmassa pohditaan myös luovuuden kognitiivisia prosesseja perustuen tutkimukseen aivojen laajoista hermoverkoista
-
(2022)Tavoitteet. Maahanmuuttajataustaisten ihmisten määrä Suomessa on viime vuosina kasvanut ja kasvun odotetaan myös jatkuvan. Aiempien tutkimusten mukaan maahanmuuttajataustaiset nuoret kokevat yhteiskunnassa ennakkoluuloja, rasismia, syrjintää ja toiseuttamista. Erityisesti viimeiseksi mainittu eli ihmisen tai ihmisryhmän pitäminen erilaisena ja vähempiarvoisena koskettaa maahanmuuttajataustaisia ihmisiä, koska valtaväestö kokee usein maahanmuuttajataustaiset ihmiset uhaksi itselleen. Yhteiskunnan ja koululaitoksen ollessa tiiviissä vuorovaikutuksessa, myös koulujen arkea on tärkeää tarkastella ja muuttaa, sillä toiseuttaminen haastaa oppilaiden ja opiskelijoiden yhdenvertaisuuden toteutumisen. Tässä tutkielmassa selvitetäänkin, miten maahanmuuttajataustaisia oppilaita ja opiskelijoita toiseutetaan koulussa sekä sitä, millaisia vaikutuksia toiseuttamisella on sen kohteeksi joutuville oppilaille ja opiskelijoille. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin kuvailevana integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostui kymmenestä vuosina 2005-2022 julkaistusta tieteellisestä tutkimusartikkelista ja analysoitiin tutkimuskysymyskohtaisesti joko teoriaohjaavan tai aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Analyysiin kuului aineiston lukeminen, ilmausten pelkistäminen ja yhdisteleminen sekä ala- ja yläkategorioiden luominen. Tulokset ja johtopäätökset. Maahanmuuttajataustaisia oppilaita ja opiskelijoita toiseutettiin koulussa verbaalisin, toiminnallisin ja spatiaalisin tavoin. Toiseuttaminen vaikutti oppilaiden ja opiskelijoiden koulunkäyntiin, sosiaalisiin suhteisiin ja henkiseen hyvinvointiin. Vaikutukset olivat pääosin kielteisiä. Toiseuttaminen oli niin tahallista kuin tahatontakin. Tahattomassa toiseuttamisessa oli kyse toiminnasta, jonka tarkoitus oli myönteinen, mutta lopputulos toiseuttava. Yhteistä tahalliselle ja tahattomalle toiseuttamiselle oli niitä ohjaava ajatus toiseuttamisen kohteen oleellisesta erilaisuudesta verrattuna itseen sekä kielteiset vaikutukset toiseuttamisen kohteelle. Tutkielman tuoma ymmärrys siitä, millä tavoin maahanmuuttajataustaisia oppilaita ja opiskelijoita koulussa toiseutetaan, on tärkeää erityisesti opettajille, koska kuten tutkielman tulokset osoittavat, myös opettajat osallistuvat koulussa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja opiskelijoiden toiseuttamiseen, ja toisaalta heidän tehtävänsä on myös kyetä puuttumaan oppilaiden ja opiskelijoiden maahanmuuttajataustaisiin koulutovereihinsa kohdistamaan toiseuttamiseen. Tulevaisuudessa olisi erityisen tärkeää kehittää tapoja kitkeä ja ennaltaehkäistä toiseuttamista niin koululaitoksen kuin yhteiskunnankin tasolla.
-
(2022)Tämän tutkielman tarkoituksena oli luoda mallia maahanmuuttajien ammatinvalintaa ja koulutuspolkuja varten. Ideana on luoda tietoa, jonka avulla voitaisiin edistää heidän uraansa kohti uutta ammattia kouluttautumalla toisella asteella tai kolmannella. Tutkimustehtävä on, että minkälaisia koulutuspolkuja maahanmuuttajilla on kohti ammattia ja minkälaisia oppimisvaikeuksia heillä on. Tutkielma on valmentautumista auttaa maahanmuuttajia kouluttautumaan laadukkaasti riittävän haasteellisesti yliopistoon asti. Menetelmänä tutkielmassani on kuvaileva integroiva kirjallisuuskatsaus. Se tarkoittaa sitä, että tämä koostuu yleiskatsauksesta ilman tarkkoja rajauksia ja että synteesi on ilman tarkkoja rajoja. Tarkat metodiset säännöt eivät rajaa aineiston valintaa. Integroiva tarkoittaa, että ilmiö kuvataan monipuolisesti ja tarkastellaan kriittisesti. Kirjallisuus käsittelee maahanmuuttajien työllistymistä, oppimisvaikeuksia, heidän korkeakoulu- ja koulutuspolkuaan yleensä, robotisaatiota sekä oppimisen ja työelämän tulevaisuutta. Tutkimuksen tulosten mukaan maahanmuuttajilla on erilaiset koulutuspolut edessään ja ehkä jopa takanaan. Moni käy valmentavan koulutuksen toiselle asteelle. Tarkastelussa on toinen ja kolmas aste. Maahanmuuttajista jotkut käyvät lukion ja siirtyvät sieltä ammatillisiin opintoihin tai korkeakouluun. Joskus maahanmuuttajilla on oppimisvaikeuksia, mikä hankaloittaa opin tiellä etenemistä. Tärkeintä on saada heille mahdollisimman pian apua ja tukea. Ammatinvalinnan tekee vaikeammaksi se, että ammatteja katoaa robottien ja älyteknologian tieltä. Tämä on haaste ja myös mahdollisuus löytää ihmisille uusia tehtäviä työelämässä, jollaiset ovat ihmisille paremmin soveltuvia ja joita älytekniikka ei pysty hoitamaan. Oppiminenkin muuttuu älytekniikan avulla. On olemassa pelejä, joilla voi itsenäisesti opiskella. Pyrin myös käsittelemään mielikuvituksen käyttöä maahanmuuttajien ammatinvalinnassa. Tarkoitus on, että maahanmuuttajat luovat vision omasta unelma-ammatistaan. Maahanmuuttajilla on resursseja, joita voi käyttää menestyäkseen urallaan. Kulttuurinen pääoma on tiedot, taidot, äly ja asenteet ihmisellä. Sosiaalinen pääoma on verkostot, joita voi laajentaa tai supistaa. Taloudellisella pääomalla voi ostaa kulttuurillista ja sosiaalista pääomaa. Taloudellinen pääoma on henkilön tulot, varallisuus ja rahaan suoraan liittyvä omaisuus. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää maahanmuuttajien koulutuspolulla ammattiin johtavalla tiellä luomalla visioita tulevasta työstä.
-
(2024)Suomessa on käyty runsaasti julkista keskustelua maahanmuuttotaustaisten kouluttautumiseen liittyvistä epäkohdista. Keskusteluissa on noussut esiin maahanmuuttotaustaisten ohjaaminen heidän kyvyistään riippumatta aloille, joilla Suomessa on työvoimapulaa. Toisaalta ollaan huolissaan korkeasti kouluttautuneiden maahanmuuttotaustaisten siirtymisestä Suomesta pois, kun he syystä taikka toisesta eivät työllisty Suomeen. Tarkastelen tässä tutkielmassa, minkälaisia koulutukseen liittyviä toiveita ja aikomuksia toisen asteen koulutukseen hakevilla maahanmuuttotaustaisilla nuorilla on ja mitkä seikat vaikuttavat niiden aikomusten taustalla. Lisäksi tarkastelun kohteena on, millaisia rajoittavia tekijöitä liittyy maahanmuuttotaustaisten nuorten koulutuspolun ohjaukseen. Tutkin aihetta suhteessa suomalaisen koulutusjärjestelmän lupaukseen mahdollisuuksien tasa-arvon edistämisestä ja siihen, miten se Suomessa toteutuu, kun aiemman tutkimuksen valossa on ollut nähtävissä koulutuspolkujen etnistä eriytymistä. Toteutin tutkielman kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin. Tutkielmaan valikoitui viisi suomen- ja kaksi englanninkielistä artikkelia. Kaikki artikkelit käsittelevät maahanmuuttotaustaisten nuorten koulutusvalintoja Suomessa. Pääosin artikkelit koskevat lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä tehtävää toisen asteen koulutusvalintaa. Toteutin analyysin teoriaohjaavana sisällönanalyysinä tutustumalla ensin yleisesti aiheesta tehtyihin tutkimuksiin. Mukaan valikoidun aineiston analyysissä etenin yhä tarkempaan ja yksityiskohtaisempaan analyysiin. Vastaukset tutkimuskysymyksiin muodostin ryhmittelemällä eri tutkimusten tuloksia. Tutkielman tuloksissa erottuivat maahanmuuttotaustaisten ryhmän koulutusvalintojen erityispiirteet verrattuna valtaväestön nuoriin. Yleisesti maahanmuuttotaustaiset suhtautuivat kouluttautumiseen myönteisesti erilaisista oppimisen haasteista huolimatta. Nähtävissä oli myös, että heidän koulutusvalintoihinsa vaikuttaa sosiaalinen ympäristö hieman muita enemmän. Ohjauksellisena haasteena erottui toisen asteen koulutusvalinnan joustamatto- muus ja nykyinen kaikille samanlaista ohjausta tarjoava malli, jossa erityiset yksilölliset koulutusvalintoihin vaikuttavat tekijät eivät tule huomioiduksi riittävällä tavalla.
-
(2023)Työelämän jatkuvassa muutoksessa on hyvin tärkeää pitää kiinni työntekijöistä ja vaalia heidän työtyytyväisyyttään. Hyvinvoiva henkilöstö on yrityksen peruspilari ja tätä hyvinvointia lähdetään rakentamaan heti työsuhteen alkaessa. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli selvittää esihenkilötyön ja työntekijän työtyytyväisyyden suhdetta. Tutkielman tavoitteena on vastata tutkimuskysymyksiin: Minkälainen on työntekijöiden työtyytyväisyyden kokemus ja mitkä asiat vaikuttivat siihen? Mitkä ovat esihenkilön harjoittamia toimia, jotka tukevat työn-tekijän työtyytyväisyyttä ja mitkä toisaalta heikentävät sitä? Aiemman tutkimuksen mukaan avoimella, kannustavalla ja tunnetaitoisella esihenkilötyöllä on positiivisia vaikutuksia henkilöstön työtyytyväisyyden tunteeseen. Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Tutkimuksessa haastateltiin kolmea työntekijää, jotka olivat aloittaneet uuden työsuhteen vuosi sitten. Työntekijät työskentelivät eri organisaatioissa. Haastattelut toteutettiin jokaisen kanssa kahden kesken, joista kaksi oli live-haastatteluita ja yksi Teams-haastattelu. Aineiston analyysissä käytettiin laadullisen tutkimuksen yleisintä analyysimetodia eli sisällönanalyysia. Aineiston analyysissä luokiteltiin aineistosta löydettyjä asiakokonai-suuksia alaluokkiin ja yläluokkiin, mitkä lopulta muodostivat kaksi yhdistävää luokkaa. Tutkielman tulokset osoittivat, että työtyytyväisyys on laaja ilmiö, johon vaikuttavat monet eri tekijät. Suurimmiksi tekijöiksi, jotka vaikuttavat työtyytyväisyyden kokemukseen, olivat työtehtävät sekä esihenkilö. Tyytyväisillä työntekijöillä oli läheinen sekä avoin suhde esihenkilöönsä. Lisäksi tuen ja palautteen saanti lisäsi työtyytyväisyyden tunnetta. Työtyytyväisyyttä heikentäviä tekijöitä taas olivat liian raskaat tai toisaalta yksipuoliset työtehtävät. Tyytyväisyyttä heikensi myös esihenkilön tarjoaman tuen ja palautteen puuttuminen sekä heikko tunneside esihenkilöön. Työtyytyväisyys ei siis ole stabiili tunne, vaan se voi muuttua pitkin työsuhdetta.
-
(2023)Tässä laadullisessa tutkimuksessa tarkastellaan tapoja, joilla suomalaisuutta rakennetaan alakoulun S2-opetuksessa käytettävissä oppimateriaaleissa. Kielen opettamisen ohella, S2-opetuksella on vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan myös sosialisaatiota ja kotoutumista edistävä tehtävä. POPS:in mukaan kulttuurinen identiteetti, ja siten myös kansallisuus, on kuitenkin dynaaminen ja yksilön itsensä määriteltävissä. Aiempi tutkimus on osoittanut, että kansallisuus rakentuu diskursiivisesti; kansallisuuden rajoja, sen jaettua historiaa ja homogeenisyyttä uusintavan puheen kautta. Samalla kansallisuuden diskurssi luo toiseuttavia ja rodullistettuja kategorisointeja ja subjektipositioita, joiden kautta kuuluminen johonkin kansallisuuteen estetään. Tutkimukseni kysyy minkälaista ja miltä näyttävää suomalaisuutta tällä hetkellä käytössä olevat S2-oppimateriaalit rakentavat, ja mitä suomalaisuuden ulkopuolelle mahdollisesti suljetaan. Tutkimuksen aineistona toimi Opetushallituksen julkaisema S2-oppikirja Kielikarhu 1 ja siihen kuuluva opettajan materiaali. Aineistoa lähestyttiin diskurssianalyysin kautta; tunnistamalla suomalaisuuden diskursseja oppikirjan kuvista ja oppimateriaalien teksteistä ja erittelemällä suomalaisuuteen eksplisiittisesti ja implisiittisesti yhdistyviä kategorisointeja ja oletuksia. Suomalaisuus rakentui oppimateriaaleissa valkoisuuden normiin yhdistyvän kehollisuuden ja suomalaiseen tapakulttuuriin yhdistyvien rituaalien kautta. Suomalaisuus vertautui usein toi-siin kansallisuuksiin erontekojen ja vastakohtien kautta. Opettajan materiaaleissa suomalaisuus ja ei-suomalaisuus yhdistyivät oletukseen S2-oppilaan suomalaisuuden taidoista, jotka oli sidottu oppilaan maahanmuuttajataustaisuuteen. Oppimateriaalissa kuvailtiin kuitenkin moninaista lasten suomalaisuutta ja yksilön mahdollisuuksia määritellä omaa suomalaisuuttaan ja identiteettiään. Oppimateriaalien ristiriitainen tapa rakentaa suomalaisuutta korostaa koulun ja opetuksen valtaa uusintaa normatiivisia kansallisuuden diskursseja sekä niiden mahdollisuuksia haastaa näitä diskursseja. Sen sijaan, että suomalaisuus rakennettaisiin valmiiksi S2-oppilaille, heidän omaa toimijuuttaan sen rakentamisessa tulisi tukea. Siten myös suomalaisuus voitaisiin tulevaisuudessa rakentaa valtadiskursseja haastavien vaihtoehtoisten diskurssien kautta.
-
(2021)Tämä kirjallisuuskatsaus kuvaa ja analysoi maskuliinisuuksia koulun ja väkivallan konteksteissa valitun tutkimuskirjallisuuden avulla. Kirjallisuuskatsauksessa selvitetään, kuinka maskuliinisuus rakentuu kouluissa ja oppilaiden välisissä suhteissa sekä sitä, kuinka maskuliinisuus ja väkivalta ovat yhteydessä toisiinsa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että miehet tekevät valtaosan väkivaltarikoksista eli väkivalta on jollain lailla yhteydessä mieheyteen ja maskuliinisuuteen. On todettu, että väkivaltaa pidetään miehekkäänä ja sitä glorifioidaan esimerkiksi mediassa. Nuorilla miehillä ja pojilla on myöskin todettu olevan naisia korkeammat itsemurha-, tapaturma- ja syrjäytymisluvut. Näiden tekijöiden voidaan ajatella olevan yhteydessä niin kutsuttuun toksisen maskuliinisuuden malliin. Tästä syystä väkivalta määritelläänkin tutkimuksessa sukupuolistuneeksi väkivallaksi. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimivat sukupuolentutkimuksen traditioon kytkeytyvät feministiset teoriat ja niihin liittyvät sukupuolen, väkivallan ja maskuliinisuuden käsitteet. Tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat pohjautuivat jälkistrukturalistiseen feminismiin, jonka mukaan yhteiskunta muovautuu jatkuvasti diskursiivisten ja sosiaalisten käytäntöjen mukaan. Tutkielman menetelmänä toimii kuvaileva kirjallisuuskatsaus integroivalla otteella. Tämän menetelmän tavoitteena on luoda ilmiöstä selkeä kokonaiskuva sekä tarkastella sitä koskevaa kirjallisuutta kriittisellä otteella. Kirjallisuuskatsaus perustuu pääosin suomalaiseen kirjallisuuteen ja tutkimuksiin. Kirjallisuuskatsauksessa tuloksena rakentui näkemys siitä, millainen on hegemonisen eli arvostetun maskuliinisuuden malli koulussa. Hegemonisen maskuliinisuuden mallin piirteitä koulussa ovat esimerkiksi urheilullisuus, halveksuva suhtautuminen kouluun, homofobia ja kovistelu. Hegemoninen maskuliinisuus alistaa ja hierarkisoi muita maskuliinisuuden malleja ja erityisesti feminiinisyyttä. Maskuliinisuuden mallit ovat myöskin yhteydessä intersektionaalisuuteen, sillä maskuliinisuudet jäsentyivät suhteessa etnisyyteen, toimintakykyyn ja yhteiskuntaluokkaan. Väkivallalla on iso rooli oppilaiden välisessä kilvoittelussa, hierarkian jäsentämisessä ja statuksen saavuttamisessa. Toisaalta väkivalta saa myös positiivisia merkityksiä ja sävyjä, sillä väkivaltaa käytetään esimerkiksi leikkitappeluissa, jolloin sen tavoite on osoittaa välittämistä ja kiintymystä. Kouluissa maskuliinisuutta rakensivat opettajat, muu kouluyhteisö, vertaisryhmät ja oppimateriaalit.
Now showing items 61-80 of 178